Ainakin kaikki kommentoijat tuntuvat olevan kanssani samaa mieltä siitä, että sähköyhtiöissä toimii kaikenlaisia kelmejä, jotka eivät osaa ammattiaan. Paitsi jos ammatiksi katsotaan asiakkaiden nylkeminen.
Kommentoija JarMom esitti yhteenvedon kantaverkon rakenteesta ja johdatti kysymykseen, johon en ole itse vielä löytänyt vastausta: mikä meni joulunpyhinä vikaan?
Luultavasti sähköyhtiöiden suunnasta on heitetty tietoja maakaapelien hinnasta, ja summat ovat hirmuisia. En ole varma siitäkään, on kymmentä miljardia euroa suurempi summa arvio kaikkien ilmajohtojen muuttamisesta maakaapeliksi.
Ehkä joku osaa vastata tähän.
Oman ymmärrykseni mukaan taajama-alueet ja kriittiset sähkön kuluttajat ovat asia erikseen. Mielestäni tähän ei pidä sekoittaa yksittäisiä asuntoja eikä varsinkaan vapaa-ajan asuntoja. Niistä joutavat sähkö olla poikki pidempäänkin.
”Taajama” on tietysti vaikea määritellä, mutta ei mahdoton. Näkyyhän se onnistuneen tieliikenneasetuksen kirjoittajalta ja liikennemerkkien suunnittelijaltakin. Tiedämme mikä on nopeusrajoitus taajamissa.
Kriittisellä kohteella tarkoitan esimerkiksi karjatilaa. En omista sellaista mutta uskon, että sähkö on saatava, koska muuten ensin maidon ja sitten lehmien käy huonosti. Aggregaatti jonka edeltäjän nimi oli ennen sotia ”maamoottori”, hauska sana, ei ole mahdottoman kallis eikä vaikea kuljettaa. Verkosta käy ilmi, että kojeet ovat, kuinka ollakaan, tilapäisesti lopussa vähän kaikkialta. Kohtuullinen peli, joka pitää yhden perheen asunnossa elämää yllä, näyttäisi maksavan joitakin satasia.
Edelleen suurella hartaudella tutkimani Tekniikan Maailma, varsinkin Rakennusmaailma, sisältää jatkuvasti hyödyllistä alan tietoa ja jopa testejä. Olen muistavinani, että Hondan kaljakorin kokoista vekotinta väitettiin hyväksi.
Minulle tuli mieleen, että pienenpieni butaanikeitin, pikku partiolaisten mallinen, voisi nyt olla järkevä ostos. Kuppi kuumaa tekisi terää pimeässä istuskellessa.
Sekä tietoverkko että sähköverkko ovat osoittaneet pahan haavoittuvuutensa. Tunsin kerran murhamiehen, joka lupasi pamauttaa maakaasulinjan ja pari korkeajännitepylvästä poikki, jos pääsisi Kakolasta. Pidin ajatusta hyvänä, koska ei niitä kukaan varioi, mutta jätin kertomatta mielipiteeni.
Tässä on ollut puhe vain sähkön jakelusta. Sähkön tuottamisesta onkin puhuttu vuosikymmeniä, eikä suurta yksimielisyyttä ole syntynyt.
Haluaisin kiinnittää huomion vielä yhteen ongelmaan, tämän ydinvoimala- ja päästökysymyksen sivuuttaen.
Los Angelesissa oli ennen mainio liikennelaitos. Sotien jälkeen öljy-yhtiöt ostivat firmat ja käärivät jiskot rullalle. Vielä siellä 90-luvulla asuessani kaupunki oli käytännössä vailla julkista liikennettä.
Olisiko niin, että akkumulaattori- ja paristotekniikka on päästetty jotenkin unohtumaan? Lähes kaikki tietävät, miten surkeita kännyköiden ja läppäreiden akut ovat. Sähköautoissa sähkön varastointi tuntuu edistyvän kovin vaivaisesti.
