Kaarina Hazard kysyy kolumnissaan, saavatko omaiset sallia kuolevan henkilön valokuvaamisen aikakauslehden kanteen. Puhe on Timo T.A. Mikkosesta.
Hyvä että kysyi. Mietin asiaa aikani ja vastaukseni on, että en tiedä. Jos sairas ei ole tässä maailmassa eli on oikeudellisesti kyvytön tahdonmuodostukseen, päätösvalta on omaisilla. Jos omaiset suostuvat tällaiseen, ainoa mahdollisuus on valtakunnansyyttäjän syytemääräys, jollainen voidaan antaa yksityisyyden tai kunnian loukkaamista koskevassa asiassa, jos rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.
Erittäin tärkeä yleinen etu on niin kova vaatimus, etten keksi uskottavaa esimerkkiä.
Nähdäkseni sairaala ei mahda mitään omaiselle, joka tunkeutuu kuolevan luo kameran tai kuvaajien kanssa. Neuvoisin kuitenkin lääkäreitä ja hoitajia toimimaan lainvastaisesti. Kamerat pois ja ellei sana tehoa, niskasta kiinni ja ulos. Taitava lääkäri vetoaa vaikka keksittyyn lääketieteelliseen syyhyn. Taitava hoitaja vetoaa hoitotoimenpiteeseen ja lähettää kuvaajat mahdollisimman kauas. Sivullisella valokuvaajalla ei ole käytettävissään oikeuskeinoja. Jos todella sitkeä journalisti menee valittamaan saamaansa kohtelua poliisille, poliisi vastaa, ettei lääketieteellisten arvioiden punnitseminen ole poliisin asia, ellei edes väitetä, että potilasta olisi vahingoitettu.
Sitä vastoin luulen, että myös Suomessa joku ennen pitkää myy kuolemansa tai läheisensä kuoleman lehdelle tai televisiolle. Luulen, ettei meiltä tällä hetkellä löydy mediaa, joka julkaisisi tällaista, mutta valitettavasti en ole aivan varma.
Juuri kuolleen henkilön valokuvan julkaisemisesta lehden kannessa voisi tulla vaikea tilanne. Jos kuvaan sekoitetaan surevia ja hartautta ja kaipausta ja ties mitä, vaikea siihen on puuttua.
Meillä on onneksi tapa, että onnettomuuksissa menehtyneiden ja ruhjoutuneiden ihmisten kuvia ei levitetä. Periaate ei ole poikkeukseton. Che Guevara ruumiinavauspöydällä kiertelee lehdissä. Balsamointi on oma lukunsa.
Ongelma ei koske vain sopivuutta. Hitlerin, Saddam Husseinin ja nyt Gaddafin jäänteet hävitettiin salaa, jottei syntyisi pyhiinvaelluspaikkaa. Juuri nyt ovat poistumassa joukostamme viimeiset suomalaiset, joiden lähiomaisia ei suostuttu sijoittamaan hautausmaahan – punakaartilaiset. Tosin tiettävästi erittäin monissa tapauksissa monttuun haudatut siirrettiin viimeistään vuoden 1944 jälkeen sopivampiin hautoihin.
Ehkä tämä toivottavasti hyvn harvinainen ongelma osoittaa lisäksi tilanteen, jossa järkevä harkinta ei riitä ratkaisuksi. Mielestäni järkevästi harkiten kuolleen ihmisen ruumiin käsittely on lähinnä tekninen ongelma. Ruumis ei ole se ihminen. En harkitse järkevästi. Ruumiin häpäiseminen tuntuu hyvin pahalta ja samoin hautausmaalla riehuminen, kuten riehujat ilmeisesti tietävät.
= = =
Tämä ei liity millään tavoin edellä olevaan. Kun päivän kirjoitus kuitenkin on oikeudellinen ja kun en rupea erikseen kirjoittamaan Paavo Väyrysestä, liitän tähän ylimääräisen maininnan eri asiana. Mainittu presidenttiehdokas selitti kovasti, että tasavallan presidenttinä hän selvityttäisi kuntauudistuksen mahdollisen perustuslain vastaisuuden.
Kukaan ei reagoinut tähän. Minä selvitän sen tässä. Ei ole perustuslainvastainen. Lakitekstin sanoo vain, että kuntien hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.
