En olisi arvannut, että kukaan arvaa henkilökohtaisen profeettani, kun en muistaakseni ole maininnut edes hänen nimeään näissä kirjoituksissani.
Peter Drucker (1909-2005). Tämä liikkeenjohdon suurin nimi taisi arvata ja analysoida etukäteen enemmän suuria muutoksia ja pieniä yksityiskohtia kuin kukaan toinen.
Kun hänen tuotantonsa on niin laaja, suomennan tähän eilisen kirjoitukseni taustaksi muutamia valikoituja kohtia hyllyssä kunniapaikalla olevasta niteestä The Essential Drucker (2001).
”(s. 18). Tyypillinen liikemies vastaa todennäköisesti kysymykseen, mitä yritys on: ”Organisaatio jonka tarkoitus on tuottaa voittoa.” Tyypillinen taloustieteilijä vastaa luultavasti samalla tavalla. Vastaus ei ole pelkästään väärä, vaan asiaan vaikuttamaton…
Voitto ja kannattavuus ovat kriittisen tärkeitä – yhteiskunnalle vielä enemmän kuin yrityksille. Kannattavuus ei kuitenkaan ole liikeyrityksen ja liiketoiminnan tarkoitus, vaan sitä rajoittava tekijä. Voitto ei ole elinkeinotoiminnan selitys, syy eikä perustelu, vaan ratkaisujen osuvuuden testi. Vaikka johtajan tuolilla istuisi paratiisin enkeleitä, niidenkin olisi mietittävä kannattavuutta, vaikkei enkeli voi olla kiinnostunut voitosta…
Meidän on lähdettävä tarkoituksesta. Tarkoituksen on oltava yrityksen ulkopuolella. Se on oltava peräisin yhteiskunnasta, koska yritys on yhteiskuntaa. Liikeyrityksen määritelmistä vain yksi on tosi: asiakkaan luominen…
Vain asiakas päättää, mitä yritys on. Vain asiakkaan halu maksaa tavarasta tai palvelusta muuttaa taloudelliset voimavarat varoiksi, esineet hyödykkeiksi. Asiakkaalle tavara sellaisenaan ei ole koskaan arvo. Asiakkaalle arvo on hyödyllisyys – mitä hän itse saa tavarasta tai palvelusta.
Koska liikeyrityksen tarkoitus on luoda asiakas, yrityksellä on kaksi ja vain kaksi perustehtävää: markkinointi ja innovaatiot…
Asiakkaat haluavat oikeaa markkinointia: sitä että yritys lähtee asiakkaiden tarpeista, todellisuudesta ja arvoista. Asiakkaat haluavat, että yritys tyydyttää heidän tarpeensa. Asiakas haluaa että yritys ottaa osansa siitä hyvästä, minkä se on tuottanut asiakkaalle…
Liikeyritys voi elää vain kasvavassa taloudessa, tai siis taloudessa, jossa muutosta pidetään luonnollisena ja sallittuna. Liikeyritys on kasvun, laajentumisen ja muutoksen väline. Siksi innovaatio on välttämättömyys… Pelkkä tavaroiden ja palvelujen tuottamine ei riitä, vaan on tuotettava parempaa ja taloudellisemmin. Yrityksen kasvu ei ole välttämätöntä, mutta yrityksen on välttämättömästi muututtava paremmaksi…
Liikkeenjohto vastuussa – mutta kenelle… Eläkerahastoja ja vastaavia ei kiinnosta yritys eikä sen hyvinvointi. Yhdysvalloissa ne toimivat toisten rahoilla eikä niiden pitäisi ottaa huomioon muuta kuin välitön rahallinen tuotto.”
”Liikkeenjohdon toimialuetta ei määrittele laki eikä teknologia.”
”Liikkeenjohdon on perustuttava asiakkaiden arvoihin ja asiakkaiden päätöksiin tulojensa käytöstä.”
Niin. Liikeyrityksen tarkoitus on asiakkaiden tarpeiden tyydyttäminen, koska muualta se ei saa rahaa. Stalinistit ja fasistit yrittivät sanella asiakkaille, mitä heidän tarpeensa olivat, ja lupasivat tappaa, jos väitetään vastaan.
