9. joulukuuta 2012

Täsmärajat




Kysymys lainsäätäjille.

Olisivatko eräät täsmälliset rajat – esimerkiksi velvollisuus siirtyä vanhuuseläkkeelle, oppivelvollisuuden alkaminen, avioliiton solmiminen – jäänteitä entisestä yhteiskunnasta?

Entinen yhteiskuntamme perustui indeksointiin. Sitä tehtiin vuosituhansia. Sanon tässä indeksoinniksi Mesopotamian savitauluja, joiden sisältö on enimmäkseen kirjanpitoa varastoista ja varoista. Suomeksi sama olisi ”luettelo”.

Kumpi lienee syy ja kumpi seuraus, sitä en tiedä, mutta Internetin aikana tiedon haku ja koonti tapahtuu yhä laajemmin ”ryömijöillä”. En viitsi käyttää täsmällisiä termejä, koska lukija tuntee tekniikan ainakin Googlesta. On sielläkin takana julmettu määrä indeksejä, mutta ne eivät ole välttämättä aika- eivätkä aakkosjärjestyksessä eivätkä kaikille samat.

Hiukan täsmällisempi sana olisi ”hakualgoritmi”.

Eläkeiän nostaminen on jatkuvasti esillä, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi. Omassa asiassani en puhu, koska olen jo virasta eläkkeellä. Juridinen mielikuvitukseni ei keksi ratkaisua, jota käyttäen meillä enää mahdettaisiin mitään. Tai tietenkin teloituspartiot, mutta se ei taida olla aivan oikeudellisten periaatteiden mukaista.

Joissakin asioissa kiinteä ja täsmällinen raja on hyvä. Kun ajan kauppaan ostamaan nakkimakkaraa, nopeusrajoitukset ovat  parin kilometrin matkalla 40, 50, 60, 50 ja 40.  Tunnen monta ihmistä, jotka voisivat ainakin tuossa suoralla hurauttaa vähän reippaamminkin turvallisuudesta tinkimättä. Itse en kuulu heihin, koska en ole taitava automies.

Liikennteen päiväsakko on huono järjestelmä. Siitä olisi luovuttava. Se onkin aika suuri harvinaisuus maailmassa. Tavallisessa rikosasiassa voi mielestäni kuvitella, että pääjohtajalta ja päähampparilta otetaan sama prosentti ansiosta. Se kuulostaa hyvältä.

Liikenteessä olen sikaporvareiden puolella. Ei kymmenien tuhansien sakossa ole mitään rääpyä, kun siis puhumme tilanteesta, jossa rikos on vain ylinopeus eli aitoa vaaraa tai vahinkoa ei ole aiheutettu.

Lehdissä on ollut viime päivinä esillä useita teemoja, joita tässä verkkopäiväkirjassa on pohdittu kuukausien ja vuosienkin varrella. Kerran rähjäsin tosissani Espoon kaupunginkirjastolle, jonka (hukkaamani) kirjojen palautuskehotus sakkoineen oli päätynyt Lindorffin perintäfirmalle moninkertaiseksi kasvaneena. Vai olisiko se ollut Instrum Iustitia.

Nyt toimittajat olivat viimeinkin saaneet näitä tuomioita kirjoittelevat tuomarit myöntämään, että pahaa tekee. Vahvistan tämän omasta kokemuksestani, vaikka itse ilmiö on uudempi. Tekee todella pahaa tuomita korkoja ja kuluja tariffin mukaan, kun maksaja on valmiiksi hyvin tiukoilla.

Tuomarit olivat oikeassa. Heillä ei ole harkintavaltaa. Mutta pitäisi olla!

Nuokin erilaisissa indekseissä vahvistetut erät ovat jäykistynyttä ajattelua ja mennyttä maailmaa. Eivät ihmiset kyllä sitäkään ymmärtäisi, että toisten taakkaa helpotettaisiin ja toisten ei. Maksujen laiminlyömiselle löytyy usein sydäntä särkeviä syitä. Silti tämä kriteeri eli perintäkulujen suhde alkuperäiseen velkaan on selkeä. Ero ei saisi olla liian räikeä.

Itse epäilen koko järjestelmän perustuslainmukaisuutta. Yksityistämisessä on menty kukaties liian pitkälle. Mutta Keski-Euroopan käytännön mukainen yläraja kuluille – esimerkiksi 100 euroa sitä pienemmille maksuille – olisi järkevä, kohtuullinen ja lainsäädännöllisesti helppo toteuttaa.

