13. heinäkuuta 2012

Maantien käytäntö


Harvoin vaikenen siitä, että meidän ohi menee Suomen toiseksi vanhin maantie. Kuninkaantien siinä on kyltit. Puhe on alisesta Viipurin tiestä. Hämeen härkätietä väitetään vielä vanhemmaksi, mutta mene ja tiedä. Molemmat ovat joka tapauksessa pakanuuden aikaisia, ja juuri tässä Kirkkonummella tie on paikoin muinaisilla kohdillaan.

Mutta miten tyhmä voi ihminen olla! Kohta 40 vuoden asumisen jälkeen otin vasta tarkistaakseni topografikartoista (Kansalaisen karttapaikka) korkeuslukemat ja laskeakseni korkeuskäyriä.

Sekä Kirkkonummen, Espoon että Helsingin pitäjän kirkot, nämä komeat ja arvokkaat, paitsi Kirkkonummen 1800-luvulla oudosti muunneltu herranhuone, on tietenkin rakennettu meren rantaan.

Mihin sitä kirkkoa muuallekaan. Kulkureitin varteen toisille syötiksi ja pirulle pelätiksi, kuten vaikkapa Hattulan kirkko, jota katsellakseen todella kannattaa poiketa se puoli kilometriä Pälkäneen tieltä.

Maan kohoaminen on Helsingin seudulla vaivaiset 1 metri 300 vuodessa. Se on vähän se, verrattuna Merenkurkkuun.

Mutta kyllä täälläkin kirkkojen lisäksi oikeasta vanhat rakennukset ovat kaikki kummuilla, ja maasto on selvää Uudenmaan saaristoa, kun käsittää nykyiset pellot mereksi.

Sata kertaa olen sanonut kysyjille, ettei tuossa meidän niityllä paljon kannata yrittää perunaa eikä vähänkään vaateliaampaa puuta viljellä. Maa on niin huonoa, ihmeellistä mättäikköä. Kauan sitten kokeilimmekin perunaa, ja yhdestä siemen perunasta sai noin yhden sanoin kuvaamattoman rupisen ja ruton nakertaman moukulan.

Siinä on ollut kosteikko vielä sata vuotta sitten. Ja lähimetsästä löytyy lisää vastaavia. Keskiajalla ne ovat olleet selviä järviä, koska sieltä virtaa tänäkin päivänä vesi muutaman metrin pudotuksella itseensä mereen. Kirkolla Sittarin pihaan näkyvät helvetin komeat rantakalliot. Saman tyyppisellä paikalla on Humallahdessa, Seurasaareen kääntyessä, pronssikautinen röykkiöhauta. Ne tehtiin aivan rantaan.

Minulla ei ole ajatukseni tueksi todisteita, mutta epäilen, että pronssikauden ja rautakauden osan hautaröykkiöt (”hiidenkiukaat”) olivat sen muinaiskansan mainio oivallus: kolme tehtävää, hauta, rajapyykki ja pelotus tunkeilijoille. Sellaisessa paikassa asui joku, ja vaarivainaa vartioi haudasta käsin.

Myös itsessään Helsingissä korkeuskäyrät ovat määränneet asukasrakenteen ja siten kaupungin eri kolkkien luonteen. Tältä osin terveisiä vain Marxille. Välimatka ja korkeusero olivat ne tekijät.

Jopa Suurkirkon portaikon reuna on siististi 10 metrin korkeuskäyrällä. En ole kuullut, että vesi olisi koskaan noussut Senaatintorille. Kun varsinainen Helsinki pääsi vauhtiin – hyvin myöhään eli 1800-luvulla – Engelin porukka arvioi maaperän oikein. Nykyisen Stockmannin paikka ja Rautatientori oli suuri räme, mutahauta. Sana Kluuvi (gloet) tarkoittaneekin juuri sitä.

