12. huhtikuuta 2012

Oliko Lenin sosialisti?


Suurinkvisiittori selittää hyvin vakuuttavasti, ettei kirkko tarvitse uskontoa, vaikka ei siitä haittaakaan ole, ellei kohtuuden rajoja ylitetä. Jos kirkossa usein mainittu Jeesus palaisi keskuuteemme, suurinkvisiittori lupasi itse huolehtia siitä, että hänet viipymättä ristiinnaulitaan uudelleen.

Tapaus ja siihen liittyvä aika vaikeasti vastaan sanottava järkeily on Dostojevskin ”Karamazovissa”.

”Me emme tarvitse sinua. Viisas henki on kuoleman ja hävityksen henki… Sinä halusit antaa ihmisille vapauden. Me otimme sen pois. Joka osaa turruttaa ihmisen omantunnon pystyy viemään häneltä vapauden.”

Dostojevskin kertomus haarautuu kahtaalle, koska Jeesus suutelee inkvisiittoria ja poistuu. Inkvisiittori ei edelleenkään usko, mutta häntä koskee sydämeen.

Otsikon kysymys tarkoittaa, että Leninin perustelu ihmisten orjuuttamiselle, jotta heistä tulisi vapaita, on mieletön. Lenin ei ollut varsinainen ajattelija, toisin kuin esimerkiksi Marx, jonka ”Pääoma” oli merkittävä läpimurto, tosin nyt virheelliseksi osoittautunut. Kurjistumisen piti Marxin mukaan seurata armottoman loogisesti historiasta, työn ja pääoman ristiriidasta. On käynyt ilmi, että kurjistuminen vaatii kelpo suunnittelua ja suuren salaisen poliisin. Silti tänäkin päivänä valehdellaan, että lantti tai leipä yhdelle on toiselta pois eli että oloja voitaisiin parantaa viemällä rikkailta rahat ja tarvittaessa henki.

Näin voi olla joskus, mutta ei välttämättä eikä aina – oleellinen, mutta ei riittävä ehto.

Neuvostoliitto onnistui pitämällä yllä sellaista sotataloutta, jonka malli oli syntynyt suunnittelematta lähinnä Saksassa 1914 - 1918. Mitään sosialismia siihen ei tarvittu.

Jos Dostojevskin ja monen muun (esimerkiksi George Orwellin) keskeisiä teemoja yrittäisi rutata yhdeksi lauseeksi, se voisi olla: puheet ja teot eivät välttämättä liity toisiinsa.

Karamazovin Ivan, ajattelija, kyynikko ja nihilisti, ei sitten tee mitään pahaa. Pahantekijä on velipuoli, joka ei puhu, vaan villiintyy Ivanin puheista: kaikki on sallittua. – Kolkko ajatus. Sitä ennen kirjailija on saanut tilaisuuden esittää aivan oikean käsityksensä oikeudenkäynnistä. Syytteessä on väärä mies, terve järki osoittaa virheelliseen suuntaan, ja seurauksena on väärä tuomio. Vielä kolkompi ajatus.

Kirjan sanoma on, että meissä kaikissa asuu hullu murhaaja, ja että laki, moraali tai kulttuuri eivät ole riittäviä eivätkä edes mahdollisia takeita estämään lopullista vääryyttä.

Kirjoittaja jotenkin tiesi tai arvasi, että tulevan vuosisadan suuret vääryydet tehdään välttämättömyyden nimissä. Oikeudesta – itse asiassa velvoitteesta – sanottiin jo Roomassa, että se on pakottava kahle, vinculum juris, quo obstringet. Ja niinpä siitä erin on kuljettu kahleissa, onneksi ei aina eikä kaikkialla.

Vapaus näet ei ole filosofinen kysymys. Jonkinasteinen vapaus tulla ja mennä, maata tai marssia, juosta tai juoruta on se kaikkein syvällisin asia. Tahdon vapauden pohtimine ei edistä kysymyksen ratkaisemista eikä muitakaan asioita. Se voi olla niin tai niinnii.

