Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
8. marraskuuta 2009
Kohtalonsinfonia
En ajattele Beethovenia, vaan Shostakovitshia ja oikeastaan Paavo Rintalan kirjaa ”Leningradin kohtalonsinfonia” (1968).
Luin Debra Deanin kirjan ”The Madonnas of Leningrad” (2006). Marijan tajuntaa nykyajassa kotona Seattlessa syö vanhuus ja lähimuistin rapautuminen, joka osoittautuu Altzheimerin taudiksi. Hänen on helpompi muistaa vanhempien katoaminen Stalinin puhdistuksiin ja Leningradin piiritys 1941-1943, 900 päivää, kuin tyttärensä nimi, tai tunnistaa lapsenlapsena.
Leningradissa hän oli evakuoimassa Talvipalatsia. Se oli hänen työpaikkansa ja pian Mielen Palatsi, jossa hän tyhjiä kehyksiä tai aukkoja seinällä katsomalla muisti tai suorastaan näki taiteen, joka oli nyt siirretty turvaan, ja myös ne taulut, jotka Stalin myi länteen jo 1920-luvulla, tietenkin vaivihkaa.
Nyt on sopiva hetki sanoa todellinen syy, jos se jotain kiinnostaa – miksi en ole käynyt enkä aio käydä Pietarissa. Kokemus voisi olla musertavan raskas. Etenkin Talvipalatsi.
Suomessa historiantutkijat kirjoittavat kirjoja siitä, kuka on oikeimmassa ja onko uskottava Käkösen 60-luvulla väittämää vai Oeschin 50-luvulla kirjoittamaa vai suorastaan tukeuduttava dokumentteihin, joita niitäkin on jokin määrä käytettävissä ja täysin tuntematon määrä salassa tai kadonneina.
Tässäkin blogissa saa käden käänteessä syntymään keskustelun Dresdenin pommitusten kuolonuhrien lukumäärästä tai Saksan kaupunkien pommituksista mahdollisena sotarikoksena.
Tässäkään blogissa ei saa helpolla syntymään keskustelua aiheesta, josta Suomessa on vaiettu johdonmukaisesti yli 65 vuotta.
Tarkkoja lukuja ei tiedä kukaan. Kuolonuhrit laskien Leningradissa kuoli siviilejä eli ei armeijaan kuuluneita miehiä, naisia, lapsia ja vanhuksia paljon enemmän kuin Englannissa, Saksan kaupungeissa, Hiroshimassa ja Nagasakissa ja Tokion palopommituksissa yhteensä.
Viralliset suurentelut ja niitä tavallisemmat pienentelyt huomioon ottaen piirityksen aikana nälkään, pakkaseen, tauteihin, tykistötuleen ja ilmapommituksiin kuolleiden lukumäärä on 1,2 – 1,5 miljoonaa. Edes nykyinen Venäjä ei mielellään yhdy pohdintoihin Hitlerin alkumenestyksestä. Stalin luotti elämänsä aikana vain yhteen ihmiseen. Vahinko, että tuo ihminen oli juuri A. Hitler. Jälki oli sen mukaista: kolmannes sotavoimasta tuhoutui viikossa.
Leningradin motin luoteista lohkoa vartioi Suomen armeija, joka myös osallistui rynnäköintiin Laatokan kaakkoisrannan ”elämän tien” vilja- ja elintarvikekuljetuksia vastaan.
Leningradista katosivat kotieläimet, puut ja huonekalut. Myös rotat ja hiiret syötiin. Kannibalismista on todisteita.
Hitler oli puheessaan ilmoittanut, etteivät kaupungin siviilit kiinnosta saksalaisia, ja sen jälkeen, että Leningrad tuhotaan viimeistä piirtoa myöten. Tykistöllä oli käytettävissään kartat muun muassa historiallisesti merkittävistä rakennuksista, kouluista ja sairaaloista.
Pelkästään lääkäreitä kuoli piirityksen aikana 30 000.
Joidenkin suomalaisten mielen pohjalla homehtuvaa ajatusta venäläisistä ali-ihmisinä (Saksan käsitys) vastaan voi esittää Talvipalatsin evakuoimisen ja palauttamisen sodan jälkeen entiselleen, ja luetella nimiä – runoilija Anna Ahmatova, jonka runot opeteltiin heti ulkoa, runoilija Joseph Brodsky, silloin lapsi, myöhemmin nobelisti, nykyisin kuollut, Shostakovitsh (evakuoitiin mutta kirjoitti 7. sinfonian kolme ensimmäistä osaa piirityksen aikana). Ennen kuin sähköt katkesivat ja kaupunki kuoli, sinfonia esitettiin Leningradin radiossa.
Suomalaisten vastuuta piirityksestä on pohdittu, mutta ei erikoisen tarmokkaasti. Suomen armeija ei osallistunut sotatoimiin kaupunkia vastaan. Hitler oli kuitenkin kiitollinen siitä, että Suomi sitoi venäläisjoukkoja.
Minä en ole tuomari. Henkilökohtainen tulkintani on, että Stalin järjesti Suomen roolin piirityksessä hyökkäämällä Suomeen eli aloittamalla Talvisodan 1939. Toisin kuin jotkut tutkijat ajattelevat, Suomella ei minun mielestäni ollut kesällä 1941 vaihtoehtoja. Ellemme olisi myötäilleet Saksaa, olisimme kuolleet nälkään 1941-1942 tai Saksa olisi joka tapauksessa miehittänyt maan 1943. Rauhanomainen politiikka Neuvostoliittoa kohtaan olisi johtanut vakaviin sisäisiin levottomuuksiin – Saksahan oli ”osoittautunut voittamattomaksi” kesään 1941 mennessä – tai sitten Neuvostoliiton toteuttamaan miehitykseen.