Kuntien lakkauttaminen ei vaikuta itsehallintoon, koska lakkautetun kunnan asukkaat siirtyvät toisen kunnan asukkaiksi, edelleen harjoittamaan itsehallintoa.
Kysymyksessä on nähdäkseni Väyryseltäkin epätavallisen helppohintainen heitto. Joku kuntauudistuksen vastustaja varmaan uskoo häntä. Mielestäni ei ole paikallaan, että presidenttiehdokas puhuu puuta heinää perustuslaista.
Tarkoittaako itsehallinto todellakin vain mitä tahansa äänioikeutta missä tahansa kontekstissa? Eikö Suomen itsehallintoa loukattaisi jos valtio lakkautettaisiin ja kansalaiset siirrettäisiin Venäjän kansalaisiksi?
VastaaPoistaBlogistin kannattaisi ehkä kirjoitella vain kaikista muista paitsi juridiikkaa koskevista aiheista. Juridiikan kohdalla blogistilla on nimittäin pahanlainen taipumus mennä kannanotoissaan useimmiten metsään.
VastaaPoistaHazardin kysymys koski sitä, saavatko omaiset sallia kuolevan henkilön kuvaamisen aikakausilehden kanteen. Kemppinen käsittelisi kuitenkin tilannetta jossa omaiset "ryntäävät" itse sairaalaan kuvaaman kuolevaa.
Mikään ei estä omaisia kuvaamasta sairaalassa olevaa lähiomaistaan eikä kuolevan potilaan kohdalla voida tehdä poikkeusta. Omaisilla on myös oikeus antaa lehdelle lupa suorittaa kyseinen kuvaus eikä sairaala tai lääkäri voi tietenkään sitä estää.
Muuten on todettava, että nimeltä mainitun elävien kirjoissa olevan henkilön julistaminen "kuolevaksi" saattaa olla ennenaikaista ja siksi epäkorrektia.
Paavo Väyrynen ei ole puhunut palturia. Hän sanoi vain, että presidenttinä hän tutkituttaisi, onko eduskunnan mahdollisesti säätämä laki kuntauudistuksesta ja kuntien pakkoliitoksista perustuslain vastainen. Tähän presidentillä on perustuslain mukaan oikeus niin, että hän pyytää vahvistettavasta laista KKO:n tai KHO:n lausunnon.
Perustuslain mukaan kuntien hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Jos valtiovalta siis tekisi kuntaliitoksia pakolla eli vastoin lakkautettavan kannan selvän enemmistön tahtoa, kyse voi hyvinkin olla perustuslain vastaisesta laista. Siksi kuntia yhdistettäessä onkin ollut tapana järjestää neuvoa antavia kuntien asukkaiden kansanäänestyksiä.
>>Mielestäni ei ole paikallaan, että presidenttiehdokas puhuu puuta heinää perustuslaista.<<
VastaaPoistaKuulehan Kemppinen kummia: Perustuslailla perustellaan monenlaisia asioita Suomessa, puolesta tai vastaan. Eräs niistä on pakkoruotsi kouluissamme. Ainoa oppiaine, joka on pakollinen kaikissa opiskeluasteissa, aina yliopistoihin saakka, on PAKKORUOTSI. Se on ollut Suomessa 170 -luvun alusta saakka ja tuli kouluihimme peruskoulu-uudistuksen myötä. Nyt sitä ei kuulemma voi poistaa, koska se vaatisi RKP-läisen tulkinnan mukaan perustuslain muuttamista!
Toki perustuslakia ollaan joskus muutettukin melkoisen nopealla aikataululla ja onpa käynyt niinkin, ettei siitä ole piitattu. Suomen markkakin meni ilman perustuslain viikkokausia kestävää tulkintaa, siis toisin kuin Vanhasen erään jupakan aikoihin, kun toisen puolueen Sasit oli päättämässä vedetäänkö KePuli kölin alta vai ei.
Tietääkseni Suomen perustuslaissa ei mainita sanallakaan pakkoruotsin tarpeesta tai tarpeettomuudesta, mutta se on tahallisesti tulkittu.
Suomen perustuslaki on melkisen ohut vihkonen ja takavuosina se jaettiin kaikkiin koteihimme EU -kiiman ollessa kovimmillaan.
