Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
16. tammikuuta 2012
Ratkaisu # 1
On ratkaistu olemassaolon arvoitus. Valitettavasti selitykseen menee kaksi sivua.
Nämä näppäimistön hauskat merkit ovat muuten ehkä peräisin englantilaisesta torikauppakäytännöstä. Amerikkaan toden teolla tultuani olin ihmeissäni, kun johonkin firmaan puhelimella soitettuani sieltä sanottiin ”press pound”. En onnistunut arvaamaan, että brittien ”hash” eli merkki #, suomeksi kai tavallisimmin ”risu”, on amerikaksi ”pound”. Briteissä @ eli ”at” tarkoitti suunnilleen samaa kuin suomessa joskus à. Lyijykyniä 2 à 1, pencils 2 @ 1 eli kaksi kappaletta yhdellä [eurolla].
Ajatus kulkee suunnilleen näin. Juristit alkoivat pari – kolmekymmentä vuotta sitten ajatella, että ”oikea ratkaisu” ei ole ainoa oikea ratkaisu. Oivallus taisi olla käytännöllinen ja pohjaltaan aika arkinen. On tapauksia, joissa sekä rangaistukseen tuomitseminen että syytteen hylkääminen ovat ”oikeita” ratkaisuja. Juttu on niin hankalalla tavalla kiero, että kaksi keskenään ristiriitaista ratkaisua ovat kumpikin erikseen täysi puolustettavissa ja siten hyväksyttävissä.
Nykyisin kai jo tiedekunnan sisäänpääsykokeessa on osattava ilmoittaa, että hovioikeuden äänin 2 – 1 ratkaisemassa jutussa tuo yksi ei ole välttämättä väärässä. Joissakin jutuissa on niin monia pelkästään arvioitavissa olevia seikkoja, että myös tiukasta samaa ja yhtenäistä kulttuuria edustavat ratkaisijat voivat hyvinkin painottaa niitä eri tavoin ja päätyä eri tuloksiin.
Tämä on alkeita eikä siitä pidä innostua erikoisemmin. Riittää kunhan ei sano ”mielipide-eroksi” sitä että kaksi jäsentä tuomitsee 4 kuukautta ehdollista ja yksi tuomitsisi 5 kuukautta.
Ei sekään ole mielipide-ero, että yksi painottaa enemmän auton (otaksuttua) kestävyyttä ja toinen mukavuutta. Ehkäpä toinen on köyhä ja toinen raihnainen.
Ajatus koskee yhteiskunnan, talouden ja politiikan ymmärtämistä. Jokainen käsittää, ettei näissä asioissa todellakaan voida esittää enempää kuin perusteluja, jotka sitten saattavat olla hyvän tai huonon tuntuisia. Onko kuntauudistukseen ryhdyttävä?
Perusteluja on suuntaan ja toiseen ja ajatellun muutoksen suuruuskin on aivan auki.
Tulee kuitenkin mieleen muistuttaa, että eksakteimmissakin tieteissä kuten fysiikassa riippumattomien ja varmojen totuuksien aika on jo ohi. Emme tiedä edes jälkikäteen, mikä oli totta.
Viittaan tällä etenkin M-teoriaan, joka siis ei ole teoria. Sen taustalla on Feynmanin jo aika kauan sitten esittämä ajatus, ettei maailmankaikkeus ehkä ole olemassa itsenäisesti ja riippumattomasti, eikä sillä ole yhtä historiaa – esimerkiksi alkuräjähdys – vaan kaikki mahdolliset historiat.
Aivot rakentavat mallin havainnoista ja prosessoivat niitä järjellä. Olemme riippuvaisia tästä, mutta oikeastaan kysymyksessä on vain malli, ei absoluuttinen totuus. On mahdollista ja kukaties todistettavissa, että jokin fysikaalinen asiaintila, vaikkapa tähtitieteellinen ilmiö, on kuvattavissa täsmällisesti myös toisella, kolmannella, usealla aivan erilaisella tavalla. Vaikka ne poikkeaisivat pahasti toisistaan, ne voivat olla kaikki oikeita.