Markkina on vastaus sorron voimiin. Se ei tarkoita ankkalammikkoa, josta ahneimmat ampuvat ankat.
Ja lopuksi – kerrottuaan miten nopeasti hän vakuuttui Maslowin oivalluksista – Drucker listaa sellaisia organisaatioita, jotka eivät tähtää välittömän voiton maksimointiin ja nimeää nopeammin kasvaviksi hoito- ja hoivapalvelut ja opetuksen. Eikä hän jätä mainitsematta sitäkään, että USA:ssa kirkot voittavat kerran toisensa jälkeen kannattavuudessa liikeyritykset, ihmisiä kun ei motivoi liikkeenjohtajina eikä asiakkaina yksinomaan hinta.
Jos kysymys oikeasta ja väärästä (moraali) ei merkitsisi mitään, niin – porno tuottaa enemmän voittoa kuin talonrakennus, ja heroiini on kannattavampi kauppatavara kuin vakuutuspalvelut…
kai lahjoitusten ja verojen vastaanottaminen onnistuu aika pienin kuluin. Tuotteina saarnat eivät ole kalliita per henkilö. Jakelukustannuksetkin ovat alenemaan päin.
VastaaPoistaTuohon eiliseen kirjoitukseen joku Anonyymi kommentoi, että yrityksillä ei tarvitse olla omaa moraalia - asiakkaiden moraali riittää. Eli moraali olisi siis asiakasohjautuvaa.
VastaaPoistaAsiakkaiden moraali riittää? Ensinnäkin on näkökulma- tai ainakin skaalaero. Asiakas etsii omaa onneaan, yritys menestystään (ja yrityksellä on suurempi informaatio), yhteiskunta yrittää pysyä tasapainossa ja lopuksi maapallomme selviytyä elävänä.
Kun asuntoa hankkiva laina-asiakas astuu sisään ja saa ohjeet valehdella lainahakemuksessa ja valehteleekin ylisuuren lainan saadakseen, tässä on esimerkki asiakasmoraalista. Kun pankki hyväksyy miljoonien tulonsa valehdelleiden lainanhakijoiden hakemukset todellisen asiaintilan tuntien, tässä on esimerkki yritysmoraalista. Kun kymmenet suurpankit kaatuvat luottoriskien toteutumiseen (ja arvopaperisoimiensa velkakirjojen takaisinlunastukseen sijoittajilta) ja yhteiskunta avaa pankkitukihanat veronmaksajien taakaksi (nimittäin niiden veronmaksajien, jotka eivät esittäneet asiakasmoraaliaan pankin tiskillä), tässä on esimerkki yhteiskuntamoraalista.
Lopulta kaikki niemet, notkot ja kunnaat ovat täynnä kartanoita golfkenttineen vailla subprime-moraalisia asukkaitaan.
Pitäisikö arvostella miljoonaa kärpästä vai sitä, joka asetti sen paskan, josta nauttia? Kumpi on helpompaa? Jonkunhan pitäisi korjata se paska pois.
Se mikä puuttuu on regulaatio. Säännöstely on vapautettu, valvonta tietoisesti lopetettu. Sehän olisi ollut IDEOLOGISESTI harhaoppista vaatia moraalille välineitä eli regulaatiota sitten Reaganin ja Thatcherin huippukauden. Uuskonservatiivisuus näyttää olevan menossa pois muodista. Kuka kertoisi sen täkäläisen periferian poliitikoille ja Wahlroosillekin?
Yhä enemmän alan uskoa, että bloggaamisella voi todellakin saada muutoksia aikaan, mutta hiljakseen hyvä tulee.
VastaaPoistaTätä päivän aihetta jos-wahlroos-olisi-sivistynyt-ihminen muistan täällä käsitellyn aikaisemminkin.