Vai niin, että joku joskus ennen pitkää myy läheisensä kuolemaan. Siitähän tässä puhutaan. Ymmärrän rahapulan, toivon tietenkin, että hän ei kuolisi, jos ei taho. Hitlerin, Saddam Husseinin ja Gaddafin seuraan pitää liittää Osama Bin Laden. Puhutaan Kaikkivaltiaasta, minä en ole nähnyt muuta kaikkivaltiasta kuin ihminen. USA halusi surmata Osaman ja surmasi. Se vei aikaa, mutta tapahtui. Eräs filosofi sanoi (Simon Blackburn muistaakseni), että on väärin sanoa, että ihminen on kuollut. Pitää sanoa, että häntä ei enää ole. Minusta se on totta. Ihmistä ei ole ennen syntymäänsä eikä kuolemansa jälkeen.
VastaaPoista"Meillä on onneksi tapa, että onnettomuuksissa menehtyneiden ja ruhjoutuneiden ihmisten kuvia ei levitetä" mutta toisin on toisaalla, EU:ssakin.
VastaaPoistaEsimerkiksi Espanjassa, missä olen paljon asunut ja siis säännöllisesti TV-uutisiakin seuraillut, on kuvottava tapa mässäillä onnettomuuksilla uutislähetyksissä, myöskin valtiollisella kanavalla.
Toimittaja tunkee mikrofonia suorassa lähetyksessä loukkaantuneen nieluun kysyen, miltä tuntuu.
(Blogivaeltaja)
Ad Sam Hardwick: äänioikeuden käyttämisestä säädetäänlailla, sanoo perustuslaki. Toiseen valtioon liittämisessä eiole kysymys itsehallinnosta, vaan itsenäisyydestä.
VastaaPoistaKuntajakoa on muutettu Suomessa pienissä mitoissa satoja kertoja (yksittäisiä tiloja ja joskus kyliä) lailla.
Ei ole olemasa oikeutta osallistua tietyn kunnan hallintoon, vaan asuinkunnan hallintoon. Kirkkonummelaisena en voi äänestää Espoon asioissa.
Ad Anonyymi: - ruotsin opettamiseta ei perustuslaki sano mitään, enkä ole huomannut sellaista väitetynkään. Ruotsin kielen asemasta on yksityiskohtaiset säännökset. Mutta siinä on kysymys kielen käyttämisestä.
VastaaPoistaAd Anonyymi: - tietäväinen anonyymi viittaa neuvoa antavaan kansanäänestykseen.
VastaaPoistaSe ei sido päättäjää. Kunnallinen neuvoa antava kansanäänestys ei korvaa valtuuston päätöstä eikä velvoita valtuustoa.
Myös oikaisun alkuosa on virheellinen.
Sairaalassa toimimisesta on suhteellisen hyvin vakiintunut käytäntö ja oikeustapauksia. Käsittelemässäni kohdassa on aukko.
Itse asiaa (onnettomuuden tai väkivallan uhrit) selvitettiin laajasti Jokelan koulusurmien yhteydessä.
Puheena oleva kuva
http://www.seiska.fi/uutiset/_a246171/
Kuolemisesta ja julkisuudesta. Entäs nämä varusmiesten "kuolemat", joihin "ei poliisin mukaan liity rikosta" ja vielä kerrotaan että "käsiaseiden ammuksista on mahdoton pitää tarkkaa lukua".
VastaaPoistaMiksi sanan "itsemurha" kirjoittaminen uutiseen on niin vaikeaa?
Onko olemassa muitakin, kuin kuolevia henkilöitä? Mikkosesta on käytetty titteliä mediapersoona. Jos on elänyt mediasta ja mediassa, pitäisikö siitä vaikeuksien tullen irtautua?
VastaaPoistaOttaen huomioon Timo TeeAan elinikäinen hinku ja pyrky julkisuuteen, näen kuvan julkaisemissa logiikkaakin.
VastaaPoistaEikä kuva ole mitenkään paha. Sympaattinen ja koskettava lähinnä. Mediako sen tekee niin tuomittavaksi?
"ruotsin opettamiseta ei perustuslaki sano mitään, enkä ole huomannut sellaista väitetynkään."
