20. heinäkuuta 2010

Peukalon hinta


Ihmishengen menetyksen aiheuttamaa kärsimystä ei aikaisemmin korvattu. Tätä perusteltiin sanomalla, ettei ihmisen hengellä ole hintaa.

Mielestäni se oli hyvin sanottu.

Tosin – jossain vaiheessa suomensi Zen-koaneja (”Pyhä kilpikonna laahaa häntäänsä, Otava), ja siellä muistaakseni viisas mies kysyi, mikä on arvokkainta maailmassa. Opetuslapset eivät tiennet: kuollut kissa eli kissan raato. Sillä ei ole hintaa.

Sekä Zen että Korkein oikeus – sikäli kuin ne ovat eri asia – olivat väärässä. Hinta on markkinailmiö, joka johtuu kysynnästä. Kuolleilla kissoilla ei ole kysyntää mutta sitä vastoin ihmisten ruumiita oli tapana varastella jopa teloituspaikoilta, kirurgian ja anatomia opetukseen.

Vahingonkorvausta ei makseta ihmisen hajoaan ruumiin hintana, vaan korvauksena kärsimyksestä. Siitäkin voisi sanoa, ettei kärsimystä voi korvata rahalla.

Rikosoikeuden opettajilta kysyttiin lehdessä omaisuus-, väkivalta- ja talousrikosten rangaistuksista, ja kaikki antoivat järkeviä vastauksia.

Ehkä ne olivat liian järkeviä vastauksia.

Talio-periaate on osa kärsimyksen taloustiedettä. Sellaisia rikoslakeja on ollut, että jos joku lyö toiseen kaksi kuhmua, lyötäköön häneen kaksi kuhma, ja jos joku murskaa toiselta kolme hammasta, murskatkoon pyöveli tekijältä kolme hammasta. Ja jos puhkaisee toiselta silmän, menettää sitten itsekin silmän. ”Mooseksen laki” on hiukan epämääräinen ja epäperäinen nimitys tälle hyvin vanhalle ja hyvin laajasti sovelletulle periaatteelle.

Isännänvallan voi oikeastaa laskea killinkeinä, talareina tai runstykkeinä. Isäntä sai piestä renkiään mutta renki ei isäntää. Isäntä oli kotikurin ylläpitäjänä ikään kuin ylimääräinen valtion virkamies (kuninkaan edustaja). Renki oli rahvaanmies, jonka tehtävä oli pysyä kurissa, siltä varalta, että häntä tarvittaisiin johonkin.

Venäjällä ei maksettu palkkaa virkamiehille, vaan heitä ohjattiin elämään lahjuksilla. Sotavoiman oli järkevää liikehtiä siten, että se pystyi elämään ryöstämällä, ja esimerkiksi hyvä kuningas Kustaa II Aadolf käytti ”paloveroa”: mitä maksatte, tämän kaupungin porvarit, ellen polta kaupunkianne?

Oppineet sanovat oikein, että Suomessa on yleensä rangaistu kovin ankarasti omaisuusrikoksista ja lievästi väkivaltarikoksista, varsinkin pahoinpitelyistä. Logiikka on selvä. Varkaus aiheuttaa vahinkoa, mukilointi sen sijaan ei, koska tämän päivän selkäsaunan saaja on huomenna makkarahalko kourassa selvittämässä, mitä toisen selkä kestää.

Talousrikoksista on rangaistu lievänlaisesti, koska niistä ei ole vahinkoa kenellekään. Valtion ja kunnan taloudellista vahingoittamista ei oikeastaan otettu huomioon, koska valtiolla oli joka tapauksessa valta mätkiä mm. veronkorotuksia ja veronlisäyksiä.

Rikoslainkäyttö ei ole demokraattista. Puheet yleisestä oikeustajusta kuulostavat kauniilta, ja vain siksi niitä pidetään.