Yksi syyllinen Leningradin kohtaloon oli Stalin. Miljoona tai viisi miljoonaa ihmishenkeä ei häntä hätkäyttänyt. Piirityksen laukaisemisella ei tuntunut olevan kiirettä. Silti Kannaksen kesähyökkäyksen 1944 ihmetteleminen on vanhaa kunnon suomalaista lapsellisuutta. Saimme isän kädestä (isä aurinkoisen), ja on vaikea uskoa, että sitä olisi Neuvostoliitossa kukaan surrut.
Amerikkalaisen Deanin kirja on joka tapauksessa tyhjentävä vastaus kysymykseen, mitä virkaa taiteella on. Eihän sitä voi syödä. Leningrad on vastaus. Sen jälkeen kun ei ole, mitä syödä, ja suuri osa sukulaisista ja tuttavista on jo kuollut, taide pitää hengissä ja voittaa jopa vanhuuden, muistin katkeilemisen ja taudin.
Aleksei Kosygin evakuoi muutamassa kuukaudessa 70.000 junavaunullista kamaa ja 2.000.000 ihmistä Moskovasta. JaLeningradista häippäsivät innolla lähes kaikki kuuluisat taiteilijat, taiteilijat, taiteilijat.
VastaaPoistaJa olisihan Stalin voinut järjestää samanlaisen kohtalonpierun, kuin mitä Moskovassa järjestettiin. Eli kansalaiset muualle.
Pieniä ovat siviilit, kun välillä siirrellään ja välillä ei.
Mutta kukapa mittaa ihmisen kärsimyksen, koska mittana on mittaamaton.
Ja emmepä ole mitään oppineet, emmekä koskaan opi.
Kuoleeko miljoona lasta ja vanhusta, on poliitikoille lähes sama mittaamaton kuoleeko sata vai tuhat.
Tänäänkin kuolee Suomessa sata ja tuhat, eikä kukaan välitä.
Mitäs tämä...?
VastaaPoistaOnko Kemppi tietoinen, että kommenttiloota on muuttunut täysin? Ja miksei siitä ole ilmoitettu Meille, jotka lopulta pidämme Kemppisenkin hengissä ja "lennossa"? Ei! Minä en tuollaiseen, helvetin tihru lootaan kirjoita enää ikinä!
Aiheeseen, jotta julkaistaan:Taiteen merkityksestä sanoit kyllä farisealaisen kauniisti!
pekka s-to.
Tämän päivän kuvan perspektiivipyrkimys sekä eilisen kommentoijien muuten vain harvinaislaatuisen yleinen täydellisyys johdattavat vajavaisen mieleni Musacorneriin.
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=l1L6C1noV48
Niin että unohtui:
VastaaPoistaTämän lisäksi salainen poliisi sepitti talvella 1942 Leningradissa syytöksen, jonka mukaan inkeriläiset hautoisivat kapinaa. Korkeimman valtiojohdon päätöksellä kevättalvella 1942 saarrosta karkotettiin 28 000 inkeriläistä. Saksalaiset ja suomalaiset Tyrön motista liitettiin samaan joukkoon. Karkotettavat kuljetettiin kuorma-autoilla Laatokan Jäätien kautta selustaan ja edelleen rautateitse ja jokiproomuilla Pohjois-Siperiaan, Laptevinmeren rannalle. Nälänhädän heikentämistä karkotetuista pääsi hengissä perille vajaa kolmannes.
Ja lainaus oli Wikipeediasta. Että kyllä siellä, perkele, riitti aikaa väkivaltakoneistonsa ylläpitoon, muttei ruuanhankintaan.
Pieniä ovat ihmiset, kärsimyksensä suurenmoisia, ajattelivat suuruudenhullut suurenmoiset Stalin ja Hitler.
Aluevaatimuksilla olisi ehkä viety puolustuksen ydin, minkä jälkeen Suomen miehitys olisi ollut "helppoa", minkä vuoksi Jartsev veti vesiperän. Leningradin piirityksen tukeminen puolestaan osoitti, että Suomi oli uhka Leningradille. Kaikki olivat oikeassa, eikä rauhanomaista ratkaisua ollut.
VastaaPoistaVaimoni isoäiti tunnistaa vaimoni toisinaan tai sitten ei.
VastaaPoistaMinua ei koskaan.
Mutta kun laulan "Ust'jast tulloop miul aikai ettee ku pirttii uutee mie kulla toin, anno avvaimet kulla kättee, ja huilut ilosest vastaan soi, silijä maailman tie."
Nainen, joka lähti sotaa pakoon sortavalasta, jonka äiti lähti pakoon vallankumousta Pietarista, ja jonka isoäiti lähti nälkää pakoon Jyväskylästä, laulaa mukana.
Se mikä on jäänyt on laulu. Ja sitten me taas lauletaan...
"Muista, muista suur on Väinö, kuulu, mahtava maineikas..."
Minulle selvisi tänä kesänä, että äitini serkku oli yksi Stalinin uhreista. Hän oli aikanaan loikannut onnea etsimään ja löytänyt kurjan loppunsa piipunpäätä katsellen.
VastaaPoistaKun halusimme tarkastaa puheet tosiksi, niin löysimme venäläisen nettisivun Stalinin uhreista. Sivusto lienee syntynyt siinä hetkellisessä avoimuuden puuskassa, joka Venäjällä toistakymmentä vuotta sitten koettiin.
Tänään puhaltavat jo hieman toiset tuulet ja Stalinin glorifiointi on saanut enemmän sijaa Venäjällä. Suomessa sitäkin kehitystä seurataan suurella hiljaisuudella.
Minun on, anteeksi vaan Kemppinen, hyvin vaikea uskoa, että Pietarin väestön
VastaaPoistakuolemat eivät olisi selvillä. Suomen ja Ruotsin ohella, Venäjä, Neuvostoliitto ja taas Venäjä lienevät niitä maita, joissa jokainen kansalainen on osoitteeseensa sidottu ja asumispaikka on rangaistuksen uhalla viranomaiselle ilmoitettava, edes natsit eivät pystyneet samaan. Venäjällä oli käytössä propiska (mikä suomeksi tunnetaan jostain ihmeen syystä propuskana) ja suomalaisilla pakollinen muuttoilmoitus ja ennen pakolliset talonkirjat.
