Amerikka?

Varoitus: televisio-ohjelmien esittelyihin ei pidä uskoa.

Simon Schaman ”Mihin menet, Amerikka?” esiteltiin toissilmin eilisessä lehdessä. Illalla monet saivat nähdä viiltävän hyvän dokumentin ensimmäisen osan. Uusinta tulee sunnuntaina, toinen osa ensi tiistaina.

Schama (s. 1945) – Yhdysvalloissa opettava brittiprofessori – on liettuan juutalaista sukua. Hän oli myöhempien aikojen Bronowski tai Kenneth Clark, kunnes taidehistoriasarja ”Power of Art” räjäytti pankin.

Nyt tämä Amerikka-sarja menee suoraan historiaan.

Ensinnäkin tuntui hyvältä tulla pitämästä historian luentoa yliopistolta. Schama on yksi historian uusimman suuntauksen näkyvistä edustajista. Ihmisten rinnalla ja taustalla ympäristö on ”päähenkilö”. Tuon ajattelutavan tekivät tunnetuksi isä ja poika McNeill verkkostuiminen-kirjallaan (”The Human Web”).

Toiseksi Schama toi keskittymällä ensimmäisessä osassa pohjaveden loppumiseen tarttui ”sensuurin” Yhdysvalloissa kieltämään aiheeseen. En ole juuri tavannut amerikkalaista, joka suostuisi edes kuuntelemaan, kun tulee puhe Steinbeckin ”Vihan hedelmissä” kuvattua Oklahoman ja Kansasin tomumyrskyä, joka pimensi taivaan Washingtonissa asti.

Amerikkalaiset eivät siedä kuunnella, että kysymyksessä oli ihmisen aiheuttama ekokatastrofi. Aivan liian teollisen viljelyn johdosta pintamaa lensi huuti helvettiin, eikä tule takaisin.

”Okiet” eli äkisti köyhtyneet maanviljelijät siirtyivät lähes orjatyön oloihin Kalifornian appelsiini- ja sitruunatarhoihin.

Toinen ulkomaalainen. Roman Polanski, osasi ja uskalsi tehdä murhaelokuvan ”Chinatown” juuri tästä aiheesta, hämärän kaupoista riittämättömän pohjaveden vuoksi Los Angelesissa.

Schama vetää kysymyksen loogisesti eteenpäin. Miten pian ruoka on kalliimpaa kuin öljy? Entinen Amerikan vilja-aitta on tuhoutunut. Vettä ei ole.

Kolmanneksi Schaman dokumentti on visuaalisesti ja kerronnallisesti häikäisevän hieno. En muuten ole nähnyt suotimia maisemakuvissa sitten David Lynchin muutaman näytelmäelokuvan.

Hesarin kirjoittajan moitiskelema Schaman pönöttäminen kuvissa oli aiheen vuoksi välttämätöntä sitomaan hiukan abstraktiset asiat (pohjavesi, ilmasto, liikakulutus) yhteen.

Tämän jutun valokuva on otettu alle kuukausi sitten. Samoihin aikoihin sain Amazonista kirjan, johon televisiodokumentti perustuu.

Taidanpa uittaa kirjan tuoreeltaan kurssivaatimuksiin.

Niille joilla on parempaakin tekemistä kuin istua luennolla keskellä kaunista päivää esitän vetoomuksen: lukekaa tuo kirja.

Tuntien nykyisen kustannuspolitiikan epäilen, ettei sitä suomenneta, ainakaan kunnolla. Schama on sekä puhuessaan että kirjoittaessaan poikkeuksellisen hyvä kielenkäyttöjä. Tähän juttuun heittää ryytiä äänessä olijan häikäilemätön brittiläisyys, joka näkemäni ja kokemani mukaan koetaan mm. Kaliforniassa henkilökohtaisena loukkauksena.

(Muuan tuttavani tapaa sanoa tuntemattomille kotona Santa Monicassa: ei minulla ole puhevikaa enkä haasta riitaa – olen oikeasti britti.)

Löytyy kovakantisena ainakin Akateemisesta.