Rankaisemisen ydinkysymys ei ole, ketä rangaistaan, vaan kuka rankaisee. Jos ”yleinen oikeustaju” ratkaisisi, ihmisiä hirtettäisiin 20 metrin välein lyhtypylväisiin. Tuomioistuimen keskeinen tehtävä on viivyttää oikeuden toteutumista. Lynkkausmieliala näet nousee ja laskee. Kuningas ja aateli ovat käyneet monta kovaa ottelua ylimmästä tuomiovallasta; Ruotsissa tuo kamppailu oli erikoisen mielenkiintoinen. Kansantuomioista meillä on laaja kokemus vuodelta 1918. Kansantuomioiden torjuminen onnistui jo 1945-1948, koska silloinkin meillä oli enimmäkseen vähäpätöisistä henkilöistä koottuja elimiä (tuomioistuimia) tuomitsemassa toisia vähäpätöisiä henkilöitä.

Mutta liikemiehiä ja pankkiireja ei pidä tuomita. Jo Trotski antoi yleispätevän ohjeen: veturinkuljettajia ei saa ampua, ainakaan ennen risteysasemia. Muuta jäädään metsään, ja ei ole hauskaa, varsinkaan talvella.

23 kommenttia:

  1. Arvon blogisti on valinnut kauniin maisemakuvan!

    Mitenköhän meille istuisi Mooseksen laki esim. "raiskausrikosista", jos tuomiona olisi "vehkeet pois" ja myöhemmin syyllinen (tuomittu) todettaneen syyttömäksi ja vallasmannen lavastutetuksi. Olisiko sitten tuolta "vallasmannelta leikattava yleisesti ja julkisesti toritoimituksena vehkeet valtiolle menetetyksi"..

    Sen tiedän, että kärsimyksellä ei ole hintaa, mutta jos olet esim. syyttömänä tuomittu ja "kansalaisluottamuksesi" menettänyt ja sitä kautta yhteiskuntakelpoisuuden, jonka johdosta joutunut elämään esim. 30 vuotta jatkuvan syrjinnän- ja (pakkotyöttömyyden) alla, niin vahingonkorvaus tulee kuviossa kyseeseen ja tietty syyttömänä vietetty (menetetty) vappaus eli vankeusaika..

    Joo, ei nämä pohdinnat niin helppoja ole, mutta siinä suhteessa olen täysin blogistin linjoilla, että jos ns. kaunista "yleistä oikeustajua" noudatettaisiin, niin meillä todella olisi jollein nyt ihan 20 metrin välein tolppaan hirtettyjä, niin ainakin myrkkyruiskulla tapettavia tai sähköllä poltettavia kuolemaan tuomittuja rivo pino "odottamassa teloitustaan". Itse oon vielä sitä mieltä, että kuolemantuomio ei ole edes mikään tuomio, vaan ainoastaan "vapautus" rangaistuksesta, jonka esivaihetta kestää jonkin aikainen henkinen kidutus..

    VastaaPoista
  2. Kuolleilla kissoilla oli viimeksi kysyntää 1960-luvun alussa margariiniskandaalissa. Hinta oli tarkasti määritetty.

    Elämän hinta on vankeinhoitokustannus per pösilö x elinkautinen päivissä.

    Toisaalta emme ole vieläkään tasa-arvoisia kuoleman edessä. Virkamiehen elämän hinta on korkeampi kuin normaalin ihmisen.
    Vaikka asian pitäisi olla päin vastoin.

    Amerikkalaisillakin oli-on sotilaan elämälle määritetty korkeampi arvo kuin normaalille ihmisille. Siis ne atomipommit siviiliuhreineen.

    Varkaus aiheuttaa vahinkoa varkaalle. Joku nuori kundi ryösti äitini käsilaukun hississä joku vuosi sitten. Kundi lähti pakoon. Mutta kiinni jäi.
    Kyseinen varkaus aiheutti nautinnollisen mukiloinnin varasta kohtaan. Jos tulee taas joskus vastaan, mukilointi jatkuu.
    Kosto on maailman ihanin oikeus tuntea nautintoa.

    VastaaPoista
  3. Taitaa olla kohta 15 vuotta, kun oivalsin sen, demokratia ei ole tarkoitettu päätösten tekemiseen, vaan päätösten estämiseen.