Eikö tilanne olekin kiusallinen? Maapallo on sangen kuuma kappale, mutta planeettaan varastoituneen energian käyttäminen on lähinnä fantasiaa. Taivaalta paistaa ihmisen näkökulmasta ehtymätön energian lähde, aurinko. Se pitää kunnossa koko eliöjärjestelmämme, mutta vain vaivoin pienen perheen kesämökin. Olisiko yhteenveto tästä kaikesta tutkimuksen suuntautuminen liiketoiminnan tavoin pian kertyvien voittojen tavoittelemiseen? Jos on, Clausewitz varoitti juuri siitä, taktisten voittojen hankkimisesta strategisten menetysten hinnalla.
IDEA:
VastaaPoistaNyt on saatu hyva syy hankkia se kakkosasunto, esimerkiksi Kaartinkaupunginosasta, Ullanlinnasta, Katajanokalta tai Kruunuhaasta.
Naissa isoissa kusiaispesissa tahtoo sahkot pysya paalla, joten sinne on kiva kahtea evakkoon. -- Eika maksa paljon!
Sähköttömyys on varmasti eurooppalaisissa yhteiskunnissa (kaupungeissa) aivan kauhistus kymmenille miljoonille jo ajatuksenakin. Silti maailmassa on edelleen miljardeja ihmisiä ilman sitä. Mutta sellainenhan on tietenkin kaukainen ja kuvittelemattomissa oleva asia, eiköstä niin?
VastaaPoistaSiksi pitää muistutuksen tulla omille kynsille.
Mutta nämä, pikkuisten tuulenpuuskien aiheuttamat tukistukset aiheuttavat vain mitättömiä pikkuakatkoksia joista kukaan ei mitään opikseen ota. Paitsi että ostaa aggregaatteja varastot täyteen. Mutta entä jos bensiiniautomaatitkin kurahtavat samassa mytäkässä nollille?
Sanotaanko vaikka viiden vuoden sähköttömyys aivan jokaiselle helpon elämän turruttamalle yhteiskunnan jäsenelle olisi kokemuksena erittäin ravitseva.
Kaupungeissa tietenkin kuoltaisiin kuin russakat ainakin talvella, mutta maaseutu, tuo vihattava ja "kannattamaton, kaupunkilaisten kustantama taajama" elää porskuttelis vaan. Sinne olisi hyvä kuumina hohkaviin uuninkupeisiin vaellella niistä kerroskolhoosiasuntoloista vaikkapa yläkertaan vuokralle. Ja aamulla navetalta lämmintä, käsin lypsettyä maitoa suoraan sinkkipääläriin noin niinku tinkijuttuna...
Tämän virnuilen ihan vakavissani kokemuksesta.
Ennenvanhaa sahkolaitokset olivat paaosin kuntien ja talollisten (koskiosuudet) omistamia. Sitten alkoi tama kuntien rahastusbuumi ja Fortum seka Vattenfall yms ostivat sahkonjakeluyhtiot pois. Hyva hinta loytyi aina, kun oli kysymys monopolialasta!
VastaaPoistaMuistini mukaan ennenvanhaankin oli sahkokatkoksia, mutta ei sentaa viitta paivaa. Sahkoyhtioilla oli puurtajia, jotka loysivat kaatuneet puut. Myos linjojen rakenteisiin kiinnitettiin huomiota kovasti, niin etta jos yhta kautta johdot meni maihin, niin toista kautta paastiin syottamaan; jo siis pienissa ympyroissa. -- Nykyaan ei ole pienia ympyroita, kun suurella jarjella pelataan.
Pidemmän päälle kaikki kuolemme. Että se siitä
VastaaPoistakaukostrategiasta -ellei sitten lukuun oteta konfutselaista Kiinaa, kristillistä Eurooppaa tai muita ajatusten syväjäädytysolomuotoja.
Osaako yksikään pressaehdokas piirtää kuuden vuoden yli ulottuvaa Suomea -ja kukapa sellaista heiltä pyytäisikään ? Henna Virkkunen vetäisisi
vakaalla primuskynällään lukijärjestyksen minullekin,fyssaakemiaabiologiaa. Näistä perimmäinen olisi latinaa,keskimmäinen aineiden
symboleita ja eka kalamuijan puntarin varsi+puntti matematiikkaa -muijaa mainitsematta. Kiiruusti pakoon vipukäsivarsi-tuoppi empiriaan, huumeaivokemiaan ja poronsarviuute-elokehiin. Vai piirtääkö se Virkkunen jo pitäjäkarttaa uusiksi, kaupungeissa talotarkuudella kuten Turussa. Pois alta kauppiasperheiden piperrysestetiikka ja pikkurillikahvittelu-koreografiat.