”Karamazovin veljekset” välittä ajatuksen vapaudesta samalla tekniikalla kuin ”Vankileirien saaristo”. Se vaikuttaa äänten sorinalla. Kirjoittaja sekoittaa romaanin kertojan kuin yhdeksi tarinan henkilöstä, joka kiivailee ja epäilee muiden mukana. ”Gulagin” kirjoittaja oli kirjaimellisesti yksi tarinansa henkilöistä. Niinpä kirjaa ei käsitetty kaunokirjalliseksi tai sen kaunokirjallista muotoa ei ainakaan ymmärretty. Se on äänten sorinaa ja mittakaavaltaan murskaava.

Dostojevskin oivalsi ehkä ensimmäisenä Mihail Bahtin. Itse en käyttäisi termi ”polyfonia”, koska musiikissa se on suurta järjestystä. Kirjallisuudessa tämä äänten sorina on suurta vapautta, joka kertoo – vapaudesta.

20 kommenttia:

  1. En taaskaan malta -hyppää ylitseni. Kustaa Vaasa snajusi suurinkvisiittorin idiksen praktiikassa. Hän otti yleiseurooppalaisen universalistisen taika-uskonnon ja teki sen papistosta virkailijoita aloittamaansa virkakuningaskuntaan. Hän lahjoi entisiä viikinkejä ottamalla latinan sijaan kansankieltä -tai palauttamalla jotain goottien kieltä,jolla oli lähetysvaiheessa jo ollut käyttöä mm.raamatunkäännöksinä. Yksi jäljellä Upsalan vitriinissä.

    No Agricolan päivänä (josta muistuttaa kiinteistötyöntekijöiden liitto, sen tes, liputtamalla) pälähti mieleen, että suomenkieltä tuskin olisi ilman tätä Kustaan lahjusrahana käyttämää väen kieltä, ja sen alkavaa kirjoittamista. Ja voisin venytellä järjenkäyttöä ja lukemisvaivalla ilakoimista sanomalla,että katollinen kirkko inkvisaattoreineen olisi ottanut asiansa niin tosissaan ettei Lönnrotilla olisi ollut enää mitään koottavaa ääri-itäisimmästäkään Ruotsista ! --Kukahan tätä Lönnrotia rahoitti ? Kysymys nousee väkisin mieleen hänen suvereeneista valinnoistaan panna tarmoaan ja aikaansa itsevalitsemiinsa projekteihin ts. toimia ylimyksellisesti. Nämä toimeentulokysymykset nousivan silmilleni Einar Juvan kertoillessa Lönnrotin vaiheista.

    Rahasta puheen taas tullen, Kustaa Vaasa toimitti Suomeen muutaman kymmenen kiloa hopeaa saadakseen rahankierron hedelmöitys-lannoitusfunktion pelaamaan. Kuinkas kävikään. Hopea livahti Turusta ja Viipurista Saksanmaalle. Jäätiin veroparselleihin, luontoon, eli pakkovaltaan. Eikä nävy kreationalisteja vieläkään.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lönnrotin rahoitus tuli valtiolta. Hän oli Kajaanin piirilääkärin virassa, mutta sai kansanrunoustutkimuksiinsa pitkiä palkallisia virkavapauksia. Lääkintöhallitus (silloinen collegium medicum) ymmärsi sivistyksen päälle, ja senaatti oli tukenut suomalaisuusharrastusta jo yli vuosikymmenen ajan, koska se vieraannutti maan sivistyneistöä Ruotsista ja sen epäilyttävistä poliittisista virtauksista.

      Poista
  2. Haluaisin huomauttaa, että jo Eduard Bernstein osoitti Marxin talousteoreettisen ajattelun puutteet erittäin uskottavalla tavalla. Vaikka hyväksyttäisiinkin marksilainen materialistinen kosmologia, ei Marxin analyysi keskiluokan häviämisestä, työväenluokan kurjistumisesta ja lamakausien jatkuvasta syvenemisestä pitänyt paikkaansa. Tämä näkyy oikein hyvin ja selvästi Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian vuosien 1860–1900 taloustilastoista.