    Ja kuten olen täälläkin sanonut aikaisemmin; oikeuslaitoksen tehtävänä ei ole tuottaa oikeutta, vaan vakautta. Oikeus otetaan huomioon vain sen verran, että järjestelmän legitemiteetti voidaan perustella.

    Mutta uskon että pian se käy tarpeettomaksi, demokratian myötä.

    VastaaPoista
  4. Kiitos! Hyvä ja kiva juttu!

    VastaaPoista
  5. Ihan pelottaa asua Suomessa koska juuri kukaan ei enää muistuta läntisen ajattelun yhdestä peruskivestä: että laki on kaikille sama.

    Yksi nuorukainen sai yli kahden vuoden ehdottoman vankeustuomion ryöstöstä potkaistuaan uhrilta polven kipeeksi (voi jäädä pysyvä vamma, valitti oman lehden omaava upporikas uhri ilman lääkärinlausuntoa)

    Toisessa tapauksessa kaksi humalaista ajoi pikaveneellä sillanpieleen toisen kuollessa, mutta lehtien mukaan poliisi on sanonut, että voi jäädä syyttämättä jos ei voida osoittaa kumpi ajoi, koska eloonjäänyt ei sano muistavansa yhtään mitään (on kuuluisa julkkis)

    Kolmannessa tapauksessa kuuluisa kaupunginjohtaja puhalsi kielletyt lukemat kotonaan, mutta nyt selvitellään josko labra voisi päätellä herran olleen selvinpäin ajaessaan, ja ryypänneen vasta kotona vaikka ulkopuolinen silminnäkijä oli ilmoittanut hänen hypänneen autoon kännissä.

    VastaaPoista
  6. Joopa joo. Armoa ja oikeutta. Eikös kirkko vaatinut hovissa kovempaa tuomiota Porvoon kirkonpolttajaklopille. Toivottavasti Jumala tyytyy hovioikeuden tuomioon.

    VastaaPoista
  7. Hmm..?

    Millainen "Jumala" on Hän, joka palkitsee itsemurhapommittajan "30 neitsyellä paratiisissa", kun tämä valittu on täyttänyt sanan ja tappanut viattomia lapsia ja aikuisia basaarilla..

    Entäpä Hän, joka surmasi oman poikansa ristille eikä pelastanut, vaikka olisi voinut?

    Entäpä sitten "kosto". On ns. verikostoja ja kunniakostoja ja kaikenmaailman kostoja. Onko kosto sallittua ja oikein? Mielestäni on jos siihen ei liity ja liitetä väkivaltaa! Oikeus, voi toimia "kostonjumalana".. Jeesus vain "käänteli poskia" ja siis miten hänelle kävi? Petti vieläpä oma isäkin?

    Jumaluus on perseestä, mutta uskon siitä huolimatta, vaikkakin kirkosta olen eronnut. SE on taas ihan eritarina se..

    VastaaPoista
  8. Ad Anonyymi: - muistat väärin. Kirkko tyytyi kÄräjäoikeuden tuomioon. Muutosta haki syyttäjä. Lisäksi vakuutusyhtiö on käräjöinyt asiassa.

    VastaaPoista
  9. Ihmisen hengen arvon voi laskea kysymällä kysymällä jonkun turvalaitteen arvoa ja laskemalla tai vain laskemalla keskimääräisiä kustannuksia ja tuottoja per persoona.

    Toinen asia on, kenelle mahdollinen tuottojen menetys pitäisi maksaa.

    Toisaalta moni ihminen, varsinkin rikollinen, aiheuttaa kuluja eläessään enemmän kuin tuottaa eli tuotto on miinuksella kansantalouden ja julkisten kulujen kannalta. Pitäisikö esimerkiksi omaisille maksaa siitä, että hunsvotti ymmärsi kuolla pois?

    Kärsimyksestä maksaminen kuulostaa oikeudenmukaisemmalta kuin korvaus menetetyistä tuotoista. Silloin tuottamattoman hunsvotinkin omainen voi saada korvauksen. Tosin harkintaa voisi käyttää. Ei perhettään pahoinpitelevästä kuuluisi saada samaa korvausta kuin maailman parhaasta äikästä tai iskästä.