Otin tuo eläkeiän lähtökohdaksi, koska tunnen paljon ihmisiä, joilla olisi työnteon halua ja kykyjä vielä eläkkeelle siirrettyjä. Tunnen myös ihmisiä, jotka ovat jo 65 tai 67 täyttäneinä liian vanhoja.

15 kommenttia:

  1. Nopeusrajoituksista: mielestäni Suomessa rajoitukset vaihtelevat turhan paljon. Liikenneturvallisuus ei jatkuvia muutoksia edellyttäisi; itse asiassa liikenneympäristön epäjohdonmukaisuus, ja suuri (huonosti ylläpidettyjen) merkkien määrä, on riski itsessään.

    Esimerkiksi Sakassa ajaessani olen pannut merkille, että rajoitukset vaihtelevat siellä vähemmän. Ne merkit, joita tien laidassa on, pidetään sitten kunnossa (muuten teutoni tekee valituksen ja se valitus myös käsitellään ja siihen pitää vastata).

    VastaaPoista
  2. Jumatsukka! Blogistihan tietää kaiken ja tuntee kaikki - ainakin omien sanojensa mukaan!

    VastaaPoista
  3. Minusta vaikuttaa siltä, että tarkoitus on erottaa nämä kaksi asiaa: eläkeikä ja työn lopettamisikä. Eläkejärjestelmän kustannuksia voidaan vähentää, ja sitähän nimenomaan halutaan, nostamalla eläkeikää, voidaan kokeilla rajana 70 vuotta, 80, ehkä kohta 90 vuotta. Työn lopettamisikä on eri juttu, sen väliajanhan voi elää työttömyyspäivärahalla, sosiaaliavustuksillä tai säästöillä tai sitten vaikka toista työtä tekemällä tai yrittäjänä. Yksityiseltä puolelta ihmiset on jo kauan pakotettu eläkeputkeen, siis viimeistään siihen. Ihmisten elinikä on noussut Suomessa niin radikaalisti, että rahat eivät kertakaikkiaan riitä. Useimmat elävät eläkkeellä 20-30 vuotta. Ihan uusi tilanne.

    Nyt on otettu taas esille rattijuoppojen aiheuttamat kuolemantapaukset liikenteessä, kuulemma 80 henkeä vuodessa. Käsitykseni mukaan niistäkin on suurin osa juuri niitä rattijuoppoja ja heidän kyydissään olevia. Mielestäni nykyinen kaavamainen raja on hyvä. Hyviä ovat myös peltipoliisit. Raha on hyvä konsultti. Liikenne on turvallisinta, jos autot etenevät kuin putkessa, tasaista nopeutta, riittävin välimatkoin

    VastaaPoista
  4. Että `hiukan täsmällisempi sana olisi ”hakualgoritmi”... ´, joka siis indeksoi, jos haluamme jatkaa tarkkuutta, jota rakastan, ilmaisussa.

    Liian vanhat työelämään, siis yleensä se viiteporukka, joka on polttanut itsensä loppuun uransa aikana, ei varsinaisesti työllä, vaan vetämällä vuosikymmeniä hermomyrkkyä, jonka lääketieteellinen julkaisu Lancet on jo nostanut huumeiden vaarallisuutta priorisoivassa indeksissään ykköseksi; EU taas on antanut C2H5OH:lle saman syöpäkarsinogeenistatuksen kuin asbestilla ...
    Mutta mitä tekee Suomen valtio? se tarjoaa ilmaiseksi joka joulukuun kuudes tätä kemiaa eliitille, jossa joka toisella on henkilökohtainen ongelma tämän addiktoivan yhdisteen kanssa - ja ehkä noin 20% taistelee joka päivä selvitäkseen kuiville ... pelastaakseen alkoholisoituvan elämänsä.
    Silloin valtio tarjoaa ilmaiseksi (verovaroin) "laillisen" syyn ottaa. Se on sosiaalinen paine tarttua lasiin, juoda, kuten kaikki tekevät. Et kai halua erottua? Viimeiseksi siinä tilaisuudessa, ajattelee vieras. Aina siellä joku vahva kieltäytyy.
    Monilla tämä koodin pakko kuitenkin mitätöi kilvoittelun, mistä sitten saadaan lukea bulevardilehdistä.