Kuten tiedetään, eräät kvanttimekaniikan havaitsemat säännönmukaisuudet ovat ”järjenvastaisia” eikä edes sitä ole helppo kuvitella, että aine on toisaalta hiukkasia, toisaalta aaltoliikettä.
Kun talous murenee käsiimme ja Euroopan politiikka rytisee niskaamme ja valitsemamme poliittiset toimihenkilöt tuntuvat puhuvan enimmäkseen pötyä koko porukka, voisiko olla niin, että olemme parhaan tai parhaan mahdollisen ratkaisumallin pauloissa? Pelkkä perinteinen historia, toki tieteenä harjoitettu historia, viittaa siihen suuntaan, että osa selittävistä syistä jää pysyvästi piiloon ja toisen osan selittävät vain satunnaiset ilmiöt. Kun tiedämme, että oppimamme historia esimerkiksi Suomen kohtaloista on osittain satuilua, millä perusteella luulemme, että raha- ja rahoitusmaailman suuret viisaat olisivat pohjaltaan muuta. Siis muuta kuin juomarahaa kalastelevia sadunkertojia?
Joku höyrypää on (kuulemma) esittänyt, että tuomiot pitäisi perustella tyyliin pro et contra. Siis myös siinä tapauksessa, että tuomio on kollegiaalisessa oikeudessa yksimielinen. Mitä mieltä blogisti-setä on tästä? Ei kai tuollainen perustelutapa ole lainmukainen?
VastaaPoistaOlen joskus miettinyt sitä että kun menee tiistaina nukkumaan ja herää, onkin torstai. Mihin nuo päivät oikein menevät? Kerran, kun tämmöistä tapahtui kesälomani aikana, menin heti loman jälkeen ja vähän kiukkuisena pyytämään työnantajalta että saisinko pitää tuon lomapäiväni uudestaan. Arvaa, antoivatko? Eivät antaneet.
VastaaPoistaTuo Feynman vasta oli hassu mies.
VastaaPoista"..voisiko olla niin, että olemme parhaan tai parhaan mahdollisen ratkaisumallin pauloissa?"
VastaaPoistaSosiaalipsykologi Leon Festinger (keksi käsitteen ”kognitiivinen dissonanssi”) väittää, että asenteilla on suurempi merkitys kuin tuhannella rivillä asiatutkimusta. Ihmiset hyväksyvät ja omaksuvat mieluummin sellaista tietoa, joka tukee jo omaksuttuja näkemyksiä. Tämä pätee varsinkin politiikassa ja uskonasioissa.
Tämä uusi formaatti toimii älypuhelimella fantastisesti!
VastaaPoistaMinun puhelimellani (Nokia) uusi formaatti on lähes lukukelvoton. Harmi, koska tapanani on lukea Kemppinen arkiaamuisin bussissa työmatkalla. Illalla katson sitten kommentit lappärillä kotona. Silloin uusi formaatti on mukava, kun kommenttien kommentit erottuvat.
PoistaVoisitko blogiin asettaa mobiilin version päälle. Siellä on semmoinenkin täppä.
Sekin on viisautta että ymmärtää oman tyhmyytensä!
VastaaPoistaSekin on viisautta että ymmärtää ettei tiedä!
VastaaPoistaNimenomaan "juomarahaa kalastelevia sadunkertojia". Juomarahat alkavat vain nykyään olla sen verran suuria, että aivan pienet sadutkaan eivät riitä.
VastaaPoista"Mitä-ne-meistä-siellä-ulkomailla-ajattelevat" -suomalaiset ovat aivan erityisen altista porukkaa näille satuilijiolle. Vähän niin kuin Mauritiuksen dodo-linnut, joilta puutuu täysin itsesuojeluvaisto ja siksi ne ovatkin maailmasta kokolailla hävinneet.
Välimeren alueen ihmisillä itsesuojeluvaisto ja terve kyynisyys toimii paremmin, koska noissa maissa on normaalia, että vilunkia tehdään aina, kun mahdollista. On selvää, että valtaan päässyt poliitikko tai pankkiiri täyttää oman massinsa ensin. Kysymys on vain, jääkö siitä minulle jokin siivu myös.