    Onkohan tämä juttu menossa jonnekin? Ei kai. Sanonpa siis lopuksi, että hammas hampaasta -periaate yhdistyy päässäni enemmän Hammurabiin kuin Moosekseen. Tai ehkä parempi lopetus on kummeksua oikeusoppineen kylturihistorioitsijan käsitystä kansasta. Jos, nimittäin, Suomen kansa olisi lynkkausporukkaan vertautuva ilmiö, se varmaankin näkyisi laeissa. Meillähän on tämä demokratia.

    Ootkos, muuten, lukenut:
    http://en.wikipedia.org/wiki/The_Wisdom_of_Crowds

    Hyvä kirja vaikka helppo ymmärtää väärin hiukan polveilevan esitystavan vuoksi.

    VastaaPoista
  10. jarmon ljög:

    Kuolleilla kissoilla oli viimeksi kysyntää 1960-luvun alussa margariiniskandaalissa. Hinta oli tarkasti määritetty.

    Jaa paljonkos se kissan tarkka hinta oli, tai siis kissanraadon? Jos nyt kuitenkaan ei esitetä totuuksina valheita vaan etsitään oikeuden pöytäkirjat, joista löytyy oikea margariinioikeudenkäynti.

    VastaaPoista
  11. "Ihmishengen menetyksen aiheuttamaa kärsimystä ei aikaisemmin korvattu. Tätä perusteltiin sanomalla, ettei ihmisen hengellä ole hintaa."

    Tämä kai pätee silloinkin, jos sattuu jäämään jumiin esimerkiksi Schindlerin hissiin vuorokaudeksi.

    Ehkäpä sitä voisi ajatella vaikkapa näin; Schindlerin toimitusjohtaja raukka, joka ilmeisesti on viettänyt koko elämänsä periaatteenaan kusettaa toisia ihmisiä, niin miksipä pahoittaa hänen mieltään ja suututtaa muita osallisia, kuten vaikkapa vaimoa, tai muita seurapiirin jäseniä sillä, että mummo jäi hissiin. Sehän on jo mennyttä - niin ainakin sanotaan. Tietysti aina voidaan kysyä; mikä on mennyttä? Vaikka paskanko väliä niistä, jotka ovat sitä melkein muutenkin.

    Kenties se mennyt on muuttanut muotoaan? Ja kuten aina, jokaisessa menneessä ajassa on paljon sellaista, joka pitäisi tuomita. Siis miksipä kaikki ei olisi mennyttä aikaa? Rikoksetkin. Kauhistellen voi vaikkapa muistella aikaa, jolloin joku osti Saksan ilmatilaa - oliko se reilut 20 miljardia markkoina, joku ehkä muistaa tarkemmin - "jonkin" suomalaisen teleoperaattorin nimiin - vai miten se meni?

    Kun ei ole aikaa jolloin ei olisi tehty ns kauhistuttavia asioita. Niin kuinka "me" voisimme syyttää mistään ketään juuri nyt - paitsi jostain ilmiselvästä, kuten rattijuopumuksesta (jollei satu olemaan esimerkiksi joku kaupunginjohtaja)? Varsinkin kun ainahan niitä rikoksia on tehty, ja jokainenhan olisi menetellyt heidän - näiden parempien ihmisten - asemassa samalla tavalla.

    Aikamme on täynnä kusetusta ja omanvoiton pyyntöä, tehtiin sitten mitä tahansa. Lakien vika? Onko joku laki ihmisille tärkeämpi, kuin lähimmäisen sääliminen - siitähän ei ole lakia. Siis siitä, että on säälittävä veljiään, ja sisariaan, ja rakastettava heitä. Ilmeisesti kuitenkin on niin - ainakin lain tulkintana, ettei sellainen ole kovin tärkeää. Se on sitä toissijaista tekemistä, sellaista kuin hyväntekeväisyys, tai harrastaminen, silloin kun sellaiselle jää aikaa.

