Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
1. marraskuuta 2009
Kirjallisuuden armeijaryhmä (Norman Davies: Europe at War 2006)
Itärintama
Böll. Heinrich: Das Vermächtnis 1948 - Aseveljet 1983
Linna, Vaino: The Unknown Soldier 1954 – Tuntematon Sotilas
Heinrich, Willi: Das geduldige Fleisch 1955 – (elokuva ”Rautaristi”)
Ledig, Gerd: Die Stalinorgel 1955
Sayer, Guy: Forgotten Soldier 1971
Hassel, Sven: Blitzfrieze 1976 – (lukuisia suom)
Kessler, Leo: Forced March 1976 – (”Sodan koirat)
Plevier, Theodore: Stalingrad 1984 – suom. 1953
Schneider, Russ: Siege 2001
Schneider, Russ: Demyansk 1995
Robbins, David: Last Citadel 2003
Dean, Debra: Madonnas of Leningrad 2005
Italia ja länsirintama
Heller, Jospeh: Cath-22 1961 – Me sotasankarit
de Bernières, Louis: Captain Corelli’s Mandolin
Furst, Alan: Red Gold 1999
Corti, Eugenio: The Red Horse 2000
Russell, Mary Doria: A Thread of Grace 2005
Vakoilu
Follett, Ken: Eye of the Needle 1978
Furst, Alan: Darak Star 1991
Harris, Robert: Enigma 1995
Follett, Ken: Jackals 2001
Kerr, Philip: Hitler’s Peace 2005
Mielikuvitus
Dick, Philip K.: Man in the High Castle 1962
Deighton, Len: SS-GB 1978
Poyer, Joe: Vengeance 10 1980
Hackett, John: Third World War 1985
Harris, Robert: Fatherland 1992
Tsouras, Peter: Disaster at D-Day 1994
Nile, Douglas: Fox on the Rhine 2000
Downing, David: The Moscow Option 2001
Holokausti
Wiesel, Elie: Night 1958
Uris. Leon: Mila 18 1961
Kosinski, Jerzy: The Painted Gird 1969
Kuznetsov, Anatoli: Babi Yar 1969
Bellow, Saul: Mr. Sammler’s Planet 1970
Styron, William: Sophie’s Choice 1979
Levi, Primo: If Not Now, When? 1982
Amis, Martin: Time’s Arrow
Ilmasota
Shute, Neville: Pastoral 1944
Ledig, Gert: Payback
Vonnegut, Kurt, Slaughterhouse-Five 1969 – Teurastamo 5
Deighton, Len: Bomber 1970
Böll, Heinrich: The Silent Angel 1948
Merisota
Monsarat, Nicholas: The Cruel Sea 1951 – Julma meri
MacLean, Alistair: HMS Ulysses 1955 – Saattue Muurmanskiin
Buchheim. Lothar: Das Boot 1971 – Sukellusvene 1975
Grass, Günter: Krebsgang 2002 - Ravunkäyntiä
Blitz
Greene, Graham: The Ministry of Dear 1943
Bowen, Elizabeth: Heat of the Day 1949
Pearce, Alan: Dunkirk Spirit 1971
Walters, Sarah: The Night Watch 2006
Alkusota
Ehrenburg, Ilya: The Fall of Paris 1942 – Pariisin kukistaminen
Furst, Alan: The Polish Officer 1944
Sartre, Jean-Paul: La Mort dans l’âme 1949
Tuuri, Antti: The Winter War 1984
Lisäisin listaan muutaman kirjan Paavo Rintalalta.
VastaaPoistaMissä piehtaroimme luettuamme/omaksuttuamme nuo mainiot teokset? Ylevämyyttä, oksennusta, hulluuden ylistystä/ymmärrystä, uhoa, syntiin lankeemusta, kirjallista loistoa, muiden syyllistystä, häpeää, ...
VastaaPoistaTuolta listalta tuskin poistaisin yhtäkään, mutta yritetään nyt mahduttaa tähän jotakin aiheen tiimoilta, ja jättää turhat syvällisyydet tästä pois.