Pietarissa ja Leningradissa ei voinut tehdä mitään ilman sisäistä passia ja kommarit ottivat järjestelmän käyttöön entistä laajempana. Kyllä ne kuolleet ovat tiedossa jossain arkistossa. Ihan varmasti.
Haavikon Talvipalatsi oli kaikista oikeimmassa! Kerta! Okei, oon hiukan humalassa, mut ei anneta sen vaikuttaa. Eihän?
VastaaPoistaMinulle Rintalan Leningradin kohtalosinfonia kuuluu veret seisauttavimpien lukukokemusteni top kolmoseen, ehkä aivan kärkeen. Omani olen ostanut Kaarle Ervastin divarista eräänä keväisenä päivänä kirjahyllyn kevätsiivouksen jälkeen - aina sieltä tarttui jotain matkaan mukaan, harvemmin sentään yhtä paljon kuin olin kiertoon vienyt. Etulehdellä on jonkun Toivo Tarvainen -merkkisen henkilön ex libris. Sen alle olen kirjoittanut, ikään kuin lukuohjeeksi, Rintalan omat sanat jostakin sieltä teoksen alkupuolelta: "Minä tahdon kirjoittaa kaikki Leningradin lapset teidän kummilapsikseni."
VastaaPoistaAd Anonyymi: - kommenttisivun muuttumisesta en tiedä. Lisää valituksia, olkaa hyvät. - Täytyy päästä katsomaan vieraalla koneella. Muutoksia en ole itse tehnyt, mutta yritetään tutkia.
VastaaPoistaKOMMENTTISIVU
VastaaPoistaTaalla ei nay muutoksia!
RYNNAKOINTI ELAMANTIETA VASTAAN
VastaaPoistaTarkoittaako Jukka K. niita italialaisia moottoritorpedoveneita Laatokalla vai jotain muuta? - Oliko silla jotain merkitysta?
TERRORIPOMMITUKSET/SOTARIKOKSET
VastaaPoistaJos kerran suurvalta osaa pommittaa niinkin tarkasti kuin Elisenvaaran pommitus 20.6.1944 osoittaa, niin summittainen kaupungin pommitus (Dresden tai Helsinki tms) on tehty sivilien murhaamiseksi ja kansan tahdon nujertamiseksi. Kai niita kuitenkin saapi kutsua terroripommituksisksi?
Leningrad on vahan toinen juttu. Saksmannien ensisijainen tarkoitus oli tehda Itameresta Saksan sisameri, joka juttu toteutui elokuun loppuun 1941. Sen jalkeen listalla oli Leningradin laivasto- ja sotilas- seka teollisen voiman eliminointi. Ei onnistunut, kuten tiedamme. Mutta ei kai se pohjimmiltaan ollut terroriteko?
Vai oliko?
Hyvä kirjoitus, mutta pitää miettiä enemmän näin vajaampana asioiden omaksujana.
VastaaPoistaKun miljoonien ihmisten kärsimysten taustoista yrittää joku saada jonkun tolkun aikaan ja myös tietäviä puheenvuoroja, niin aina löytyy joku, joka nilkkansa kopsauttaa liian pienen kommenttilootan kulmaan. Ystävälliseksi neuvoksi, että kirjoittaapi ensin Office Wordiin omalle koneelle sen tekstinsä ja sitten kopsaa sen tähän.
Minulla tämä laatikko on aina ollut sama ja pikkiriikkiset asiani siihen kyllä mahtuvat.
Jukka Kemppiselle onnittelut eilen ilmoittamastaan eläkepäätöksestä.
JarMom: olen samaa mieltä siitä kuolevien vähäisestä välittämisestä. Lisäisin siihen vielä ajatuksen niistä miljoonista, jotka kitumalla menehtyvät ympäri maailman. Ei kärsimys mihinkään ole hävinnyt Stalinin tai Hitlerin poistuttua. Vääryyksiin kuolleiden ruumiskasat lienevät pysyneen vakiona senkin jälkeen.
AYE'TEI'H!
VastaaPoistaMulla näkyy normaalisesti
Konsten är i och för sig blott konst: ord, linjer, färger eller toner. Men det som den väcker till liv inom oss utgör dess värde. - Elmer Diktonius
VastaaPoistaViikko Pietarissa nyt lokakuun lopulla ja ehkä merkittävin elämys Vilnan kamariorkesterin jousikvarteton konsertti ja tutustuminen itselle uuteen säveltäjään. - "Mikalojus Konstantinas Ciurlionis syntyi 22.9.1875 Varenassa, Liettuassa ja kuoli 10.4.1911 Pustelnikissa, Puolassa. Hän on yksi tunnetuimmista liettualaisista
VastaaPoistataiteilijoista. Hän oli suuri maalari, säveltäjä ja kulttuurihahmo, jonka taiteessa
suurimpina vaikuttajina olivat ihminen, maailmankaikkeus ja luonto. Hänen tuotantonsa
käsittää maalauksia, sävellyksiä, kirjallisia töitä ja valokuvia."
(Esittely on Stadian oppilastyöstä)
Kvartetto soitti jossain kirkossa tai palatsissa, jonne sisäpihojen läpi puikkelehdittiin. Kiitos kohtalolle mahdollisuudesta kuulla!
Toinen säveltäjä oli Ravel (7. maaliskuuta 1875, Ciboure – 28. joulukuuta 1937, Pariisi)
Laitan vuosiluvut, jotta ymmärtäisin kiittää vuosista täällä! Metron portit olivat kiinni ja johdinauton pysäkillä ei ollut muita ja innokkaasti pysähtyi autoja tarjoamaan kyytiä.
