Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
19. helmikuuta 2009
Laatokka
Minun piti kirjoittaa eräs toinen kirjoitus, ei siis tätä. Toistakymmentä erilaista toimittajaa on soittanut parin päivän aikana ja kysynyt taustatietoja Lex Nokiaan, Facebookin erikoisiin temppuihin ja yksityisyyden suojaan.
Siksipä palaan noihin käytyäni huomenna katsomassa läheltä Saimaata, jonka vedet virtaavat Laatokkaan.
Laatokka, jota en ole nähnyt enkä ole ajatellut mennä katsomaankaan, on Euroopan suurin järvi ja sen tilavuus, 837 kuutiokilometriä vettä, mikä on kylä vähän verrattua Baikal-järven 23 600 kuutiokilometriin.
En ole kuullut, ymmärtävätkö venäläiset, millainen aarre heillä on. Stalin lienee ollut suuri amerikkalaisten vesitekniikan ja maanviljelystekniikan ihailija. Ainakin hän sai aikaan mittaamattoman paljon näissäkin asioissa, ja kun seuraajat jatkoivat samaa toimintaa, ainakaan Aral-järvi ei tiettävästi toivu enää koskaan yrityksistä viljellä kastelemalla maailman huonointa puuvillaa.
Makeaa vettä ei valmisteta. Yhdeksänkymmentä prosenttia maapallon makeasta vedestä on sitoutunut Antarktiksen jääksi. Sulaessaan se muuttuu suolaiseksi vedeksi. Mutta maapallon kaikesta vedestä yli 97 prosenttia on merissä.
Toistelen tätä, koska radio-ohjelmassani joulun alla kävimme näitä asioita vesi-insinöörin kanssa, joka on merkittävässä asemassa ympäristökeskuksessa ja tekee lisäksi asiantuntijatehtäviä YK:lle milloin Afrikassa, milloin Vietnamissa.
Jokseenkin suuri osa ruuan tuotannosta on makean veden varassa. Harva kasvi selviytyy suolavedessä. Harva eläin saa juoduksi suolaista vettä.
Veden puhdistaminen suolasta on sekä kallista että energiaa vaativaa. Laajamittaisena sellaisen toiminnan hyödyllisyyttä saa epäillä.
En tiedä vastauksia mutta nämä muutamat kysymykset tiedän.
Jos satutte saamaan käsiinne, ostakaa ja ihmetelkää Juha Taskisen ”Laatokan seitsemän merta”. Hän – valokuvaaja sieltä meidän kesäpaikan läheltä – on tehnyt tosissaan töitä ensin hylkeiden, sitten hylkeiden ja Laatokan kanssa.
Saimaan ja Laatokan hylkeet ovat sotilaita, kuluneissa kenttäharmaissa.
Mariaanien haudan vieressä eräällä saarella on "nerokas" voimala, joka perustuu lämpotilaeroon. Lisäksi viilennetään maata kasvun parantamiseksi. Viileissä putkistoissa tropiikin kostea ilma kondensoituu vedestä melko halvalla. Ja mariaanien hauta lämpenee, jos homma ryöstökalastetaan.
VastaaPoistaSitä en ymmärrä, miksei aavikkorannoilla hyödynnetä yökylmää meriveden puhdistamiseen suolasta. jaa.... en olekaan ingenjör.
Tuttuni oli työssä yhtiössä joka valmistaa makeaa vettä.
VastaaPoistaHänen puheistaan laskin, että laatokallisen valmistaminen maksaisi 184 000 000 000.
Ehkä ne antaisi tukkualennuksen.
Samaa mieltä Pentin kanssa; pitäisi töniä amerikkalaiset, venäläiset, kokoomuslaiset
VastaaPoistaja moni muu likaiseen veteen.
Asiasta en mitään tiedä, mutta maallikkona uskoisin, että yhden suihkuhävittäjän hinnalla saataisiin satavarmasti jonkinlainen laitos ainakin paikalliseen käyttöön.
VastaaPoistaKyse on vain priorisoinneista ie. onko halua laittaa rahat tuottamattomaan sotakoneeseen vai veden puhdistukseen.
Miksi sitten Suomen valtiota tai osaa suomalaisia ei kiinnosta saada Laatokka takaisin (vuoden 1939 rajat)?
VastaaPoistaKuuluuko se ikiaikaisesti norpille ja ryssille?