Huomaan silloisessa (26.3.08) bloggauksessani olleeni tietämättäni druckerilaisilla linjoilla:
Jos kehittyneen läntisen ajattelun perustaksi hyväksytään jonkinlainen "ihmisen mittakaava", niin Wahlroos-Ihamuotilan brändiajattelu toimii nurinniskoin: sen sijaan että ensin tunnistettaisiin tarve ja sitten luotaisiin tuote, esim. ihmisen tarve hoitaa asioita puhelimitse johti menestystuote kännykkään, tai ihmisen universaali tarve sisustaa asuntoaan synnytti ruotsalaisen kylänpojan suuren innovaation Ikean, niin nämä ajattelevat päinvastoin että ensin on tuote, sitten etsitään tarve; siis ostetaan Marimekko (sehän on kivaa mennä valmiiseen pöytään).
Kemppinen: "... kerrottuaan miten nopeasti hän vakuuttui Maslowin oivalluksista ..."
VastaaPoistaJoo. Kaikki ovat vakuuttuneita, mutta Mawlowin tarvehierarkia ei ollut mikään tieteellinen tulos, vaan sepitteellinien kuvaus Maslowing lähipiiristä. Pahasti vino otos. Tieteellinen todistaminen taitaisi olla lähes mahdotonta ja luultavasti kyse enemmän mielialoista kuin elämänvaiheista.
Drucker kirjoitti konsulttikirjoja konsulteille perustuen konsulttitietoon.
Koska teknologia ja raha ovat molemmat transaktioissaan nopeampia kuin ihminen itse oppimisprosessissa ja yhteistoiminnassa, ihminen on tehnyt itsestään uhrin omassa systeemissään. Tästä kirjoitti mm Hbl noin 7 vuotta sitten, ja analyysin taustalla oli Maria Romantschukin entinen aviomies Leif Sallmén. Tästä alkoi minun voimakas ja lähes raivoisa alamäki (ja eheytyminen).
VastaaPoista(Olin ymmärtänyt niin paljon jo niin nuorena mutta en saanut edes lähtökohtaisesti olla mukana ja silti olen puheammattilainen, en kirjoittaja. Tämä jääkööt nyt sivuseikaksi, eli takaisin itse systeemin vikaan):
Kuitenkin (opittu) tapa voittaa ja vain voittaa vie siirtonopeuksia entistä nopeampaan. Nyt taas ns. "joku taho" taas tienaa nimenomaan siirroista; eikö rahan siirto olekin itse investointeja kannattavampi?
Siirtojen kauppaaminen on siis struktuureina vieneet tilanteen siihen, ettei ihminen enää ole itse systeeminsä moderaattori tai hallitsijakaan.
Hallitsijat istuvat nähtävästi suurten organisaatioiden huipulla ja pääsy sinne on estetty tai valvottu psykologisesti ja teknisesti: kun esim. Shellin pääjohtajan pää kaatuu (jos kaatuu) yes-yes-miesten määrä, joiden ainoa tavoite on pyrkiä hänen paikalleen ovat jo lobbailleet tiensä saadakseen juuri sen ja lobbailun taustalla on muuttumaton systeemi.
Tästä esimerkistä tuli dokumentti jokunen vuosi sitten. Kun itse pääjohtajaa haastateltiin samasta asiasta hänkin oli avuton samalle syndroomalle. Ihan mukava heppu siis - teki hommansa. Tässä myös Adlous Huxley on ollut oikeassa: pian järjestäytyy systeemi, missä alfa,beta ja gamma -työntekijät eivät uskalla poiketa reitistään ilman, että heidät ilmiannetaan. Miksi meillä on kännykät taskussa ja pian laatat korvien takaa on juuri tätä.
Näkeminen, sanominen ja toistaminen on ollut ylipääsemätöntä. Samalla olen ainakin minä koko ajan käsilläni ja puheellani vienyt myös olemassaolevia (asiakas)-prosesseja eteenpäin, eli en ole jäänyt tuleen makamaan milloinkaan. Olen saanut tuloksiakin ja silti minulle on naurettu ja minua on herjattu vain tästä syystä, että jaksan muistuttaa minne maailma on menossa. Ja nykyään osaan myös nähdä sen, ettei tämä ole yksin Euroopan ns. strategia vaan mielestäni meistä kaukana olevien maiden strategia johon tarvitaan vain pari suvereenisesti käyttäytyviä vipuja, joille "opetetaan" miten he taas puolestaan ns. voittavat yli muiden vastaavien ryhmien. Voittaminen ja sen maaninen tarve on siis kaiken takana ja tämän takana taas mm miesten hormoonitaso, joka aiheuttaa tensioita. Tästä ei olla kirjoitettu juurikaan. Minä löysin sanan "tensio" taiteen puolelta, eli filosofia oli jo sen hylännnyt aivan kuten olivat hylänneet sanan "extentio" (vrt extensio).