Ei heti oltu kiinnostuneita, mutta kun eläväsilmäinen kirgiisialaisen näköinen poika tuli autostaan viereen ja neuvottelun jälkeen taksa oli 150 ruplaa - bussi olisi
ollut 2x18 ruplaa. Mukava oli päästä nopeasti Kazanin katedraalin läheltä hotelli Moskovan eteen. Huonostakin kielitaidosta on iloa.
Episodeja. Venäläisen taiteen museossa lippu oli 350 ja SARV:in pressikortti ei purrut. Lainasin rahan. Sitten tajusin ettei loppupäivästä tule mitään ja kävin taidegraafikoiden korttia näyttämällä hakemassa rahan pois.
Huonostakin kielitaidosta on hyötyä. 350 ruplalla söi normaalisti.
Mm. Leningradin kohtalon vuosia kuvaavan Jelena Švartsin runoja en Nevskin Dom Knigistä löytänyt, otin Valeri Braihin-Passekin (s. 1948) К нежной варварской речи, 2009 - hinta 86 ruplaa eli 2 euroo.
....barbaarisia puheita - нежной kuvaa ristiriitaa - auttakaa kääntämisessä!
Hei
VastaaPoistaLeningradin piirityksen pääsyyllinen on Stalin ja Neuvostoliitto. Tätä ei liikaa mainita historian arvioissa: piiritetyn kaupungin siviilien kärsimyksestä on aina vastuussa piiritetyn kaupungin sotilasjohto, ei koskaan piirittäjä.
Miljoonat kuolivat, koska Leningradin ei annettu antautua.
Houraileviin siviileihin istutettiin luuloa, että "vihollinen" on syyllinen eikä Stalin. Jälkikäteen tätä sankarillisten siviilien puolustuksen myyttiä on kyseenalaistamatta viljelty.
Siviilit olisivat mielellään antautuneet kaikki heti, kunhan piiritys päättyy. Keskitysleiriolotkin olisivat olleet parempi kohtalo.
Sadistinen ja heikolla itsetunolla varustettu despootti Stalin tapatti kansalaisiaan mieluumin nälkään kuin olisi hävinnyt Leningradin Hitlerille.
Ad Omnia - Leningradin kohtalon arvioinnin tekee ongelmaksi Stalinin mahdollisten "säästötoimien" lisäksi se, että Hitler oli sekä teoilla että puheilla ilmoittanut nimenomaiseksi päämääräkseen siviiliväestön surmaamisen, nimenomaan Leningradissa, nimenomaan näännyttämällä.
VastaaPoistaKaupungin suurimoien elintarvikevarikoiden (Badajevin) tuhoaminen pommituksella heti saarron alussa 9.9. 1941 oli täsmäpommituksen mestarisuoritus.
Tehtaita siirrettiin Uralin taakse 19 ja niiden mukana mm. Talvipalatsin esineistöä. Toki jäikin.
Ad UoleviS: - suomalaiset olivat saksalaisten ja italialaisten mukana Elämäntien kimpussa (Laatokan merivoimien osasto). Tämä lienee loppunut tai vaimentunut. Churchill vetosi juuri tästä Mannerheimiin yksityiskirjeellä ennen diplomaattisuhteiden katkaisemista.
VastaaPoistaTuon italialaiskontaktin takia Curzion Malaparten tässä blogissa hiljan mainittu "Kaput", huiman hieno, karmea, hauska ja tietenkin puolittain keksitty sotakuvaus sisältää tarinoita Laatokalta - kuten hukkuneet hevoset, joiden päät olivat muka jäätyneet vedenpinnan yläpuolelle niin että siinä saattoi istuskella mukavasti.
Anteeksi!
VastaaPoistaKaikki tuntuu olevan taas kohdallaan?
Katsoin hienon saksalaiselokuvan(FST-5), päätin vielä vilkaista "hyvänyön kemppiset"...ja kone tarjosi minulle sikapienen kommenttiruudun! Derkkuleffan tematiikka sai minut epäilemään jonkinmoista, uutta sensuurisysteemiä, jopa Kemppilässä!
Pahoittelen hysteeristä purkaustani.
pekka s-to.
P.S. Oli muuten hieno leffa:"Muiden elämä", näittekö?
Kemppinen kirjoitti: "Sen jälkeen kun ei ole, mitä syödä, ja suuri osa sukulaisista ja tuttavista on jo kuollut, taide pitää hengissä ja voittaa jopa vanhuuden, muistin katkeilemisen ja taudin."
VastaaPoistaTämä on empiirisestikin totta. Taide voi olla elämässä arvokkaan kiteymä eli symboli, kartta ja peruskirja. Kolmannella kotimaisella: Art as chart(er).
Toisaalta esimerkiksi E.M.Forsterin romaaneissa esiintyvä alaluokkien pilkka (seuraavassa omin sanoin tiivistettynä) siitä, että taide on vain kupla kosteaa illallista sulattelevan rikkaan elimistössä, on totta sekin. Taide hupina, tyhjän tilan täyttönä - jos sallitte: Art as fart.
Miettiessäni Kemppisen tekstiä, tajuan selkeästi, etteivät taiteen roolit liene kiinni kulloisenkin taideluoman (jos artefakti olisi liian suppea ja teos liian vaativa termi) ominaisuuksista, vaan kontekstista. Jos elämä itse on täyttä kuin kehto, lompakko ja allakka, jää taiteelle koristeen rooli tai eskapismin metaaninen faasi. Jos kaikki ympärillä on p.. siis ikävää ja tyhjää, käytettyä ja kavahduttavaa, taide on ainoa kaide.
Natsi-Saksan suunnitelma oli koko Pietari/Leningradin tuhoaminen ja maan tasalle jyrääminen. Osalla suomalaisista oli taipumusta samansuuntaiseen ajatteluun, kaupunki ja sen ihmiset nähtiin turvallisuusriskinä. Ajattelu ei ole poistunut täysin vieläkään.