Ai niin, se syvällinen venäläinen ajatus, johon tälläiset kansojenväliset keskustelut venäläisen sivistystasosta riippumatta päättyvät:
Venäläiset kun sattuvat olemaan suurempi kansa.
Vaikka sukujuuret kiertyvät osaksi Kauhavan kautta Laatokan luoteisrannikolle, en ole minäkään nähnyt järveä koskaan kunnolla. Kerran entisessä Lenin-
VastaaPoistagradissa laivaristeilyllä käydessäni yritin tähyillä Suomenlahdelta pohjoiseen, missä kuvittelin ja ehkä näinkin suunnattoman järvenselän, sellaisen mitä nyky-Suomessa ei voi kokea.
Punkaharju Saimaan rannalla taitaa olla parhaita paikkoja, missä pääsee ihailemaan Itä-Suomen suurten järvien hienoja maisemia. Säkylän Pyhäjärvi taas on läntisessä Suomessa kokoluokassaan ainutlaatuinen järvi. Itselleni tutuimmiksi tulivat lapsena Keuruun järvet, joiden saarissa telttailimme kyllästymiseen asti.
"...ymmärtävätkö venäläiset, millainen aarre heillä on..."
VastaaPoistaEhkä he empivät varastettuun tavaraan ryhtymistä.
On se kyllä aika paljon - Laatokalta 837 km³ kun "tuhansien järvien" Suomen sisävesien kokonaistilavuudeksi on arvioitu noin 235 km³
VastaaPoistaSiihen wuotuinen tilavuuden vaihtelu n. 39,6 km³.
Laatokan tilavuus on siis liki neljä kertaa Suomen kaikkien järvien tilavuus. Tämä on tätä. Prkl.
Ääniseenkin järviemme vesi mahtuisi helposti: 320 km³ Web-Factan mukaan.
Pahkeisen ruåtsalaisetkin - meidät jo kolmella lätäköllään:
- Vänern - 153 km³
- Vättern -77,6 km³
- Mälaren - 14,3 km³
yht: 244,9 km³
Minä en kestä, en kestä ja lama tulossa Ameriikkaan!
Täydennän bloginpitäjää aiemmalla 'buukkauksella "Laatokan seitsemän merta" lainauksella:
VastaaPoista25. HEINÄKUUTA 2006
"Eikö kaksi asiaa olisi nähtävä yhteydessä toisiinsa: ympäristöä eli maapalloa ajatellen neuvostojärjestelmä oli pahin isku, joka on kohdannut maapalloa sitten Jukatanin meterorin eli viimeisten 500 miljoonan vuoden aikana."
"Sangen pahaa jälkeä on tehnyt Yhdysvallat kaivoksilla, teollisuudella ja teollisella maanviljelyllä, mutta tästä ei voi puhua samaan hengenvetoon kuin edellisestä. Kertaluokka on toinen. Ja Kiina näyttää erikoistuneen teollisiin tolkuttomuuksiin."
Henry sanoi...
VastaaPoistaSamaa mieltä Pentin kanssa; pitäisi töniä amerikkalaiset, venäläiset, kokoomuslaiset ..
Mun mielestä enshättään riittäisi että ne tunnustuvat kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomiovallan, iso askel; sen jälkeen sitten voisi ajatella jopa jotain yhteistyötäkin.
Toistakymmentä erilaista toimittajaa on soittanut parin päivän aikana ja kysynyt taustatietoja Lex Nokiaan, Facebookin erikoisiin temppuihin ja yksityisyyden suojaan.
VastaaPoistaKyseessä järjen ja asiakokonaisuuksien kadottaminen. Populistinen kärjistäminen onnistuu vedotessa yksinkertaistuksiin ja yksinkertaisiin.
Facebook tässä hyvänä esimerkkinä. Aivan samoin ovat toimineet ja toimivat Microsoftin, Applen ja muiden vastaavien palvelut.
Lukekaapa kerrankin niiden käyttöehdot.
Syy oikeuksien omistamiseen, siirtymiseen on näillä hyvin tarkasti ja loogisesti perusteltuja ja yksinkertaisuudessaan järkeen käypiä.
Nähtävästi Amerikasta lähtöisin olevat vahingonkorvausvaateet ja suojautuminen niitä vastaan ovat syynä esmes Facebookin esitykseen, joka nyt kuitenkin perutiin.
