5. joulukuuta 2007

Pisa

Oma kokemukseni supistuu tätä nykyä pieneen määrään tohtoreita ja sellaiseksi kohta tulevia. Ja sekin joukko on poikkeuksellisen pätevää. En väitä tietäväni paljon perustutkinnon suorittajista, koska vain luennoin ja luen tenttivastauksia.

Olen puhunut Pisasta ja suomalaisesta koulutuksesta enemmän tietävien kanssa, etenkin yhden, joka on mukana sekä valitsemassa että kouluttamassa opettajia ja vielä arvioimassa heidän suoriutumistaan, ja toisen, joka on luonnontieteilijä ja katsellut kaikenlaista porukkaa etenkin TKK:n näkökulmista.

Yllättäen katson voivani väittää tässä, että Pisa-tutkimuksen tulokset ovat uskottavia. Suomalainen peruskoulu tuottaa tavattoman hyviä oppimistuloksia.

Edellä tarkoitettu kasvatustieteen tohtori eli poikani jaksaa muistuttaa, että kaikki mielikuvat peruskoulusta ovat vääriä. Minun kaltaiseni ihmiset ja teidän, lukijat, eivät yleensä tiedä peruskoulusta muuta kuin omat ja lastensa kokemukset, mikä on kovin vähän.

Korkeakoulu-uudistus eli se, jota nimitetään mm. innovaatioyliopistoksi, on kuitenkin välttämätön. Yliopistosta tulevilla on nyt heikonlaiset valmiudet työelämään ja virkoihin.

Sitä väitettä, että maassa on liian monta korkeakoulua ja liikaa päällekkäistä opetusta, ei ole helppo torjua.

Itse yritän tietysti toimia siihen suuntaan, että innovaatioyliopistossa opetettaisiin historiaa, filosofiaa, latinaa ja kirjallisuutta. En ehdi niihin kehiin. Muuten opettaisin. Toisaalta – minulla on professuuri vuoteen 2012…

Kävin taas läpi amerikkalaisten tilastotiedot. Kyllä heillä on opetuksessa ongelma. Rahaa käytetään uskomattomia määriä, mutta tulokset eivät ole kehuttavia. Hienoimpien yliopistojen palkoista 75 % maksetaan muille kuin opettajille. Tyypillisessä yliopistossa on esimerkiksi kolme fysiikan professoria ja 12 täystoimista jalkapallovalmentajaa.

Erittäin suuri osa erittäin korkeista maksuista menee erittäin korkeaan mainosbudjettiin.

USA:ssa professorin palkka on enimmillään jotain 140 000 dollaria vuodessa, meillä poikkeustapauksia lukuun ottamatta puolet ja normaalisti kolmannes. Vakiintuvaa professoria raha ei houkuttele Amerikkaan. Erotus hupenee asumiseen ja kuluihin.

Laskin tämän omalla kohdallani noin kymmenen vuotta sitten. Silloin olisi ollut yksi koulutettava lapsi.

USA:ssa viimeisimpien tietojen mukaan huippuyliopistojen lukukausimaksu on lähes 40 000 dollaria vuodessa, ja siihen tulee asuminen ynnä muu lisäksi. Stipendejä on, mutta kuka uskaltaa laskea niiden varaan? Siis yhden lapsen kouluttamiseen menee suunnilleen tavallisen kansalaisen koko bruttopalkka.

Arvioiden mukaan muutamat huippuyliopistojen huippuoppilaat saavat erittäin korkean lähtöpalkan, mutta ennen pitkää koulutaustan merkitys hämärtyy. Työelämän näytöt nousevat tietysti näkyviin ja etenkin niiden puuttuminen.

Huippupalkka merkitsee hyvästejä normaalille elämälle. Työ vie niin paljon aikaa, ettei rahaa ehdi käyttää.

Itse pidän pahimpana huippukoulujen sairaan kilpailun siirtymistä työpaikoille.

Nuoret kulkevat partaveitsi hihassa valmiina viiltämään kurkun auki keneltä tahansa, jos luvassa on pisteitä.

Kaikkein kuuluisimmat yliopistot ovat hullujenhuoneita, joissa hullut kouluttavat hulluja.

Näillä vähillä lauseilla jatkan eilistä kirjoitusta ja väitän, että sielullisessa vaarassa ovat hyvin lahjakkaat ja ihmisasioissa vähälle jääneet nuoret.

Ennen sanottiin, että (Amerikassa) kenestä tahansa voi tulla presidentti.

Kuka haluaisi George W. Bushiksi?

50 kommenttia:

  1. Ihmiset arvioivat toisiaan jatkuvasti. Lienee osa lauman itsesuojelua. Keskiverto löytää eniten kavereita. Tyhmyrit ja älyköt heivataan helposti yli laidan. Keskiverto ei ehkä edes tunnista kummasta oli kyse. Ei sukua... ei kaveri ... ei siskon kummin kaima.. en aina ymmärrä... siis menköön. Te "Einstein" siellä - hus tyhmä - pois koulusta.

    Yleisen innovaatioyliopiston sisään voisi perustaa tarkkisluokkia erityisen noheville tyypeille. Ruokkisivat toinen toisiaan. Proffat tuskin pysyisivät aina kyydissä. Laadun tae?

    VastaaPoista
  2. Pisa -tulosten on sanottu olevan tulosta siitä, että oppilasaineksemme on "tasalaatuisempaa" kuin monessa muussa maassa. Toisaalta tämä seikka on pyritty ottamaan huomioon laskettaessa tuloksia (tutkimuksen taustamuuttujissa on erilaisia oppilaiden sosioekonomista taustaa ja koulun sijaintia, oppimisympäristöä sekä opettajien ja oppilaiden suhteita mittaavia kysymyksiä).

    On myös väitetty, että hyvät tulokset olisivat korkealaatuisen opettajankoulutuksen ansiota. Itse olen hieman huolissani tällaisista kannanotoista. Suurin osa nykyistä opettajakuntaamme on saanut koulutuksensa ennen 1990-luvun puoltaväliä. Heidän saamansa koulutus oli aivan eri tavalla perusteellista kuin se, mitä me nyt pystymme tarjoamaan. 1990-luvulla opettajankoulutuksesta poistettiin huomattava määrä pienryhmäopetusta. Tämä muutti voimakkaasti etenkin taito- ja taideaineiden opetusta. Samalla vähennettiin myös lukiokurssien kertaamista ns. opetettavissa aineissa sekä opetusharjoittelun seurantaa.