VastaaPoistaPerustuslaki tai kielilaki eivät todellakaan säädä yhtään mitään koulujen pakkoruotsista / pakkosuomesta tai siihen velvoita. Kyse on koulutuspoliittisesta valinnasta. Ei liene mitään syytä siihen, että mahdollinen vapaaehtoistaminen voidaan totetuttaa normaalissa lainsäädäntöjärjestyksessä koululainsäädännön muutoksin, jos niin halutaan ja asialle löytyy riittävä poliittinen kannatus.
Perustuslaki on ns. lakien laki, jonka kanssa muu lainsäädäntö ei saa olla ristiriidassa. Perustuslain mainitun kohdan perustuslaillisen toimeksiannon perusteella on laadittu kielilaki. "Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla" toteaa perustuslain 17 §.
Perustuslaki määrittelee oikeudet,mutta ei velvollisuuksia. Missään kohtaa perustuslakia ei ole todettu, että:
-suomenkielisen olisi puhuttava/osattava ruotsia
-suomenkielisen olisi pakko opiskella ruotsia.
Perustuslain tulkitseminen niin, että ruotsinkielisten oikeudet olisivat suomenkielisten velvollisuuksia on itse asiassa vastoin Suomen perustuslakia.
Perustuslaista ei siis ole pakkoruotsin tueksi muutoin kuin omaatuntoa ja rehellisyyskäsitettä venyttäen.
Väärinkäsitys johtunee siitä, että pakkoruotsipropagandassa tietoisesti sotketaan juridinen henkilö (valtio) ja luonnolliset henkilöt (kansalaiset).
Juridinen henkilö voi olla kaksikielinen tai vaikka monikielinen perustuslain tulkinnan mukaan edelleenkin. Siitä vaan ei voida, paitsi epärehellisyyttä harrastaen, johtaa tulkintaa, että luonnollisten henkilöiden, kansalaisten, olisi oltava kaksikielisiä. Vielä vähemmän suomi-ruotsi-versiona.
Suomenkin solmimat kv. ihmisoikeussopimukset kieltävät valtiota pakolla muuttamasta kansalaisten identiteettiä. Pakkoruotsi voitaisiin jopa tulkita ihmisoikeusrikokseksi jos juristeriaa halutaan harjoittaa.
Pidän edelleen kaikkien aikojen poskettominpana pakkoruotsin perusteluna Arja Alhon 1. kesäkuuta 2004 eduskunnassa lukiolain 18 §:n muuttamisen yhteydessä lausumaa:
”Meillä on historialliset syyt ja kulttuuritraditio, jonka vuoksi ruotsin kielen osaaminen on myöskin suomenkielisille välttämätöntä, ei sitä varten että saisi virkoja tai mitä tahansa tämäntapaista, mitä joissakin keskusteluissa on tullut esille, vaan minun mielestäni on yksinkertaisesti hyvin selvää se, että jos esimerkiksi Tove Janssonin muumipeikoista haluaa oppia jotakin ja ymmärtää, miksi sellaisia kirjoja on kirjoitettu, on hyvä, että osaa ne lukea ruotsiksi.”
David Lynch ei ole missään nimessä taitava elokuvaohjaaja.
VastaaPoistaElokuvat ovat heikkotasoisia ja pelkkä omituisuus ei riitä antamaan anteeksi ohjaajan kyvyn puutteita. Lynch ei saa pidettyä kokonaisuutta kasassa ja samalla häneltä puuttuu myös yksityiskohtien hallinta.Lopputuloksena on epäkoherenttia ja löysää kuvaa, jota ei ole nautinto katsella.
Sen sijaan Kubrick oli nero, joka myös teki työnsä hyvin.
Tämähän kuulosti tutulta.
VastaaPoistaKuvitellaan sellainen tuulesta temmattu tilanne, että tasavallan presidentti olisi niin heikossa kunnossa, että hän tarvitsee päiväkävelyllään kaksi saattajaa kumpaankin käsipuoleen. Voisi ajatella niinkin, että "erittäin tärkeä yleinen etu" suorastaan vaatisi tällaisen kuvan julkaisua juuri joukkotiedotusvälineiden kautta.
Tiedän kyllä, on valtiollisia viranhaltijoita ja sitten on yksityishenkilöitä.
Merkillinen seikka täällä maailman turhuuksien roviolla, että ne ovat vain ne yksityishenkilöt, jotka lopulta kuolevat.
Kemppisen seuraamisen eräs viihdearvo syntyy siitä ylemmyydestä, mitä voin tuntea monien kommentoijien kohdalla.