Nykyisen linja-autoaseman seutu oli ampumarata. Lisäksi siellä oli kaalimaa ja kolerasairaala. Seutu arvioitiin soveltuvaksi rupulisakille. Katajanokan rikkonaiseen kivikkoon sekä hankalan vuoren takana olevaan Punavuoreen siirtyivät pahennusta herättävät kaupunkilaiset. Helsingin viimeiset julkiset bordellit olivat Iso-Robertinkadulla, ja lähistön vuokrakasarmeista poliisi löysi aina tavanomaiset epäillyt eri rikoksiin.

Tasavallan nousevan virkamieskunnan monumentti on punatiilinen Etu-Töölö, joka kai ei ollut pahemmin kiinnostanut rahamiehiä rakentamiselle hankalien kallioiden takia. Pahimmillaan ne ovat lähes 30 metriä korkeita! Soisen ja surkean Siltasaaren ja Hakaniemen taakse lainattiin arkkitehtuuri ja kadun nimet Pietarista – linjat.

Jotenkin murheellista, että kun parhaiten poliisi pakoon pääsi Pasilaan – muistan itse seudun 60-luvun ilmeen, niin nyt poliisit mokomat itse pesvitä siellä. – Signe Branderin valokuva 1908 on kkohdasta Apollonkatu 13 länteen.

23 kommenttia:

  1. Jatkamme idästä. Haminasta vanhalle meillepäin -- siis Väderlaxille eli Virolahdelle, eräälle kolmesta eteläisen suomenniemen kauppapaikoista Rääveliä vastaan enne vuotta 1500, kulki ja kulkee tänäkin päivänä vanha viipurintie, pitkin gangasmaita ja korkeikkoja. Se on suunnilleen 1200--1300-luvulta, ja museotienä ajamisen arvoinen ("siinhää näkee omat perävalonskii", sanoi Koukkulan ukko).

    Se on nykyiseltä asuinpaikaltani Porvoosta ohi menevän Vanhan Viipurintien osa. Siinä missä Hämeen Härkätie oli ehkä vanhempi oli Viipurintie "valtiollisempi" -- se oli myös hallinnollinen väylä, postitie.

    Toki tulee muistaa että tuohon aikaan maan tie oli hidas krahnustaa härkäreellä tai hevosreellä -- meren tie oli nopsa ja suora. Mutta viestireittinä talvella maan tie oli toimiva.

    VastaaPoista
  2. Porkkalan niemi oi ennen saari. Ennen v. 1903 avattua rautatietä, Tolsan ja Jorvaksen maanviljelijät saattoivat aamuisin lastata tuotteitaan pursiinsa ja purjehtia espoonlahden kautta Helsingin toreille.
    Ensimmäinen rautatie tehtiin kalliisti täyttämällä Töölönlahden halki. Järkevämpi linja olisi ollt nykyisen Mannerheimintien linja. Mutta Töölönlahden rantahuviloita omistaneet virkamiehet vaikuttivat asiaan.
    Sitten muistettava tämä mieletön Pietarin kaupungin rakentaminen suolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tämän "silakkaradan" (Hki - Turku) turvin Jorvakseen syntyi erikoislaatuinen elinkeino, kauppapuutarhat. Sanotaan että pelkästään ruusuja meni junanvaunullinen päivässä Pietariin. Hedelmäpuut tuottivat todella merkitäviä määriä, kolmen suurimman kuten Gillobackan Oskar Öfvlundin tila kymmeniä tuhansia tonneja syksyssä.

      Kaikkipalelultui talvisodassa ja olisi tietenkin mennyt 1944.

      Mutta tässäkin - maaperä!

      Poista
    2. Kiitos, Jukka. Ex-jorvaslaisena tuo oli mielenkiintoista luettavaa!

      Mutta yksi kysymys, kokonaan toisesta asiasta. Kun tässä eletään talouskriisin aikoja ja haetaan vertailukohtia, niin suosittelepa sopivaa teosta, joka esittelisi Euroopan I ja II maailmansodan välistä historiaa. Joku tuossa jossain mainitsi saksalaisen nälkäkanslerin, jollaisesta minä en ollut kuullutkaan. Täytyisi selvästikin perehtyä!