    Muutos johtuu siitä, että käytännöllisesti suuntautuneen opettajankoulutuksen on ollut mukauduttava uusiin määrällisesti (ylempinä korkeakoulututkintoina ja julkaisuina) mitattuihin laatuvaatimuksiin. On erikoista, että toimivaksi osoitettua järjestelmää pyritään jatkuvasti muuttamaan ulkomailta haettujen todistetusti heikompilaatuisten esikuviensa mukaiseksi.

    VastaaPoista
  3. Ah unohtui hyvä esimerkki: Niin ja te "Mannerheim" siellä, Suomen kadettikoulu ei kylläkään kaipaa kaltaisianne "vallattomia vikureita". Mutta niin vaan Chevalier Mannerheim tilattiin Venäjältä junailemaan itsenäisyys 10 luvulla ja pelastamaan se 30 luvulla. Näitähän löytyy... hyvä on tietysti haukkua jälkikäteen. Ei hän kuitenkaan ollut NIIN suuri. Tarkemmin ajatellen hän oli jo vanhus ja vastus... kritisoivat eräät sodan jälkeen. "Kovat jätkät" eivät varoittaneet Marskia suurhyökkäyksestäkään vaikka tiesivät, että peräti Ruotsissakin tiedetään. Lampaita. Jollakin systeemillä organisaatio oli päätynyt heitä pullolleen.

    VastaaPoista
  4. Kuka haluaisi George W. Bushiksi?

    Täydellinen edesvastuuttomuus on kieltämättä houkuttelevaa.

    VastaaPoista
  5. Omat kokemukseni peruskoulusta pohjautuvat kouralliseen tuttuja peruskoulun opettajia. Ovat sita mielta, etta koulut ovat jakaantuneet kahtia; hyvissa voi opettaa, huonoissa yritetaan saada oppilaat istumaan ja riisuttua puukoista ja puntareista.

    Kun ei ole koulumaksuja niin paikasta hyvassa koulussa maksetaan asumalla kalliimmalla alueella.

    VastaaPoista
  6. Jo vain sie väärin kysyt, hywin runsaasti!
    Pusikko on tehnyt itsensä naurettavaksi pelleksi vaikka hilluukhin mustakaapujen nimhin vapahtajana. Kuka piru se ehon tahon nauretavaksi haluvaa?

    Mutta maaliman vappaimman kansan residentiksi killa olisi imua kai vaikka Lipposen Paavolla, jopa Siilinjärven kävelevällä kataistrofilla, jos vain puplikaanit hoksaisi niitä tingata.

    VastaaPoista
  7. Helsingin yliopiston palkkamenoista 80 % menee hallintoon. Hullut tarvitsevat runsaasti hallintoa, jotta pysyvät tiellä. Ja runsaasti täytettäviä lomakkeita ja muuta sälää, jotta eivät ehdi liikaa ajatella. Niinhän Venäjänmaan tsaarikin aikoinaan päätteli elikkä filosofointi on vaarallista, kun ihmiset tuppaavat siihen mahdollisuuden saadessaan kehittelemään mitä kummallisempia ajatuksia. Kun hallinto on hyvää ja sitä on riittävästi, ei jää aikaa joutavaan.

    VastaaPoista
  8. Opettajankoulutus on kansainvälisessä verrannossa hyvää. Esimerkiksi Britanniassa opettajankoulutuslaitoksen pääsykokeissa kysytään esimerkiksi tällaista pähkinää: paljonko on 10 x 10.4? On tapauksia, jotka ovat tenttineet asian 15 kertaa ennen kuin ratkaisu on ilmestynyt heidän intellektuaaliseen näköpiiriinsä. Mutta onko suomalainen opettajainkoulutus hyvää jossakin absoluuttisemmassa merkityksessä, on toinen juttu. Etonin lukukausimaksu on 35 000 puntaa. Huumeongelma on merkittävä ja kurssitarjonta ei ole juuri ihmeellisempi kuin suomalaisessa maalaislukiossa (yksi vieras kieli ja joko kreikka tai latina). Mutta on myös toisenlaisia esimerkkejä. Japanissa väestöstä 75 % käy yliopiston. Viime kesänä tehdyn koulu-uudistuksen tavoitteena siellä on nostaa akateemista tasoa, lisätä isänmaallisuutta ja opettaa moraalia. Koulukiusaaminen ja epäinhimillisyys rehottaa kovan kilpailun koulutusmaailmassa siellä.

    VastaaPoista
  9. Tässä yhteydessä.
    Itse lopetin oppivelvollisuuskouluni tarkkailuluokalta viidentoista vanhana.

    En oikeastaan muista että koko kouluaikana koulussa olisi esitetty mitään tietoa tai taitoa, kieliä lukuun ottamatta, jotka eivät olisi olleet ennestään tuttuja; enemmänkin päin vastoin, koulukirjoissa tieto oli yleensä vanhentunutta.

    Pari vuotta myöhemmin jäi sitten iltakoulu kesken, kun yksinhuoltaja ei voinut sekä lukea että käydä töissä, ja siirryin vaatturikouluun , josta minut haettiin musiikkiopistoon ja...

    Nyt sitten, kolmekymmentä vuotta myöhemmin, olen opettanut opettajia opettamaan.

    VastaaPoista
  10. Muistelen lukeneeni selvityksestä, jossa todettiin Ivy League -koulutuksen olevan pikemminkin seuraus kuin syy menestykselle. Siis jotenkin niin että missä tahansa kohtuullisen hyvässä yliopistossa kohtuullisen lahjakas opiskelija sai niin paljon kontakteja, että työelämä sujui yhtä hyvin kuin kalliimmasta opinahjosta valmistuneilla.

    Vaan löydänkö lähdeviitteen? No en tietenkään.

    VastaaPoista
  11. Pisasta ihan vähän...keväällä 2005 olimme länsi-Kreetalla,pienessä Sfinarin kylässä. Tavernan emännän selvitettyä,mistä olemme,hän puhkesi paikallisTV:stä näkemänsä Pisadokumentin perusteella kehumaan Suomea. Eikä sanailu ollut vain small talkia turistille.
    Kiinnostus oli varsin aitoa.

    VastaaPoista
  12. Ad Olli Sulopuisto:

    Totta.