Käännetään Laatokan juoksu laskemaan Saimaaseen ja sitä kautta Itämereen, eikä kerrota venäläisille mitään. Miloinkohan huomaisivat?
Saimaan ja Laatokan hylkeet ovat sotilaita, kuluneissa kenttäharmaissa
Miksi Mannerheim ei tätä hoksannut. Olisimme säästyneet paljolta pahalta.
Löysästi aiheeseen liittyen:
VastaaPoistaVakkolahden rantaan perustettiin 1918 Suomen armeijan ensimmäinen kenttälentoasema. Perustajaksi määrätty luutnantti Väinö Mikkola lensi ensimmäisen koneen Sortavalaan 26 kesäkuuta.
Amiraliteettivänrikiksi ylennettynä Mikkolasta tuli syksyllä 1916 lentäjä tsaarin laivastoon Itämerelle joulukuussa 1917, Venäjän vallankumouksen kuohuessa Hermannin lentoaseman päällikkö.
Vapaussodan syttyessä Mikkola jäi Helsinkiin. Pakoretki lentokoneella P.E. Svinhufvudin kanssa epäonnistui moottorivian takia ja Mikkola jäi punaisten vangiksi kunnes saksalaiset valloittivat Helsingin.
Kesällä 1920 Mikkola lähti kahden lentäjätoverinsa kanssa hakemaan Italiasta ilmavoimille kahta Savoia-lentovenettä. Rohkea lentosuunnitelma koitui majuri Mikkolan ja hänen toveriensa kuolemaksi. Koneet eivät kestäneet olosuhteita ja tuhoutuivat Alpeill syyskyyn 7. päivänä 1920. Päivä on ilmavoimien ''vainajien päivä'.
Sortavala-säätiön sivut, Matti Mikkola
Valkosuomalainen kirjoitti...
VastaaPoistaMiksi sitten Suomen valtiota tai osaa suomalaisia ei kiinnosta saada Laatokka takaisin (vuoden 1939 rajat)?
Tuskinpa se tarjous riittäisi - sen paremmin kuin v. 1941 syksyllä - lapikasukot fasististen aatteidensa vallassa haluavat vain tuhoa.
Ad rh
VastaaPoistaJa sinähän tiedät, että me täällä Seurassa haluamme takaisin Pähkinäsaaressa sovitut Suomen oikeudenmukaiset rajat, pitäen näitä nykyisiä rajoja Ruotsin imperialialistisena perintönä, josta pitäisi pian päästä eroon.
(Päivän valokuva oli taas oikea piilokuva: Laatokka ei näy sitten millään. Tanganjika-järvi melkein kyllä, Baikalin jälkeen kai maailman syvin järvi, vesitilavuus 18.900 kuutiokilometriä).
VastaaPoistaRe: Brittiaksentista Yhdysvalloissa
Olen ihmetellyt miksi brittien ja yhdysvaltalaisten elokuvien ja tv-tuotantojen toiseuden roolit (siis brittien roolit jenkkituotannoissa ja jenkkien roolit brittikuvissa) on niinkin harvoin miehitetty aidoilla ja niin usein hoidettu meikäläiseenkin korvaan onnettomalla imitoinnilla omasta porukasta poimitun näyttelijän tekemänä. Vasta tätä lukiessa keksin, että syynä ei ole aidon korvaaminen halvalla korvikkeella (mikä kustannus se nyt olisi aitoa käyttää, kun natiivinäyttelijöitä toimii jatkuvasti ristiinrastiin Atlannin molemmin puolin) vaan juuri haluttujen pet hate -puolien korostamista. Esimerkiksi West Wing -sarjan brittihahmot olivat pompöösempiä kuin juuri kukaan oikea britti (without a title) ja Erikoisjoukkueessa vilahtelevat CIA-seipäät ovat ylimielisempiä kuin useimmat jenkit (without Ivy League -degree).
Muuten, Stephen Fry on juuri tehnyt TV-sarjan, jossa vierailee jokaista USA:n osavaltiossa ihmettelemässä, toivottavasti tulee Teemalle pian. Ainakin region 1 DVD:nä on jo myynissä.
"Punkaharju Saimaan rannalla taitaa olla parhaita paikkoja, missä pääsee ihailemaan Itä-Suomen suurten järvien hienoja maisemia."
VastaaPoistaEt ole tainnut nähdä Oulujärven Ärjänselkää?
Ad Rienzi: naulan kantaan.
