Suuri design

Todellinen Euroopan ja maailman design-pääkaupunki on Cambrdige eikä esimerkiksi Helsinki. Stephen Hawkingin ja Leonard Mlodinowin ”The Grand Design” (2010, 208 sivua, ISBN 0553805371) on kuohuttava kirja. Sen löytää Helsingin kirjakaupasta (7,90).

Kirja tarvitsee hiukan mainostamista, koska vielä otettuaan sen käteensä sen voi arvioida usealla tavalla väärin.

Kirjassa käsitellään seikkaperäisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana paljon esillä ollutta kysymystä Jumalan ja luonnontieteen suhteesta. Luultavasti ainakaan kukaan tämän tekstin lukijoista ei kuvittele, että tiede pystyisi ratkaisemaan kysymyksen Jumalan olemassaolosta. Hawking esittelee kantansa, joka on lopputulokseltaan sama kuin Dawkinsin: tiede näyttäisi osoittavan, ettei ”Jumala” ole tarpeellinen eikä siis ainakaan välttämätön ajatus.

Katolisen kirkon edustajat ovat väärässä. Sen piirissä uusimman kosmologian havaintoja ja ainakin toistaiseksi hypoteettista M-teoriaa on kuvailtu jumalan vastustajien hätääntyneeksi yritykseksi torjua tieteellisistä havainnoista väkisin ja voimalla esiin tunkeutuva ”ensimmäinen liikuttaja” eli maan ja taivaan luoja eli Jumala.

Ehkä toisin kuin kustantaja ja kukaties toisin kuin kirjoittajat ovat ajatelleet, tämä ei ole kirjan tärkein osa. Vastaukset kysymykseen, mitä oli ennen maailmankaikkeuden syntyä eli alkuräjähdystä, ovat elegantteja ja vakuuttavia, mutta ei kirjan anti pääty siihen. Luulen että muutaman vuosikymmenen kuluttua vastaukset kuitenkin ovat erilaisia. En luule että lopputulos muuttuisi.

Kirjan hienoin ominaisuus ja syy, jonka vuoksi jokaisen, jolla ei ole vähintään yliopiston laudaturia teoreettisesta fysiikasta, on luettava se, on peruskäsitteiden muuttuminen. Tässä on todellinen, arkielämään ja ajan puutteeseen mahtuva tilaisuus saada jonkinlainen kuva aivan uusista, monin kohdin täysin mullistavista havainnoista.

Kirja on kirjoitettu hyvin. Kaikesta kansanomaistamisesta huolimatta keskittymistä vaativa teksti on katkottu sopivilla puujalkavitseillä. Käytännössä sen lukee päivässä. Minulta meni kaksi, kun oli kaikkea muutakin puuhaa.

Biologia lähitieteineen on perin pohjin toista kuin noin 15 – 20 vuotta sitten. Jopa ennen eläintieteeksi nimitetty biologian osa on paljastanut, ettemme todellisuudessa tiedä juuri mitään eläimistä. Suurin osa biomassaa on syvissä merissä, joita ei ole oikeastaan tutkittu lainkaan. Tarkoitan mm. arkkibakteereja (archaea) ja virusten ongelmaa – elämää vai kemiaa.

Fysiikassa tilanne on sama. Etenkin Feynmanin vuosikymmeniä sitten esittämät hypoteesit on todettu kokeellisesti ja havainnoin oikeiksi. Huvittavin on tosi väite, että maailmankaikkeuksia voi olla olemassa suunnaton määrä ja että niillä voi olla lähes loputon määrä historioita. Puhe on siis maailmankaikkeuksista, ei linnunradoista tai aurinkokunnista. Maailma on syntynyt ilman Jumalia yhden, kaksi tai ehkä biljoona kertaa tai samanaikaisesti miljoona kertaa, ja tietysti aina erilaisena. Luonnollisesti suuri osa maailmankaikkeuksista on epävakaita.

Ehkä vielä tärkeämpi on biologian (neurotieteen) tunkeutuminen fysiikkaan. Todellisuutta ei ole olemassa. Kaikki mistä meillä ihmisillä on ja voi olla tietoa on aivojemme mallintamaa. Missä määrin nuo mallit ovat oikean suuntaisia, sitä emme kai saa koskaan tietää. Newtonin tyyppinen maailma, jossa mielestämme elämme, on yhtä välillinen (aivojen prosessoima) kuin kvanttimaailma, jonka omituisilla lainalaisuuksilla on merkitystä vasta atomia pienemmässä mittakaavassa).

Kirjassa ei ole matematiikkaa. Hyvä. En pystyisi seuraamaan sitä. Olen yrittänyt. Kirjassa ei ole varmuuksia. Suhteellisuusteoriaan (yleiseen) jo tehdyt muutokset selitetään. Kirjoittajien mukaan Suurta Yhtenäisteoriaa ei ehkä ole eikä tule, mutta myös 11-ulotteisen maaimankaikkeuden M-teoria joko vie ymmärrystämme eteenpäin tai sitten ei. Hawking tuntuu kallistuvan sen puoltajaksi, mutta viisaita henkilöitä on myös sitä vastaan.

Ihmettelen ellei kirja tule suomeksi ja menesty. Ka niin – jos joku väittää, että olemassaolon arvoitukset on tässä ratkaistu, älkää uskoko. Parhaat vastaukset ovat kysymyksiä, kuten tässäkin.