Menen perjantaina aamulla kymmeneksi radioon, jossa taitaa olla tapana jututtaa jotain syntymäpäivän viettäjää.
Taidan tarvita tämän kuvan mukaan. Sen ottamisesta on aikaa pari vuorokautta vaille 68 vuotta. Muistikuvani ovat valitettavasti vähäiset, mutta kävin äsken kysymässä äidiltäni, joka sanoi että kyllä, elokuvateatterin konehuoneen generaattori jyrähti käyntiin samalla hetkellä kuin minä. Puhe oli seitsemän näytöksestä.
Joulua vietettiin laajan sukulaispiirin keskuudessa. Meidät molemmat kuulemma kannettiin sekä paikalle että paikalta.
Taidan tuumia tätä muutaman päivän eli joululomittaa tätä blogia. Jatkan kohta kun tulee mieleen jotain yleisinhimillistä.
Kaunis, onnellinen äiti! Ja poikien äitinä tiedän, miltä tuossa tuntui. Ainutlaatuiselta. Eikä se unohdu ikinä.
VastaaPoista
VastaaPoistaLänkisestä Längmaniksi nimenvaihdon, ja maajussista liikemieheksi ammatinvaihdon kautta uudistunut herra ilmaantui Helsinkiin kohta Aleksanteri I jälkeen.
Längman tajusi uuden pakkokasvavan kaupungin potentiaalin, pakkomuutot Turusta lahjontapalkoilla ja rakennustyöt merkitsisivät kysyntää. Mistä alkupääoma, siemenraha, venture capital,riskipääoma, ja mitä peitenimiä STX:llä tuolloin olikaan ? Ihan vaan kaveripiiristä -kuten yhäkin.
Porvarivala merkitsi tililuottoa,nykykielellä rahaa tilillä. Längman hankki tavaraa puodin hyllyt pursua ja sijoitti ylellisenkin sortimenttinsa pikkukaupungin väkirikkaan yliopisto- ,hallitusvirastoaristokratian ja sotilaskorskeiden askelmerkkien mukaan. Lyypekin ja Hampurin kauppahuoneet toimittivat halukkaasti tavaraa täkäläisten suosituskirjeiden pohjalta ja mies kävi itsekin esittäytymässä.
No, kauppa ei sitten käynytkään ja mies meni konkurssiin,josta nousi mm.Snellmanin kaveriksi ja matkakumppaniksi Saksanmaalle ja isojen mittojen liikemieheksi yli Suomen rajojen. Lopulta suurlahjoittajaksi. Mutta halveksittuna kikkapellenä hän pysyi. Vika oli se, ettei hän ratsastanut rahvaan harteilla verokannustinpiikit työtätekevien niskassa ja akatemiamiekka kupeella.
Hän erehtyi tavarahankkijaksi laukkuryssillekin. Saamisiaan näiltä hän jahtasi Argangelia myöten. Ei saanut. Kulkukauppiaan status oli maaorjan, eikä moiselle saanut antaa luottoa, joten Längman itse tuli tuomituksi. Kuinkahan STX:n käykään kun raha pitää "saada" . Eikös sillä olisi, joka sitä Gatesille ja Jobsille antoi ? Ja suomeksi sellaisella KOP:in valvojalla. Ei kai siltä kaikki mennyt vuokralleantajajärjestelyihin ja verovapausvuosikymmenen kulumista odotellessaan ? Ja ajankohtaisemmin: mihin ne enkelit pyrähtivät kun juuri kraakkuivat eläkekassoja möyhimässä ? Onneksi on Kemppinen. Korva radiolle ja mies kehiin kesken joulun, joululahjaksi.
Jukka Sjöstedt
Iloista syntymäpäivää, Jukka, ja oikein hyvää joulua!
VastaaPoistaHyvää syntymäpäivää, Jukka! Olet joulun lapsi - niin oli mieheni Mattikin - ja siunattu monilla lahjoilla. Maj R. lähettää kauttani terveisiä äidillesi ja sisarellesi.
VastaaPoistaKaikkea hyvää myös tulevalle vuodelle 2013.
Entisenä kauhavalaisena poimin blogeistasi aina kaiken, mitä kirjoitat ja muistelet Kauhavasta. Elokuvateatteri Kolmio toi elämyksiä ja tuulahduksia suuresta maailmasta muutoin niin tapahtumaköyhään maalaispitäjään.
Terveisin LN
Kiitos sekä Sinulle että toimittajalle hienosta ohjelmasta. Se oli yksi niitä ohjelmia, jotka kuulijan kannalta loppuvat ihan liian aikaisin.