VastaaPoistaMinullahan on niin sanottu L-tyypin luki-häiriö, niin etten näe tekstissä olevia kirjoitusvirheitä, luen niin nopeasti, etteivät kaikki detaljit ehdi tietoisuuteen, vaan jos asia on klaari, niin aivoni korjaavat tekstin ennen kuin huomaan että sieltä puuttuu kirjan, tai muutama on vaihtanut paikkaa.
Täällä näkee sitten tämän tästä jonkinlaista ö-tyypin lukihäiriötä, jossa ei ymmärretä vaikka teksti on selkeää, asia kirkas ja vailla kirjoitusvirheitä.
Ja se jotenkin lämmittää minua.
Ja kun kuitenkin on ilmeistä, että nämä ihmiset ovat päässeet elämässään suhteellisen pitkälle, jopa sähköverkon pariin, niin se jotenkin saa uskomaan ihmiseen.
Suuretkaan vammat eivät lannista ihmistä.
Itsehallintoon kuuluu kaiketi myös päättäminen liittymisestä tai kunnan lakkauttamisesta. Kuntia on liittynyt yhteen, mutta voitaneen kysyä liitoskunnista hyötyjä, ei niitä paljoa kuule. Vaikka nämä vapaaehtoiset liitokset ovat varmaan kuntalaisten kannalta näyttäneet sinänsä hyödyllisiltä, eiväthän muuten olisi liittyneet.
VastaaPoistaMutta sanon edelleen, kuntaliitokset ovat lumetoimi, jolla halutaan kieltää näkyvistä julkisen sektorin rahoitusvaje. Jos pienituloinen vaikkapa 12000 euroa tienaava siirtyy toisen kunnan asukkaaksi, ei palvelujen rahoitukseen tule mitään lisää. Pienissä kunnissa hallinto on kaikista tehokkainta, joten hallinnon yhdistäminen ei paljoa säästöä tuo. Palvelutuotannon uudistaminen tyssää taas lakeihin, normeihin, muutosvastarintaan ja työehtosopimuksiin.
Harmi, että Pekka Hallberg luopui ehdokkuuden tavoittelemisesta. Hän kun on ollut toteuttamassa "kuntauudistusta" KHO:ssa.
VastaaPoistaEhdokaspaneelissa Hallberg olisi voinut valottaa Helsingin rajasiirtoa idässä.
KHO:2008:1
Oliko Helsingillä yhtä painava syy siirtää rajaa nyt kuin Neuvostoliitolla vuonna 1940?
Kun otettiin huomioon liitosalueen sijainti ja sen merkitys Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen hallitulle ja tasapainoiselle kehittämiselle
vertaa
Kun otettiin huomioon liitosalueen sijainti ja sen merkitys Leningradin seudun yhdyskuntarakenteen hallitulle ja tasapainoiselle kehittämiselle.
Paavo Väyrynen taisi [arvaus, koska en katso televisiota] puhua Kataisen vasemmistohallituksen hallitusohjelman seuraavasta suunnitelmasta "Hallitus toteuttaa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta-ja palvelurakenneuudistuksen koko maassa,
jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. " Eli Kokoomuksen tavoitteena on myös kuntalain uudistus?
Hyvä, että Jukka Kemppinen tietää jo etukäteen, ettei mahdollinen uusi kuntalaki ole perustuslain vastainen. Itse olisin veikannut uuden kuntalain perustuslaillisuuden siunaajaksi Pekka Hallbergia.
P.S. Kuka sen uuden kuntalain kirjoittaa? Arvauksia? Ei taida olla vaikea rasti?
Ad Omnia: Tuurin yhteydessä kommenteissa minitun Algoth Untolan (Maiju Lasilan) lähes 800-sivuisen elämäkerran linkki on
VastaaPoistahttp://www.oulu.fi/hutk/historia/tutkimus/Hautala_%20Algoth%20Untolan%20elamakerta.pdf
Kiitos tästä
Kuvittelin minäkin olevani aika tyhmä, mutta sitten luin pikaluvulla (aivot täydensivät sen mitä en viitsinyt edes lukea) Kemppisen blogin kommenttilaatikosta kommenttikommentteja, ja kas: tuli olo, että sentään tässä fiksun kirjoissa on kulkeminen, ja c-luokan kaihi ja huonosti ommellut damaskit jäivät nurkkaan. D-kuppi-gynekomastia sentään jäi.