    Bernstein lähti perustelemaan parlamentaarisen sosiaalidemokratian tarvetta juuri sillä perusteella, että kurjistumiskehitystä ei ole eikä tämän vuoksi myöskään vallankumousta tule. Näin ollen sosialismi on saavutettava rauhanomaisin keinoin. Lenin puolestaan veti samoista tuloksista sen johtopäätöksen, että vallankumous tulee tehdä väkisin, jollei se tule itsestään.

    Bernstein on siis uskollinen marksilaiselle taloustieteelle, Lenin puolestaan marksilaiselle historianfilosofialle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "ei Marxin analyysi keskiluokan häviämisestä, työväenluokan kurjistumisesta ja lamakausien jatkuvasta syvenemisestä pitänyt paikkaansa."

      Mielenkiintoista onkin, että Neuvostoliton edustaman vastavoiman - ts tarpeen myötäillä vähempiosaisia- katoamisen jälkeen hillitön finanssikapitalismi näyttää toteuttavan Marxin ennustuksia. ÄÄrimmäinen kapitalismi ja sosialismi ovat molemmat helvettejä, paratiisi on keskitien hyvinvointivaltio á la Ruotsi.

      Poista
  3. Ad Omnia: - kansanperinteen keräyksen ja Lönnrotin yhteydessä on mainittava kovalla äänellä Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

    Äskettäin ilmestyi seuran historian uusin osa, josta käy mm. ilmi, että seura onnistui jatkamaan varainhankintaansa ja varmistamaan huomattavan valtionavun 1907 eduskuntauudistuksen jälkeen.

    VastaaPoista
  4. Ad Omnia: - lisäys Bernsteinista on painokas. Hiukan liioitellen voi sanoa, että hämmästyttävä osa Marxin ja lähes koko Bernsteinin eli varhaisten sosialidemokraattien ohjelmasta on toteutunut niin, että sitä pidetään itsestään selvänä. Uudistusvaatimuksiin kuului mm. yleinen oppivelvollisuus ja mahdollisimman halpa terveydenhoito.

    VastaaPoista
  5. Ideologioiden, uskontojen ja sotien sekamelskassa viime vuosisatoina punainen lanka on sukupolvien vaihtuminen ja siihen liittyvä evoluutio. Matkapuhelimissa sukupolven ikä on lyhyt ja evoluutio nopeaa mutta myös myrskyistä ja sekavaa. Ihmisen evoluutiota on vaikea hahmottaa kun tarkkailija on itse tilanteen keskellä, mutta helposti voidaan nähdä että vankileirit, Neuvostoliitto ja Berliinin muuri katosivat yhden sukupolven mukana. Arabikevät alkoi kun yksi sukupolvi väsyi. Uusi sukupolvi on arvaamaton ja kapinallinen ja niin pitääkin olla, vanhan on väistyttävä vääjäämättä.

    VastaaPoista
  6. Sosialismin ideassa on valuvika. Sehän lähtee jalosta periaatteesta, että jokainen hyödyttää yhteiskuntaa kykyjensä mukaan, ja jokainen saa yhteiskunnalta tarpeidensa mukaan.

    Systeemi ei toimi, koska ihmisluontoon ei vain istu se, että toinen saa enemmän. Toisaalta taas itselle mikään ei ole tarpeeksi, kuten olemme johtajiemme esimerkistä huomanneet.

    Reaalisosialismissa periaate ruostui käytännöksi, jossa jokainen yritti antaa mahdollisimman vähän, mutta ottaa mahdollisimman paljon. Viime kädessä tarpeet määritteli johto. Syntyi nomenklatuura.

    VastaaPoista
  7. Venäjällä(kin) on ikiaikain tapa ollut syyllisten etsiskely, vaikka kaikkien mahdollisten ja mahdottomien vaihtoehtojen luulisi tulleen jo käsitellyksi. Useimmin ja mieluummin on vastattu kysymykseen "kuka on syyllinen" kuin kysymykseen "mitä tehdä".
    Etupommina voisi olla Aleksandr Herzenin Kuka on syyllinen ja ymmärtääkseni Lenin oli ensimmäisiä joka kysyi Mitä on tehtävä. Tämän kirjansahan Lenin nimesi suuren esikuvansa Nikolai Tsernysevskin teoksen mukaan.