VastaaPoistaJoulurauhaa.
Seppo
Onneksi olkoon Kemppinen. Asiallinen mies sieltä tuli.
VastaaPoistaYksi kauneimmista kuvista mitä olen koskaan nähnyt.
VastaaPoistaMHI
Oikein hyvää syntymäpäiväistä Joulua täältä Kirkkonummelta sinulle.
VastaaPoistaValokuvaaminen ja asioiden tapahtumisten kirjoittaminen ovat hienoja, inhimillisiä tapoja. Eläimet eivät tätä osaa.
VastaaPoistaMe osaamme muistot. Se velvoittaa.
Toivotan puolestani hyvää joulua.
Hyvä Jukka Kemppinen, kun katsoo tuota kuvaa suloisesta poikalapsesta, jonka takana lepää onnellisen näköinen nuori äiti, ja muistaa sen kuvan, joka oli laitettu Ylen Areenan ohjelmauusinnan yhteyteen, jossa on leppoisan oloinen, piippua polttava harmaapartainen mieshenkilö, alkaa ohjelmaa kuunteleva vaistomaisesti punoa lankaa noiden kuvien välille.
VastaaPoistaTulee mieleen, että tämä lapsi, joka on syntynyt lähellä joulua, on n.s. onnellisten tähtien alla syntynyt joululapsi.
Siitäkö on saanut alkunsa se energiamäärä, joka avulla ko, henkilö on jaksanut nousta tavallaan opinkynnykseltä toiselle, ja taas toiselle ja kolmannelle, ja niin edespäin, saavuttaen yhteiskunnassa aseman, jota ei voi olla kunnioittamatta. Luultavasti niin on.
Mutta se, että ohjelmassa käytettiin nimitystä renessanssi-ihminen, ei kuvaamaan jälkeenjääneisyyttä, historiallisessa mielessä taantunutta, vaan päinvastoin rehevää moniulotteisuutta ja kulttuurielämää eteenpäin vievää henkilöä, jollaiseksi ei voi hikipäinkään ponnistella, vaan sen täytyy olla syntyperäistä, siis geenivaikutteista.
On siis syytä onnitella, mitä suurimmassa määrin!
Olen aina ihmetellyt, mikä merkitys on onnentoivotuksella. Onko se pelkkä tyhjä sanonta, vai pystyykö sillä tosiaan lisäämään onnen määrää. Sitä en tiedä. Miksi sitten onnittelen? Olisiko se vain yleinen tapa. Hokema, jolla ei ole mitään merkitystä.
Ei. Ei se niin ole. Nyt sen keksin. Minä onnittelen tuon suloisen vauvan takia. Olisi surullista, jos hänestä olisi tullut isona joku hunsvotti, rikollinen tai muuten yhteiskunnallisesti epätoivottu henkilö.
En toivotakaan onnea siinä merkityksessä, että onnea annettaisiin tälle ihmiselle, joka hänestä, tuosta vauvasta, on tullut (mikä onnenjakaja minä nyt voisin olla). Tarkoitan sanoa, että se on onnea, että hänestä on tullut yhteiskuntaa rikastuttava henkilö. Pikemminkin siis se onni, jota tässä moneen kertaan toitotan, kuuluu meille kaikille!
Tulipa tästä nyt kummallinen onnentoivotus. Tarkoitus oli sanoa pelkästään: ONNEA! Se olisi ollut paljon yksinkertaisempi ja parempi. :)
Mutta tuo vauva. Katsokaa, miten se on suloinen! Se saa aikaan ihmeitä.
Kun maas on hanki ja Kemppi syntyy...Cervuz!
VastaaPoistaYle Areenassa, mm
VastaaPoistahttp://lataa3.yle.mobi/newpodcast/0e/0e26437f45d1498aa6f4ceecc29ab45b.mp3
Yllättävää, että ilmeisesti yksikään die-hard Kemppisen seuraaja ei soittanut lähetykseen; itse olin tiiviisti työssä siihen aikaan, mutta tuskin kaikki. Asiaan tuskin vaikutti väärä päivämäärä, juhlahan siis on vasta su 23.12 - onnea!