    Sen sijaan tämä velvollisuus siirtyä vanhuuseläkkeelle voi olla hyvä, sillä työ ei olekaan elämän ydin, vaikka lut. uskontomme siitä lähtee, velvollisuusetiikassaan siihen luottaa että läpi menee.
    Ei, täällä kuollaan, mikä on kokonaan toinen ulottuvuus, jonka tosin melkoinen määrä kansasta aavaa itämaisen ajattelun mukaisesti, koska tapaa siinä sekä järjen että sisäisyytensä vaistojen sopusoinnun.
    Onko sittenkin niin, että kaikki maailman uskonnot eivät ehkä olekaan tekaisseet
    epistemologiaansa – omamme tavoin – vaan sillä opilla on aito merkitys yksilölle?
    Jotain tämän suuntaista, löytyi jo esim. Santeri Alkion, Yrjö Kallisen ajattelusta, mikä on tämä elämän jälkipuolen task. Työuran pidentäminen auttaa, jos haluaa muut haasteet väistää - mikä suotakoon. kukin menkööt makunsa mukaan.

    VastaaPoista
  5. Koko perintä ja ulosotto järjestelmä tulee uudistaa kokonaan. Ulosoton lähtökohtana pitää ollaa velallisen tuleva asema, jota tulee parantaa olennaisesti nykyisestä. Esimerkiksi viivästyskorko täytyy poistaa kokonaan ulosotossa. Kynnys viedä asia ulosottoon on tavallisesti suhteellisen korkea, kun jokin saatava on viety ulosottoon, kysymyksessä on erityistapaus, ongelma velka, joka velallinen ei kykene syystä tai toisesta maksamaan. Tälläisesta saatavasta pitää välittömästi katkaista viivästyskorko, jotta velallista ei enempää vahingoiteta taloudellisesti. Nykyinen järjestelmä on velkojien bisness, joka on erittäin kannattavaa pimeää taloutta. Toisen ongelman muodostavat merkinnät luottotietoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liika järkevää toteutuakseen, valitettavasti.

      Poista
  6. Eläkepommin purkamisessa pitää ottaa huomioon ihmisten ja töiden väliset suuret erot. Joistakin raskaista ammateista on oikein päästä varhain eläkkeelle. Joillekin, joiden perusterveys ei ole vahva, kuuluu sama oikeus. Aleksis Kivi kirjoitti Nummisuutareissa, että "meille on ikivoimasta annettu vissi määrä". Se määrä ei ole kaikilla sama.

    Toisaalta on iloisia ja reippaita kansalaisia, jotka joutuvat eläkkeelle määräpäivän tullen, vaikka ovat parhaissa voimissaan ja parhaassa vireessään. Olen nähnyt useiden tällaisten "maan suola" -tyyppisten ihmisten joutuvan vastahakoisesti eläkkeelle, vaikka he ovat olleet työpaikan kantavia voimia. Yksilöllistä joustoa pitäisi alkaa sallia, kunhan kokonaistulos on reilu eli ei haittaa nuorempien työllistymistä.

    VastaaPoista
  7. iPadin käyttäjille suosittelen uutta sovellusta. Touch Press´n Orchestra jossa Esa-Pekka Salosen johdolla esitetään 8 teosta monikamera kuvana nuotiston kera.

    VastaaPoista
  8. Meillä ei vieläkään uskalleta puhua asioista oikeilla nimillä. Esimerkiksi tämä "työurien pidennys" ja "enemmän työtunteja" -mantrat, puhumattakaan vanhasta kunnon "uhkaavasta työvoimapulasta".

    Kun kaikki Tärkeät Tahot toitottavat, että eläkeikää on nostettava, koska hyvinvointi säilyy vain niin, että suomalaiset tekevät enemmän töitä ja muunmaalaisia on houkuteltava maahan, koska tulee työvoimapula, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle - niin mitä he oikein tarkoittavat? Jokainen silmät auki kulkeva, jopa Kemppinen, näkee tuossa ristiriidan sekä ennustuksen, joka menikin persielleen että pätkähti.

    Suuret ikäluokat kun ehtivät jo lähteä eläkkeelle, mutta työvoimapulaa ei vaan näy. Päinvastoin, meitä uhkaa nuorisotyöttömyys, eikä maahanmuuttajia ja vanhoja oteta töihin, vaikka kuinka media ja hallitus käskisi.

    Tässä termien selitykset, jos jotain sattuisi kiinnostamaan:

    "Työurien pidennys." Se tarkoittaa, että huoltosuhde heikkenee eli maksajat vähenevät, vapaamatkustajat lisääntyvät. Maksajat on saatava pysymään maksajina pitempään.

    "Enemmän työtunteja." Se tarkoittaa, ettei kerry tarpeeksi veroja, joilla lisääntyvä vapaamatkustelu maksetaan. Maksajien on siksi tehtävä enemmän verollista työtä. (Eikä esim. talkoohommia.)

