Antti Herlin

(Haastattelu. Tehty meillä, eilen.)
Sinä sanot pitäväsi rahasta.
”Niin sanon. En tarkoita kulutusta, en omaanikaan. Voisin asua huonommassa talossa ja ampua halvemmalla kiväärillä. Raha on mittari, joka mittaa yrityksen tilaa ja onnistumista.”
Miten?
”Ei neljännesvuosittain. Sellainen on hullua. Raha mahdollistaa, että sitä on ensi vuonnakin ja seuraavana.”
Sustainability eli kestävä kehitys?
”Se. Mutta on väärä ajatus, että kysymys olisi vain rahasta. Liikkeenjohdossa on kysymys ihmisistä. Jotkut heistä ovat johtajia, jotkut eivät, kaikki tärkeitä.”
Entä kun joukossa on kusipäitä?
”Ei ole kauan. Raha ei unohda.Politiikassa voi äänestäjä antaa anteeksi. Rahamaailmassa aito välistäveto, josta nyt tulee mieleen montakin esimerkkiä, johtaa siihen, että paluuta ei enää ole.”
Miksi rikkaat katoavat historiasta niin nopeasti?
”Koska firmat katoavat. Jopa Kruppit hävisivät, loppuivat. Ehkä siksi rikkailla on into toimia mesenaatteina. Syntyy luulo, että jotain jää.”
Kunnon ihmiset pelkäävät, että rahamiehet vetävät heitä ja heidän poliitikkojaan nenästä.
”Kyllä se on päin vastoin. Teollisuudella on ainainen poliitikkojen pelko. Joskus, esimerkiksi sotakorvausteollisuuden aikana, poliitikot ja teollisuus olivat pakkoavioliitossa, onneksi. Isoisäni Heikki oli sodan aikana erinäisissä tehtävissä. Mm. tekemässä kranaatteja ja perustamassa tehtaita, esim. Vanajan.”
Ja innovaatiot syntyivät hakemalla Valtion lentokonetehtaasta ne parhaat insinöörit Teknillisen korkeakoulun professoreiksi.
”Nytkin tilanne on vähän sama. Metsäteollisuus kehittää tosissaan. Wärtsilä tekee dieseleitä maille ja merille. Logistiikkajärjestelmät menevät vientiin.”
Eli osaaminen ja koulutus ovat kuitenkin teollisuuden kivijalka. – Sinä et viihtynyt koulun penkillä, et edes Suomalalaisen Yhteiskoulun.
”En. En halunnut tai osannut opetella kirjoista, olin laiska.”
Siksikö Sinua pidettiin vähemmän sopivana perheyrityksen johtoon?
”Ehkä. Joku muukin kuin minä.”
Paljonko luet?
”En koskaan ainuttakaan liikkeenjohdon oppi- tai opaskirjaa. Romaaneja ja historiaa ajoittain paljon. Viimeksi Mandelasta ja sitten Orhan Pamukia. Parhaita suomalaisia lienee Alastalo. Olli Rehn teki miehen työn hankkimalla Pamukin vapaaksi vankilasta.”
Olen ymmärtänyt, että isäsi ajoittain äänekkäitä kavereita olivat mm. Urho Kekkonen ja Paavo Rintala.
”Siitä on nyt muistelmissa. Tunnettujen itäisten klassikkojen ryhmään kuuluu Hagakure - Samurain tie. Juoksetko suojaan, jos alkaa sataa? Et juokse. Menetät arvokkuutesi ja kastut kuitenkin. Sun Tzu, tietysti. Ja Clausewitz ja Macchiavelli.”
Silti, että firmat jäävät Suomeen, on todella merkittävä asia. Onko kielen lisäksi muita päteviä syitä pysyä Suomessa?
”Se on tärkein asia. Se ei tarkoita, että Suomessa olisi tehtävä sellaistakin, mikä ei kerta kaikkiaan kannata. Meillä on vanhoja suhteita. Standertskjöld aseisti Tsaaria, Suomi luultavasti rakensi Saksalle sotakoneita jo 1920-luvulla. Meiltä mentiin oppiin Yhdysvaltoihin, oppimaan dynaamisuutta.”
Olemme eläneet ennenkin vaikeita aikoja.
”90-luku oli valtava murrosvuosikymmen. Neuvostoliitto kaatui ja idänkauppa loppui, valuuttasäännöstely vapautui ilman holttia, EU tuli ja johti kaatumiseen tai karsimiseen. ”
Eikö pankkien kaatuminen antanut sekin liikkumatilaa teollisuudelle?
”Ehkä. Pankkien valta-aika on takana. Ratkaisuja ei haeta enää pankeista eikä hallintoneuvostoista, vaan omasta keskuudesta hakemalla yhteistä näkemystä. Se ei synny pomottamalla eikä äänestämällä.”
Ehkä olisi aiheellista antaa arvoituksellisia neuvoja tätä lukevalle nuorisolle.
”Hyviä ihmisiä. Keskusteleminen. Kuunteleminen.”