Kun filosofia käyttää vain extensiota analyysi menee loogisella tasolla ns. ilmassa: painovoima puuttuu. Ihminen oli tehnyt itsestään lentävän parven; tulikärpäsiä ilmeisesti?
Extentio on painoarvo, tarkoituksen merkitys asiakkalle tai missiolle!
Se on kun on ruvettu pitämään hömppänä ilmeisesti, koska tärkeitä on nähtävästi ollut se, että ajetaan takaa niitä, joiden selkäranka ei toimi automaattisesti kohti yes-yes-miesten toivetta.
Logiikan kehittyminen on syynä tähän: on annettu sellainen kuva, että tärkeintä on se, että logiikan oppitunneilla leikitään leikkiä "kuka tekee sudokun nopeiten" ja se, jonka näppäryys on muita nopeampi on voittanut.
Minunlaiset ämmät/lehmät/bitchit saadaan tyytyä siihen, että meille nauretaan.
Skrattar bäst som skrattar sist, on suomenruotsalainen sananlasku ja tästä päätellen ihan kaikki ei ole hullua siinäkään kieliryhmässä, kunhan ymmärtävät, etteivät itse kaikista kauniista käyttäytymistavoista huolimatta ole mitenkään muita parempia tai sivistyneempiä.
Jossain määrin ovat riski juuri sivistykselle olisi minun analyysini, joka johtuu siitä kohtelusta mitä olen vuosien varrella saanut näiden asioiden takia.
parhain terveisin
chris k (alias Homogarrulus)
HomoGarrulus on nyt homogarrulus.wordpress.com:ssa ja kirjoitti edellisen tekstin (ei ollut matkija vaan oikeasti minä). Syy tähän omituiseen kiertämiseen ja hieman vainoharhaiseen käyttäytymiseen on se, että sähköpostit eivät nähtävästi mene sinne minne pitäisi, vastauksia ei sähköpostitse ole tullut viimeiset 2 vuotta muutakuin erittäin harvoin. Tämä voi olla vain oman imagoni syy
VastaaPoista(eikä tahallista vaan pelon sanelema lopputulos kaikesta) mutta myös terrorismia minua kohtaan. Olen siis ruvennut pelkäämään kun ei edes intelligentia sano mitään minulle silloin kun tuon suuria avauksia ja selviä merkkejä peliin.
Luulisi, että olisi saanut edetä elämässään - mutta minulle elämä on siis vienyt päinvastaiseen suuntaan ja sen takia tulkitsen sitä terrorismiksi. Yrittivät käyttää osaamista tai älyä ensin mollatakseen minua mutta ne väittämät kumosin. Sen jälkeen otettiin kielenkäyttö ja senkin kumosin (ja ryhdyn pian kirjoittamaan asiallisestikin). Kaiken taustalla oli herja, etten osaa käyttäytyä, mutta mielestäni tämäkin on niin pyöreä väittämä, koska minun mielestä he (!) eivät osaa käyttäytyä kun herjaavat heitäkin sivistyneempää ihmistä
ja mollaavat ihmisarvoni vetoamalla ihmisarvoihin.
Minä siis homogarruluksena en ole mikään muu pseudonyymi missään muualla enää. Olen homogarrulus ja kirjoitan nyt tästedes vain wordpressin sivuilla ja minä en ole tämä komposti-nikki, joka on tullut sekoittamaan käsityksiä. Sekoittaminen on sitä mitä he osaavat koska on aina auktoriteetteja, joiden kyky erottaa aito falskista on olematon.
Kirjoitin tuon äskeisen chris k:n anonyymina ei sen takia, että pelkään kirjoittaa omalla nimelläni vaan siksi, että sain selittää tämän.