    Sen verran täytyy kumminkin täsmentää, että oppiaineilla ja tiedekunnilla on eronsa. UCLA:n Medical School lienee aika hurja lääketieteessä. UC Berkeleyn Law School on omaa luokkaansa nimenomaan uuden teknologian juridiikassa. USC on ylivoimainen ykkönen elokuva- ja mediaopetuksessa (ja sijaitseekin parin kilsan päässä Hollywoodista).

    Ja sitten esimerkiksi kirjallisuuden opetuksessa on ollut eriskummallisia kasvualustoja (Sweeney jne.)

    Mielenkiintoista muuten, että suomalaiset eivät tunne lainkaan nimeltä edes tiettyjä Ivy Leaguen ylioistoja.

    VastaaPoista
  13. Olin Turun yliopistolla hommissa yli kolmekymmentä vuotta. Virkaurani alussa ei hallinnon olemassaoloa paljon huomannut. Liekö ollut talousjohtaja ja joku palkanlaskija.
    Kun lähdin eläkkeelle oli erikoisesti taloushallinto paisunut kuin pullataikina tai paremminkin pahanlaatuinen kasvain, joka ruokki itse itseään ja lastasi laitoksille erilaisia turhanpäiväisiä paperitöitä. Virkojen saaminen laitoksille oli työn ja tuskan takana, mutta hallinnon puolelle niitä tuntui riittävän. Kaikenlaista suunnittelijaa. Suunnittelijahan on toimihenkilö, joka suunnittelee kahdeksan tuntia päivässä, käy välillä heittämässä kitusiinsa maksalaatikot ja suunnittelee. Ja katso: fläppitaulu täyttyy organisaatiokaavioista, laatikoista ja viivoista. Mikä ilo, mikä täyttymys! Ja kaikenlaista puolipakollista jatkokoulutusta, jonka anti on tyhjää täynnä ja poissa tehokkaasta työajasta. Kävipä Jari Sarasvuokin Kutsuttuna luennoitsijana. Eivät kysyttäessä kertoneet paljonko nyhjäisi parituntisesta itsetehostuksesta.
    Näiden suunnittelijoiden sijaan olisin mieluusti ottanut pari jalkapallovalmentajaa, vaikka itse suhtaudunkin urheiluun,- sanoisinko nyreästi. Olisivat vähemmän häirinneet ihmisten työntekoa. Minun fläppitaulussani suunnittelijan organisaatiolaatikko on saunan takana.
    Pelkäänpä (kuten anonyymi totesi HY:n kohdalla), että näin on ja tulee olemaan kaikissa korkeakouluissa olkoon sitten vaikka innovaatio-.

    VastaaPoista
  14. Vastustan yliopistojen karsimista ja keskittämistä. Riittävä valikoima korkeamman opetuksen ahjoja takaa laajan tarjonnan koulutuspohjassa.

    Se on ikään kuin riskien hajauttamista. Vähäinen määrä yliopistoja on omiaan vääntämään koulutusta saroille, jotka palkitsevat kyllä lyhyellä juoksulla mutta jotka ajan hampaassa ovat ohuita.

    VastaaPoista
  15. ad anonyymi,

    Mihin ihmeeseen perustuu väite, että Helsingin yliopiston palkoista 90 % menee hallintoon? Vuoden 2006 toimintakertomuksen mukaan vain 1500 yhteensä 7500 työntekijästä on hallintohenkilökuntaa. Eivät he ole varmastikaan niin hyväpalkkaisia, että heidän osuutensa palkkamenoista olisi noin pahasti vinoutunut.

    VastaaPoista
  16. Tuntevat, jos ovat intohimoisia
    yliopistourheilun seuraajia.
    Tämän vuoksi nuo mainitsemasi
    jefu-valmentajat

    VastaaPoista
  17. No uusia uutisia löytyy ainakin täältä lähes päivittäin:http://piraattiliitto.org/

    VastaaPoista
  18. "Mielenkiintoista muuten, että suomalaiset eivät tunne lainkaan nimeltä edes tiettyjä Ivy Leaguen ylioistoja."


    Sivistäkäämme suomalaisia koska blogeilla on myös pedagoginen tehtävä. Alla on Ivy League -yliopistojen ultralyhyt oppimäärä:

    Brown University
    Columbia University
    Cornell University
    Dartmouth College
    Harvard University
    Princeton University
    University of Pennsylvania
    Yale University

    VastaaPoista
  19. /mek kirjoitti: "Kun ei ole koulumaksuja niin paikasta hyvassa koulussa maksetaan asumalla kalliimmalla alueella."

    Oppivelvollisuuden alkaessa täytettävät lomakkeet ainakin Espoossa ovat hupaisia: koska lapselle osoitettavaa koulua kutsutaan "lähikouluksi", iedustellaan, mikä on toive lähikouluksi. Jos vaikkapa kivenlahtelaiset toivoisivat Westendinpuiston koulua, rakennuksen siirtokustannukset olisivat melkoiset; kun ei vuori tule Muhammedin...

    Anonymi kirjoitti: "Japanissa väestöstä 75 % käy yliopiston."

    Japanilaisten (kaupallisen ja juridisen alan amamttilaisten) itse kertomasta olen ymmärtänyt, että haluamaansa yliopistoon voi olla todella vaikea päästä, mutta tutkinnon saaminen ei sitten useimmiten ihmeitä vaatisi.

    Petja kirjoitti: "En oikeastaan muista että koko kouluaikana koulussa olisi esitetty mitään tietoa tai taitoa, kieliä lukuun ottamatta, jotka eivät olisi olleet ennestään tuttuja".

    Merkittävin, alati uutta tarjonnut harjoitusaine lukiossa oli laaja matematiikka. Lukuaineista ainakin fysiikassa ja kemiassa oppi paljon uutta.

    Kemppinen kirjoitti: "Mielenkiintoista muuten, että suomalaiset eivät tunne lainkaan nimeltä edes tiettyjä Ivy Leaguen ylioistoja."

    Tässä Kemppisen esittämä ihmettely on reilua kuin Barcelonasta palannut päivittelisi, ettei vakaasti kotona ahkeroinut naapuri erota La Ramblaa sambasta. Eikö ole mielenkiintoisempaa, että yleensä useimmat tunnemme tämän termin - vaikkemme ehkä tunne virolaisten osakuntien tapoja, Heidelbergin ylioppilasiloja tai osaa googlettamatta selittää termiä "red brick university".