VastaaPoista"saavatko omaiset sallia kuolevan henkilön valokuvaamisen aikakauslehden kanteen"
VastaaPoistaAsialla on kaksi puolta: yksityisyyden (omaisten ja kuolevan) yksityisyys sekä yleinen kiinnostus, jolla en tarkoita tirkistelyä ja surupornoa vaan aitoa myötätuntoa julkisuudessa paljon omasta tahdostaan olleen henkilön traagista kohtaloa kohtaan.
Minusta tämän punnintakysymyksen suorittaminen kuuluu parhaiten (ilmaisikyvyttömän) kuolevan omaisille - tai edunvalvojalle jos on - , ei JK:lle taikka lääkintöhenkilökunnalle, jolla kyllä aina löytyy halua paternalistisesti päättää mikä on terveydenhuollon kohteeksi joutuneen (potilaan) "etu".
Opetus: tehkää hyvät ihmiset tolkuissanne ollessanne edunvalvontavaltuutus, jos ette luota omaisiinne.
"...on väärin sanoa, että ihminen on kuollut. Pitää sanoa, että häntä ei enää ole. Minusta se on totta. Ihmistä ei ole ennen syntymäänsä eikä kuolemansa jälkeen."
VastaaPoistaTämä menee nyt sanoilla leikkimiseksi, joka johtaa helposti siihen väärään ajatukseen, että kuollut ei koskaan ole ollutkaan ihminen.
Suuri suomalainen urheilija sanoi sen tyylikkäämmin "elämä on ihmisen parasta aikaa".
Petja J:"L-tyypin luki-häiriö, niin etten näe tekstissä olevia kirjoitusvirheitä, luen niin nopeasti, etteivät kaikki detaljit ehdi tietoisuuteen, vaan jos asia on klaari, niin aivoni korjaavat tekstin ennen kuin huomaan että sieltä puuttuu kirjan, tai muutama on vaihtanut paikkaa."
VastaaPoistaÄlä puhu häiriöstä vaan kyvystä, joka olisi äärimmäisen tarpeen monessa tehtävässä, että osaisi keskittyä olennaiseen (=itse asiaan) eikä kurnisi kirjoitusvirheitä. Riittää, että kollegisessa päätöksenteossa on yksi pilkunviilaaja, jolle minusta riittäisi elinikäinen esittelijän asema.
JK: "...ruotsin opettamiseta ei perustuslaki sano mitään, enkä ole huomannut sellaista väitetynkään."
VastaaPoistaEt sitten ole kovin tarkkaan seurannut keskustelua pakkoruotsista?
Kyllä siellä puolustajat kerta toisensa jälkeen vetoavat perustuslakiin ja sen määrittelemiin kahteen viralliseen kieleen: perustuslain määräykset eivät täyty ilman pakkoruotsia.
Näin voi ollakin, mutta stubbit sille. (Tiedoksi anonyymille, että en suhtaudu ruotsin kieleen kriittisesti.)
Tosin minua ärsyttää se, kuinka esim. taannoisessa suuressa tv-keskustelussa yksi ja toinen ruotsinkielinen nousi todistamaan, kuinka suuri ja valtava rikkaus on ollut syntyä kaksikieliseksi!
Olen samaa mieltä, mutta mitä tekemistä sillä on ruotsin opiskelun kanssa?
Vaikea kysymys: mistä johtuu, että aina kun siirryn täältä Kemppisen blogista Jäppisen blogiin, molemmissa keskimääräinen älykkyys nousee?
VastaaPoistavasta pudottauduttuasi lapsen tasolle
VastaaPoistaannat sillä todistuksen muille:
minulla on vielä mahdollisuuksia.
olitpa urheilija tjms...
Kunnan pakkoliitoksella voidaan tarkoittaa esim. sitä, että oma kuntani ei saakaan valtiolta 2 euroa per asukas vaan 1 euroa kuten naapuri kaupunki. Samaten meidät velvoitetaan rakentamaan ( yhteiskunnalisella tukirahalla tosin ) oma uimahalli, jota me sitten tuolla 1 eurolla ylläpidämme. On hienoja tapoja pitää yllä pieniä hyvin toimivia kuntia.
VastaaPoistaVeronmaksaja metsästä.