Se puolestaan siksi, että näkisitte miten manipulaatio toimii ja miten kerrostumia rekonstruoidaan ja dekonstruoidaan. Ikävää, myönnän!
Ad Lauri Gröhn:
VastaaPoistaMaslowin oivalluksilla kuvataan yleensä nimenomaan epätieteellisyyttä. M. Druckerin omat "tieteelliset" selitykset osoitettiin kapeudessaan käyttökelvottomiksi.
Monissa tieteissä metodin tieteellisyys (järjestelmällisyys, toistettavuus) voi peittää näkyvistä kysymyksenasettelun sameuden.
Olen yrittänyt toistella tässäkin blogissa fyysikon (Feynman) murhetta: ongelma on se, että tiedämme niin vähän, ja lisäksi olemme niin tyhmiä.
Ykkösläheiseni sanoo: ei ole hyväksi kummallekaan osapuolelle suunnitella taloa asiakkaan toivomusten mukaisesti. Pitää olla askeleen edellä, olla siellä, mihin asiakas ei vielä näe.
VastaaPoistaEikä ole kyse manipulaatiosta, vaan vastuun ottamisesta asiassa. Siis moraalista.
Oi, miten kaipaankaan oikean ja väärän takaisin tulemista!
Druckereita, junkkereita ja runkkareita. Kaikki olen tavannut.
VastaaPoistaKaikilta näiltä on metodin tieteellisyys hukassa hukassa.
Mitä tämä tieto on? Mielestäni tieto perustuu suurelta osin huijaukseen, valehteluun, väärinymmärrykseen ja jopa vääriin käännöksiin.
Poimi siitä sitten se todellinen gnosis.
Suurin osa liikemiehistä vastaa tuon s. 18 olevaan kysymykseen "ansaitsen palkkani, nautintoni ja vapauteni toimiessani yrittäjänä"
Joku tekee miljoonia yrityksellä, jossa vain kannettava tietokone ja puhelin, kun joku toinen tarvitsee hehtaarihallit ja sata työntekijää päästäkseen samaan, joten "mikä" se yritys on?
Ehkäpä asiakas ei nykyisin ole se tärkein, vaan yhteistoimija. Yrittäjä vaikuttaa tuloksellaan enemmän yhteistoimijaan kuin asiakkaaseen. Jopa yhteistoimijan asiakas voi olla tärkeämpi kuin oma asiakas.
Tärkeintä asiakassuhteessa on luoda asiakkaalle tarve ostaa jokin tuote tai palvelu. Tätä tarvetta tai palvelua ei tarvitse luoda yhteistoimijalle, ainoastaan asiakkaalle.
Tiedän monia yrityksiä jotka toimivat parhaiten laskusuhdanteessa ja niitä jopa perustetaan laskusuhdanteiden varalle. Se on tuottoisaa kauppaa se.
Ei se ole leninismia tai fasismia, jos luodaan tarve asiakkaalle ostaa juuri Omo-merkkistä pesujauhetta, tai Apple-tietokoneita, tai elokuvakanavia.
Opetus/koulutus on eräs tuottavimmista ja tuetuimmista aloista. Ei tarvitse kuin tarkastella kuinka paljon Suomi saa EU-rahaa ESR-projekteihin.
En usko uuskonservatiivisuuden poistuvan. Se vain kasvaa. Linjan aloitti äskettäin Venäjä, joten muiden on pakko seurata tätä linjaa... valitettavasti
Teoriakonsultti vs. afäärimies
VastaaPoistaEpäilemättä tarpeettomana jatkona eiliselle kantaisin näihin rääppiäisiin toiston siitä, että eilinen sähäkkä keskustelu (jossa kaikista puheenvuoroista oli tulla argumentteja, ihanata tai ei) pohjautui pitkälle siihen, että pelattiin eri kielipelejä. Kemppinen siis seisoi teoriakonsultti Druckerin, harteilla, Wahlroos oman afäärimenestyksensä harjalla; Herlinin epäilemättä mutkikkaaseen asemaan ei liene tarpeen viitata.
