Kilparisti

Sakari muisti kesäkuulla, että kun ajeltiin partiopoikina maapallo-Taunuksella muun muassa Jämsään ja takaisin Kauhavalle, kaksikin asiaa piti virkeänä.

Urheiluseurat. Ensin oli kysyttäesä tiedettävä minkä tahansa paikkakunnan seuran nimi. Saarijärven Pullistus. Kokemäen Kova-Väki. Viipurin Urheilijat (Helsinki).

Tämän taidon mestari on Pertti ”Pepsi” Paloheimo eli Pispalan Tarmo. Pepsin voi vaientaa yhdellä lauseella – väittämällä, että hän on syntyisin haulitornin puolelta ja oikeastaan Pyynikin kaupunginosasta. En tiedä, onko se totta, mutta se harmittaa häntä.

Toinen viihteen muoto oli tietää tienristeyksiä. Se ei ole enää mahdollista. Tienristeyksillä ei yleensä ole nimeä. Näin Tievaltio on riistänyt meiltä vuosituhantisen myytin. Tienristeys oli merkittävä paikka. Roomalaisetkin pystyttivät risteyksiin jumalankuvia.

Risteyksen punaisessa merkissä oli kuvasta näkyvä soikea valkoinen kilpi. Jotkut risteykset olivat jännittäviä laulujen takia, kuten Kuoreveden Halli (Hallin Janne) ja Ylihärmän Rannanjärvi. Jotkut olivat muuten vain mieltä kiinnittäviä, kuten ainakin Lammilla oleva Kilparisti.

Tiedottajani (94 v.) kertoi Kilparistillä kummittelevan. Lisäksi joku pösilö oli tässä hiljan (1924) tavattu yöasuisena luudan kanssa lakaisemasta tienristeystä. Näkyä oli tietysti pidetty aaveena ja maailmanlopun merkkinä.

Pohjanmaalta ymmärrettävän mieleen jäävä oli Lapualla (Lapuan Virkiä) joen väärällä puolella jokea sijaitseva Raamatunkylä, Teuvalla (Teuvan Rivakka) oleva Myrkky, ja Alajärven (Alajärven Ankkurit) Möksy.

”Ootko vähän Möksystä kotoosin” tarkoitti möksähtänyttä eli murjottavaa. Kotipaikkaan viittaaminen oli helposti naljailua. Siinä ei ollut kehumista, kun joku sanoi olevansa ”Nurmoosta, herra paratkhon – oikeen sieltä periltä, jumala auttakhon”. Ainakin äitini tuntee hyvin myös henkilörekisterilain mukaan arvioitavan sanonnan ”Nurmoosta kotoosin ja kropsua evähnä”. Hänelle – ja lähes kaikille kauhavalaisille – kropsu on jotain ylimaallisen ihanaa. Toispaikkaiset eli verenkuliettamat (veden) eivät useinkaan ilkeä syödä tätä pannukakkua.

Kaada voidellulle uuninpellille ilman leivinpaperia taikina, jossa 4 rikottua munaa, 2½ dl vehnäjauhoja, 1 tl suolaa, 2 – 3 rkl sokeria ja ½ l ylipäiväistä maitoa. Anna turvota puoli tuntia. Paista ½ t 225 asteessa.

Lapsuuden kauhuista puheen ollen klimppisopan valmistusohje löytyy verkko-osoitteesta http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/11932/Klimppisoppa.

Isoisäni tunsin tienristeysten lisäksi talot, juopot isännät, häijyt emännät, toisinkäsin tehdyt lapset. Lappajärvellä näytettiin mökkiä, jonka peltikaton omistaja oli viinanhimossaan käärinyt rullalle, myynyt romukauppialla ja juonut rahat. Ennen Nissiin tuloa oli Finnin Vihtorin sadan markan jytky. Asiakasta eli Vihtoria oli ottanut niin mukavasti mahanpohjasta auton töyssy, että hän oli kysynyt pirssin kuljettajalta, mitä maksaa, jos otetaan sama uudestaan. Hinta oli sata markkaa. Kauhavalta tultaessa oli Lummukan akan mutka, jossa maantie teki neljä 90 asteen mutkaa. Maan omistjaa, Lummukan akka, oli kuulemma rähissyt pakkolunastuksestakin niin pitkään ja tehokkaasti, että maantie linjattiin hänen metsäpalstansa ympäri.

Tulivat ne talot tutuiksi, kun jopa kantatiet kulkivat joskus talon pirtin ja navetan välistä, ja ainakin Kauhavan Varpulassa kulmakamarin nurkan ympäri. Kortesjärven Laukkasessa mentiin hienosti kahden epätavallisen tyylikkään pohjalaistalon välistä.

Joudun lopettamaan tämän yleissivistävän muistelman latteasti. Joku nuori ja lupaava henkilö kysyi hiljan, miksi maantiehen ilmestyviä kuoppia sanotaan nimismiehen kiharoiksi. Selostin kuoppien syntymekanismin – auton iskunvaimennus ei pysy perässä, vaan käytännössä jokainen auto syventää kuoppaa. Nimismies liittyy asiaan siten, että tiemestarin virat ovat uutta perua. Ennen maailmassa yleisten teiden kunnossapito oli nimismiehen vastuulla, ja asiaa avitettiin usein ”tiehuutokaupalla”, jossa talolliset ottivat laskuhuudoin korvausta vastaan tieosuuden hoitaakseen. Tilaisuudet oli tiettävästi tapana päättää yleiseen ja yhtäläiseen ryyppäämiseen.