Ihan hyvä tyytyä taktisiin aikeisiin. Nekin joku sotkee ellei poliisi tule hätiin. Vattenfallkin osti
koskipitäjien voimalat ja piuhat kun sauma aukeni
bulvaaneina isojen talojen korkeakoulu-poijaat.
Möi nyt pois kun Goldman Sachs tuli hänkin 45 prossalla kumppaniksi, vika 10 % jätettiin paikalliselle palkkarahastolle Ilmariselle.
On sitten Varmaan puhemiestä jahka pitää tariffeja
tervehyttää. Sivistysihmisiä suomalaiset. Maksavat
luomusähköstä kernaasti enemmänkin. Ja kierrätyksestä vähän lisää. Eli meret pilvien kautta
koskiturpiinien läpi -ja maksuun.
Mitähän strategiat olisivatkaan tai megatrendit ?Neljänesvuosisata sitten Bill Gates ja R.Reagan
sytyttivät joitakin tuohisia joista kumma kyllä tuli
levisi. Joku kumma latvapalo,vähän niinkuin sähköistäminen sata vuotta sitten tai vesijohdot sataviisikymmentä. Missä olivat visiot ? Reagania otti päähän 90 prosentin tuloveronsa. Gates osui
veroyliopistoon jossa suurtietokoneita sai käyttää
ilmaiseksi. Ja ihmiskunta on pahasti eri 2012 kuin
1982.
Kuka sen sähkönkään keksi. Kai joku puuterirouva
salonkihuvitukseksi Leidenissä ja sitten nuoruudenlähteeksi lääkärisalkkuun. Nesteen
Ihamuotila keksi ostaa Pakkasakun ja jonkun
kreikkalaisen, ja rakentaa oikein Eurooppalaajaa
akkufirmaa oliko jokuTudor ? Tyhmä -kouluistuja-
meikäpoika luuli että nyt ratkaistaa sähkön säilöntää oikein tiedetekniikkan ottein ja asenteella.
Tehdään jotain ihmiskuntahyvää. No tehtiin työvaiheiden osittamista, liukuhihnottamista kokoonpanoon. Ja tultiin astuneiksi IVO:n varpaille.
Sähkökemian tms. sivuutti nujakointia kahden monopolifirman rahoilla. Onneksi sentään
silloiset juttaurpilaiset budjettimääräsivät taksat eli
rajat kisailulle. Sitten kun niitä alettiin privatisoida
JP Morganin Fidelity rahastoille ja Rockefeller-Citigroupin salkkuihin, ne, IVO ja Neste, piti ekaksi
suomalaisvoimin yhdistää jotta kun hinnottelu vapautuu, etteivät hullut jatka antikartellista toimintaansa. No, kansliapäällikkö tekemään työtä
high financesta vinkattua, löytyi itsensä Uelevi Raaden entisestä ministeriöstä. Matti Vuoria. Sitten lasketui arvokkaasti Mikael Lilius SEB jalostamaan sähköstä osinkoja, uskomattominpana
värkkinään Pohjoismainen sähköpörssi,sisäpiirinen
yli kaiken kuvittelukyvyn.
Vinkkinä subsidiariteetista (= omien asioiden hoitamista ihanite ) ostakaa toki
kylätoimikunnat "Wärtsilän dieselaggregaatti-turvaa". Sitä brändätään jo Kiinan hiljentymisen varalta.
Jukka Sjöstedt
Nelilaskinmatematiikkaa:
VastaaPoistaSuomen keskijänniteverkosta on ilmakaapelia 122 000 km ja pienjänniteverkosta 151 000 km. Lähde:
http://www.energia.fi/sahkomarkkinat/sahkoverkko/verkon-rakenne
10 miljardin kokonaiskustannuksella maakaapeloinnin metrihinnaksi tulee edellä olevalla metrimäärällä 37 euroa. Luku on hehtaarilla (maankaivuun/ kallion räjäyttämisen + kaapelin + työn hinta ja lisäksi uudet "solmupisteet" uusiin paikkoihin tienvarsiin: muuntamot ja jakamot).