VastaaPoistaJätän Väinö Linnan sovinnolla alan miehille ja etsin jotakin muuta itselleni sopivaa. Kuten vaikkapa tuon Raamatun, ja siitä sen Vanhan Testamentin. A. W. Ingmanin käännöstä tosin ei ole, mutta toisia melkein yhtä vanhoja ja yhdessä hyllyssä toisaalla vielä vanhempiakin on muutama kappale. Tämä mikä tässä nyt on on painettu Sortavalassa 1942. Pidän siitä erityisesti sen pienen koon takia.
Siis ne 10 käskyä - joista 13. Älä tapa.
Tuosta Raamatusta tietysti tulee mieleen se Anatole Francen La Révolte des anges - Enkelten Kapina, joka on minusta maailman toiseksi paras sotakirja, aika lähellä Sotaa ja Rauhaa, vaikka Sota ja Rauha on kyllä enemmänkin rakkausseikkailu, kuin sotakirja, vaikka on se myös sitä.
Wikipediassa lukee, että vuonna 1943 Erich Maria Remarquen sisar Elfriede Scholz tuomittiin natsi-Saksan kansantuomioistuimessa kuolemaan. Oikeusistuimen puheenjohtaja Roland Freisler sanoi: "Ikävä kyllä veljenne pääsi käsistämme, mutta te ette pääse käsistämme." Elfriede teloitettiin joulukuussa 1943. Ja siitä tuleekin mieleen Herman Woukin The Winds of War.
John le Carre kirjoitti joskus kirjan The Spy Who Came In from the Cold, joka tuli jostakin mieleen, ja josta myöskin on tehty keskinkertainen elokuva. Richard Burton onkin huomattavasti parempi siinä Albeen Kuka pelkää Virginia Woolfissa, joka myöskin on melko sotaisa juttu, mutta kuuluu eri genreen.
Listalta valitsisin heti luettaviksi - jos vaikka matkalle pitäisi ottaa;
Vonnegut, Kurt, Slaughterhouse-Five 1969 – Teurastamo 5
Heller, Jospeh: Cath-22 1961 – Me sotasankarit
Levi, Primo: If Not Now, When? 1982 - vaikka taitaisin sittenkin lukea Primo Leviltä mieluummin sen Jaksollinen järjestelmä - Il sistema periodico, 1975
Bellow, Saul: Mr. Sammler’s Planet 1970
Sammlerin Planeetta on Bellowia parhaimmillaan: " Hulluus on diagnoosi tai tuomio, jonka takana ovat jotkut meidän suurimmista opettajistamme ja neroistamme, ja heidän pettymyksensä ihmisen suhteen."
Ja sitten on tuo Graham Greene ja The Quiet American - Hiljainen amerikkalainen, (Se elokuva ei missään vaiheessa tavoita tuon kirjan henkeä edes henkäyksellä, vaan tekee sille pelkästään vääryyttä. Kokemuksen syvällä rinta-äänellä voin vakuuttaa, että pelkästään se oopiumin polttaminen siinä näyttää naurettavalta, ja Michael Caine kävelee jatkuvasti sen näköisenä kuin olisi kadottanut tekohampaansa, ja sikäläisten naisten vierellä - huoh.) joka teki minuun aikanaan erittäin suuren vaikutuksen, vähintään yhtä suuren kuin se Sota ja Rauha - ja se Greenen versio aiheesta mahtuu taskuunkin huomattavasti paremmin.
No jäljelle jää sitten vielä tuo Evelyn Waugh - joka on mielikirjailijani - muiden ohella - ja se Brideshead Revisited, The Sacred & Profane Memories of Captain Charles Ryder - mikä suomennettu typerällä nimellä Mennyt maailma, ja joka on minusta yksi maailman parhaista sotakirjoista. (Teki minusta melkein katolisen ja se TV-sarjakin on erinomainen.) Ja joka on siis melkein yhtä hyvä kuin se Vonnegutin Slaughterhouse-Five, or The Children's Crusade: A Duty-Dance With Death.