    Hyvä on - säästetään pankkiirit ja heidän palvelijansa, sekä toimitusjohtajat ja poliitikot, ja syytetään kaikesta paskasta mustalaisia, maahanmuuttajia, työttömiä ja sosiaalipummeja, sekä veturinkuljettajia - kuten aikanaan Jyväskylän onnettomuuden yhteydessä oliko se 1998 - tai muita joiden sopeutumisen kanssa on vähän niin ja näin. Saattavat jopa juoda kahvia silloin, kun ei pitäisi. Mutta onko kyse siitä, että ongelmat ratkaistaisiin sillä, vai jostakin muusta?

    Kuinka paljon kuuliaisuus irstaita ihmisiä kohtaan merkitsee silloin, kun tuomioita jaetaan? Kuuliaisuutta kaikkia ihmisiä - kansaa - kohtaan? Vai kuten Natsi-Saksassa, tai Neuvostoliitossa - kuuliaisuutta puoluetta kohtaan. Property Party. Kenen turvallisuudesta poliisi kanttaa huolta - omastaanko?

    Jokainen ihminen tuntee tietyt teot moraalisesti mahdottomiksi. Siis sellaisiksi, jolloin hän ei itse halua totella ventovieraita moraalittomia päätöksiä, ja kuitenkin se teko, mitä ihminen itse ei ole toivonut, pääsee voitolle, vaikka hän ei olisi itse halunnutkaan noudattaa sitä silloinkaan kun häntä jostakin syytetään. Siis esimerkiksi silloin, kun sen hissinkorjaajan piti käydä korjaamassa sitä Tapanilan aseman hissiä. Sillä jos se jonkun vika oli, niin sehän on aivan selvää kenen.

    VastaaPoista
  12. Ad Omnia: - destruktiorasvoista (Uusi Kuvalehti) ja Paasivaara Oy:stä käydyn kirjoittelun muistan. Kesäkissojen yhteydessä mainittiin Ähtävän Muovi, ja margariini oli nimeltään Majesteetti.

    VastaaPoista
  13. Nyymiölle: Luepa uudelleen ne pöytäkirjat eläinraatojen osalta. Pikkupojille maksettiin kilohinta metsästä löytyneistä kuolleista ötököistä. Taisi olla kuorma-autokuljettajan todistus.

    Lisää myös: Ilmari Turjan muisteluista ja Unileveriltä...

    Ähtävän Muovi osti myös kuolleita metsäraatoja. Muitakin raatoja sinne vietiin kuorma-autolasteittain.

    VastaaPoista
  14. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  15. Adolf Setä, joka oli suuri humanisti- ja taiteiden ystävä, tapatutti n. 6000000 juutalaista ja määrättömän määrän mustalaisia ja muita kansallisuuksia, niin mikäli "kärsimyksestä ja siihen johtaneesta kuolemasta" voisi ja pitäisi korvata lähiomaisille, niin joku viisas voisi yrittää esittää mallia, miten se "jyvitetään" valtion korvattavaksi?

    Saksa valtiona maksaa tuota "henkistä häpeävelkaa" varmasti vielä 100 vuotta?

    VastaaPoista
  16. Kuten on sanottu, laskemalla hinta unohtaa helposti arvon. Kääntäen, korvauksen epääminen hinnoitteluongelmien vuoksi on huonosti ajateltu.

    Minusta käypä peruste korvaamattomuudelle on vain se, ettei korvattavaksi hyväksyttävää vahinkoa ole. Tämä on aivan eri kysymys kuin kalkyylin mahdollinen vaikeus, positiivinen oikeutemmehan kuittaa sen kysymyksen antamalla tuomioistuimelle arvioluvan/-velvoitteen.

    VastaaPoista
  17. Peukaloni hinta oli vuonna 1993 13000 markkaa. Lääkäri operoi tikkua pois nivelestä ja samalla katkaisi hermon joka myöhemmin johti isompaan leikkaukseen jolla ei kuitenkaan pelastettu tuntoa takaisin. Potilasvahinkokorvauksesta hoitivat sitten aikanaan rahat tililleni.

    VastaaPoista
  18. Sinullahan on Valto Ensio arvokas peukalo!