Jos joku tarjoaa olennaisesti halvemmalla, uskon, että sähköyhtiöt ovat kiinnostuneita.
Hinta putoaa merkittävästi, jos "tarpeetonta" sähkönkäyttäjää jätetään verkon hänniltä pois riittävästi. Jos kaikki, lisähintaa ei ole ;)
Taajama on määritelty käsite sekin. Taajamissa asuu 84 % suomalaisista:
http://www.stat.fi/ajk/tiedotteet/v2008/tiedote_001_2008-01-15.html
Kansallisen infran rakentaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Tarvitaan laki, joka pakottaa sähkön, valokaapelit, vesijohdot ja viemärit samaan ojaan aina kun vako on auki tai tie tekeillä. (Perunanistutusaikaan pitää vähän varoa, että jokunen vako jää myös perunalle.)
Kymmenessä vuodessa ollaan jo melko pitkällä. Nopeita imagovoittoja poliitikkojen on tässäkin turha hakea.
Sähkö- ja teleyhtiöiden palveluja voisi verrata vanhan ajan hevoskauppoihin, ostat tumman kiiltäväkarvaisen ravurin josta ensimmäisellä sateella maali lähtee ja alta paljastuu vanha luuska. Mutta samalla lailla sillekin porkkana maistuu.
VastaaPoistaKyllä meidän tulee luottaa tuottajaan, että se pystyy asiallisesti toimittamaan tarjoamaansa palvelua.
Hieman kärjistäen.
Jos nyt saan päähäni perustaa sikalan, johon on tarve saada myös sähköä. kieltämättä saattaa mieleeni juolahtaa, että ai niin, eihän sähköyhtiön jakelu nyt ehkä tule aina toimimaan, jospa kuitenkin pitäisi rakentaa joku varavoimala sitä varten. Ja hieman pidemmän ajan mietintämyssyä päässäni venyttäen toteankin, että perhana, parempihan se on, että unohdan koko epävarman valtakunnanverkon ja rupsuttelen pelkästään oman voimalani turvin. Saatan tarjota jopa naapurillenikin siitä, kun sattuu virtaa riittämään. Tai ehkä teen vielä lisäbisnestä teleyhtiön kanssa, kun tuntuu tuon nyppylällä olevan tukiaseman toiminta sähkökatkojen yhteydessä ontuvan pahasti. Ovat aikoneet paradoksaallisesti tiedottaa sms:llä katkoksista.
Eihän se nyt näin voi mennä vai voiko? Pitääkö meidän nyt siirtyä omavaraisuuteen, koska keskitetyt palvelut eivät toimi, tai väittävät varmuuden maksavan maltaita. Puuttuuko yhtiöissä tahto, vai eikö kyvyt riitä tehdä asiallisia ratkaisuja. Veikkaan jälkimmäistä
Niin ja lisämausteeksi, mihin me oikein tarvitsen vielä lisää ydinvoimaa?
- Kale -
Kommentoija JarMom yhteenveto kantaverkosta on suora kopio www. samassaveneessä.info -sivulta, jossa sen kirjoittajaksi on merkitty Jaakko Niemi, DI.
VastaaPoistaNyt on menossa sotakorvaus II.
VastaaPoistaMeillä Espoossa viimeisin kaupungin-osa sai sähköt takaisin yhdessä viikossa Myräkästä.
Helsingissä ja Vantaalla vika kesti vajaan vuorokauden.
Helsingillä ja Vantaalla on omat sähkölaitokset, omista huolehditaan.
Espoossa oikeisto halusi eroon omasta sähkölaitoksesta, ei tärkeätä...
Raha lämmitti hetken ja nyt sitten viruttiin kylmissään koko viikon!
Myräkän selvittelyn aikana Fortumin edustajat kertoivat telkkarissa investoineensa Suomen verkon parannuksiin 400M euroa viiden viimeisen vuoden aikana.
Paljon rahaa kuulemma.
Kuitenkin Fortumilta jäi kertomatta, että vuonna 2011 investointiin 2.400M euro Siperian takaisiin kohteisiin ?