"In December 1943 I had the good fortune when parachuting to incur a minor injury which afforded me a rest from military service. This was extended by a sympathetic commanding officer, who let me remain unemployed until June 1944 when the book was finished.
—Waugh, Preface to Brideshead Revisited, Combe Florey 1959
Paras sotakirja minusta taitaa kuitenkin olla tuo Robert Capan Slightly Out Of Focus 1947, jonka WSOY muuten käännätti hiljattain suomeksi.
Joidenkin kirjojen perässä on suomenkielisen julkaisun nimi. Mutta ei Primo Levin If Not Now, When? -teoksen kohdalla. Se on kyllä ilmestynyt suomeksi Jos ei nyt, niin milloin? -nimisenä. Muistini tukena minulla on se, että suunnittelin aikanaan kannen tähän vaikuttavaan teokseen.
VastaaPoistaListalla on yllättävän paljon hämmentävän tuoreita vuosilukuja, varsinkin vakoilussa. Voisiko sen ymmärtää sillä, että vaikuttava vakoilujuttu on derivatiivinen teholtaan, se toimii (ja ehkä sen myös voi kunnolla punoa) vain kun taustaympäristö, konteksti, siis todelliset tapahtumat painoarvoineen, on riittävästi tutkittu ja yleisesti tunnettu.
VastaaPoistaJa Primo Levin Jaksollisessa järjestelmässä ennen kaikkea luku Hiili.
VastaaPoistaSe päättyy pisteeseen: .
Curzio Malaparten Kaputt pitäisi vissiin mennä lainaamaan kirjastosta, että tietäisi onko se vieläkin hyvä.
VastaaPoistaVäinö Linna alkaa minultakin mennä Runebergin viereen kipsikuvaksi kansakunnan kaapin päälle.
Eikö muuten olisi jo aika saada Linnan kirjasta kunnon englanninnos!
VastaaPoistaItä-Eurooppalainen/Neuvostoliittolainen/Venäläinen osasto on jäänyt Kemppiseltä aika tarkkaan tutkimatta, jos listasta voi sellaisen johtopäätöksen tehdä. Tuskin kuitenkaan näin. Ehkäpä tässä on taas koukku lukijoita varten. Ehdotan listalle Aleksander Bek'in Volokolamskin valtatie -opusta, Itärintama-otsakkeen alle.
VastaaPoistaEn ole sotahistorian asiantuntija mutta sarjaan vakoilu lisäisin Jukka Rislakin kirjan Erittäin salainen: vakoilu Suomessa vuodelta 1982.
VastaaPoistaUseissa listan kirjoissa on kysymyksenä esitetty pahuuden alkupiste ja osin todettu sen pisteen alkavan välinpitämättömyydestä muiden kärsimystä kohtaan. Kukaan ei välitä kanssaihmisten inhimillisestä hädästä, vaikka se koskisi naapuria.
VastaaPoistaNaapureiksi voidaan kuvitella kuuluisat kiinalaiset kivimiehet jotka surkeissa olissa ja nälkäpalkalla, Kiinan suurlähetystön pakottamina, tekivät orjatyötä SUOMESSA.
Ketä kiinnosti?
Mansikkapelloilla SUOMESSA ahertavat ammattitaitoiset ja iloiset ulkomaalaiset 12 euron päiväpalkalla. Enempää ei kannata maksaa koska muutoin mansikat jäisivät pelloille.
Ketä kiinnostaa? Ostetaan halpaa mansikkaa.
Thaimaalaiset marjanpoimijat SUOMESSA syövät ja keräävät riistaeläimille tarkoitettuja vihanneksia.
VR:n metsästäjät naureskelevat.
Ketä kiinnostaa miksi keräävät jätteitä. Ostetaan halpoja marjoja.
Thaimaalaiset marjanpoimijat keräävät marjoja metsissä pakkasella ja lumen keskellä avojaloin, shortsit ja t-paita päällä. Siis täällä SUOMESSA.
Ketä kiinnostaa?
Kunnalliset päättäjät lisäävät urheilun määrärahoja, alentaen ja kiristäen samalla omaishoitajien tukia. Ketä kiinnostaa.