Kemppinen on usein lohkaissut siihen tapaan, että amerikkalaistyylistä asianajoa yrittävä lentäisi käräjäoikeuden (tai ainakin olisi lentänyt kihlakunnanoikeuden) salista sakkolappu perässään nopeammin kuin kouluenglannilla ennättää lausua "objection". Samaa on sanottava siitä, joka yrittäisi Druckerin tänään siteerattuja käyttää oikeudellisina argumentteina - ylioikeuden esittelyssä se varmaankin pelkästä häpsingistä hetken sallittaisiin; suullisessa käsittelyssä tuskin.
Ad Jukka Kemppinen
VastaaPoistaOnko Druckerin teoksissa joitakin jotka nousevat muiden yläpuolelle?
"Liikeyrityksen tarkoitus on asiakkaiden tarpeiden tyydyttäminen, koska muualta se ei saa rahaa."
VastaaPoistaTeoriassa ja oikeassa markkinataloudessa.
Käytännössä, kun yrityksen tuote ja asiakkaan tarve ei aina kohtaakaan, rahaa voi tulla valtiolta eli meiltä.
"Se mikä puuttuu on regulaatio. Säännöstely on vapautettu, valvonta tietoisesti lopetettu."
Voin lohduttaa anonyymiä sillä, että regulaatio on palannut. Yritys toimii tätä nykyä aikamoisessa säädösviidakossa.
"Jos Wahlroos olisi sivistynyt ihminen."
VastaaPoista"Wahlroosilla ei ole moraalia."
Varovasti Kenppinen. Björkka voi kohta suuttua ja nostaa kanteen herjauksesta.
Tietenään hän ei lue näitä juttuja, mutta joku voi kertoa....
Kun kaikilla ei ole firmaa, niin onko heillekin 400 yhtä kuin 500 ilmoitusluontoisesti?
VastaaPoistaAlla siteeraan ...:...syksyn ensimmäinen
... yo:n lehtoriliiton (YLL) hallituksen kokous. Pinna tahtoi
palaa. Ensinnäkin siellä oli infoa yliopistolain valmistelusta ja sen nykyvaiheesta.
Työnantajan esitys on tällä hetkellä, että virat muutetaan
työsopimussuhteiseksi (tekee tulevaisuudessa mahdolliseksi lakkauttaa
vaikka koko tiedekunta Perlos-malliin), mutta muuten sitten ehdotetaan
siirtymistä kaikkien työtekijäryhmien osalta virka-aikaan eli paikalla
klo. 8-16. Sen lisäksi lehtorien ja päätoimisten tuntiopettajien
kontaktiopetuksen ylärajaksi tarjotaan nykyin hieman yli 400 tunnin
sijaan 500 tuntia. Kesällä ei suinkaan ole tarkoitus tehdä tutkimusta
ja/tai lomaa entiseen malliin, vaan nyt tulisi sitten kunnon kesäloma
malliin yksi kuukausi tai vastaava. Muuten sitten kesälläkin töissä
oltaisiin virka-ajan mukaisesti, vaikka virkaa ei olekkaan.
Mahdollista olisi esim. kesäopetussessiot. Tämän jälkeen olikin esillä
jäsenkampanja YLL:n jäsenmäärän lisäämiseksi. Siihen on tarjolla
YLL-postikortteja...
Vastaus:
vastaan vain tähän eka osaan, jonka tiedän. Mistään lainsäädännöstä
tai alempiasteisesta säädöksestä ei ole kysymys, ei edes sopimuksesta
työnantajan ja työntekijäliittojen välillä. Tämä lienee niitä
Sailaksen lakeja, joita tsaari voi säätää mielensä mukaan. Tämä ei
tule menemään läpi.
Sorry en viitsi laittaa nimiä, kun ei ole ole julkisesta keskustelusta kyse mutta asia on laajasti ajankohtainen.
Toinen kysymys: mitä virkasuhteista työsopimussuhteisiin muuttaminen
todella tarkoittaa? Tänään asiasta kirjoitti jotakin joensuulainen
(kokoomuslainen nuorisopolitiikko) Muukkonen Hesarissa?
Vastaus: Paljonkin. Tässä muutama keskeinen asia:
1.) virasta ei voi erottaa kuin virkavirheen tapahtuessa. Jos virasta
erotetaan laittomasti, niin työtekijä on pakko ottaa takaisin.