Sotakorvaus II on nyt päällä, ei meillä lämpö?
Huonosti meillä on opittu varautumaan kaiken maailman hätätiloihin.
VastaaPoistaLumilapiot loppuvat kaupasta kun niitä yllättävän lumimyrskyn takia tarvittaisiin. Hirveä haloo syntyy...
Aggregaatteja ei löydy kaupoista. Hirveä haloo...
Pankkiautomaatit reistaavat. Hirveä haloo, kun ei ole osattu nostaa käteistä varalle...
Junaliikenne stoppaa pakkasella. Hirveä haloo...
Voi on loppu kaupoista. Hirveä haloo...
Maailma ei ole avartanut meitä suomalaisia.
Valko-Venäjän Minskiin on lyhyempi matka kuin Kööpenhaminaan. Lyhyempi matka kuin Helsingistä Rovaniemelle.
Minskissä tapahtuu hirveitä. Nähtävästi sosialismi (lue:Pöö) opetti heille arkipäivän selviytymiskeinot. Siellä ei pienestä pulasta hätkähdetä.
Me suomalaiset olemme tottuneet elämään kultamunat reisien välissä ja kun nyt jotain pienen pientä yllättävää tapahtuu, olemme täysin hukassa ja voi sitä valituksen määrää.
Sähkön siirtohinta noussut muutamassa vuodessa liki 40 prosenttia. Voi tätä haloota kalliista sähkönhinnasta. Varaudutaan silleen, että ostetaan joitain vinkuintialaisia vesi-ilmalämpöpumppuja ja asennetaan ne väärin itsetehtynä kotitaloon, ja valitetaan etteivät ne toimi.
Palataan asiaan 4 vuoden kuluttua sähkönhinnan ollessa 48 senttiä kWh.
Huvittavaa kuultavaa oli joskus vuodenvaihteen lomien aikana kuunnella tv:ssä yhtä Fortumin pomoa, joka toisteli toistamistaan päästämistään sitä, miten sähköverkkobisnes on niin "reguloitu ala". No on toki, mutta ei viitsinyt johtaja mainita siitä, että aivan taatusti on sähköalan toimijat ja Fortum siinä vahvasti mukana lobannut aikanaan ministeriötä, kun mm. sähköyhtiöiden korvausvastuista ja niiden määristä on säädetty. Eli on reguloitu kivasti sähköyhtiöitä suosien. Ja Lilius ym. ovat siinä samalla varmistaneet mukavat optiot ym. "sitouttamisjärjestelyt".
VastaaPoistaArska:
VastaaPoistaMinulta tämä kommentointi-ikkuna jätti puolet pois tuosta kopioidusta tekstistä. Siinä oli mainittu lähde, joskin ei tuosta linkistä.
Samoin bloggeri tipautti puolet kirjoittamastani tekstistä jo edellisestä postauksesta, jolloin kirjoitin: unohtui.
Sorry, etten selventänyt aiemmin.
"Asiakas viime kädessä maksaa sähköverkkoinvestoinnit" -toteamus havahduttaa lähitulevaisuudessa asiakkaat lähes vaatimaan itselleen osavastuuta katkottomasta sähkönsiirrosta. Passiivinen sähkön kuluttaja sitoutetaan aktiiviseksi sähkön tuottajaksi ja verkko-operaattoriksi. Etäluettavat mittarit ovat "älykkään sähköverkon" liiketomintamallissa ensi askel ja jatko on pelkkää muutosta.
VastaaPoistaJokaisella sika- tai karjatilalla ja vähän pienemmissäkin maaseutuhuusholleissa on oma traktori. Nyt tarvitaan vain generaattori, johon traktorin voimansiirto kytketään. Muutaman sadan litran löpötankki riittää kyllä viikoksi tai pariksikin. Fortum voisi kustantaa generaattorin ja löpön (lämmityspolttoöljyn, jolla traktori toimii). Tai Fortumilla voisi olla pitkä jatkojohto, jossa jämäkät hauenleuat kummassakin päässä. Sillä ohitettaisiin vikapaikka, ja lopulliset korjaukset voisi tehdä sitten keväämmällä. Toivoo Puumerkki-Esko Rakennusmaailmasta.
