Ekosysteemi, selitys

 Hyvän hyvyyttäni yritän selittää, että Nokian johtajien ja analyytikkojen koko ajan toistelema ”ekosysteemi” ei ole sanana hetken eikä tämän vuoden päähänpisto.

Sen taustalla on Harvardissa 1990-luvun alussa tehty havainto. Talouden termit ovat usein fysiikasta lainattuja kielikuvia, kuten tasapaino, voima, kitka, virtaus, jousto. Keksittiin kysyä, päästäisiinkö paremmin eteenpäin lainaamalla käsitteitä myös biologiasta.

Alettiin puhua yritysten kasvusta, kuolemasta, evoluutiosta, lokeroista (niche) ja vahvimman henkiinjäämisestä. Suhteita ei esitetty itsestään selvästi lineaarisina (”10 cm pidempi kuin…), vaan myös kasvuna ja kutistumisena. Taustalla alkoi häämöttää itseorganisoitumisen ajatus, joka ei ole täysin eri asia kuin arkikielen ”kasvu”, ja tällä vuosikymmenellä ”itsekonfiguroituminen”, jossa on helppo nähdä yhtymäkohta solunsisäisiin toimintoihin. Konfiguroiminen tarkoittaa aivan arjen tasolla esimerkiksi uuden tietokoneen tai älypuhelimen säätämistä omille nettiyhteyksille ja sähköpostitileille. Etevät laitteet suoriutuvat tästä ihan itse. Ne kysyvät käyttäjältä, että sopisiko tämä, ja käyttäjä näppää ”OK”.

”Ekosysteemi” tarkoittaa oikeastaan jollain alueella olevien eliöiden ja elottoman ympäristön toiminnallista kokonaisuutta. Nisäkkäiden tai pieneliöiden lisäksi on otettava huomioon kivi, vesi tai hiekka tai tuuli tai pakkanen.

Taloustieteessä en ole kuitenkaan huomannut puhuttavat ”ravintoketjusta”. Se voisi joskus kyllä selventää asiaa.

Tuo ekosysteemi-kielikuvan kakkoskäyttö tuli suosituksi IT-alalla eli tieto- ja tietoliikennetekniikassa. Oivallisen kirjan asiasta julkaisivat 2003 Berkeleyssä työskennellet Messershmitt ja Szypersky. Olen kantanut tuon kirjan matkalaukussa kotiin. En koskaan raatsinut ruveta puhumaan ensin mainitun tekijän kanssa lentokoneista. Hän tuntui olevan tosi amerikkalainen perustutkija.

Nokian puuttuvat ekosysteemi, johon pitäisi päästä kiinni Microsoftin kautta, on helppo selittää. Väärä käyttöjärjestelmä on vain yksi tekijä. Kuvitelkaa hyvä puhelin, jossa kirjaimet ja numerot ovat kiinaa ja toiminnotkin hiukan kiinalaisia. Vaikka laite olisi muuten kuinka hyvä, ette te sitä ostaisi. Se kuuluu vieraaseen ekosysteemiin.

Tässä on taustalla kehitysbiologian keskeinen termi, joka on ollut itsestään selvästi IT-alan keskustelussa jo vajaat 20 vuotta – adaptiiviset ratkaisut. Adaptiivinen tarkoittaa sopeutuvaa. Puhutaan myös sulautetuista (embedded) järjestelmistä. Termi tuo mieleen istuttamisen, eikä se mielikuva huono ole. Alkeisesimerkki on rannekello (kvartsikide). Laite sinänsä ei ole tietokone, mutta sisältää ”tietokoneen” tai merkittävästi tietotekniikkaa. Toinen esimerkki on sirukortti, jossa siru on tietokone, ei suinkaan mikään kide, kuten voisi ajatella. Se buuttaa ja vaikka mitä. Myös puhelimen SIM-korttia voi sanoa tietokoneeksi, jos haluaa.

Matkapuhelimet käyttävät soluverkkoa. Ikään kuin tuossakin sanassa olisi biologiaa. Tuossa tapauksessa suuri oivallus on radiosignaalin välittäminen ”solujen” kautta niin että eri solut voivat käyttää sekaannuksen välttämiseksi eri taajuuksia, ja taas pidemmän matkan päässä samoja taajuuksia uudelleen. Puhelimen käyttäjän liikkuessa puhelin ”vaeltaa” (roam) ottamaan signaalin aina seuraavalta tukiasemalta. Kun kenttä on heikko ja puhelu pätkii, niin kuin meillä kotona, puhelimen sijainti tukiasemiin (purkkeihin) nähden on hankala – liian pitkä tai sitten välissä on teräsbetonia tai muuta ikävää. Laite siis konfiguroi yhteytensä pitääkseen kiinni signaalista.

Tuossa mainitsemassani kirjassa, joka on nyt vanhentunut, oli esitetty hyvin sama ajattelutapa, jota me Suomessa pohdimme. Samojen kansien sisällä peräkkäisinä lukuina selvitettiin käyttäjiä, sovellusten luojia ja valmistajia ja jakelijoita. Johtoa arvoverkkoineen, ylläpitoa ja hallintaa. Viimeksi mainittu tarkoittaa tietenkin myös oikeudellisia kysymyksiä etenkin tekijänoikeutta ja patentteja sekä toiselta laidalta yksityisyyden suojaa ja sananvapautta.

Ne kuuluvat samaan ekosysteemiin. Tämä oli lyijykynäluonnos selitykseksi, miksi mitään sellaista kuin Nokian ekosysteemi ei voi olla olemassa. Kyllä he itsekin käsittivät sen ainakin jo vuonna 2003.