VastaaPoistaAntautuminen olisi siis ollut huono idea. Sodan lopputulosta se olisi tuskin muuttanut ja kuinkas meidän olisi sitten käynyt?
Mitä tulee Suomen osallistumiseen kaupungin piirityksen, niin Kannaksella toisin kuin Laatokan pohjoispuolella, joukkomme pysyivät kutakuinkin omien rajojemme sisällä.
Itse vierailin jo lukiolaispoikana jossain 'piiritysmuseossa' kaupungin reunoilla v. 1981. Vaikuttava paikka neuvostomeiningistä huolimatta.
Juuri 'Sodan ja Rauhan' luettuani tuntuu että venäläiset ovat aina ovelampia kuin läntiset hyökkääjät. Napoleon yllättyi ja oli pettynyt kun Moskova luovutettiin v. 1812 tyhjänä. Natsit ja jotkut kommentaattorit täällä pitävät epäreiluna ettei Leningradille tehty samoin v. 1941.
VastaaPoistaMitä tarkoitat, JK?
VastaaPoistaSitäkö, ettei Suomessa tiedetä Leningradin piirityksen kauhuista? Vai sitäkö, että yritämme vähätellä vastuutamme siitä?
Mielestäni näistä asioista on kyllä keskusteltu aina aika avoimesti, paljon avoimemmin kuin vaikkapa Venäjän uhrien kohtaloista.
Stalin ja Hitler jakoivat Euroopan sääliä tuntematta. Eivät he tietenkään arvanneet, että omatkin kansat joutuisivat siinä uhriksi.
Stalinin yöunia ei häirinnyt muutaman miljoonan ukrainalaisen "kulakin" näännyttäminen nälkään vajaata vuosikymmentä aiemmin.
Suomalaiset pysyhtyivät Syvärille. Montako leningardilaista siviiliä me tapoimme? Kysyn, koska en tiedä.
ELAMANTIE
VastaaPoistaNe operaatiot italialaisilla veneilla meni aivan monkaan, tiettavasti. Siina Talvelan venejutussa Laatokalla oli joku kustannusmieskin (Reenpaa) mukana!
Eipoa elamantien hairinta taida lisata suomalaisten syntitaakkaa.
JK "Suomalaiset vartioivat Leningradin mottia"
VastaaPoistaEivät vartioineet mottia tai piirittäneet. Jopa nykyvenäläis-suomalainen (barysnikov-bäckmannilainen Govorov-mitalilla palkittu koulukunta) valheellinen historiankirjoitus taputtaisi Kemppisen propangandalle.
Suomalaisjoukot vartioivat oman maansa, Suomen Tasavallan koskemattomuutta about valtionrajallaan (osa muuten kuului "lenskin mottiin" pääaseman Laatokanpuoli päässä).
UoleviS:
VastaaPoistaKyllä liittoutuneiden terroristipommittajalentäjät osasivat jättää mm. Dresdenissä valikoidut korttelit tyystin pommittamatta.
Hampurin pommituksissa "Operaatio Gomorrah" ainoana tarkoituksena oli siviiliväestön tuhoaminen ,
Kuten lähes kaikissa muissakin liittoutuneiden pommituksissa.
Leningradin saartoa pidän täysin oikeutettuna sodankäynnin kannalta.
Olihan Leningrad ennen sotaa ja jopa piirityksen aikana Neuvostoliiton yksi tärkeimmistä asetuotantokeskuksista. Ihmiset niitä aseita valmistivat.
Ja kyllä venäläisillä oli muitakin ruokavarastoja kuin nämä pommituksen tuhoamiksi väitetyt. Esimerkiksi Kronstadissa ja muilla saarilla satoja, satoja tonneja.
Ja pitikö Leningradin ruokavarastot keskittää yhteen paikkaan? Aivan älytöntä. Jostain syystä jopa venäläiset mainitsevat Leningradin ruokavarastojen (osa niistä)tuhoutumisen syyksi tulipalon, jolla ei ollut mitään tekemistä pommitusten kanssa, eli oma vika kun paloivat. Pommituksessa tuhoutui ymmärtääkseni vain 1 varasto, tavarataloon sijoitettu suurin ruokavarasto. Muita varastoja oli pitkin Nevan rantaa.
David M. Glantz: 900 kauhun päivää. Leningradin piiritys 1941 - 1944. Ajatus Kirjat 2007.
DRESDEN/TULIMYRSKY
VastaaPoistaJarMom kirjoitti, etta valikoituja kortteite Dresdenista jatettiin pommittamatta. En tunne asiaa riittavan hyvin. -- Tunnen Dresdenia jonkin verran, joten jatkovalaistus asiassa kiinnostaisi. -Kiitos!
MUTTA jos palopommeja kaytettiin 'tulimyrskyn' aikaansaamiseksi, niin silloin ei kortteleita paase valitsemaan tulimyrskyn alueelta. --
----
Olen joskus ollut mitoittamassa
B-52 pommarin pommimaton mahdollista tuhoa Helsingin paalla. Tulema taisi olla, etta Ullanlinnalta Tukholmankadulle kaikki olisi tasaista. Siina ei pystyisi kortteleita valitsemaan pommittamattomiksi. - Hirveaa!
Pirullisia on ajatukset nailla tuhon enekeleilla.
Silmämitalla arvioiden suomalaiset olivat Laatokan takana saman matkan päässä Leningradista kuin Tampere on Helsingistä.
VastaaPoistaPiiritykseen osallistuminen on siis hyvin suhteellinen käsitys. Takarivin taaveja oltiin, kun isot pojat ratkoivat keskinäisiä välejään.
Kannaksella taidettiin pysyä ihan omalla maalla koko aika.
Onko suomalaisten elämäntielle hyökkäyksistä muuta esimerkkiä kuin tämä "italialainen" kahakka?
ad kyllästynyt: (Men det som den väcker till liv inom oss utgör dess värde). Jess!