VastaaPoistaKaikki ovat karheina energiapomoille, se on kohta kuin pankinjohtajan titteli 90-luvun laman aikaan.
VastaaPoistaOn tosi kunnioitettavaa ja optioiden väärti, kun keksii mm. sähkönsiirtomaksun, jota ei tarvitse kilpailutta ja jota voi korottaa silloin kun mieli tekee. Nousu on tosiaan tässä ikiliikkujassa ollut hurjaa. Seuraavaksi keksitään kaapelointimaksu ja mitähän vielä.
Mutta sähköyhtiön johto tekee kaikkensa, jotta osakkeenomistajat olisivat tyytyväisiä. Ja sehän on heidän ensisijainen tehtävänsä. Ei sitä voi moittia. Elämme markkinataloudessa. Joskus joku ohimennen muistaa asiakkaita - mutta niistä viis - vaativat mokomat häiriötöntä sähkönsaantia vaikka asuvat ties missä Espoon takamailla tai Nummi-Pusuloissa taajamien takametsissä.
Teleyhtiöistä sanottiin erehdyksessä että niiden toiminta muistuttaa rahan painamista. Ei muuten muistuta , mutta energian jakelu on rahan painamista. Ja siitä taputtavat johtavat poliitikot, eduskunnan puhemies kärjessä.
Energiayhtiön johdon tehtävänä on lisätä kulutusta ja sisääntulevaaa kassavirtaa, kansalaisen tehtävänä on säästää energian kulutusta. Nämä päämäärät harvoin kohtaavat.
Tässä maailmassa on periaate: jolla jotain on, sille lisää annetaan, mutta jos mitään ei ole, saa elää velaksi tai sosiaaliturvalla. Maassamme ei nähdä nälkää, ainakaan suoranaisesti. Valittaminen on turhaa. Tyytykäämme kohtaloon, jonka suomilla mahdollisuuksilla on tultava toimeen.
Saako kompuroita ajaa löpöllä, vai tuleeko siitäkin sakkoa?
VastaaPoistaButaani ei toimi kylmässä, ja on epätaloudellista. Sensijaan Ruotsin armeijan pakkikeitin toimii sinolilla ja varmasti kuin junan vessa. Olen sen toimivaksi testannut, ja se on varalla olemassa poikkeustilanteita varten. http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=pakkikeitin
VastaaPoistaFortum ja kaikki energiayhtiöt ansaitsisivat juonet julkistavan saitin. Esimerkkinä VR:n vaikenemisista kertova vrleaks.wordpress.com.
VastaaPoista"mikä meni joulunpyhinä vikaan"
VastaaPoistaOlisiko vikaan mennyt se, että ensin sähköyhtiöt ulkoistivat verkkorakentamisen ja sitten lisäsivät korjaustoiminnan tuottavuutta (ts potkivat pois niin paljon korjausväkeä kuin suinkin uskalsivat). Sitten kun tulivat vähän vaikeammat sääolot tulos nähtiin.
Noh niinhän maan hallituskin - kokoomuksen johdolla (!) - tekee puolustusvoimien kanssa, pitänee toivoa pitkäaikaista rauhankautta, ihan niinkuin toivottiin 1920-38.
Tunnen sähköalan toimijoita, ja siksi mustamaalaus tuntuu pahalta; mutten osaa puolustaakaan. Tiedän asioista sen verran, että en kehtaa tietämättömyyttäni levittää tai päällystää sillä kärkkäitä mielipiteitä. Olinhan onnekas, myrskyt menivät perhettä vahingoittamatta.
VastaaPoistaVoitontavoittelu on aina pääosin lyhytaikaista, joka päivä on syötävä ja pääomalle on pakko maksaa tuottoa vähintään kerran vuodessa. Siksi utility-tyyppiseen toimintaan ei pitäisi väkisin vääntää kapitalismia. Ongelma toki on, kuinka yhdistää markkinatalouden edut (tehokkuus ja joustavuus) julkiseen pitkäjänteisyyteen ja vastuullisuuteen; helposti saadaan esiin vain haitat eli ahneus ja pikavoitot sekä jäykkä verkkaisuus.