    Vastaavasti joku Nurembergin oikeudenkäynti etsi vain valikoituja syyllisiä. Vastaavissa tapauksissa pitäisi nimittää erityinen suuronnettomuustutkintalautakunta, ei etsimään syyllisiä vaan tutkimaan mitä on tehtävä.

    Xxxxx on ennalta-arvaamaton vahinkotapahtuma, joka voi aiheuttaa muun muassa omaisuusvahinkoja, tuhoa, kuolemia tai loukkaantumisia taikka muutoin haittaa tai vahinkoa esimerkiksi ihmisille, luonnolle tai yrityksille.
    Mitä on tehtävä, jotta sama ei toistuisi

    VastaaPoista
  8. Outoa, 12.4. kirjoitettuun ja julkaistuun blogijuttuun tulleet kommentit on kirjoitettu jo päivää aiemmin eli 11.4....

    VastaaPoista
  9. Minä kyllä olen ihastunut polyfonia-termiin myös bahtinilaisittain. Sehän on sana, itsenäisiä ääniä tarkoittava, eikä sen tarvitse peilata musiikkiin, ainakaan sen todelliseen historiaan. Länsimainen polyfoniahan ei tosiaan toteutunut "porinana" vaan koktrapunktisena "sudoku-ristisanana", muttei se sinänsä supista polyfoniaa olemasta tätä laajempi käsite.

    VastaaPoista
  10. "Lenin ei ollut varsinainen ajattelija"

    Lenin oli ennenkaikkea politiikko ja taktikko, joka osasi sujuvasti muuttaa aikaisempia kantojaan kun tilanne edellytti. Mikä teki hänen perinnöstään ongelmallisen oli hierarkinen yksipuoluejärjestelmä, moraalin hylkääminen ja hillitön luokkataistelu/-viha. Stalin ainoastaan vei Leninin luoman järjestelmään loppuun - sekä tappoi lähes kaikki vanhat bolsevikit.

    VastaaPoista
  11. Kirjallisuudessa äänten sorina on suurta vapautta, mutta ainakaan Vankileirien saariston ja Karamazovin veljesten tapauksessa kirjallisuus ei paljonkaan kerro niistä ehdoista, joita äänten moninaisuuden vapaus vaatii.

    Eipä silti, ei sitä tee Marxin Pääomakaan. Sen pitkistä ja sekavista työnarvolaskelmista ja lisäarvoteorioista ei jälkipolville paljon annettavaa ole. Sekavuudesta johtuen sitä on ollut mahdollista myös tulkita sekavasti, toisaalta leniniläisittäin, toisaalta bernsteinilaisittain.

    Tämän päivän ongelma on, ettei kumpikaan tulkinta ole enää käyttökelpoinen. Leininin kivääreillä avustettu tasa-arvo on kohtalonsa kokenut jo pari vuosikymmentä sitten. Mutta myös Bernsteinin demokraattinen sosialismi on vakavan uhan alla. Poliittinen demokratia ja sen sosiaaliset aikaansaannokset voivat olla vain kansallisia ratkaisuja; jo EU:n laajuisena ne näyttävät olevan käyttökelvottomia.

    Perusongelma on todellakin kapitalistinen kasautuminen (vaikkakaan ei Marxin kuvaamalla tavalla). 1980-luvulle asti, ennen tietotekniikan vallankumousta, tätä kasautumista voitiin hyödyntää tunnetuilla tavoilla, tasaavalla verotuksella ja sosiaalisilla uudistuksilla. Sen jälkeen kapitalismin vapautuessa ja globalisoituessa näiden toimien teho on olennaisesti laskenut. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu leviää bernsteinilaisimpiinkin maihin, mitkä eivät voi tehdä asialle muuta kuin velanotolla siirtää ongelmaa tuonnemmaksi.