    VastaaPoista
  20. Mitä ihmettä tarkoittaa "USA:ssa professorin palkka on enimmillään jotain 140 000 dollaria vuodessa, meillä poikkeustapauksia lukuun ottamatta puolet ja normaalisti kolmannes."?

    Meillä professorin palkka on kai 5000 euroa kuukaudessa (akatemiaproffilla 6500-7000) eli vuodessa 62500 euroa (akat.prof.81000-88000) eli taaloina 90000-128000...

    VastaaPoista
  21. Opiskelun kustannuksia ei voi laskea ainoastaan maksetuissa lukukausimaksuissa. Tekstissa vahatellaan aivan liikaa tulevan palkan merkitysta. Yhdysvalloissa esim. PhD:n keskipalkka on muistaakseni n. 95 000 dollaria vuodessa, ja tama siis alasta riippumatta. Kalleimmilla aloilla (opiskelumaksujen suhteen) palkat voivat olla reippaasti 140 000 dollarin pinnassa ja nyt ei puhuta vain parhaimpien huippuopiskelijoiden palkoista vaan keskipalkasta. Lisaksi en sanoisi, etta kilpailu jenkkiyliopistoissa on sen suurempaa kuin Suomessakaan, ehka jopa painvastoin.

    Lisaksi Yhdysvalloissakin voi opiskella halvemmalla, jos ei valitse huippuyliopistoa. Pitaa muistaa, etta Yhdysvaltojenkin TOP50 yliopisto on varmasti vahintaan samaa tasoa kuin esimerkiksi Helsingin Yliopisto ja niissa kustannukset eivat ole lahimainkaan mainittua tasoa.

    Lisaksi palkkaero ei todellakaan valttamatta kuihdu suurempiin elinkustannuksiin, varsinkaan kun verotus on paljon paljon pienempaa. Itsellani on kylla sen verran kokemusta Yhdysvaltojen elinkustannuksista.

    Ja Pisasta viela muutama sana:
    Suomalaisessa peruskoulujarjestelmassa on varmasti todella loistavia piirteita, mutta on taysin selvaa, etta esim. matematiikassa PISA ei testaa niita valmiuksia, joita yliopistoissa matemaatikoilta vaaditaan. Loppujen lopuksi kuitenkin yliopistokoulutuksen tuottama osaaminen on se, milla Suomen menestysta esim. taloudellisesti ja muillakin merkittavilla elintasoon vaikuttavilla mittareilla mitataan. Ei pitaisi tuudittautua hyvanolontunteeseen suomalaisen koulujarjestelman loistavuudesta, kun esim. lahjakkaiden opiskelijoiden tukeminen on aivan lapsenkengissa verrattuna lahes mihin tahansa ei-skandinaaviseen lansimaahan. Matemaatikot ovat puhuneet tasta paljon ja lahes kaikki PISA-tutkimukseen perehtyneet tuntevat taman matemaatikkojen kritiikin, mutta liian usein siihen suhtaudutaan valinpitamattomasti.

    nimim. Manhattanilla asuva opiskelija

    VastaaPoista
  22. Mitä ihmettä se hups hörisee? Onko hups lyhenne?

    VastaaPoista
  23. JK:
    "Kaikkein kuuluisimmat yliopistot ovat hullujenhuoneita, joissa hullut kouluttavat hulluja."

    Kuten Oxford - tuo todellinen luurankokaappi.

    Johdannoksi:

    Kerstin Lindman- Strafford ”Paraneeko poikani skitsofreniasta?”, Sahlgrenin kustannusliike, 1996

    VastaaPoista
  24. Ad Pentele hoi:

    Katso kun meillä professoreilla on se UPJ, jonka jäljiltä palkka on mitä sattuu. Minulla on n. 3 000 netto, mutta sitä hilaa ylöspäin laaja kirja ja joukko tutkimusprojekteja joukko tohtoreita, jotka molemmat merkitsevät yliopistolle rahaa.

    UPJ on uusi palkkausjärjestelmä - uskomaton työmäärä haastetteluineen jne.

    VastaaPoista
  25. Ad Anonyymi:

    Olet oikeassa - Ph. D pohjana on yli kolme kerta enemmän kuin high-school.

    Tavallinen hyvä yliopito on minunkin suosikkini. Lisäksi esimerkiksi parhaiten tuntemani Berkeley on University of California Berkeley, ja osavaltion lapset pääsevät merkittävästi halvemmalla.

    Berkeley on siedettävä paikka kai siksi, että siellä on paljon B.A.:ta lukevia tavallisia nuoria. Huippujengi ei hallitse. Stanford on minulle henkilökohtaisesti jo paikkana hyvin vastenmielinen. Se on yksityinen yliopisto. Kieltämättä se kuitenkin on tutkimuksen huippua. Opetuksesta en ole ihan niin varma.

    VastaaPoista
  26. Hei hyvä Jukka Kemppinen,


    Kiitos tärkeistä pohdinnostasi.
    Tuo eri maiden koulujen vertailu on vaikeaa monistakin eri syistä.
    Vertaillaanko sitten valtion tai kunnan ylläpitämiä kouluja?
    Jos näin, niin tietenkin Suomi
    ja muut Pohjoismaat pärjäävät hyvin. Muuten voihan sen ajatella
    myös niin, että muualla on sitten
    todellakin huonotasoisia kouluja, eikä niin, että meillä on hyviä.

    Tuo innovaatioyliopisto juttu, minkä esitit on huonosti argumentoitu, oikeastaan en huomannut mitään argumenttia kirjoituksessasi, jota voisi
    edes arvioida. Olisitko ystävällinen ja antaisit jonkun
    perustelun näkemyksesi puolesta.
    Nyt se jää "vähän" ilmaan.
    Mistä se johtuu, että yliopistosta
    tulevilla on heikot valmiudet työelämään? Yliopiston tavasta
    tehdä juttua, eikö totta? Miksi sille ei sitten tehdä mitään?
    Miksi muuten yliopistossa olevat
    opettajat, päättäjätkään eivät tehneet oikeastaan paljon mitään, kun olisi ollut mahdollisuus vuosikaudet hioa argumentteja oman sivistysyliopistoihanteensa puolesta
    vai oliko niin, että ei haluttu edes sitä. Miksi yliopistolaiset
    eivät yritä aktiivisemmin parantaa
    asemaansa? Kyllähän koulujen opettajatkin ovat onnistuneet siinä
    hyvin.