VastaaPoistaOlisi mielenkiintoista saada kommentteja tuohon asiaan.
VastaaPoistahttp://piraattiliitto.org/uutiset/2009/11/wikileaksiin-vuodettu-muistio-paljastaa-acta-neuvottelujen-torkeydet
yhteenvetona tästä: kyllä suomalaiset eikun venäläiset eikun suomalaiset oli parhaita sankareita ja muut ovat väärässä, paitsi meirän suku sieltä kauhavan kautta karjalasta. ja otetaas taas...
VastaaPoistaVaikeuksia arkistojen kanssa on nykyisin tälläkin saralla, kertoo viimeinen Karjalan Sanomat Petroskoissa:
VastaaPoista– Jotta emme unohda, sanoo Juri Dimitrijevin vainoissa teloitettujen muistomerkin äärellä. Pentti Väistö
Stalinin aikaisten vainojen uhreja ja joukkohautapaikkoja tutkiva Juri Dmitrijev sanoo, että arkistoihin on nyt vaikeampi päästä käsiksi kuin vielä 10 vuotta sitten.
– Se on vallan regressiota. Valta ei välttämättä halua tietää vainoista ja niissä tapettujen joukkohaudoista. Niitä on kuitenkin niin paljon, että minun elämäni aika ei riitä niitä kaikkia löytämään, sanoo Karjalassa vainottujen ja tapettujen nimikirjan koonnut ja Punaiseen männikköön muistomerkin puuhannut Dmitrijev.
Vainottujen muistopäivänä 30. lokakuuta Punaisessa männikössä (Krasnyi bor) pidettyyn tilaisuuteen osallistui noin 100 ihmistä. Muistotilaisuudessa jonka järjesti Äänisenrannan piirihallitus todettiin, että vuosien 1937–38 vainotuista Karjalassa peräti 90 prosenttia oli suomalaisia.
Punaisessa männikössä teloitettujen määrä oli tiettävästi 1196. Heistä 524 on suomalaisia. Loput ovat karjalaisia, kasakoita ym. Toinen suuri joukkohauta on Sandarmoh Karhumäen piirissä.
– Isäni isä on teloitettu täällä Punaisessa männikössä, toinen ukkini, äidin isä ammuttiin Sandarmohissa, kertoo Suomessa nykyisin asuva Pauli Leskinen.
Pentti Väistö
http://www.karjalansanomat.ru/Fin/indexF.htm
"Vain harvat näkevät eron suuren ja julman ja pienen ja leppoisan hulluuden välillä." - Veikko Huovinen tarinassaan yksinäismies Folke Väätäjästä, 1982
VastaaPoistaAD TapsaP et alii: - oli siellä Laatokalla ja kaupungin ympäristössä ilmavoimilla jotain toimintaa, mutta kokonaisuuden kannalta voi sanoa, etteivät suomalaiset osallistuneet sotatoimiin Leningradia vastaan.
VastaaPoistaKannaksella pikkutarkasti ottaen ylitettiin vanha raja melkein koko matkalta, mutta sillä ei ollut käytännön merkitystä. Sellaiset lohkot kuin Lempaala ja Ohta ovat parikymmentä kilometriä vanhan rajan takana.
Pirullista seutua tiettävästi. Suota.
Eurooppalaisen logiikalla myös Dresdenin tuho olisi ollut helppo välttää - Saksahan olisi voinut antautua!
VastaaPoistaPietari/Leningrad pannaan muuten maan tasalle ainakin kahdessa suomalaisessa scifi-romaanissa (Kapteeni Teräs: Suur-Isänmaa, 1918 ja Aarno Karimo: Kohtalon kolmas hetki, 1935)
UoleviS
VastaaPoistaAinakin videolla Luftangriff auf Dresden ja useammassa kirjassa. Viimeksi vilahti ruudulla eräs piirustus Dresdenistä pommitusten jälkeen, jossa oli hyvin kuvattu säilyneet alueet mm. Elben rannalla oli parikin kohtaa jotka tarkoituksella oli jätetty ehjiksi. Lähellä siltaa ja ennen kuvassa vasemmalla näkyvää jyrkempää mutkaa.
Kaipa nuo googlaamalla löytyisi.
UoleviS:
VastaaPoistaGooglella löydät esmes RAF:n värikartan pommituksen seurauksista aika tarkkoine piirustuksineen.
Isukin sotilaspassi väittää hänen osallistuneen Vandebanjoen taisteluun. Vandebanjoki niin kuin sen niminen kaupunkikin on ainakin nykykartassa reilusti Syvärin takana. Rintamakuvat väittävät samaa. Vanhassa kartassa sikäläisen kaupungin nimi, taisikin olla Lotinapelto, oli suomalaistettu eli äänislinnaistettu. Siispä mitä?
VastaaPoistaLEMPAALA OLI HIENOA SEUTUA JA KUMPUILEVAAKIN
VastaaPoistaEihan se kaikki suota ollut (ole)! Lempaala on varsin hienoa seutua; esim. Lappalaisen maki ja Lempaalanjarvi. Elfvengrenin Inkerin vapaavaltion alue on aivan kaypalaista seutua. Aika hienoa kun aikanaan tama Inkerin vapaavaltio hoiti rajankin veloittamatta Suomea. -- Onhan niita soita ja alavia niittyja, jos mennaan Lumisuolle pain, tai Motorin asemiin.
Rajanoikaisu syyskuussa 1941 oli luonnollinen menettely, sotaopillinen perushomma; hulluahan olisi ollut tarjota viholliselle tyrkylle koukkauspusseja suoraan selustaan, että sikäli. Mitä tulee Laatokan "merihyökkäykseen" käy se lähinnä surkuhupaisasta esimerkistä siitä, miten monikansallinen sodanjohto härdellöi, ilman kokoavaa johtoa erilaiset osapuolet kohkaavat. Saksalaiset analyysit 1950-luvulta kertovat kaiken olennaisen tuosta projektista.