En kuitenkaan vertaisi taloutta ja kvanttifysiikkaa missään suhteessa. Talous on yksikertaisten (mutta röyhkeiden) miesten yksinkertaista puuhaa. Jos lainaat maksukyvyttömälle tai takaat huijaria, rahat menevät. Varmasti. Pitkään ei voi syödä enemmän kuin tienaa.
Se, että talousmiehet rakentelevat monimutkaisia himmeleitä, palomuureja, rahastoja ja (euro)bondeja, on vain "smoke and mirrors" meille hyväuskoisille hölmöille.
Tekeillä on verotusoikeuden hankkiminen Euroopan maihin Goldman Sachille ja vastaaville veijareille. Pitkää nenää meille näyttävät.
No nyt nyt nyt... tämmöisestä jutustelusta tulee lukijan pää kipeäksi.
VastaaPoistaIhminen haluaa totuuksia. Epäselvyys ja epävarmuus tekee levottomaksi ja turvattomaksi. Pitää olla jotain totta ja pysyvää, johon tarttua ja turvautua.
Omat luulot ja uskomukset totuutena pitää mielen rauhallisena. Minä tiedän - muut ovat pölvästejä -asenne on oikea.
Ad Anonyymi: - tuomion perustelemisesta - Tuomio on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös selostettava, millä perusteella
VastaaPoistariitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä.
Mielestäni puolesta ja vastaan -kirjoitustapa on paljon havainnollisempi kuin entinen, joss kertoelman (selostus tapahtumista ja lainkohdista) ja johtopäätöksen sisältävä. Jälkimmäisessä jäi liian usein epäselväksi, millä nimenmaisella perusteella esim. väite tai vaatimus hyväksytty tai hylätty.
Puolesta ja vastaan -malli pakottaa esittämään tuon kriittisen kysymyksen avoimesti, joten se on ehdottomasti kannatettava.
Teknisesti tämän mallin ongelma on perusteltavien seikkojen ja väittämien valikointi. Joskus riittää, kun kirjoitetaan, että kuvattua menettelyä on pidettävä "yleisen eläänkokemuksen mukaan" huolimattomana. Joskus on yritettävä myös selittää perustellen, mitä tarkoittaa "yleinen elämänkokemus". Se ei ole helppoaa eikä aina mahdollistakaan.
Puoleta- ja vastaan -mallin korostaminen on hyödyllistä myös siksi, että se pidättelee tuomareita kirjoittamasta "on katsottava että" - kun ongelma saattaa olla juuri se, miksi on katsottava että.
Erinomaisia esimerkkejä puoleta- ja vastaan -perustelusta löytyy eri vuosisadoilta kautta oikeushistorian. Suomessa perustelut pääsivät rappeutumaan hyvin pahasti itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä. Vielä oman lakimiesuranai alkuaikoina korkein oikeuskin saattoi muuttaa hovioikeuden ratkaisun pelkällä lauseella "Korkein oikeus harkitsee oieaksi kumota hovioikeuden tuomion." - Olen tallettanut muutamia esimerkkejä. Ja niitä on myös julkaistuissa tiedonantoratkaisuissa.
Poiikani, joka perjantaina täyttää 30 ja jotakin, on ollut saman roolipeliporukan pelinjohtaja 12-vuotiaasta.
VastaaPoistaPaljon hänen sen jälkeisestä urasta ja menestymisestä on ollut sitä perua, että hän tuon pelin kautta oppinut johtamaan ja organisoimaan.
Noin 15-vuotta sitten häneltä tuli yksi oppi, jota olen ihaillut koko ajan.
"Paras ratkaisu ei ole se, joka olisi loogisesti ajatellen paras, vaan se, joka on lähinnä loogisesti parasta, johon ihmiset saadaan sitoutumaan"
Näin : hyväkään ratkaisu ei toimi, jos ihmiset eivät toimi sen mukaan.
ps. kiva uudistus.