    Ystävällisesti ja kunnioittavasti Matti Taneli

    VastaaPoista
  27. Hupsin eka kommentti hieno, analyyttinen ja oivaltava näkemys rakkaasta peruskoulusta, joka lienee kaikkien demarien lempilapsi.

    Peruskoulun(=tasapäistämismyllyn) rahoitukseen suunnattiin, ei vaan syydettiin, 70-luvulla niin paljon rahaa, että jokainen nykyisin koulullamme käyvä oppitarvikekonsultti muistelee kaiholla aikaa, jolloin rahaa oli ja aina ostettiin kaikkea roinaa.

    Ja paljon.

    Pisan ylistys aiheuttaa vierailujen tulvia myös meidän kouluumme.

    Realistina ja skeptikkona kysyisinkin asiantuntijalta eli Kemppinen juniorilta, onko pisa-tutkimuksessa huomioitu maahanmuuttaja oppilaiden osuutta Pisa-tutkimuksen otannassa.

    Pisan parhaat maat kuten Suomi, Taiwan, etelä-Korea kun ovat sellaisia maita, joissa väestö on alkuperäistä ja homogeenistä.

    Esim. Saksassa ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuus on todella suuri.

    Ja näin ollen kielivaikeudet, islamin uskon ja KULTTUURIN asenne, vain miesten koulutus on tärkeää,

    heijastuu Pisan tuloksiin Saksassa ja myös muualla maissa, joissa ulkomaalaistaústaisten oppilaiden osuus on suuri??

    Vai onko Pisan otannassa huomioitu tämä seikka???

    VastaaPoista
  28. ad erastotenes aleksandrialainen et ali
    Toimintakertomukset ovat kertomuksia. Tai satuja. Miten vaan.
    Aiemmin mainitsemassani oppilaitoksessa tutkimushenkilökuntaan kuuluviksi laskettiin mm. ulkopuolisella (siis firmojen) rahoituksella toimivia määräaikaisia tutkimusapulaisia. Kaiken huipuksi näillä ulkopuolisilla oli täysi äänioikeus esim. laitosneuvostovaaleissa. Ajatelkaapas, että jonkun sinänsä hyvän kaupallisen yhtiön palkkaamat tutkijat ja tutkimusapulaiset pystyvät äänivolyymillaan määräämään laitosneuvoston tietyn osan kokoonpanon. Laitosneuvostolla on melkoinen valta laitoksen rahankäytössä ja monessa muussakin.
    Onneksi päädyin eläkkeelle (kaikki mahdolliset vuodet tehneenä) eikä tarvinnut ruveta rettelöimään tätäkin vinoutumaa vastaan. Voi tietysti olla, että marmatukseni on turhaa ja muutoksia ohjesääntöihin on tehty. Enpä usko. TY on (oli?) ainakin luonnontieteellisten aineiden osalta melko pahasti ulkopuolisen rahoituksen ohjattavissa. Yliopisto on paha ja vastenmielinen työyhteisö. Se on myös suljettu yhteisö, josta ulkopuolinen kuvittelee vaikka mitä sivistynyttä. Tosiasiassa, -muutakin työelämää nähneenä-, en missään muualla ole kohdannut vastaavaa sivistyksen, johtamistaidon, solidaarisuuden, empatian, jne puutetta kuin yliopistossa. Firma Happich in Wuppertal, Elberfeld oli yliopistoon verrattuna hieno, turvallinen ja ennenkaikkea solidaarinen työpaikka, jossa me suomalaiset, turkkilaiset, afgaanit ja marokkolaiset yhteistuumin kohotimme saksalaisten elintasoa.

    VastaaPoista
  29. Uusimmassa Kanavassa oli kaksi mielenkiintoista artikkelia yliopistoista: Mikko Puhakan-Matti Virenin "Riittääkö vain yliopistojen nimien muuttaminen" sekä Antti Hautamäen "Yliopistojen ja seutukunnan yhteistyö innovaatiotaloudessa". Niissä sivutaan tämänkin keskustelun asioita. (Muuten, Kanavassa myös mielenkiintoinen Timo Vihavaisen "Jälkisanat" otsikolla "Suvereenia menneisyyden hallintaa".)

    VastaaPoista
  30. ad erastotenes...

    Se oli lukuna n. 80 % (ei 90)ja oli esillä viime keväänä. Heitin lonkalta. Saattaa siis olla epätarkka, mutta ainakin kokonaiskustannusten (hallinto-muu)suhde oli suurinpiirtein tätä luokkaa. Erilaislla laskutavoilla saadaan hieman erilaisia tuloksia - mutta oleellisesti kustannusten suhde on se, että hallinto kuluttaa ylivoimaisesti eniten yliopiston resursseja.

    En ole vielä kertaakaan yliopistourani aikana havainnut hallinnon suunnalta mitään, mistä kannattaisi maksaa noin paljon. Muutama kullanarvoinen vaksi löytyy. Muinoin Rönnberg ja nyt Timppa. Tilanne olisi onnellinen, jos hallinto tyytyisi vain työllistämään itseään, mutta kun se ulottaa tärkeillen lonkeronsa sinne, missä sillä on vain haittavaikutuksia. Eikö voitaisi perustaa innovaatio-hallintoyliopistoja. Kaikki osapuolet tulisivat onnellisemmiksi.

    Olen täysin samaa mieltä Turun suunnan kanssa näistä suunnittelijoista. Ja kaikesta tästä huolimatta, kun haluaisi käyttää uusinta opetusteknologiaa, niin joka toinen kerta mikään ei tunnu toimivan.

    Liitu ja taulu - siihen on meidän luottaminen.

