Kuolet jos kerrot… I

Joskus on hyvä ajatus kysyä. Parhaassa tapauksessa saa vastaukseksi jopa puoli totuutta.

Kysyn kerran kahvilla, vai olisiko se ollut lounas, Hal Varianilta, että minkä kumman takia Piilaakson suuret keksinnöt patentoitiin mutta tulivat nopeasti niin yleiseen käyttöön, että valmistus siirtyi Kaakkois-Aasiaan. Shockley ja transistori, Kilby (ja Noyce) ja integroitu mikropiiri eli siru.

Varian, joka siis siihen aikaan oli UC Berkeleyssä dekaani ja hyvin merkittävä ekonomisti, oli lisäksi rahoittanut opintonsa 60-luvun lopulta askartelemalla sähköisten kojeiden ja laitteiden kanssa ja osasi 2000-luvun Soda Hallissa luimistelevien virkaveljiensä mukaan tietojenkäsittelyteoriaa ja tietokoneen rauta- ja softapuolta epätavallisen perinpohjaisesti.

Hän vastasi kysymykseeni: ”Pentagon.”

Arvasin lopun. Kysyin silti myös Annelee Saxenianilta, miksi painopiste siirtyi Bostonin seudulta Piilaaksoon, ja vastaus oli: ”Pentagon.” Sitten kysyin Mark Lemleyltä, joka on mukava mies ja ehkä patenttioikeuden ykkönen USA:ssa, ja Mark sanoi, että armeija, ilmavoimat ja laivasto vaativat tutkimusrahoituksesta päätettäessä, että mahdollisesta saatavaa patenttia on lisensoitava halvalla ja laajasti.

Taustalla on siis sotilaallinen strategia. Ei ole hyvä ajatus keskittää kriittisen laitteen valmistusta johonkin tiettyyn latoon. Ei sekään ole hyvä, että vaikean softan osaajat mahtuvat yhteen huoneeseen.

Isänmaallisena henkilönä tyydyin sitten vain kuuntelemaan enkä missään tapauksessa maininnut, että meillä Suomessa opittiin kaikenlaista kiinnostavaa, kun Neuvostoliitosta hankittuja asejärjestelmiä aikoinaan ”säädettiin” yhteensopimattomiksi Varsovan liiton kanssa.

Nyt voi kirjoittaakin, kun Steve Blankin ”The Secret History of Silicone Valley” on YouTubessa ja perinpohjaisempi, kohdittain riittävin lähdeviittauksin varustettu samanniminen blogi on auki Internetissä. Ensimmäisen osan nimi on ”If I told You I’d Have to Kill You” – jos kertoisin, joutuisin tappamaan sinut.

Blank tekee muhennosta virallisemmasta historiasta, joka on tapana aloittaa Hewlettin ja Packardin (nykyisin HP) autotallista ennen toista maailmansotaa.

Richard M. Buxbaum, pitkään oikeustieteellisen (Boalt Law School) dekaani Berkeleyssä ja saamani vaikutelman mukaan maailman kaikkien tiedeyliopistojen rehtorien läheinen tuttava, kestitsi minua useita kertoja kodissaan ja antoi ratkaisevasti apua, kun neuvottelimme sopimuksen Berkeleyn kanssa.

Hän oli valmistunut juristiksi 1953 ja sanoi, että kun hän sitten tuli San Franciscon seudulle, Palo Altossa oli viisi kaktusta, joiden alla nukkui kolme humalaista meksikolaista, ja Stanfordin ympärillä oli kieltämättä muuttama autotalli. Hän mainitsi Fred Termanin nimen, jonka painoin muistiini. Termanin nimeä kantaa nykyisin eräs Stanfordin rakennus. Hän oli se henkilö, joka puhui yliopiston johdon suosiolliseksi salaiselle yhteistyölle puolustusvoimien kanssa.

Leland Stanford oli 1800-luvulla suuri rahamies ja tunnoton roisto, Los Angelesissa häärineen Huntingtonin kaveri, joka testamenttasi kesämökkinsä hyväntekeväisyyteen. Mökkiontti oli sen verran suuri, että siihen tehtiin saaduilla varoilla yliopisto, Stanford University, 1891. Rahat Stanford oli käärinyt rakentamalla yhden näistä rautatielinjoista Kalliovuorten yli. Huhujen mukaan tienesti oli hyvä, koska aina jaardin rakennettuaan hän laskutti kahdesta.

Asiaan kuuluu, että Kalifornia oli takapajula ja sen opinahjot surkeita verrattuna USA:n oloissa ikivanhaan Harvardiin ja Massachusettsin tekniseen instituuttiin (MIT).

Sota muutti kaiken. Blankin kirjoituksessa selostetaan ei-yleisesti-tunnettuja asioita lentokoneisiin asennetuista tutkista (brittiläinen keksintö) ja saksalaisten tutkan häirinnästä (jamming). Nämä laitteet selittävät toisaalta Englannin ja Yhdysvaltain valtavat menetykset Saksan pommituksissa sodan alkuvaiheessa ja suuren sotilaallisen menestyksen etenkin siviilikohteiden tuhoamisessa sodan loppuvaiheessa. Helsingin Malmin kentältä toimineilla yöhävittäjillä oli muuten tutkalaitteet, ja mm. Helsingin helmikuun 1944 pommituksia seurattiin saksalaisilta saaduilla tutkilla (”Raija” ja ”Irja”).

[jatkuu…]