      Poista
  3. Tuo Nauvon kirkkokin jonkin matkan päässä on ihan rantaan rakennettu. Nyt "veden päälle" rakennettu tie tärisyttää niin että katossa halkeamia.

    VastaaPoista
  4. Niin.

    Se alkuperäinen kuninkaantie menee sieltä Wiikintien kautta. Uudemmalla ja mukavalla Jorvaksen suoralla taas moni ajaa helposti ylinopeutta.

    Tässä vuodenaikojen vaihtelu ja elonkierron kuvasarja yhdestä kohtaa. Pitääpä taas mennä ottamaan kuva. Ja tiedoksi että elämässäni on ollut yksi liki lumeton talvi.

    http://www.holjander.blogspot.fi/2007/05/knnykk-piippaa-taas.html

    VastaaPoista
  5. Terveisiä Ruotsin länsirannikolla sijaitsevalta Orustin saarelta. Täällä tiet ovat vanhoja kulkureittejä kylästä kylään eli kuten sanottua "kuin juosten kustuja".

    http://www.orust.se/vanstermeny/kulturochfritid/kultur/vagminnen.4.7ac1fede12a6df3b50880007639.html

    Vuosi sitten geologit "löysivät" ilmeisesti Birkkaakin vanhemman markkinapaikan,joka sijaitsisi Orustin saarella. Jännää, jos se nyt pitää paikkaansa.

    http://bohuslaningen.se/nyheter/orust/1.1574844-arkeologiskt-fynd-pa-hemlig-plats

    Muuten Hämeen Härkätie oli kovin merkittävä yhteys Eurooppaan.

    http://www.harkatie.net/

    VastaaPoista
  6. Kemppisen bluffaukset näyttävät tipahtelevan "otolliseen maaperään".

    VastaaPoista
  7. Kun tuo peltomaisema on osoitteesta Apollonkatu 13 länteen, on helppoa ymmärtää Maalaisliiton osoite Apollonkatu 11.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apollonkatu 13 on niin urbaani kuin olla voi: Lallukan taiteilijakoti. Kepu osti melkein vierestä Apollon yhteiskoulun vanhan talon joskus suunnilleen Jäätteenmäen aikaan.

      Maisema on tuossa muuttunut yhtä paljon kuin maalaismaisema yleensäkin kun vertaa nykyistä esim. Ahon lastuissa kuvattuun

      AW

      Poista
  8. Vielä vähän vanhempaa (4200 eKr) pääkaupunkiseutua: http://www.flickr.com/photos/65726513@N00/2523491031/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan hengästyin. Onpa hieno! Mistä kiven silmästä tuon muinaisrantaviivan reliefikuvan saa ja onko tietoa seuraavasta ruudusta länteen eli meille päin?

      Olisin kiitollinen.

      Poista
    2. Näin tekijän luvalla sen voi ladata Flickristä (kannattaa ottaa Original size).

      Nyt kun maanmittauslaitos on avannut mm. digitaaliset korkeusaineistonsa vapaaseen käyttöön, voidaan niitä vääntää hyvällä omallatunnolla halutun menneen ajankohdan asentoon (tai tulevaan?). Tämä edellyttää ko. ajankohdan geometriatietoja, joita olen saanut mm. Matti Saarnistolta.

      PS. En malta olla mainostamatta MML:n laserkeilausohjelmaa, josta löytää vaikka mitä. Visualisointiesimerkkejä on osoitteessa: http://www.flickr.com/photos/65726513@N00/sets/72157622857163259/

      Poista
  9. Jos puhutaan vesiteistä niin tanskalaisen itinerarion mukaan ruotsin puolelta soudettiin (1200) ensin Aspasundin lävitse ja sitten kohtia Hankoa (Hangethe) ja Porkkalaa (Purkal) josta otettiin kurssi Viron kalliottomille rantavesille ja sitten Nevalle. Matkan pituudet laskettiin soutuvuoroissa.