Työsuhteisen voi erottaa myös laittomasti. Työnantaja joutuu maksamaan
korvauksia, mutta työsuhde on purettu.
2.) työsuhteessa pitkäaikainen sairaus on irtisanomisen perusta
(laskenut työkyky), mutta ei virkasuhteessa
3.) virka on julistettava (periaattessa) julkisessa haussa - ei
työsuhde. Virasta valintaa päättää (periaatteessa) tiedekuntaneuvosto,
mutta ei työsuhteesta. Se saattaa jopa nykylainsäädännön puitteissa
keskittyä dekaanille. Saksassa yliopiston rehtorit voivat puuttua
nykyisin professorivalintaa, jos valittu henkilö ei sovi yliopiston
"profiiliin".
...
Mummo kanasensa niitylle ajoi, pienet tipuset ne hyppeli.
Joku muu "mummo", ei tämä meidän.
Mukava että joku muukin tykkää Druckerista!
VastaaPoistaItselläni on työpaikan hyllyssä käden ulottuvilla "Essential Drucker", sieltä on aika ajoin hyvä tarkastaa mitä yritystoiminta tarkoittikaan.
Jännää on ollut havaita, että monet Druckerin "keksimät" asiat keksitään kerta kerran jälkeen uudestaan, uusilla nimillä.
Kuten vaikkapa TKK:n (nyttemmin kai Aalto-korkeakoulun) systeemianalyysilaboratoriossa lanseerattu "systeemiäly", jonka mielestäni Drucker määritti kirjoissaan terävästi ja selkeästi, tosin ei aivan yhtä ylärekisterissä.
Mutta loppujen lopuksi näissä asioissa ratkaisee toimeenpano, ei teoria.
ad catu
VastaaPoistaJK lienee saanut jo saman oikeuden sanailuun kuin mattieskohytönen...
Ad Mikko: Käsittääkseni tuo Kemppisen viittaama kokoomateos on hyvä kokoelma Druckerin parhaita / punaista lankaa.
VastaaPoistaItse luin joskus vuosituhannen taitteessa Druckerin Johtamisen haasteet (The Management Challenges of the 21st Century), joka taisi tulla ulos hieman ennen tuota Kemppisen mainitsemaa. Sekin oli (muistaakseni) kokoomateos vaikka katsoikin ettepäin ja sisälsi samoja ajatuksia kuin mittä Kemppinen referoi.
Ad Kemppinen, tai kuka vaan.
Oletko tutustunut Grameen-pankin perustajan Muhammad Yunuksen sosiaalisen liiketoiminnan malliin? Olen noin puolivälissä hänen kirjaansa World Without Poverty: Social Business and the Future of Capitalism.
Yunuksen esittää, että yritykset -- kuten ne nykyisellään tunnemme -- toimivat juurikin pääasiassa voittoatuottavina, sitä maksimoivina olioina aatteellisten- ja hyväntekeväisyysorganisaatioden keskittyessä tuottamaan sosiaalista hyvää / -tuottoa. Ja yleensä "keskittyen" myös välttämään voittoa - ja siinä sivussa monesti myös toiminnallista tehokkuutta.
Ja, että näistä vaihtoehdoista puuttuu malli, jonka päätehtävä olisi "hyväntekeväisyysorvanisaatioiden" tapaan tuottaa sosiaalista hyvää -- mutta joka tekisi sitä markkinaehtoisesti.
Tämä menee nyt hieman ohi tästä, kun tuo sosiaalisen liiketoiminnan malli ei kuitenkaan mielestäni muuta argumentteja yritysten tarpeesta toimia moraalisesti, mutta ajattlinpa viskata tällä, kun kuitenkin liippaa aihetta.
Tapsa P:lle regulaatiosta jne.
VastaaPoistaMitä se omavalvonta oikein on?
Miten Sampo-pankkia valvotaan Tanskassa?
Miten hyvin toimii luottoluokitus, kun panokset nousevat suuriksi?
Onko Enronin tilintarkastajilla moraalia?
Nimimerkki "leenan" kannattaisi ehkä päivittää tietonsa esim. virasta, virkasuhteesta ja työsuhteesta ja näiden ehdoista.. Olisi myös hyvä tunnistaa työsuhteen purkamisen ja irtisanomisen ero.