    VastaaPoista
  31. Ja vieläkin provosoituneena. Siis opetusmenetelmiin. Anonyymi on oikeassa: ei ole liitua ja liitutaulua voittanutta. Tai hiekkaa ja keppiä. Power Pointit ja erilaisten kalvojen heittelyt eivät todellisuudessa opeta yhtään mitään. Niistä ei kerkiä tekemään kunnon muistiinpanoja. Kun opettaja vääntää skitsiä vaikka biokemiallisesta reaktioketjusta liitutaululle, se syntyy siinä ja nyt ja riittävän hitaasti, jotta opiskelija ehtii reagoimaan vaikka kysymyksillä. Nämä audiovisuaaliset opetusvälineet auttavat vain opettajaa luistelemaan todellisesta tehtävästään. Ne ovat siten "syvältä". Tuon ilmaisun sisältöä ja merkitystä pohdiskelit edellisessä blogissasi. Alkujaanhan kaikki oli perseestä. Kun sekään ei riitä, on mentävä syvemmälle (peremmälle)siis perä-, sigmoidi-,paksu- tai jopa umpisuoleen saakka.

    VastaaPoista
  32. Erastoteneelle ja muillekin,

    laskettaessa hallintotyön osuutta palkkamenoista on tärkeää muistaa, että varsinaisen hallintoväen lisäksi tutkimus- ja opetustehtäviin kiinnitettyjenkin työaikaa hupenee hämmästyttävän paljon hallintotehtäviin. Professoreilla ja muilla laitoshallintoon sotkeutuvilla voi ylittyä 50 %:kin pahimmillaan!

    VastaaPoista
  33. Suomalaiset menestyvät lukitutkimuksissa, koska suomea luetaan kuten se kirjoitetaan. Jostain kuitenkin on syntynyt prosenteissa valtava joukko nuoria, joka on jo syrjäytetty ojanpyörtänölle.

    Luku- ja kirjoitusvaikeudet heijastelevat yksilön neurologisia ongelmia järjestää maailmaa ja ymmärtää sitä. Myös oman itsen ymmärrys yksilönä on monilla luku- ja kirjoitushäiriöisillä ongelmallista. Oman paikan löytäminen maailmassa kiteytyy nykyisin kiinnostuksen puutteeksi, mutta todellisuudessa kysymys on ennemminkin vieraudesta, jota aivokemiansa takia kaoottisessa tai tyhjiömaailmassa elävä nuori kokee. "Maailma on toisten tekemä ja minä vain satuin syntymään tänne."

    Peruskoulun jyrän alle jäi kansalaiskoulu, jonka konsepti oli geniaali. Siellä vahvistui monen käytännöllistä luovuutta omaavan nuoren ote elämään hänelle sopivalla tavalla. On ikävää seurata, miten pyörää keksitään vaivalla uudelleen sen jälkeen kun taito- ja taideaineet on arvotettu marginaaliin.

    VastaaPoista
  34. ad persault

    mä olen ohon kaveri

    VastaaPoista
  35. Ainakin itselläni on kovin suuri epäusko näiden Pisa-tulosten validiteettia kohtaan. Tosin olisin mielelläni väärässä, mutta ainakaan nämä maailman parhaiksi väitetyt tulokset eivät näy millään tavalla maamme akateemisen maailman suorituksissa, pikemminkin päinvastoin.

    Tässä mielessä professori Kemppisen heitto yhdysvaltalaisista yliopistoista hieman ihmetyttää, stipendeihin ei voi tietysti luottaa aivan yhtä paljon kuin "valtioon" (siis tähän suureen ideaaliseen ja sosiaalidemokraattiseen hyvinvointivaltioon), mutta tästä loogisesti seuraava ajatelma, että akateemisesti "lahjakkaat" jäisivät maassa alvariinsa "hyödyntämättä" pelkästään taloudellisten seikkojen vuoksi, ei kyllä sekään ole ihan "propagandavapaassa" maalissaan.

    Täysiä stipendejäkin perusopintoihin jaetaan kymmeniä tuhansia joka vuosi, ja koulukohtaisten stipendien kanssa lukumäärä on mitä ilmeisemmin kuusinumeroinen. Myös suomalainen voi päästä osasta näistä osalliseksi, erityisesti (kotimaisen) perustutkinnon suorittamisen jälkeen.

    Siis poleemisesti kärjistäen, vaikka kaikki Suomen kiistämättä sosiaalisesti oikeudenmukaisen peruskoulun käyneet kerääntyisivät yhteen puhaltamaan henkeä toimivaan kvanttigravitaatioteoriaan, ei se näiltä kyllä näiltä syntyisi, vaikka puhkuisivat tuhat vuotta.

    Se nyt on vain niin, että yhdysvaltalaisissa yliopistoissa on sodan jälkeen syntynyt lähes kaikki relavantti tiede, ja Suomen "yliopistoissa" ei juuri mitään.

    Missä ovat edes nykypäivän Väisälät, Nevalinnat ja kumppanit?

    Vastausta tähän ei muuten löydy viittaamalla populaareja tieteestä kertovia kirjoja tehneiden nimiin, vaikka tekijät olisivatkin päässeet jo jopa naistenlehtiin... :(

    VastaaPoista
  36. http://www.youtube.com/watch?v=RNtGYdm2rOY&feature=related

    VastaaPoista
  37. Amerikkalaisten osuus Nobel palkinnoista on melkein puolet, tiedepalkinnoista yli puolet. Sikalaiset jalkapallovalmentajat taitaa olla fiksumpia kuin meikalaiset professorit.

    VastaaPoista
  38. Dr.Blind: "Japanilaisten (kaupallisen ja juridisen alan amamttilaisten) itse kertomasta olen ymmärtänyt, että haluamaansa yliopistoon voi olla todella vaikea päästä, mutta tutkinnon saaminen ei sitten useimmiten ihmeitä vaatisi."

    Pitaa hyvinkin paikkaansa; vaikein vaihe on (hyvaan) yliopistoon paaseminen, sen jalkeen seuraa 4 vuotta leikkia ja laulua ja valmis tutkinto. Tyopaikka etsitaan kolmannen vuoden lopulla, eli valmistuminen on varmaa vaikkei mitaan tekisikaan.

    Joukosta erottuvat sitten harvat maisterikursseille pyrkijat jotka joutuvat jo oikeasti opiskelemaankin.

    Paikkaa hyvassa yliopistossa aletaan hakemaan viimeistaan peruskoulun kolmannella; koulun jalkeen lapsi siirtyy iltakouluun jonka lisaksi elamaan ei sitten muuta mahdukaan.

    Normaali japanilainen peruskoulu vaikuttaa aivan samankaltaiselta kuin suomalainenkin. Se kova kilpailu ja opiskelu tapahtuukin iltakouluissa, jotka taas ovat vanhempien valitsemia ja maksamia.