Lista on loputon. Ketä kiinnostaa?
Haudataan halpoja vanhuksia.
Ja sitten nämä kansalaiset katselevat maailmaa persesilmänsä kautta ja ihmettelevät miksi kukaan ei ajoissa puuttunut mihinkään.
Mutta ei se mitään. Ketään ei kiinnosta.
Ostin eilen 6 kilon juhlakinkun ja se on kohta kiertoilmauunissa kypsynyt.
Pian syön ja lueskelen jotain mukavaa ja nautinnollista sota-holokaustikirjaa. On niin mukava ottaa osaa ja eläytyä kärsimyksiin.
Ad Markku Koski: - molemmat listat koskevat toista maailmansotaa Euroopassa.
VastaaPoistaAd Omnia: - ei siis ole Kemppisen vaan Daviesin lista.
VastaaPoistaItärintamalta kaipaisin itse Grossmania.
Ad Anonyymi - Linna - älä muuta sano! Jens Hilden (tämän luulen muistavani ulkoa oikein) osoitti ruotsinnoksellaan, ettei Tuntemattoman kääntäminen ole mahdotonta.
VastaaPoistaMutta englanninnos on tunnetusti harvinaisen kelvoton. "Kreutzen in Karelien" kuuluu olevan nippa nappa siedettävä.
Mutta miten käännetään "Kuopion potukelkkapataljoona"?
Ad Rienzi: - jäin miettimään samaa. Arvaus: "oikeat" kirjat Philbystä. Sorgesta jne. ovat kaikki osoittautuneet tiedoiltaan vajaiksi.
VastaaPoistaItse - poiketakseni Yhdysvaltoihin - en ole enää varma edes Rosenbergien kaalinkeräjutusta - siitäkin on kirjoitettu niin paljon.
Ad Harri: - kiitos. Tammi 1987.
VastaaPoistaRiemastus siitä että ND listaa Sven Hasselin! Todellakin, siinäpä definitiivinen sotakirjoittaja!
VastaaPoistaJopa oli hyvä kirja tuo Malaparten Kaputt. Luin sen juuri ja tilasin oman kappaleen Antikasta. Myös jatko-osan, Kaputtille, Ihon. Sattumoisin tilasin myös Plievierin Stalingradin.
VastaaPoistaKovin sotaisa on tämä blogi.
Puheena on hyvin pitkä kirjalista, jollaista monikaan tapaiseni hitaasti lukeva, sanoja ja sanontoja lutkuttava, ei ikipäivänä kahlaa läpi.
VastaaPoistaMikä on yleinen käsitys siitä, kuinka nopeasti ihmiset kirjoja lukevat?
Tähän liittyen epäilen toveri Sarasvuon väitettä, että olisi lukenut 15 000 kirjaa elämänsä aikana.
Montako on JK päntännyt, tai muut lukeneet?
Itärintama:
VastaaPoistaPlievier, Theodor: Stalingrad. (Stalingrad, 1945.) Suomentanut Martti Santavuori. Porvoo: WSOY, 1953.
Böll, Heinrich: Aseveljet. (Das Vermächtnis, 1948.) Suomentanut Markku Mannila. Helsingissä: Otava, 1983. ISBN 951-1-07540-3.
Forsyth, Frederick: Sodan koirat. (The dogs of war, 1974.) Suomentanut Olli Tuomola. 1. painos 1974 nimellä Zangaro. Top books. Helsingissä: Otava, 1986. ISBN 951-1-08784-3.
Italia ja länsirintama:
Heller, Joseph: Catch-22: Me sotasankarit. (Catch-22, 1961.) Suomentanut Markku Lahtela. 6. painos. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1995.
De Bernières, Louis: Kapteeni Corellin mandoliini. (Captain Corelli’s mandolin, 1993.) Suomentanut Kersti Juva. Helsingissä: Otava, 1999. ISBN 951-1-15924-0.
Vakoilu:
Follett, Ken: Neulansilmä. (Storm Island / Eye of the needle, 1978.) Suomentanut Arto Häilä. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1979. ISBN 951-0-09267-3.