    "Uhkaava työvoimapula." Se tarkoittaa, että lisääntyvä vapaamatkustus vaatii lisää veroja, joita taas ei tule, jos yhä useampi suomalainen ei ole töissä, joten tarvitsemme lisää työpaikkoja, itse asiassa niitä tarvitaan niin paljon, ettei suomalaisia niihin edes riitä - eli hokkus pokkus, meitähän uhkaakin työvoimapula! (Ja siksi tänne tarvitaan ainakin 10 000 muunmaalaista vuodessa, enemmänkin.)

    Älkää minua syyttäkö, jos tämä viimeinen selitys vaikuttaa monimutkaiselta. Minullakin meni muutama vuosi, ennen kuin tajusin mihin "työvoimapulan" uhka perustuu, sillä sanoohan selvä talonpoikaisjärki, että jos meillä on tarvetta työvoimalle, sitä tulee itärajan takaa ja lahden yli niin paljon kuin tarvitaan, palkkaa vastaan tietenkin. Tarjonnan ja kysynnän laki, se se vaan yhä pätee. Muu on huuhaata.






    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun tuolla 1980-luvun loppupuolella toitotettiin oikein tosissaan työvoimapulasta, niin seurauksena olikin massatyöttömyys - yli 500.000 työtöntä.

      Mitenkähän nyt tullee käymään?

      Poista
  9. Yksityiselle puolelle tarvitaan reilusti lisää työpaikkoja ja nopeasti.
    Tavalla tahi toisella.

    Sitä ennen on todellisen probleeman kiertämistä , tietoista tai taitamattomuuteen perustuvaa , puhua eläkeiän nostosta sinänsä keinona yhtään mihinkään.

    Lisäksi muutama nuorikin on vielä vailla työtä.


    VastaaPoista
  10. "Otin tuo eläkeiän lähtökohdaksi, koska tunnen paljon ihmisiä, joilla olisi työnteon halua ja kykyjä vielä eläkkeelle siirrettyjä."

    Tuossa on vain se ongelma, että miten asia organisoitaisiin? Lähtökohtaisesti ajatelisin, että jokainen yli 68/70-vuotias, joka ilmoittaa halunsa jatkaa (henkisen työn) tehtävissään soittaa puutteellista mentaalista työkykyä - jos häijysti sanotaan.

    VastaaPoista
  11. "Tuomarit olivat oikeassa. Heillä ei ole harkintavaltaa. Mutta pitäisi olla!"

    Onkohan tuossa mietitty tarkasti toimivallan rajoja, erityisesti ihmisoikeuksien valossa. Muinaisina aikoina KKO:n totesi, että maksuttoman oikeudenkäynnin OM:n palkkion rajoitusmääräys oli vastoin ihmisoikeuksia ja sivuutti sen.

    Sinänsä juuri noiden kulujen kohtuuttomuuden vuoksi riidattomat saatavat tulisi Jyrki Virolaisen blogissa esitetyllä tavalla siirtää suoraan ulosottoon.

    VastaaPoista
  12. Jaa, että rikkailta ei saisi ottaa päiväsakkoa ylinopeudesta vaan jokin kiinteä summa? Ajatus kuulostaa vittuilulta eli ns. koepallolta.
    Tälle porukalle on muutenkin täysin ylivoimainen ajatus, että heitä koskisivat samat säännöt kuin muita. Nytkö sitten pitäisi antaa pikkurahan hinnalla heille oikeus rikkoa näitä sääntöjä? Ei kuulosta reilulta. Pikemminkin pitäisi elämässä onnekkaaksi osoittautuneen onnea tasata muille kuin palkita. Kun kerran korkeammalla palkalla yhteiskunnallisesti arvostetaan, voitaisiin myös vaatia suurempaa vastuullisuutta.

    Aito vaara tai ei, ylinopeus on kielletty. Vaaraahan ei koskaan ole kunnes sattuu kohdalle. Lisäksi tuohon holtittomaan käyttäytymiseen liittyy usein muu holtittomuus tai ylimielisyys. Pahimpia ovat nuo, jotka suuttuvat muiden oikeuksista liikenteessä. Eivätkä muuten ole pelkkä bemarimies ja tämän kyytiläinen, jotka kuolevat auton lipsahtaessa käsistä tai kun livahdetaan yli "kun kukaan ei kerran tule", tms. Eikä bemarikuski välttämättä edes kärsi lainkaan vaan ohraisesti voi käydä myös ainoastaan vastapuolelle.

    VastaaPoista
  13. Hyvä kirjoitus ja ajankohtainen. Eläkkeelle lähtö voi olla monelle yksilölle myös vaikea askel ja monet tuntevat eläkkeelle päästyään tarpeettomuuden tunnetta.

    VastaaPoista