    VastaaPoista
  39. Ad Omnia:

    Kolulmbus / Elisa reistaa nyt tosissaan. Epäilen islantilaisia.

    Kirjoituksista: USA:n tavalliset eli keskinkertaiset yliopisto-oiskelijat ovat heille onegelma.

    Tiedeyliopistojen saavutuksista ja tasosta ei kannata kiistellä. Se on aivan huikea. Mutta siinä puhe on post-grad-porukasta eli jatko-opiskelijoista.

    Tästä viimeksi mainitusta luulen jotain tietäväni jopa kokemuksesta.

    Tosin en ehkä koskaan käynyt CalTecissä ja myös MIT on jäänyt väliin.

    Se on tuo Amerikkaan matkailu tätä nykyä niin vaivalloista.

    Keskeinen tietolähteeni on dekaani N.N., joka tuntee ja kokoontuu yhdessä sadan tiedeyliopiston dekaanien kanssa. Tyypillinen tausta: Saksan juutalainen, pienenä pärekoriin mahtuvana Michiganiin, jossa isä toimi sitten kunnanlääkärinä, ja itse isona Cornellin kautta Berkeleyhin hankkimaan rahoja Lawrence Labille ja sitten opetamaan kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden rajapintaa.

    VastaaPoista
  40. Power point is evil by Tufte
    Käytännössähän PPT/PPS on kelpo luentokeikalla, kun on kerrottava 10-1000:lle ihmiselle 20-40 minuutissa maailmankaikkeuden syvin olemus (eikä yksikään kuulijoista ole yhtään hajulla siitä, mistä tuo äijä tuolla framilla puhuu...). PPT/PPS on lavaste esitystä varten. Opetus on sitten jo toinen juttu ja se on aina vuorovaikutusta ja opiskelijan oman ajattelun katalysointia (jalostetaan informaatio tietämykseksi).
    Mutta tutustukaapa tähän, Cmap tools:
    http://cmap.ihmc.us/

    VastaaPoista
  41. Persault,

    Minäkin teen yliopistolla töitä ulkoisen rahoituksen turvin. Niin tekee laitoksellamme jokainen, jolla ei ole professorin, lehtorin tai laboratorioinsinöörin virkaa. Kaikki raha on joltain projektilta tai erityismomentilta. En kyllä sanoisi, että meidän äänemme laitoksella vaikuttavat tutkimuspoliittisiin päätöksiin. Meillä on määräaikaiset virkasuhteet emmekä me uskalla pullikoida professoreja vastaan. Jos teollisuuden vaikutusvalta yliopistoihin kanavoituisi meidän kauttamme, olisi se onnellisen vähäistä.

    Tieteen rahoitus tulee nykyään yliopiston ulkopuolelta. Tämä on tutkimuspoliittinen valinta, josta saamme kiittää oikeistoa.

    PISA-tutkimus ei muuten mittaa todellakaan "tieteellisen" matematiikan osaamista. Sen sijaan se mittaa tavalliselta ihmiseltä vaadittavan kielellisen, luonnontieteellisen ja matemaattisen ymmärryksen tasoa. Sitä, mitä vaaditaan demokraattisen yhteiskunnan kansalaiselta. Ja kyllä: maahanmuuttajaväestön vaikutus on huomioitu. Suomi voittaa vertailun myös, jos oppilaiden taloudellis-kulttuurillinen sekä etninen tausta huomioidaan.

    VastaaPoista
  42. Catulux: "Onko pisa-tutkimuksessa huomioitu maahanmuuttaja oppilaiden osuutta Pisa-tutkimuksen otannassa."

    Otettiin huomioon. Pisa 2000 -testissä (lukeminen, lukutaito, luetunymmärtäminen) käytettiin muun muassa näitä taustamuuttujia selitettäessä tuloksissa ilmenneitä eroja:

    Student and school variables used in the model

    In order to explain reading achievement the following groups of variables were included:

    • Individual characteristics of the student: Gender, engagement in reading.

    • Socio-economic background variables: Family structure, occupational status of parents, number of books at home, cultural communication with parents, home educational resources, immigration status.

    • Instruction and learning: Time spent on homework, achievement press, grade.

    • Perceptions of school and learning climate: Disciplinary climate, student-teacher relations, sense of belonging to school.

    • School characteristics: Mean of parents’ occupational status, mean of engagement in reading.

    Analysoitaessa tuloksia havaittiin, että tärkein selittävä muuttuja oli luokka-aste (testiin osallistuneet 15-vuotiaat olivat käyneet eri maissa eri määrän kursseja)
    Toiseksi tärkein oli maahanmuuttajastatus. Tulos oli tilastollisesti merkitsevä niiden oppilaiden osalta, joiden kummatkin vanhemmat olivat maahanmuuttajia. Kolmanneksi tärkeimmäksi selittäväksi tekijäksi nousi yksittäisten oppilaiden sitoutuneisuus lukemiseen/ harrastuneisuus (engagement in reading). Tällä havaittiin olevan lievä yhteys perheen sosio-ekonomiseen taustaan.

    Matemaatikot ovat tosiaan kritisoineet pisa -tutkimuksia. Kritiikki vaikuttaa osittain ihan pätevältä, osittain siitä kuultaa se, etteivät kriitikot ole tutustuneet testituloksin kuin lehtien kautta. Mittauksen kohteena näyttää olleen matematiikan käytännön soveltaminen arkitilanteisiin, ei mekaaninen laskutaito.

    Pisa -keskustelua hämmentää ylipäätään sen irrallisuus todellisesta tutkimuksesta.

    VastaaPoista
  43. Ja vielä peruskoulun kriitikoille. Olen parannuksen tehnyt entinen peruskoulun kriitikko. Miksi parannus? No siksi, että peruskoulu oli(!) puutteineenkin paljon parempi vaihtoehto kuin vanhan systeemin tekohengittäminen. Käykää Itävallassa ja nähkää kivettynyt järjestelmä! Puhutaan sitten lisää.

    Puheet peruskoulun tasa-arvoisuuden nimissä harjoittamasta tasapäistämisestä ovat yleensä vääriä. Olen silti hieman huolissani inkluusioaatteen varjopuolista. Erityisoppilaat näyttävät olevan tällä hetkellä vähän tasa-arvoisempia kuin ne, joita oli aikanaan tapana kutsua normaaleiksi. Erityisoppilaita integroidaan normaaliopetukseen tasapuolisuuden nimissä, samasta syystä opettajankoulutukseen pitää ottaa puhevikaisia.

