Tapailen historiaa III

Toukokuussa 1945 koko Eurooppa oli konkurssissa. Iso-Britannia jatkoi toimintaansa hirvittävästä velkataakasta huolimatta, koska amerikkalaiset odottivat rahojaan, ja taitavat odottaa niitä vieläkin.

Länsi-Euroopan paluu entiseen oli rivoa nähtävää. Siitä ei ole toistaiseksi kirjoitettu juuri mitään. En ihmettele. Poikkeus: Tony Judt, ”Postwar” ja Ivan Berend, “Central and Eastern Europe 1944-1993 : Detour from the Periphery to the Periphery”.

Kuinka moni suomalainen tietää, että Norjassa 3 miljoonan kansasta pantiin sodan päätyttyä syytteeseen lähes 100 000 henkilöä? Vankeusrangaistuksia tuli 17 000 ja kuolemanrangaistuksia pantiin täytäntöön 25.

Italiassa tuomarit kävivät oikeudessa kuin parturissa. Sotarikoksista, maanpetoksesta ja fasismista tuomittavien asioita käsittelevät tuomarit olivat kaikki entisiä fasisteja. ”Gattopardismo” eli täplien värin vaihto oli yleistä, ja käsitys sotaa edeltäneen fasismin suhteellisen kodikkaasta ja lempeästä luonteesta on murskattu vasta tänä vuonna (Ebner, ”Ordinary Violence in Mussolini’s Italy”). Suomalainen ihmettelee, miten niin kummallinen henkilö kuin Berlusconi nauttii tiettyä poliittista suosiota. Vastaus on: perinne. Uhkailu, painostaminen, kukkoilu ja laittautuminen suojaan oikeuslaitaokselta tulivat tavaksi 1945. Amerikkalaiset nostivat jaloilleen rikollisjärjestö Cosa Nostran eli Mafian, joka väitti edustavansa maan eteläosien jaloimpia perinteitä.

Italiassa ei ollut muuta kuin entisiä fasisteja ja verenhimoisia kommunisteja. Puolueeseen kuuluminen oli ollut virkamiehille pakollista.

Ranskalaisten tilianne oli myös vaikea, koska petturit olivat palvelleet laillista, ns. Vichyn hallitusta. Saksalaiset kiittelivät, että koko Ranskan hallitsemiseen riitti 1 500 saksalaista. Ranskalaiset tekivät itse kaiken muun ja osoittautuivat erittäin oma-aloitteisiksi mm. juutalaisten metsästäjinä. Maan kaikki  poliisipäälliköt olivat kovia saksalaisten kannattajia. Luonnollisesti he jatkoivat tehtävissään rauhanteon jälkeen.

Ranskassa todelliset ja omatekoiset vastarintaliikkeen miehet ja naiset vaativat kunniamerkkejä. Kreikassa vastarintaliikkeen edustajat ammuttiin tai pantiin vuosikymmeniksi vankilaan. Myötäilijöille ja heidän äänestäjilleen alettiin maksaa käsittämättömiä palkkoja ja eläkkeitä. Tapa jatkui. Pahat tavat yleensä jatkuvat.

Mitä oikeistolaisempi ja korruptoituneempi johto, sitä parempi, koska muuten kommunistit tulevat vuorilta ja polttavat Ateenan. Itse asiassa kommunistit yrittivät sitä monta kertaa.

On sanottu, että Stalin ”kunnioitti” Jaltan konferenssissa sovittua ja jätti Kreikan lännelle. En ole kuullut, että Stalin olisi joskus kunnioittanut tekemäänsä sopimusta. Toimintatapa ja myös Ranskan ja Italian kommunistien jättäminen heidän pyytämäänsä apua vaille johtui siitä, että Neuvostoliitto oli konkurssissa. Tätä markkinatalouden termiä voi käyttää, kun sosialistisen maan infra oli niin levällään, ettei ollut patruunoita jalkaväelle eikä bensaa autoihin. Neuvostoliitto ei koskaan selvinnyt taloudellisesti Saksan voittamisesta. Keksimällä Länsi-Saksan pahat amerikkalaiset houkuttelivat Neuvostoliiton sellaiseen kilpavarusteluun, jossa perse aukesi.

Nykylukija on sotahistorian sokaisema. Jopa Beevorin muuten sangen hyvä ”Berliini” kuvaa taisteluja, vaikka kysymyksessä oli pysyväksi tarkoitettu ja melkein 50 vuotta kestänyt valloitus eli imperiumin laajennus. Puna-armeijan kärjen mukana seurasi se koneisto, joka tarvittiin valloitetun alueen käynnistämiseen. Mukana olivat myös konepistooleineen poliittisen poliisin (NKVD, MVD, GPU, KGB jne.) miehet, jotka teloittivat ”kansanviholliset” eli kenet tahansa. Tulevassa Itä-Saksassa erotettiin tehtävistään 600 000 virkamiestä. Parin viikon kuluttua erotetut olivat palanneet tehtäviinsä, eikä vyöhykkeellä ollut lainkaan natseja, koska operaatio edellytti kommunistipuolueeseen liittymistä. Ei tarvinnut kahta kertaa ehdottaa!

Ihmisoikeudet syntyivät ja kirjattiin tämän henkisen ja moraalisen konkurssin yhteydessä. Neuvostoalueella riitti ”vehkeily” tai ”tuholaistoiminta”, mutta muualla jouduttiin keksimään uusia rikoksia, kuten ”yhteistoiminta”. Kansanmurha ja joukkotuhonta tulivat oikeuskieleen; yleensä niistä ei tuomittu, koska saksalaisten mielestä rikoksiin oli syyllistynyt Hitler, 1950-luvun mielipidetutkimusten mukaan (24 %) muuten mainio henkilö, joka myös vapautti maan muukalaisista (juutalaisista – 37 % piti tätä 50-luvulla hyvänä asiana).

Vaikuttaako haetulta viittailla 60 vuoden takaisin asioihin? Seuraava eurooppalainen sota syttyy kai Kreikassa. Missä käytiin edellinen? Kaikkein raainta sisällissotaa ja kaikkein törkeintä jälkien peittelyä harjoitti Jugoslavia, siis serbit, kroaatit, sloveenit ja useat muut ryhmät. Toisin kuin Kreikassa kommunistit pääsivät niskan päälle 40-luvulla (Tito). Tämän vallan kaaduttua sota jatkui kuin jalkapallo-ottelu. Niin, muuan ydinjoukko olikin muuan jalkapalloseura.