VastaaPoistaVeikko-setä
Täällä esitetyllä logiikalla Suomi olisi välttänyt talvisodan antautumalla ja juutalaiset ilmeisesti holocaustin samalla menetelmällä (jota noudattivatkin).
VastaaPoistaUhrin syyllistämistä. Hyökkääjä on aina syyllinen.
Todellinen syyllinen Leningradin saartoon on Pietari I, jota venäläiset jostain syystä kutsuvat myös suureksi (luultavasti hänen tapattamiensa ihmisten suuren määrän vuoksi). Hän perusti kaupungin vieraalle maalle, Itä-Suomeen. Pietari ei ole venäläinen kaupunki, se on siirtomaaupunki. Kaupunki ei ole todellisen kulttuurin kehto, vaan "kulttuuri" on muualta sinne tuotu siirtomaaherrojen viihdykkeeksi. Rakennukset ovat toki isoja. Ne ovat kuitenkin vain pöyhkeitä ja nousukasmaisia, siirtomaatyyliä, kopioita todellisesta kulttuurista jossain muualla. Ne ovat kitsch'iä sanan syvimmässä merkityksessä.
VastaaPoistaKaupungin rakentamisessa ja siihen johtaneissa toimenpiteissä (Suuri pohjan sota) tuhoutui suomalaisia hirvittävä määrä. Väkilukuun suhteutettuna Leningradin saarron aikaiset ihmishenkien menetykset ovat mitättömät verrattuna kaupungin suomalaisille aiheuttamiin kärsimyksiin.
Venäjä on viimeinen merkittävä siirtomaavalta. Osa siirtomaaimperiumista on purkautunut kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana. Vanhempi siirtomaaverkosto ja useiden kansojen kansallisomaisuus on vielä venäläismafian käsissä.
Asiaan olisi kiinnitettävä enemmän huomiota, ja vietävä II maailmansodan jälkeinen
siiirtomaiden vapauttaminen päätökseen.
Jos saisin joskus kuulla uutisen Pietarin/Leningradin/etc. tuhoutumisesta tai tuhoamisesta, en kyyneltä vuodattaisi.
JK: "Kannaksella pikkutarkasti ottaen ylitettiin vanha raja melkein koko matkalta, mutta sillä ei ollut käytännön merkitystä. Sellaiset lohkot kuin Lempaala ja Ohta ovat parikymmentä kilometriä vanhan rajan takana."
VastaaPoistaAsia on niin, mutta se johtui pelkästään sotilaallisista seikoista. Rintamalinja ei seurannut pikkutarkasti valtionrajaa, vaan se oikaistiin maantieteellisesti (Kirjasalo).
Olisiko pitänyt jättää puna-armeijalle erinomaiset lähtöasemat hyökkäykselle sen lisäksi, että olisimme lähettäneet ruokaa heille?
Ja sitä paitsi suomalaisten linja kulki osittain venäläisten linnoitetun linjan edustalla.
Olennaista on se, että suomalaiset eivät kohdistaneet sotatoimia lenskiä vastaan.
Tunnettua on, että Tihvinän suuntaan ei hyökätty.
Sen lisäksi syyskuussa 1941 suomalaiset kieltäytyivät jopa rajoitetusta hyökkäyksestä Valkeasaaren suunnassa Mustallepurolle (9 km), vaikka sakut sitä pyysivät suunnittelemansa oman Nevan yli suuntautuvan hyökkäyksen tueksi.
Laitetaanpa tähän väliin pieni muistutus siitä, kenelle ne Karjalan kunnaat, korvet ja suot oikein kuuluvatkaan - kaikkien mielestä!
VastaaPoistaTunnettu totuushan on, että Pietari rakennettiin inkeriläisten maalle. Inkeriläiset ovat suomalaisia. Okei, ne suomaat on menetetty.
Mutta "mamukriitikko" Vihavainen palauttaa Kanavassa mieliin Sosialististen Neuvostotasavaltojen ja Suomen Kansantasavallan välisen sopimuksen vuodelta 1939, jossa Neuvostoliitto korvaukseksi pienistä maa-alueista Kannaksella lupaa toteuttaa suomalaisten ikiaikaisen ja oikeutetun unelman ja yhdistää kaikki Suomen heimot Itä-Karjalaa myöten viimeinkin yhdeksi valtioksi!
Vaikka Terijoen hallitus ei pitkäikäinen ollutkaan, niin eihän se siihen vaikuta, etteikö asia ole juuri niin kuin Putininin suuret ja arvostut edeltäjät myönsivät.
Vai olisiko Stalin valehdellut tuollaisessa asiassa? On pyhäinhäväistys edes epäillä sellaista.
"Uhrin syyllistämistä. Hyökkääjä on aina syyllinen." Nain joku ystava lausui edella...
VastaaPoistaSiis 1941 Neuvodstoliitto oli uhri ja Suomi hyokkaaja ja syyllinen.... voi piru kun ei tahdo millaan menna minulla nielusta alas??
VETO! Tapsa P
VastaaPoistaSuomen ainoana oikeana rajana voidaan pitää Pähkinäsaaren rauhassa sovittua, jos kohta sekään ei ole aivan oikea, jo siinä näkyy Ruotsin imperialismin verikäpälän jälki.
Kaikki siitä pohjoiseen ja itään on ruotsin imperialismin meille sälyttämää taakka, joka meidän suomalaisten tulisi karistaa harteiltamme.
Edesmennyt appeni oli tykistössä jatkosodan aikana. Hän kertoi heillä olleen Mannerheimin erityismäääräyksen, että piiritettyyn Leningradiin meneviä junia ei saa tykillä ampua, vaikka ne menivät näköetäisyydellä.
VastaaPoistaKun saksalainen yhdysupseeri heitä vaati ampumaan, ampuivat he malliksi sinne päin yrittäen olla osumatta.