"Olisiko niin, että akkumulaattori- ja paristotekniikka on päästetty jotenkin unohtumaan?"
VastaaPoistaJossain Arto Paasilinnan romaanissa kuvattiin elävästi, miten suuri yhteiskunnallis-tekninen merkitys olisi sillä, että pystyttäisiin keksimään todella tehokas paristo.
Auringosta on säteilyä sieppaavien paneelien lisäksi energiamuodoista biomassan poltto (kuten puu ja fossiiliset, pääosin aurinkoa tarvitsevasta yhteyttämisestä peräisin), tuulivoima ja padottu vesivoima, eihän se tuuli pohjoiseen tai vesi merestä jokiin nousisi ilman aurinkoa.
VastaaPoistaKuka osaisi kertoa, kuinka maamoottorista saadaan virta kotikäyttöön - ei kai sitä seinäpistokkeisiin saa? Onko aggregaatissa pari töpseliä jatkojohtoa varten ja niillä paria lamppua ja kylmäkonetta voisi pyörittää?
Käsittääkseni myrskyt tulevat aina Atlantin suunnalta. Sähkölinjat kannattaisikin rakentaa teiden varsille itäpuolelle. No, tietysti sähköyhtiöt tämän tietävät.
VastaaPoistaSähköyhtiöiden kannustimia voisi lisätä pistämällä kunnon korvausvastuun. Kohta alkaisivat siivota linjojen varsia nykyistä tehokkaammin ja kaivaa kaapelia maahan.
Laskun maksaisi tietysti kuluttaja - joka ei edes luultavasti hyötyisi mitään, koska suurin osa porukasta asuu taajamissa.
Akuissa on tapahtunut aika huimaa kehitystä. Siis aika. Teknologiamullistus on kuitenkin jäänyt tulematta, vaikka vähäväliä uutisoidaan uusista mullistavista akku- ja lataustekniikoista.
Suomalaisille mökeille sopisi esimerkiksi mainiosti jonkinlainen vetyenergiatalous. Aurinkopaneelit tai tuulimylly muuttaisivat vettä vedyksi, joka automaattisesti varastoituisi johonkin mössöön, josta sen saisi ulos vaikka saunan kiukaassa polttamalla. Tarvittaessa vedyn voisi myös muuttaa sähköksi.
Tuo trangian poltin tai sen kopio on kylmässä pakkasilmassa melko turha vehjes.
VastaaPoista110 kV kaapeliakin on laitettu maahan, mutta se vaati kaivun kestävän suojuksen. Näin minulle maallikolle kerrottiin, kun toissa kesänä katselin tällaista työmaata. Ne suojukset oli tiilen punertavia ja materiaali oli ehkä betonia. En tiedä onko sellainen suojus kallista, mutta kustannus se on sekin.
VastaaPoistaKuiskauksia mollissa.
VastaaPoistaOdottaako joku sellaista teemaa vaalikeskusteluun?
Kaupunkien ulkopuolella maakaapelointi on sulaa hulluutta. Kallis ja kaivinkoneet landella rikkovat mitä sattuu kaivaessaan.
Vetyä tietenkin.
VastaaPoistaJos ja kun sähköyhtiöt saavat kaapelit maan alle, on käytössä jo langaton sähkö. Langatonta sähköä on tietenkin käytössä jo tämän päivän laitteissa, esimerkiksi claesolssonilta taitaa vielä saada langattomalla sähköllä latautuvan sokeallekin soveltuvan led lampun. Niin tulevaisuus muuttuu nopeammin kuin koskaan aikaisemmin ja niin muuttuu myös energian jakelun tavat ja varastointilaitteet eri asioissa, se joka sanoo miten asiat ovat kymmenen vuoden päästä, on tod näköisesti pahasti väärässä..
Aurinko= Vetyenergiaa. Aurinko aiheuttaa kaikki tuulet ja merien aallot ja kuumat paivät. Koko käsittämättömien voimien määrä saapuu planeetalle joka päivä ja joskus öisinkin. Virransiirtohomma avaruuden läpi käy auringolta langattomasti ja täällä Maa planeetalla lähestulkoon kaikki elämä saa voimansa ja ravintonsa elää auringosta.