VastaaPoistaToimittaja ei ollut asiantunteva millään Kemppisen monista aloista, eikä muutenkaan vahvasti läsnä. Ikävä ohjelman aiempia juontajia. Kiinnostavia aiheuta pilkahteli, ehkä tänne blogiin saataisiin keskustelua joulun dogmatiikasta tai Enqvistin hengestä aution maan yllä. Sosiaalisesta oikeudesta on vuosien mittaam jotain ollutkin ja muistamme Kemppisen omat ikävät kokemukset kunnan ulkoistamasta kirjastoperinnästä. Itseäni käräjätuomarien "omertan rikkominen" taannoin ärsytti; vaiva on oikea mutta lääkkeet naiveha, tai voisivathan KäTevästu aloittaa urakoimalla perimisjuttunsa palkatta jättäen oikeudemkäyntimaksun perimättä. Tässä asiassa Virolainen on mielestäni hyvin oikeassa kun katsoo ongelmaksi juuri sen, että perintää varten kaikki on nykyään kierrätettävä tuomioistuimen kautta vrt menettelyt Ruotsissa tai meillä ennen.
PS Pahoittelen iPhonen Flipboardin surkeutta editoinnissa, typoja jäi aivan liikaa.
mies epäröi seuraavaa askelta
VastaaPoistakuvat kiitivät silmissä,
mielessä häivähti tunnelmia vuosien takaa,
hajuja, ääniä, mielentiloja,
joita ei koskaan ollut
ainakaan hypisteltäväksi
ollutkaan
mihinpäin olinkaan
matkalla
vai olenko
Kiitos kuluneesta vuodesta ja Hyvää Joulua, Kemppinen!
T. joutomies
Hyvää syntymäpäivää blogistille !
VastaaPoistaOnneksi olkoon! Huomasin, että Nikkilän Reijon syntymäpäivä on päivän aiemmin ja sitten muistin kuunnelleeni ohjelman.
VastaaPoistaOlisi voinut olla se toimittaja ehkä vähän sivistyneempi, mutta ehkä hän oli joutunut liian nuorena YLEn leipiin. Muistan CV:stäsi vielä yhden kohdan, siis YLEn töistä: Yöklassisen perustaminen Radio YLEn 1:een, vai mikä se mahtoi silloin olla. Meillä oli silloin kissanpennut, kaksi punaista. Toisella oli paksu turkki ja tosi paksu häntä (puolpersialainen) ja toinen oli täysin hännätön lyhytturkkinen (manx).
Pennuille piti keksiä jotain puuhaa ja samaten ne piti saada rauhoittumaan siellä mökillä ja nukahtamaan edes vähäksi aikaa ennen kuin riehuminen alkoi taas. Manx kuukahti pelkkään väsymykseen. Mutta se puolpersialainen istahti meidän isännän kainaloon ja rupesi kuuntelemaan oopperaa sieltä yöklassisesta. Sinä olit kuuluttanut sen.
Jälkeenpäin ajattelin että ehkä äänelläsi on ollut jotain vaikutusta kissan oopperahulluuteen, joka jatkui läpi sen 20-vuotisen iän. Ehkä hänen pitkäikäisyytensä myös johtui paljosta klassisen musiikin kuuntelusta. Mutta kiitän siitäkin!
Parhaimmat onnittelut syntymänne johdosta !
VastaaPoistaHyvää joulua blogistille ja kiitos yleisen yleissivistävästä Kemppisen kansakoulusta!
VastaaPoistaKiitos Jukka bogiteksteistäsi (toki monesta muustakin). Mukava tietää, että jatkat kirjoittamista tällä kanavalla. T; Jukka Vinnurva
VastaaPoistaJoulukin on mennyt
VastaaPoistanyt
mitä vielä meneekään
pois
ketään kumartelematta.
Nyt voisi alkaa uusi joku
mutta tuskin alkaa
uusi,
kas mistä vaudin saisi
Olen käynyt päivittäin katsomassa, joko on uusi blogikirjoitus tullut. Sitten huomaan jo kuvasta: Ai juu, Jukka lepää nyt!
VastaaPoistaHyvä niin. Uusin voimin uunna vuonna. Kiitos kuluneesta vuodesta!
Eurosta vetoa, ettei blogisti malta olla kirjoittamatta palkkio ja palkka ale eleistä huomenna...
VastaaPoistaKyseinen elokuvateatteri tuntuu jotenkin tutulta kauhavalaislähtöisen äitini kertomuksista, vaikken ole koko paikkakunnalla kunnolla käynyt. Ehkä äitini 40-lukulaisilla elokuvakokemuksilla on ollut vaikutusta perheen yhteiseen elokuvakiinnostukseen. Nuoremmasta veljestäni tuli jopa elokuvatoimittaja.
VastaaPoistaMyöhästyneet syntymäpäiväonnittelut!
miten se on suloinen...
VastaaPoista