Tunnettua on myös, että piiritetyssä Leningradissa oli turvallisempaa kulkea sillä puolella katua, jonne Suomen tykistö olisi päässyt ampumaan, jos olisi halunnut.
Tämä kaikki kertoo, minkä tason valtiomies oli Mannerheim.
Ad Pekka: - pitää paikkansa. Pietarissa on säilytetty muistona näitä kylttejä kadun turvallisemmasta puolesta.
VastaaPoistaTätä asiaa en ole tutkinut, mutta käsittäisin, että suomalaiset olisivat pystyneet aika kevyesti murtautumaan Leningradiin, koska meillä oli kenties ylivoima Kannaksella ja joka tapauksessa hulto ja täydennysmahdollisuudet.
Pöyristyttävää ilveilyä Kemppiseltä. Hitler muka piirittäjänä jotenkin epätavallinen, kun ilmoittaa että tavoitteena on piiritetyn näännyttäminen nälkään?
VastaaPoistaUskomatonta paskaa. Ja vain koska nimi oli Hitler.
Entä Englannin merisaarto I MM sodan aikaan?
Jumalauta, siinä on valtio, joka osaa piirittää okonaisen mantereen.
Joskus tuntuu unohtuvan se pääasia, miksi niksmannit sinne Leningradin luokse höökivät.
VastaaPoistaNo ei ainakaan siksi, että piirittäisivät tuloksetta sitä kolmisen vuotta tai varta vasten olisivat paikalle tulleet siviilejä näänyttämään.
Operaatio Barbarossa yhtenä pääajatuksena oli vallata Leningrad kampanjan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta saksalaiset olisivat saaneet Itämeren huoltoreitikseen syvemmälle neuvostoliittoon ja erit Moskovaan suuntauvan hyökkäystä varten.
Suomalaiset eivät tässä aseveljeä jelpanneet (valitettavasti?) ja osaksi siksi koko saksalaisten turnee päättyi oikeastaan vasta Berliinin muurin murtumiseen.
Petja puhuu kyllä tapansa mukaan asiaa, mutta totuuden voi nähdä näinkin:
VastaaPoistaPähkinäsaaren raja on Ruotsin ja Venäjän raja.
Suomalaisia heimoja asui jo silloin molemmin puolin rajaa. Olimme maaton kansa, kuten kurdit nykyään.
Kun Aleksanteri I sitten nosti suomalaiset kansakuntien joukkon, raja vedettiin suomalaisten asuttaman alueen sisäpuolelle sekä idässä että lännessä.
Molemmilla puolilla rajaa Suomen suku saatiin tuhottua lähes tyystin. Ruotsi sen verran salakavalammin, että meitä on harvoja, jotka osaamme niitä siitä edes syyttää.
Kun Pähkinäsaaren rajaa sitten lykättiin pikkuhiljaa itään ja pohjoiseen, niin suomalaisethan siinä todellakin olivat Ruotsin käsikassarana.
Minulla meni muuten kauan ymmärtää, miksi venäläiset tekivät vielä 1500-luvullakin ryöstö- ja tapporetkiä kotiseudulleni Oulujoen ja Oulujärven ympäristöön.
He pitivät aluetta omanaan.
Voisimme ehkä ehdottaa jo välirauhaa ja hakea Manamansalon kirkokello takaisin Solovetsikista.
К нежной варварской речи, 2009 - hinta 86 ruplaa eli 2 euroo.
VastaaPoista....barbaarisia puheita - нежной kuvaa ristiriitaa - auttakaa kääntämisessä!
Hei! En saa tähän ulos kyrillisiä aakkosia ja litteroinnista latinalaisille ei ole aavistusta, mutta "riets" on feminiini, ja "rietsi" sen datiivimuoto, samoin kuin adjektiivit ovat yksikön feminiinin datiivimuotoja: suomennos voisi olla: "Kohti lempeää barbaarista puhetta".
Hienoa, että on ollut ikimuistoisia kamarimusiikkielämyksiä! Anteeksi tämä niuhotukseni: kvartetti on neljän hengen soittajaryhmä, kvartetto puolestaan kvartetin soittama teos.
Valkosuomalainen kirjoitti...
VastaaPoista"Olisiko pitänyt jättää puna-armeijalle erinomaiset lähtöasemat hyökkäykselle sen lisäksi, että olisimme lähettäneet ruokaa heille?"
Ketkä "me"? Olitko oikeustoimikelpoinen toisen maailmansodan aikana?
En minäkään kirjoittaisi, että olisi meidän savolaisten pitänyt kurittaa kainuulaisia kovempaa raippasodissa.
En sanoisi edes, että voitimme ruotsalaiset 7 - 0 vaikka Hjallissa tuommoiset lukemat olivat kiekko-ottelun lopussa taululla tapahtumassa, jonka nimi taisi olla Karjala-turnaus.
Anonyymi ihminen. sanoi...
VastaaPoistaAsiaan olisi kiinnitettävä enemmän huomiota, ja vietävä II maailmansodan jälkeinen
siiirtomaiden vapauttaminen päätökseen.
Johan täällä Kemppisen palstalla yksi intellektuelli hahmotti itsenäisen Karjalan valtion jokin aika sitten.
Jos saisin joskus kuulla uutisen Pietarin/Leningradin/etc. tuhoutumisesta tai tuhoamisesta, en kyyneltä vuodattaisi.
Psykologinen kirjallisuuskin tuntee ihmistyypin "Joka ei kyyneltä vuodata".
Kemppinen perään kuulutti jäkrevää keskustelua lenskin motin kuolon uhreista.
VastaaPoistaAlla olevan linkin mukaan näyttäisi siltä, että polsujen vallankumous raakkasi Petrogradin/ Pietarin asukkaita raaemmalla kädellä kuin gitler suomalaisine verikoirineen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari_(kaupunki)#Asukasm.C3.A4.C3.A4r.C3.A4n_kehitys