Harris, Robert: Enigma: Suuri sotasalaisuus. (Enigma, 1995.) Suomentanut Jaakko Kankaanpää. Helsingissä: Otava, 1996. ISBN 951-1-14221-6.
Follett, Ken: Naakat. (Jackdaws, 2001.) Suomentanut Heikki Karjalainen. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27248-5.
Vaihtoehtohistoria:
Dick, Philip K.: Oraakkelin kirja. (The man in the High Castle, 1962.) Suomennos: Matti Rosvall. Fan-sarja. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1992. ISBN 951-0-18368-7.
Deighton, Len: SS Lontoo. (SS-GB: Nazi-occupied Britain 1941, 1978.) Suomentanut Mikko Kilpi. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1979. ISBN 951-0-09450-1.
Harris, Robert: Kolmannen valtakunnan salaisuus. (Fatherland, 1992.) Suomentanut Juhani Lindholm. Helsingissä: Otava, 1992. ISBN 951-1-12173-1.
Holokausti:
Wiesel, Elie: Yö. (La nuit, 1958.) Suomentanut Heikki Kaskimies. Helsinki: Kirjapaja, 1991. ISBN 951-625-041-6.
Uris, Leon: Mila 18. (Mila 18, 1961.) Suomentanut Tapio Hiisivaara. 5. painos (1. painos 1962). Jyväskylä: Gummerus, 1978 (8. painos 1990). ISBN 951-20-1577-3.
Kuznetsov, Anatoli: Babi Jar: Dokumenttiromaani. (Babij Jar, 1966.) Suomentanut Esa Adrian. Helsinki: Tammi, 1967.
Bellow, Saul: Mr Sammlerin planeetta. (Mr. Sammler’s planet, 1970.) Suomentanut Eila Pennanen. Keltainen kirjasto 99. Helsinki: Tammi, 1970.
Styron, William: Sofien valinta. (Sophie’s choice, 1979.) Suomentanut Pentti Lehtinen. Otavan kirjasto. 4. painos (1. painos 1982). Helsingissä: Otava, 1997 (5. painos 2006). ISBN 951-1-15035-9.
Levi, Primo: Jos ei nyt niin milloin?. (Se non ora, quando?, 1982.) Suomentanut Pirkko Peltonen. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6096-9.
Amis, Martin: Ajan suunta. (Time’s arrow, 1991.) Suomentanut Seppo Loponen. Otavan kirjasto. Helsingissä: Otava, 1992. ISBN 951-1-12274-6.
Ilmasota:
VastaaPoistaVonnegut, Kurt: Teurastamo 5 eli Lasten ristiretki: Velvollisuustanssi kuoleman kanssa. (Slaughterhouse-five, or The children’s crusade: A duty-dance with death, 1969.) Suomentanut Juhani Jaskari. 7. painos (1. painos 1970). Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-4076-2.
Merisota:
Monsarrat, Nicholas: Julma meri. (The cruel sea, 1951.) Suomentanut K. Killinen (1. painos 1952). Top books. Helsingissä: Otava, 1989. ISBN 951-1-10465-9.
MacLean, Alistair: Saattue Muurmanskiin. (H. M. S. Ulysses, 1955.) Suomentanut Martti Montonen. Porvoo: WSOY, 1956.
Buchheim, Lothar-Günther: Sukellusvene. (The boot, 1973.) Suomentanut Kai Kaila. Helsinki: Weilin + Göös, 1975. ISBN 951-35-1308-4.
Grass, Günter: Ravunkäyntiä: Kertomus. (Im Krebsgang, 2002.) Suomentanut Oili Suominen. Keltainen kirjasto 343. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2524-6.
Alkusota:
Ehrenburg, Ilja: Parisin kukistuminen: Romaani. (Падение Парижа, 1942.) Suomentanut Matti Lehmonen. Helsinki: Smia, 1945.
Tuuri, Antti: Talvisota: Kertomus. 9. painos (1. painos 1984). Helsingissä: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23866-9.