    VastaaPoista
  44. Kolulmbus / Elisa reistaa nyt tosissaan. Epäilen islantilaisia.

    Ottaen huomioon nämä kommentit, voisin kuvitella, ettei islantilaisilla ole näppejä pelissä tässä asiassa.

    VastaaPoista
  45. McKinsey&Company selvitti miten maailman parhaat peruskoulutusjärjestelmät on tehty:

    Tästä pääset lukemaan Suomi-hehkutusta (pdf, jotain 7mb).

    VastaaPoista
  46. Aasinsiltaa vääntämällä saan Linux kouluun -hankkeen jotenkin liitetyksi Pisa-teemaan:
    http://linuxkouluun.googlepages.com/
    http://www.linuxkouluun.fi/

    VastaaPoista
  47. telemakhos. Kiitos kommenteista. Mielenkiintoista.

    peruskoulussamme on äärettömän paljon hyvääkin ei siinä mitään. itsekin työläisperheestä lähteneenä tunnustan tasa-arvon voiman ja hyödyt.

    Mutta.

    paljon on myös parannettavaa. Peruskoulu on yliteoreettinen ja kädentaidon osaamista ei paljon arvosteta; farisealaista kirjaviisautta vaan.

    Aikoinaan kun työtä riitti lapio-,kirves- ja reautakanki-linjalla ei teoriaa tarvittu vaan duunarit kävivät kansankoulun ja se oli siinä.

    Nyt tälle samantyyppiselle porukalle ängetään teoriatietoa, ja kieliä.

    ruotsia, englantia opetetaan sellaisille jotka eivät edes osaa suomen kieltä. Onkos siinä mitään järkeä??

    Lisäksi "ihmisen derivointi" ja sen ns. normaalin oppilaan käsitteen pienetyminen huolettaa. Näyttää siltä, että erilaiset persoonallisuudet typistetään monenlaisilla ABcd ja efgh-diagnooseilla.

    Erityisopetuksen määrärahat nousevat koko ajan ja siinähän ei varmasti pitemmän päälle ole mitään järkeä. Luulen ma....

    VastaaPoista
  48. ad erastotenes aleksandrialainen
    Myönnän, kärjistin, ehkä puhuin suulla suuremmalla.

    VastaaPoista
  49. Otin tekstistäsi tämän kohdan (siellä on paljon kiinnostavaa):

    "Rahaa käytetään uskomattomia määriä, mutta tulokset eivät ole kehuttavia."

    joka kertoo sen, ettei oppimista voi ostaa tai edes palvella: se on työ, aivan kuten hyvä kunto. Kun on itse prässännyt lihakset maitohapolle tietää, mitkä vaatimukset ovat. Opettaja ei voi millään lailla tuottaa maitohappoa vaikka tuottaisi mielekkäitä ohjelmia.

    Tätä ei olla enää ehkä nykyään valmiita tekemään vaikka lukeminen sujuukin tuntikaupalla - sillä on aina helppoa sanoa, että oli opetuksen vika, ettei jokin onnistunut. Paine on siksi osa problematiikkaa, mutta miten sitä mittaisi? Kamelin tapa imeä tietoa ei ole sitä mitä haetaan.

    Tässä on siksi mielestäni kyseessä kahdenlaisesta kompetenssista; muistaminen (nimet/käsitteet) ja looginen kokonaisuus merkitysten jakajina. Eli voi tietää jokaisesta alueesta jotain, olla hyvinkin monella tavalla tietoinen ja ymmärtää kaikenlaiset relaatiot ja yhteydet ja silti pääasiat saattavat jäädä koko yliopistolta vain unholaan tai siirtyvät taustalle.

    Näin meinasi käydä mielestäni: keskustelu innovaatioyliopistosta oli laajaa ja osoitti miten erilaista käsitystä oli liikkeellä. Onneksi oli niin hyvä keskustelu!!

    Ns. unohdus voi myös olla tietoisen indoktrinaation tavoittelua: taikurin temppu ei perustu siihen mitä hän tekee, vaan siihen mitä hän ei tee; mikä ei näy!

    Sama koskee mediaa: Se mikä kulloinkin valitaan on se, mistä sitten puhutaan: Se mitä on jätetty pois jää siksi yleensä unholaan: "pois silmistä on pois mielestä" liian usein. Nyt Suomesta jäi se, että täällä hoidetaan jokainen: myös laitapuolen kulkijat (!) ja sen takia Suomi on edelleen suljettu piiri. Jos koulutus heittää suurimman osan ulos koulusta eikä ole tehdastyötä enää tarjolla maa täyttyy maleksijoista..ja se maksaa (ja suo uuden kohderyhmän joillekin toimitsijoille varsinkin jos heidän vanhemmillaan on rahaa).

    Olemme siksi mielestäni pakostakin nationalistinen maa niin kauan kun tämä laki hoidosta pidetään voimassa. Tätä ei voi unohtaa kun poliittisesti kenties ihaileekin kaikenlaisia malleja: toiminta on silti sidottu siihen mikä ON eikä siihen mikä VOISI OLLA. "Om ej om i vägen vore", sanoo ruotsalainen.

    Heti kun laki ei pidetä voimassa voi rahaa valua sisään ja ulos eri lailla, mutta sitten ollaankin jo valittu mm amerikkalainen malli ja hyvinvointiteesit muuttuvat automaattisesti. Näin kauan on siksi ehkä turha puhua palkoista sillä Suomessa on vain 1/4 porukasta tuottavassa työssä ja jos kolme lepää kun yksi tuottaa rahaa niin siitä ei pitkälle heru (ilman ikuisia lainoja).

    Pääasialla tarkoitan varsinaista missiota: miksi yliopistolla ollaan ja miten oppiminen hoituu (eikä vain opettaminen). Opettaminen on tehokasta, mikäli opettaja itse ylläpitää omaa taitoaan riittävän korkealla. Se taas on mahdottomuus mikäli kaikki aika menee lomakkeiden täyttämiseen jne?

    Samalla olen sitä mieltä, että myös kuvitellaan että osataan riittävästi - ja itseihailu maksaa kapenevan maailmankuvan merkeissä.
    Tämä on vain oma hypoteesini.

    Hyvää alkavaa viikkoa
    z

    VastaaPoista