VastaaPoistaToivottavasti on yleisessä tiedossa, että Stephen Fryn saitti / blogi on muutenkin maanmainio.
Monien muiden asioiden ohella Fry on laitefriikki ja tunnustaa sen. Hän kirjaa erikoisesti kokemuksiaan kameroista.
Sieltä löyttyy myös kertomus maanis-depressiivisyydestä, omakohtainen siis.
Hyvänen aika. 1957 syntyneet ovat jo noin ryppyisiä. Aihetta debikseen. Mutta hänellä on siis harkinnan sumentavia innostuskohtauksia. Voisi kuvitella olevan yleistä koomikkopiireissä.
VastaaPoistaAmerikan englanti on melkein yhtä kamalaa kuin ranska. Eräät elokuvat ovat olleet liki sietämättömiä elokuvateatterissa, kun ei saa ääntä pois päältä.
VastaaPoistaLiverpoolin murre on tosin kamalampaa kuin ranska*texas+flaami.
Olen vahvasti Valkosuomalaisen kannalla näissä raja-asioissa, vaikka sukuni puolesta kuulunkin kurjaan, köyhään ja kouluttamattomaan kansaan.
VastaaPoistaTarton rauhan (14.10. 1920) raja on se ainoa ja oikea raja, vaikka eräs ystäväksikin luultu Suurvalta sen murskasi vuonna 1945 ja ryöväsi isänmaastamme yli kymmenyksen.
Juuri siksi logiikkaan, matematiikkaan ja oikeudenmukaisuuteen luottavana kansalaisena en ole koskaan voinut ymmärtää joidenkin maamme kansalaisten koohotusta Israelin "miehittämien" alueiden/Palestiinan (Huom! Ei koskaan valtiona tunnettu!) puolesta. (Lisäksi arabit ovat aloittanneet jokaisen sodan Israelin kanssa!!)
Onko suurvallan tekemä miehitys/maan ryöstö hyväksyttävämpi siksi, koska kyseessä on suurvalta?
Myönnän, että minulla on myös oma lehmä ojassa, koska vaimon suvulla on hallussa laillinen paperi, joka todistaa suvun omistavan erään saaren Laatokasta.
Petjan kommentit Pähkinäsaarenrauhasta (1323)henkivät "rasismia". Tuota ihanan raatelevaa ja tällä hetkellä kovasti muodikasta sanaa.
Petjahan syrjii mielipiteillään sekä maaseudun ihmisiä että K-puolueen jäseniä.
Olen siis valmis oikeuteen; tai jopa heittämään valkoisen henskan!
Miekat vai pistoolit???
Amerikan englanti on melkein yhtä kamalaa kuin ranska.
VastaaPoistaHollywood-scheisse antaa täysin väärän kuvan amerikanenglannista. Ne jotka oikeasti haluavat tietää mitä yleiskäsite "amerikanenglanti" pitää sisällään, tutustuvat varmasti mielellään Atlas of North American English: Phonetics, Phonology and Sound Change -nimiseen teokseen.
Englannin kielen kauneus perustuu pitkälti siihen, että kieltä ei koskaan opi täydellisesti, vaan siitä löytyy aina jotain uutta.
Sekin on aika jännää, että suuri osa niistä, jotka hyväksyvät Israelin miehitystoimet aina ja iänkaikkisesti, näkevät kovasti vaivaa sen todistelemiseksi, miksi jonkun maakappaleen rajojemme itäpuolella pitäisi kuulua Suomelle, jolla se ennätti olla 20 vuotta.
VastaaPoistaEi kai ne koohottajat niinkään itke Palestiinan perään kuin palestiinalaisten. Mutta heistähän ei tarvitse kai sitten välittää, ainakaan maassa, joka on kansainvälisen yhteisön päätöksellä perustettu.
Suomi oli sodan häviäjä, yksiselitteisesti. Ja alueluovutukset ovat osa häviäjien kohtaloa.
Minulla on myös sen verran oma lehmä ojassa, että maksan veroja Suomeen enkä tässä kansallisessa konkurssitilassa halua painolastia kapeille harteilleni.
A kirjoitti: "Englannin kielen kauneus perustuu pitkälti siihen, että kieltä ei koskaan opi täydellisesti, vaan siitä löytyy aina jotain uutta."
VastaaPoistaHyvä huomio. Kemppistellen tällaista voisi kutsua sienimetsäksi eli Bachin kantaattien viehätykseksi.