    1993 avustin erästä nuortamiestä, kun hänellä oli vuoden ollut "jalkasuorana" ns. Hoffmanin raudoissa, niin sairaalassa *hoitaja* narkoosissa runttasi jalan voimalla koukkuun ja siinähän polvilumpio sanoi "ruts".. Kaveri ei koskaan kävele normaalisti, vaan linkuttaa ja koko jalka on puolikuntoinen. Hänelle potilasvahinkolautakunta "korvasi" 10.000 markkaa.

    Mitäköhän maksaisi se, että vasen jalka pitäisi amputoida, niin lääkäri pikkupöhnässä veisikin "keskijalan"?

    VastaaPoista
  19. Jarmon laittaa nyt vain sen kissanraadon kilohinnan näkyviin.

    VastaaPoista
  20. Erkki K. , ehkä kaverin olisi kannattanut valittaa korvaussummasta. Minä en kyllä tarvinnut, hinta löytyi taulukosta.

    Kemppisen jutun alkuajatus on varmaankin lähtenyt maanantaisen (19.7) Hesarin jutusta jossa oli rauhanturvaajien vammojen hinnoittelu näkyvillä: Peukalon hinta oli siinä 40 000 euroa!

    Kun ajattelen omia, molempia olkapäitäni jotka ovat kokeneet kovia niin autokolarissa kuin sitten myöhemmin rakennuksilla, niin niiden vammojen aiheuttaman työkyvyttömyyden hinta oli päätös työkyvyttömyyseläkkeestä. Mitään könttäsummaa ei vakuutusyhtiöistä edes tarjottu vaikka olen periaatteessa rampa molempien käsieni osalta mitä ruumiilliseen työhön kahdeksan tuntia päivässä tulisi. Ja kuka kuolevainen näitä tunteettomia vakuutushirviöiä, tapauksessani Tapiolaa tai Pohjolaa, vastaan kykenisi voimiaan koittamaan? don Quijote vissiin.

    VastaaPoista
  21. Tuskin edes entisajan Don Quijotekaan, sillä vakuutusyhtiöt ja heidän sopulääkärit on *oikeus*. Se on koettu kelassa ja vakuutusoikeudessa!

    Tuolle esimerkkikaverille jonka varovaisesti heitin, niin konsultoin hänelle maan parhaat ortopedit H:gistä ja tuon "alan" asiantuntija juristin Lahdesta. En tiedä, miten myöhemmissä korvausoikeudenkäynneissä kävi, kun en ole kuullut miehestä mittään. Luulen ja siis "luulen", että asia oikeni parempaan suuntaan.

    On jotensakin kornia ylipäätään, että ruumiinjäseniä tai vammoja aletaan "taulukkohinnoittelemaan", kun lähtökohtaisesti pitäisi aina ottaa kokonaistilanne - kaikkinensa huomioon? No, jos YK-peukalo maksaa sen ja sen verran, niin se on sitten "YK-peukalo"!

    VastaaPoista
  22. Nyymiölle:

    JarMom ei nytkään tiedä sitä kilohintaa. Kyllä siellä kuorma-autoilija todisti, että jäniksenraatoja, kissanraatoja, hirvenraatoja ja itsekseen kuolleita kotieläimiä ostettiin kiloittain maalaisilta ja lapsilta.
    Kaipa siitä silloin kilohinta maksettiin, jos kiloittain ostettiin.

    VastaaPoista
  23. Kissan raadosta tulee mieleen kouluajat kun odottelimme linja-autoa tievarressa. Tien toisella puolella oli tehdasrakennus jossa luki " Esse Plast/Ähtävän Muovi ", paikka oli Kokkolasta Ouluun menevän tien varressa.
    Muistan kuinka kerran kissa jäi alle auton ja joku tuli tehtaalta ja heitti sen tehtaan ovesta sisään valtavaan luuläjään, voitte arvata että kesä aikaan haju oli aika vinkee...
    Arvelimme että siellä valmistettiin margariiniä ja olihan se renkutuskin vielä muistissa, " Ennen pantiin kissat multaan nyt ne pannaan Suvikultaan""

    VastaaPoista