Ehec

Kirjoittajan tehtävä on nähdä mielenkiintoisia yhteyksiä etenkin siellä, missä niitä ei varsinaisesti ole.

Siihen toimeen esteettömänä ja halukkaana ehdotan siten, että hallitusneuvottelijat saisivat Säätytalolla kukin annoksen  enterohemorraagista  Eschericia coli –bakteeria, jolle on vakiintumassa otsikossa esitetty tuttavallinen nimitys. Timo Soinille tuplana.

Muistaakseni niissä tarpeellisissa tiloissa, jotka sijaitsevat osittain Säätytalon pääportaikoin alla, ei ole kehumista.

Niin julma en ole, että ehdottaisin noiden tilojen lukitsemista, saati avaimen hukkaamisesta Kirkko-, Rauhan- tai Ritarikadulle, koska otaksun, että sopu oleellisista asioista löytyisi ilmankin.

Kun olin asianajajaliiton jäsen, mieleen juurtui, että tuloksettomissa sopimusneuvotteluissa puhuttua ja ehdotettua ei sovi käyttää oikeudenkäynnissä. Jos toinen osapuoli on siis esimerkiksi tarjonnut sovintoa tinkimällä rahavaatimuksestaan, vastapuolen ei ole asiallista ilmoittaa oikeudenkäynnissä, että kerran tuo oli jo valmis tinkimään.

Lehdissä sanottiin, että nyt hallitusneuvottelut menivät karille, kun joku toimi kuin työehtosopimusta rakennettaessa. Mitään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu.

Tuo väite pitää paikkansa, mutta se koskee kaikkia sopimusneuvotteluja.

Ero oikeudenkäyntiin on suuri. Vaatimukset ja vastaus esitetään jutun alussa, ja lukuisat kiellot estävät vetäytymästä niistä. Jos vastaaja on myöntänyt esimerkiksi vuokran velkomuksen perusteeltaan oikeaksi, juttuun liian myöhään juoksutettu juristi ei voi tehokkaasti väittää, ettei mitään vuokrasopimusta ollut olemassakaan.

Tuo on pääsääntö. Siitä on poikkeuksia. Niin sanottu kielletty kanteenmuutos on kysymyksessä, jos oikeusjutun kantajaosapuoli keksii kesken asian perusteeltaan uusia vaatimuksia. Niitä ei oteta tutkittavaksi.

Työehtosopimuksissa ja hallitusohjelmissa on nykyisin sama ongelma kuin liike-elämässä ja yksityisilläkin.

Jotkut asiat on suunniteltava ja sovittava, esimerkiksi tehtävän aikataulu ja rahoitus. Toisia asioita ei saa yrittääkään sopia. Kihlapari tekemässä kirjallista sopimusta tuonnempana solmittavan avioliiton aikana ehkä saatavan lottovoiton jakamisesta ja käyttämisestä toimii oudosti.

Luottamus mainitaan jopa monissa siviililaeissa, kuten Saksan ja Ranskan. Se ei tarkoita perusteltua odotusta siitä, että toiset osapuolet pitävät kiinni lupauksistaan. Lain mukaan se on lähtökohta, vähimmäisvaatimus. Luottamus tarkoittaa odotusta, että muutkin tähtäävät samoihin julkilausuttuihin ja julki lausumattomiin päämääriin ja ovat valmiit sopeuttamaan toimintaansa niiden tavoittamiseksi.

Tässä on puhuttu paljon sopimusten pitämisestä ja sääntöjen mukaan toimimisesta.  Totta mutta ei koko totuus. Meille paljon vaikuttaneissa lakikirjoissa säädettiin jo 100 – 150 vuotta sitten ”oikeuden väärinkäyttämisestä” (Ranska) tai ”yleisistä oikeustoimen perusteista (allgemeine Geschäftsgrundlage). Pohjoismaissa, myös Suomessa, tunnetaan ns. edellytysoppi. Ensimmäinen tutkimus aiheesta julkaistiin Suomessa 1940 –luvulla – myyjän sopimussidonnaisuudesta olosuhteiden muutettua (B. Godenhielm).

Pesulanomistajien iloksi esittelen vielä yhden innovaation. Poliisi käyttää Suomessakin etälamautinta. Muuan sellainen on Taser, joka ampuu kaksi sähkölankaa enintään 10 metrin päähän ja lamauttaa kohteen.  Jäin miettimään, miten tehokas olisi nykyisen, luvanvaraisen pippurisumutteen korvaava risiiniöljysumute. Rosvot ovat näet usein arkoja kunniastaan.

Olen kysynyt muutamalta lääkäriltä, jotka ovat arvelleet, että tehoaisi muutamassa sekunnissa. Idea on kieltämättä peräisin Italian fasisteilta.