"...haluamme takaisin Pähkinäsaaressa sovitut Suomen oikeudenmukaiset rajat...."
VastaaPoistaMinä taas kannatan Terijoen hallituksen rajoja.
Nehän sovittiin nykyvenäläistenkin suuresti kunnioittaman Stalinin kanssa äärimmäisen hyvässä yhteisymmärryksessä toteuttamaan suomalaisten ja karjalaisten "ikiaikainen unelma".
Vienanlahdesta Laatokkaan – Otto-Wille Kuusisen viitoittamaa rajalinjaa!
Venäjän suurissa joissa virtaa valtavat määrät makeaa vettä hukkaan mereen. Varsinkin pohjoiseen. Stalin ymmärsi tämän tuhlauksen ja koetti tehdä asialle jotain. Kaitpa ne joskus ovat rinnakkain öljy-, kaasu- ja vesiputki. Taksamittari raksuttaa ja putken loppupäässä kumarretaan alkupäähän päin.
VastaaPoista"Kaitpa ne joskus ovat rinnakkain öljy-, kaasu- ja vesiputki. Taksamittari raksuttaa ja putken loppupäässä kumarretaan alkupäähän päin."
VastaaPoistaJa arjen Riitaojat kysyvät: "Jos pikkusen kiäntää (hanasta), niin tullooko kylymä ja jano?"
Anonyymi: Mikä itärajan itäpuolinen maakappale ennätti olla meillä vain 20 vuotta?
VastaaPoista"Suomi oli sodan häviäjä, yksiselitteisesti. Ja alueluovutukset ovat osa häviäjien kohtaloa."
VastaaPoistaJuuri niin. Yom Kippur ja 1967 sodissa "arabiurhot" saivat selkäänsä 10-0. Ja sitten tulevat vielä itkemään Golania takaisin. Anonyymin mielipiteet käyvät vähän ristiriitaisiksi.
Anonyymikin muistaa, että Jatkosotaa edelsi Puhdas, Pyhä puolustussotamme eli Talvisota.
Enkä missään nimessä puolustele ja hyväksy Israelin öykkäröintiä LÄhi-idässä. Tuomiojalaisten suomalaisten yksioikoisen naiivit näkemykset Lähi-idästä joskus vain harmittavat ja saavat objektiivisen tarkkailijan vihastumaan.
Rienzi,
VastaaPoistaAnnan vihjeen korjaamalla lauseesi muotoon: nykyisen itärajamme itäpuolella oleva.
Catulux puhuu täydellisen epäloogisesti, vaikka kertoo vannovansa sen nimiin.
VastaaPoistaVaatii Tarton rauhan mukaisia rajoja, vaikka saimme täystyrmäyksen ja osa maata joutui luovutetuksi.
Sitten hän ihmettelee, kuinka jotkut voivat ruikuttaa erämaa-alueita takaisin, kun ovat ensin ottaneet turpaansa.
Siis Suomi häviäjänä voi rutista maatilkkunsa perään, mutta rättipäät eivät.
Ah, loogista. Liekö myös matemaattista?
Minun kirjoituksestani et toisellakaan lukemisella löydä vaatimusta siitä, että Israelin pitäisi miehittämänsä alueet palauttaa. Sen sijaan palestiinalaisten kohtalo on globaali aikapommi, joka kaipaa ratkaisua. Yhdysvaltojen ikuiseksi laskettu tukikin alkaa olla valinkauhassa, jos Netanjahu luo oikeisto-uskonnollis-nationalistisen hallituskoalition.
Tuomioja taisi arvostella Israelia silloin, kun nämä tulittivat suomalaisten asemia. Siitä propsit. Jotkut tosin näkivät Israelin toimineen silloinkin oikein.
Tapsa P:lle : Oulujärvi ei taida sijaita varsinaisesti Itä-Suomessa. Ärjänselkä on vaikuttava näky, totta.
VastaaPoistaKauneuskin on tunnetusti katsojan silmässä. Minä pidän eniten Pohjan-
maan lakeuksista ja jokimaisemista.
Ad Catullux
VastaaPoistaVaikea valinta.
Kirveen kanssa olen ollut hyvä. Sekä taistelukirveen, että heittokirveen.
En ole huono veitsenkään kanssa, miekan kanssa olen harjoitellut viimeksi.