    Kyse on vapaudesta, mutta keiden ja miten. Solzhenytsinistä tuskin on apua sen enempää kuin Dostojevskistä. Sen sijaan Bernsteinillä saattaa olla asiaa. Demokratia riittää; vapaus on tasa-arvoista vapautta alhaalta päin. Kun se politiikassa tarkoittaa poliittisten toimien läpinäkyvyyttä ja yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, niin eikö se taloudessa tarkoita taloudellisten toimien läpinäkyvyyttä ja yleistä ja yhtäläistä osto-oikeutta? Ketkä tästä puhuvat? Eivät ketkään. Missä kaikki taloudellisen vapauden kannattajat oikein ovat? Vai eivätkö he ole mitään lukemastaan ja kokemastaan oppineet?

    VastaaPoista
  12. Kemppinen: ..."Silti tänäkin päivänä valehdellaan, että lantti tai leipä yhdelle on toiselta pois eli että oloja voitaisiin parantaa viemällä rikkailta rahat ja tarvittaessa henki"...

    Tämä lause ampuu terävän pilkkanuolen suoraan presidentti Halosen silmien välliin silmien välliin juu...

    VastaaPoista
  13. Kellariloukko tiivistää aika paljon: oma tyhmä tahto on ihmiselle kaikkein kallein. Kaksi kertaa kaksi on neljä ilman omaa tahtoani, ei sellainen ole vapaata tahtoa. Pääasia että voi lakkaamatta todistella itselleen, vaikka oman selkänahkansa kustannuksella, että olen sittenkin ihminen ja vapaa. Seuraukset tästä tietysti ovat yleensä oikein huonot kaikille asianomaisille.

    VastaaPoista
  14. Kun oikeauskoinen ehdottaa, että 70 miljoonaa rikkainta pitäisi tappaa, media hytkyy ja hyrisee hyvän pilan takia.

    Kun vääräuskoinen vitsailee, että ulkomaalaisille pitäisi panna alkuperämerkki hihaan, media kirkuu tekopyhää raivoa.

    Molemmat lasautukset ovat toki hieman kuvottavia, mutta kuvottavin on media.

    VastaaPoista
  15. Lenin oli poikkeama, oikeistolainen riistokapitalisti pukeutuneena punaisiin. Sosialistien häpeäpilkku joka ajoi koko sosialismin syöksykierteeseen... Vielä nykyään kuulee näitä juttuja kuinka Sosialismi = Kommunismi = Diktatuuri, joita lähinnä ajaa samat jampat joiden mielestä sosialismi on kirosana (ainakin USAssa vielä näin)

    Noam Chomskylta juttua Leninismistä

    VastaaPoista
  16. Ciantic: "Lenin oli poikkeama, oikeistolainen riistokapitalisti pukeutuneena punaisiin."

    Poikkeama? No, entä Stalin, Berija, Troski, Hoxha, Honecker, Husak, Ceausescu, Mao, Castro, Pol Pot, Kim-dynastia... eli miksi poikkevat tuntuvan pääsevän sosialismissa valtaan, vieläpä yksinvaltaan?

    VastaaPoista
  17. "että oloja voitaisiin parantaa viemällä rikkailta rahat" Kyllä kokonaisuus paranee sillä että rikkinäisten markkinoiden rahantuhlauksesta hyötyjiä verotetaan enemmän. Markkinataloutta edistämällä, eli parantamalla markkinoiden rakenteita, verotus laskee.

    VastaaPoista
  18. Kaikki on suhteellista, sanoi Einsteinin vaimo.

    Luin juuri, että USAn presidentin veroaste viime vuonna oli 20 %. Se on varmasti sikäläisittäin ihan kohtuullinen määrä, koskapa presidentti on moittinut jyrkin sanoin rikkaampiaan verojen välttelystä.

    Meillä noilla palkkatuloilla maksetaan tuplasti enemmän ja silti se on liian vähän.

    Mitä jos määrättäisiin tasavero, jossa kaikista ansioista maksetaan 50 % veroa - ja kaikki on sen jälkeen ilmaista? Korvaisiko se perustulon?

    VastaaPoista