Muuta:
Bek, Aleksander: Volokolamskin valtatie. (Volokolamskoje šosse, 1944.) Suomentanut Aarre Lehto. 3. painos (1. painos 1946). Helsinki: Kansankulttuuri, 1975. ISBN 951-615-111-6.
Greene, Graham: Hiljainen amerikkalainen. (The quiet American, 1955.) Suomentanut Jouko Linturi, Keltainen pokkari. 5. painos (1. painos: Keltainen kirjasto 9, 1956). Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4842-3.
Le Carré, John: Mies kylmästä. (The spy who came in from the cold, 1963.) Suomentanut Antti Salomaa. 5. painos (1. painos 1964). Helsinki: Tammi, 1989. ISBN 951-30-9290-9.
Jonathan Littel: Hyväntahtoiset
VastaaPoistaVaatii aikaa. (800 s.) Hämmentävä, humanistinen.
"Linna, Vaino: The Unknown Soldier 1954 – Tuntematon Sotilas"
VastaaPoistaJa millähän perusteella noin päin? Jos kirjoittaja ei tiedä, teos oli alunperin suomenkielinen.
Ja jos kirjoittaja ei tiedä, tuo englanninnos on mitä paskin.
Hei, hei...hetkinen!
VastaaPoistaKerskutaanko täällä nyt sillä, kuinka monta sotakirjaa kukin on lukenut?
Sodankäynyt vuokraisäntäni vilautti minulle 60-luvun lopulla tuhruista valokuvaa:"Lashke Pekka! Montako vanjaa hangella...neljätoishta! Ja...ei päätä kellään, heh, hakattiin lapioilla ja kir...!"
Eteenpäin, Kemppi! Uusiin aiheisiin!
pekka s-to.
Tuo Rislakin kirja on melkomoinen limbo, sitä ei todellakaan kannata listata yhtään mihinkään.
VastaaPoistaSissiluutnantti,ihan vaan vanhojen huonojen aikojen muistoksi ja sananvapauden kunniaksi, sekä Shveik aina, oli sodan järjestysnumero mikä hyvänsä.
VastaaPoistaItse pidin Rislakin kirjasta, ihan siitä syytä että kertoo kotimaan tapahtumista.
VastaaPoistaKaksi kirjaa lisää, molemmat suomenkielisinä painoksina tyynenmeren sotanäyttämöltä.
Ilmasota:
Sakai, Saburo: Samurai. Suomentanut Toivo J. Kivilahti. 2. painos. Porvoo, WSOY 1958.
- Japanilaisen sodasta selvinneen laivaston lentäjä-ässän (64 pudotusta) muistelmat.
Merisota:
Hara, Tameichi: Japanilainen hävittäjäkapteeni. Suomentanut Alpo Heinonen. Karisto. Hämeenlinna 1977. ISBN 951-23-1148-8
- Tameichi Harasta tuli sodan aikana legenda kotimaassaan: lukemattomien taistelujen jälkeen hän menetti laivansa vasta Okinawan lähellä huhtikuussa 1945.
Näiden lisäksi paras lukemani saksalainen kuvaus (englannin kielellä) sodan kulusta riviupseerin näkökulmasta, lähtien ajasta ennen sotaa Venäjän vankileirien kautta takaisin Saksaan:
Luck, Hans von: Panzer Commander: The Memoirs of Colonel Hans von Luck. Cassel Military Paperbacks, 1989. ISBN 0-304-36401-0
Ai, Linna Vainokin on julkaissut? (No, jopas jotain.) Mutta kyllä musta (tai Luoja tietää?) Krassin Jaan pesee tältä listalta näistä monet.
VastaaPoistaAinakin se oli hyvä oikeusoppinut. (Ja kauheen hyvä keksimään vittumaisia epiteettejä.)
Elokuvasta, mutta sivuaa em. kirjoja. Mikähän merisotafilmi, jossa mm. (alasammuttu?) Stuka syöksyy aluksen kannelle. Näin filmin kauan sitten ja luulin olleen "Saattue Murmanskiin", muttei olekaan joiden tietojen mukaan filmattu. Muistaisiko joku.
VastaaPoista