Eikö lyijykyniä 2 á 1 tarkoita kahta lyijykynää jotka ovat euron kappale? Siis kumpikin maksaa yhden [euron], eli yhteensä kaksi [euroa]? Näin minä olen tuon á:n aina ymmärtänyt.
VastaaPoistaSetä meni nyt Virolaisen naruun. Virolainenhan noita höpöjä pro ja contra-juttujaan on esitellyt oikein julkisesti.
VastaaPoistaAnonyymi vedättää ja anonyymi uskoo. Anonyymi katsoo olleensa nokkela. Ainakaan Virolaista ulkonäköuudistus ei ole haitannut. Long live jne.
VastaaPoistaNo jopas nyt jotakin, kun anonyymi ei ymmärrä edes Kemppisen selvällä suomella kirjoittamaa tekstiä pro%contra metodin tärkeydestä.
VastaaPoistaOikeudenkäynnissä esitetään väitteitä ja näyttöä sekä puolesta että vastaan. Olisi aika erikoista, jos tuomioistuin ei punnitsisi näitä esityksiä keskenään - siis pro&contra.
Se, että joku ei tykkää Virolaisesta, niin ei vielä merkitse lainkaan sitä, etteikö hän olisi todella pätevä juristi ja juridiikan opettaja. Kemppinen ja Virolainen ovat molemmat aivan huippuja juridiikan alalla ja vähän muutenkin.
Rupee oikein vittuttamaan, kun joutuu tämmöisiä kirjoittamaan. Joku vielä luulee, että yritän mielistellä.
Komppaan Matiasta. Jos taloutta aletaan perustella nykyfysiikan outouksilla, niin ihan yhtä oikeassahan on sitten myös uskonnollinen hörhö, joka perustelee yliluonnollisia henkiasioita sillä, että fysiikkakin on niin kummallista ja kaikkea voi tapahtua ja mitään emme tiedä.
VastaaPoistaFysiikka, jopa nykyfysiikka, on kuitenkin matematiikkaa, kokeita ja havaintoja. Niitä teorioita sommitellaan siksi, että ne saataisiin vastaamaan havaintoja, todellisuutta.
Vika ei välttämättä ole todellisuudessa. Se voi olla teoriassakin. Tai paradigmassa.
"Suomessa perustelut pääsivät rappeutumaan hyvin pahasti itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä."
VastaaPoistaHaluaisitko JK perustella, oliko ennen itsenäisyyttä sitten parempi perustelutapa. Olen ymmärtänyt, että vasta 1960-luvulla tuotiin esiin ajatus näyttöratkaisun perustelemisesta, jonka oikeusneuvosmies Timo Tuominen torjui Lakimiehessä käydyssä debatissa.
Eikö politiikan ja historian ogelma ole siinä, että poliittisella päätöksentekijällä on puutteelliset tiedot, joiden perusteella on tehtävä päätös (esim. Suomen Saksanpolitiikka 1940-41), jonka oikeellisuuden - tiettyjen kriteerien valossa - historia usein pystyy selvittämään (esim. oliko em Saksan-politiikka Suomen edun kannalta hyvä).
VastaaPoistaAd Anonyymi: - kyllä, epätasaista on, mutta vanhoissa (ensimmäisissä JFT:n numeroissa) on yksiä ja toisia hämmästyttäviä perusteluja. Olen joskus epäillyt, että R. Montgomery olisi ollult ahkeroimassa. Sama muuten koskee eräitä Caloniuksen lausumia; suomenkielinen valikoima vain on vähän yksipuolinen.
VastaaPoistaSen taas olen itse todennut - aineisto on yliopiston kirjastossa - että Saksassa kirjoitettiin 1600- ja 1700-luvulla ajoittain oivallisia tuomioistuimen ratkaisuja. Hehän myös käyttivät ratkaisut oikeustieteellisessä tiedekunnassa tarkastettavina ennen julkipanoa.
Asia odottaa selvittäjäänsä. Itse olen tutkinut KKO:n ja hovioikeuksien ratkaisuja vasta vuodesta 1918.