    Josta mieleeni kysymys: Hanko on suomeksi niemi mutta miksi ruotsiksi öö? Itse niemen nimi, Hanko, on alkuperäisessä muodossaan suomalainen ase nimeltä anko, pitkä rautavartinen väkäpää heittokeihäs, joka heitetään kiinni vastustajan kilpeen tappelua (h)ankaloittamaan. Niemen pitkänomainen muoto kai toi angon mieleen -- mutta onko se ollut aina niemi.

    Angon nimitys muistuu vieläkin erään heinäntekovärkin nimessä.

    Itinerario: http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/va_perinto/tutkimukset/nauvon_hylky/saaristomeri/purjehdus

    VastaaPoista
  10. Uudemmalta ajalta jännittävä dokumenttielokuva on Halki Kluuvin ruhjeen (1978), josta selviää millaista osaamista vaati metron rakentaminen Rautatientorin ja Kaisaniemen kohdalla kun maaperä oli mitä oli.

    VastaaPoista
  11. Tuli vain mieleeni, että kyllä on hyvää tekstiä! Kiva lukea - eivätkä kommentoijatkaan ole ihan tsuhnia. Hyvää kesää!

    VastaaPoista
  12. Laulussa lauletaan : moottoritie on kuuma. Nykyaikaa.
    Jospa saisi aikamatkata taaksepäin hetkeksi Hämeen Härkätielle ja Kuninkaantielle jännittäviin kokemuksiin. Maantierosvoja, iloisia kievareita, ei autoja, vain hevosia kaikenlaisine vetopeleineen ja ihmisineen..melkein jo tunnen tuoksutkin. Maalaismaisema hajuineen.

    VastaaPoista
  13. Järkeilin että lyhin maantie Helsingistä Turkuun on vielä 1930-luvun alkuun täytynyt kulkea Kuninkaantien reittiä osuudella Bemböle- Jorvas- Kirkkonummi.
    Sitten maailmampulan aikana tehtiin työttömyystöinä H:ki-Tapiola-Jorvas(1935) ja Bemböle-Veikkola tiet, sekä muitakin, esim. Mäkelänkatu-Tuusulantie.
    Suuri rantatie on muuten oikeampi nimi. Kustaa kolmashan kulki tätä keskiaikaista tietä vasta 1700-luvulla.

    VastaaPoista
  14. Mutsi oli duunissa Pengerkadun pillupoliisissa ja sen jälkeen Toisella linjalla.
    Korkeuskäyrä nousi. Minulla on vielä tallella mutsin joltakin puliukolta takavarikoima Dicco-pulituuripullo (puoliksi juotu) sekä jonkun tuntemattoman mustalaisen puukko.
    Mutsi syyllistyi varmaankin laittomaan tekoon, mutta tämä on kulttuurihistoriaa joten annettakoon se anteeksi.

    VastaaPoista
  15. "..Nykyisen linja-autoaseman seutu oli ampumarata. Lisäksi siellä oli kaalimaa ja kolerasairaala. Seutu arvioitiin soveltuvaksi rupulisakille. Katajanokan rikkonaiseen kivikkoon sekä hankalan vuoren takana olevaan Punavuoreen siirtyivät pahennusta herättävät kaupunkilaiset."

    http://www.haro.fi/viewmaster/fin/kuva_3_1.html ja

    http://www.haro.fi/viewmaster/fin/kuva_1_6.html

    VastaaPoista
  16. Maankohoamisen simulaatio siis löytyy. Entäpä veden korkeuden simulointi?

    Olisi käyttöä järvenlaskun havainnollistajana vaikkapa Saimaata Luumäellä etelään päin lorautellessa tai muuten vaan tulvavahinkojen vaikutusten havainnollistamiseen.

    Frank

    VastaaPoista