VastaaPoistacatulux:
VastaaPoistaArvostelmista ja varsinkaan sellaisista, jotka koskevat julkisuuden henkilöä on hankala vääntää kunnianloukkausta.
ad Leenan
VastaaPoistatoi 08-16 ei kaikille sovi.
Ilman työaikaa työnantaja saa usein enemmän kuin työajan kanssa. Jengi pottuuntuu aikamittareihin ja maksaa samalla mitalla: kun mitataan aikaa, muuta ei työnantaja pian saa. Jos innostus ei iske välillä 08-16 niin tough luck. Esim JK on aika tuottoisa puolenyön tietämillä. Vasemmalla kädellä tekee vartissa sen, mitä toinen puntaroisi koko päivän.
Kaikenlaisten uusien palkkausjärjestelmien myötä virkamiesten asema on rapautumassa ja edut mielivaltaistumassa. Miksi enää huolehtia rangaistuksen uhalla virkavelvollisuuksista, jos palkka voi heilua tähtien tahtiin.
Kemppisen ei pitäisi provosoitua kun provosoidaan. Wahlroosin tarkoituksena on tietenkin ollut vain ärsyttää ja siinä hän näyttää onnistuneen hyvin.
VastaaPoistaNyt käytyä keskustelua liikkeenjohtamisen moraalista voitaisiin kuvata lyhyesti näin: kyllähän se käytännössä, mutta entäs teoriassa?
Ad Jyrki Virolainen:
VastaaPoistaOnhan se niinkin, mutta kun tulee itsekin provosoitua välillä.
Tottahan sen ymmärtää, että ei kuulu hallin haukku taivaaseen.
Toisaalta on rattoisa kirjoitella, kun on sellaisessa iässä ja vaiheessa, ettei tarvitse välttämättä miellyttää ketään.
Kuten sanoi hirmugangsteri elokuvassa "Snatch" torjuessaan sokerin kahvista: "I am sweet enough." (Hänellä oli tapana syöttää liikekilpailijansa sioille, asianmukaisesti paloiteltuina luonnolliseti.)
Olen kyllä hieman ymmälläni näiden laki- ja moraalikeskustelujen pyörteissä.
VastaaPoistaOlen kuvitellut oppineeni täällä, ettei oikeudenkäynnissä ole suinkaan kyse "oikeasta" ja "väärästä", vaan jostakin muusta, tulkinnoista kai.
Mutta sitten yritysten kohdalla tällainen laintulkinta ei enää pädekään, vaan vaaditaan jotakin "moraalia".
Missä kohtaa jouduin pihalle?
Aina sanotaan ettei pidä provosoitua, kun provosoidaan.
VastaaPoistaÄlytöntä.
Jos provosoi, ei ole oikeutta valittaa kun annetaan takaisin.
ad edellinen anonyymi
VastaaPoistaSaa toki valittaa. Mainilan provokaatiosta seurasi surunvalitteluja kaikin puolin.
Mainilan provokaatiosta ei kuitenkaan annettu takaisin - Stalinhan oli johdossa pitkään senkin jälkeen.
VastaaPoistaMainilan provokaatiosta annettiin takaisin ihan porvoon mitalla, jahka ehtivät tälle puolelle. Stalinin rintama oli vasta etulinjan takana estämässä elävältä pakoa. Siinä mielessä samalla puolella.
VastaaPoistaTapsa P kirjoitti...
VastaaPoistaOlen kyllä hieman ymmälläni näiden laki- ja moraalikeskustelujen pyörteissä.
Olen kuvitellut oppineeni täällä, ettei oikeudenkäynnissä ole suinkaan kyse "oikeasta" ja "väärästä", vaan jostakin muusta, tulkinnoista kai.
Mutta sitten yritysten kohdalla tällainen laintulkinta ei enää pädekään, vaan vaaditaan jotakin "moraalia".
Missä kohtaa jouduin pihalle?
Olisiko niin, että laki velvoittaa pysähtymään punaisissa valoissa, mutta ei saattamaan mummoa kadun yli?