Tukeutumalla vetyyn energia varastona olemme energia asioiden alussa ja huomaamme nopeasti että kaikki ns:puhdas energia on helposti hallittavissa sillä se on atomi hommia, vain kaksi vetyatomia.
Nämä kaksi vetyatomia on kohtuullisen helposti hallittavissa ja kansan käyttöversioihin puettavissa, sillä vedyn käsittely on nykyteknologialla toteuttuna huomattavasti turvallisempaa kuin esim nykyiset bensan käsittelyssä syntyvät vaaratilanteet. Bensakin on muuten tavallaan vetyenergiaa koska bensan syttyvä aines on vety, joka on sitoutuneena bensan nesteeseen. jos sallitte näin kansantajuisen selvennyksen.
Jokainen joka tarvitsee omaa sähköä ja jos omaa tonttia on riittävästi,voi aloittaa omien sähkön tuotannon ja jakelun ratkaisujen rakentelun heti, sillä nykyisin on jo olemassa kaikki tarpeelliset ränkylät joilla auringon tai tuulen tuottamaa langatonta vetyenergiaa voidaan taas muuntaa takaisin vedyksi merivedestä tai ionisoidusta vedestä, ja mikä parasta itse tuotetun vedyn voi varastoida mössöön matalaan paineeseen esim alle 5bar. Mössö johon vetykaasua nykyään sitoutetaan takaisin atomeiksi on nimeltään metallihydridi ja säiliötä saa ainakin hydrocell.fi järvenpäässä. Uusia ns:varastointimössöjä kehitetään jatkuvasti hirvittävällä kiireellä, sillä joka parhaan mössön keksii, isot gillat tekee.
Keskittämällä ajatukset selkeästi puhtaaseen nollapäästöiseen energiaan jota vety on, mikäli siis vedyn tuotantotavat ovat kestävällä pohjalla, voidaan saavuttaa nolla päästöinen piuhaton tulevaisuus.
Esimerkiksi vedyn tuottaminen lähtökohtaisesti ydinvoimalla olisi mielisairasta, niin kuin ydinvoima on henkisesti muutenkin.
Mitä siellä kaapeleissa kulkeekaan.
Yksityistäminen:
VastaaPoista"Ota kourallinen tuhkaa ja viskaa se tuuleen, mutta sittenkin kumarrut polvillesi maahan keräämään takaisin edes hitusen menneen ilosi rippeitä.." (Waltari: Surun ja ilon kaupunki.)
Savon Sanomat: Valtio ostaa lähinnä Telia Soneralta joitakin keskeisiä tietoliikennemastoja ja -laitetiloja, jotka ovat joutuneet ulkomaisten pääomasijoittajien haltuun.
"Asiakas viime kädessä maksaa sähköverkkoinvestoinnit."
VastaaPoista-ei toimi enää argumenttina , koska ainakin minä
maksan mieluummin ylihintaa sähköstä jota saan ,
kuin ylihintaa sähköstä jota en saa.
Samaa mieltä,
VastaaPoistaHolsti puikkoihin.
Hulluja koiria pärrää jaloissa
joka puolella.
Mutta, että joku meni pieleen ?
Allekirjoittanut ilmoittautuu
välittömästi asiakkaaksi kun saadaan
osuuskuntapohjalta toimiva putiikki
asiaa tai toista hoitamaan.
Nämä pörssiin viedyt on
jo koettu monessa pirtissä.
Sähkölinjoja ei välttämättä kannata hoitaa kovin hyvin, ainakaan jos on kyse yksityisestä, pienestä firmasta. Sellaisen vie valtio. Ruotsin Övertorneålla tämä toteutuu parhaillaan. Velaton firma on poliittisin päätöksin ajettu verovelkoihin ja konkurssiin, jossa konkurssipesällä on rahaa kuin roskaa. Firman toimitusjohtajan blogista lisää tietoa ja kuvia www.mikaelstyrman.blogspot.com. Paikallisista lehdistä sosiaalidemokraattien näkökulma, jossa harvoin on totuuden hiventä. Sähköt toiminevat isonkin toimijan omistamana, ainakin niin kauan, kun linjat ovat taas umpeen kasvaneet.
VastaaPoista