Paskaksi ammuttu vasen hartiani ei kestä enää jousta.
Tuliaseiden kanssa olen aina ollut huono.
Mutta kirveet.
Neljäjalkaa pitkä vipuvarsinen taistelukirves, noin kolme kiloisella leveällä terällä, siinä on jotakin. En tiedä ketään joka käsittelisi sitä yhtä hyvä hyvin, mutta tosin en tiedä ketään muuta, joka olisi harjoitellut niin paljon.
Kemppinen:
VastaaPoistaEn ole kuullut, ymmärtävätkö venäläiset, millainen aarre heillä on. Stalin lienee ollut suuri amerikkalaisten vesitekniikan ja maanviljelystekniikan ihailija. Ainakin hän sai aikaan mittaamattoman paljon näissäkin asioissa, ja kun seuraajat jatkoivat samaa toimintaa, ainakaan Aral-järvi ei tiettävästi toivu enää koskaan yrityksistä viljellä kastelemalla maailman huonointa puuvillaa.
Löivätkö venäläiset amerikkalaiset edes pölymaljan koossa?
kirveellähän menee paskaksi naapurin hartia - ei oma
VastaaPoistaAnonyymi sanoi...
VastaaPoistakirveellähän menee paskaksi naapurin hartia - ei oma
No ei se jousellakaan, jos osaa tekniikan.
Tuo jäppisellä mutten oli, muistan, rotator cuff - kiertäjäkalvosin.
Tyypillinen.
"Sen sijaan palestiinalaisten kohtalo on globaali aikapommi, joka kaipaa ratkaisua."
VastaaPoistaSamaa mieltä. Todellinen aikapommi kytee Gazan räjähdysmäisessä väestönkasvusta; porukan määrä on kolminkertaistunut 20 vuodessa 0,5 miljoonasta 1,5 miljoonaan. Joskus tuntuu, että muslimit käyttävät ns. lapsiasetta.
Suomi, itsenäisenä valtiona, joutui II maailmansodassa suurvallan aggression ja hyökkäyksen kohteeksi.
Petjalle: Kirveen käyttäminen kaksintaistelussa tuntuu kyllä hieman talonpoikaiselta ja rahvaanomaiselta;
vaikka toisaalta siinä on kyllä suomalaista sydäntä paljon mukana.
Itse olen harjoitellut sillä perisuomalaisella mallilla, jolla on pilkottu ja karsittu puita heinäkengät jalassa siellä Susien Sariolassa.
Miten olisi tervaskanto ja kauhavan rauta?? Kemppiseltä pyydetään lainaan, jos ei rupea löytymään. Voittaja sitoutuu palauttamaan teräksen puhtaana...
"Tuo vettä vihainen piika! Käsiäni pestäkseni verestä pahan isännän, häjyn miehen hurmehesta!"
Itärajan takaisesta kirjoittanut anonyymi kulkee sillä rajalla, haluaako hän käydä nimituntemattomasta vaiko myös asian-. Petsamo ja eräitä saaria ei ollut Suomen suuriruhtinaanmaassa, mutta en ole huomannut kenenkään niitä vaivalla Suomeen todistelevankaan, kuten anonyymin alkuperäinen viittaus oli. Sen sijaan Karjala on haluttu takaisin, mutta sehän on ollut Suomea vuosisatoja, lukuunottamatta Uudenkaupungin ja Turun rauhojen rajoja (ynnä vielä Värälää).
VastaaPoistaJoku viisas mutta tietämätön kirjoitti: " - - miksi jonkun maakappaleen rajojemme itäpuolella pitäisi kuulua Suomelle, jolla se ennätti olla 20 vuotta."
VastaaPoistaSiksi kun se on ikiaikaista suomalaismaata ja kansainvälisen oikeuden vastaisesti hyökkäyssodalla pois otettu.
Siinä selvittelyssä lapikasjalkaiselta isoisältäni jäi silmä Näykkijärven ja Honkaniemen pysäkin väliselle tantereelle väliaseman taisteluissa 19.2.1940.
Tarton rauhan länsipuolinen alue pl. Petsamo kuului suomalaisen hallinnon ja lainssäädännön alle vuodesta 1812 alkaen vuoteen 1944 (47).
Jos kverulanttilinjalle lähretään niin, venäjän federaation hallinnassa alueet ovat olleet alle 20 vuotta (1991). Paljopa siinä revit vakuuttavaa argumentointia.