Kiusallinen virhe. Roomalaisilla oli terve ajatus. Emme opi elämää, vaan koulua varten. Joku, varmaan opettaja, käänsi sen sitten toisinpäin.
En ole ikinä nähnyt koulua, jossa opittaisiin elämää varten, ellei oteta huomioon peruskoulun ala-astetta ja rippikoulua.
Peruskoulu, lukio ja yliopisto ovat pitkiä ja pimeitä käytäviä, joiden läpi on juostava nopeasti laput silmillä.
Juopottelua ja ilonpitoa ei pidä kuitenkaan unohtaa.
Koulussa voi oppia hyödyllisiä ja hyödyttömiä taitoja. Tärkeintä on tietysti, ettei pyöri kotona vanhempien jaloissa tai ryytymässä raunioittavan ajanvietteen uhrina.
Hyvistä kouluista on paljon harmia. Helsingissä sellaisia kouluja ovat muiden muassa SYK ja Ressu. Tapiolan lyseo eli virallisesti Teknillisen korkeakoulun yläaste ei liioin ole huono.
Hyvissä kouluissa käytetään häikäilemättömästi lasten puolustuskyvyttömyyttä ja opetetaan heille sellaisia asioita, joita on vaikea oppia aikuisena, kuten yhteen- ja poislaskua. Saksan vahvat verbit on myös kovaa kamaa.
Koulussa lapset tai nuoret tutustuvat toisiinsa ja oppivat tulemaan jollain tavalla toimeen toistensa kanssa. Tässä mielessä luokaton lukio tuntuu harhaiskulta.
Eilen puheena olleiden USA:n yliopistojen ongelma on kaupallisuus. Nuoria näennäisopetetaan näennäisammatteihin tekemään näennäistöitä. Pahoja esimerkkejä ovat lakimiehet ja lääkärit. Lakimiehet aiheuttavat vakavia yhteiskunnallisia kuluja jatkuvilla rettelöillä, jotka saattavat johtaa jonkin rahasumman siirtämiseen yhtiöltä toiselle, kunnes se toisessa oikeudenkäynnissä siirtyy taas takaisin.
Kuin näpertelisi kultaisia kaloja ja saatuaan seitsemäntoista kalaa valmiiksi sulattaisi ne ja aloittaisi jälleen alusta.
Lääkäreiden tehtävä on määrätä lähes terveille potilaille hyvin kalliita lääkkeitä vakuutusyhtiöiden hyväksymistä kirjoista, joista epäilyttävin on tällä hetkellä DSM, Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. Siinä mm määritellään surullisuus sairaudeksi, johon auttavat serotoniiniin vaikuttavat pillerit kuten Prozac. Tosin ne saattavat aiheuttaa myös kouluampumisia, mutta siitä ei käsikirjassa hiiskahdeta. – Haluaako joku lyödä vetoa, tuleeko Jokelan ampujan lääkevalikoima enää koskaan puheeksi? Yhtyneet lääketehtaat pystyvät painostamaan kaikkien maiden lainsäätäjiä.
Kysymys? Vastaus?
Korkeakoulut ovat levällään ja hajallaan. Ammatillinen koulutus on kukaties avain. Yliopistossa ammattiin kouluttaminen on outo ja ennenkuulumaton ajatus.
Kouluttaminen enemmän tai vähemmän hyödylliseen ansiotyöhön on iso asia. Kouluttaminen kouluttautumaan on yliopistojen tehtävä, ja se on se on se innovaatio, joka olisi nyt taas toteutettava.
Amerikkalaisen koulumaailman kaupallisuus, joka on tässä vertauskohtana, johtaa taloudelliseen ja kulttuuriseen tyhjäkäyntiin. Ranskalainen häikäilemättömän elitistinen koulujärjestelmä johtaa elitismiin.
Saksa melkein voitti kaksi kertaa maailmansodan ammatillisen koulutuksen uranuurtajana. Melkein ensimmäisenä otettiin opetettavaksi aliupseerit ja sitten sorvarit.
Onneksi heillä oli malttamattomia kenraaleja ja sitten todella outoja ajatuksia pyöritteleviä hulluja liikkeenjohtajia ja diktaattoreita.
Ad Omnia:
VastaaPoistaKieltämättä käytin eräänä tietolähteenä The New York Review of booksin laajaa katsausta USA:n kouluja koskeviin uusiin kirjoihin.
Artikkelin kirjoittaja oli vetänyt koulutulukujen rinnalle köyhien lasten ja vankien lukumäärän. Verrokkimaana oli Norja.
Tästä YLE:
Yhdysvalloissa ennätysmäärä vankeja
Julkaistu 06.12.2007, klo 04.11
Yhdysvalloissa on eniten vankeja maailmassa väkilukuun suhteutettuna, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kertoi keskiviikkona. Vankien määrä maassa on nyt myös suurempi kuin koskaan ennen.
Vuoden 2006 lopussa Yhdysvaltain rangaistuslaitoksissa oli yli 2,25 miljoonaa ihmistä. Vankien määrä on suurempi kuin koskaan ennen.
Järjestön mukaan vankien määrä maassa on kasvanut noin 500 prosenttia viimeisten 30 vuoden aikana.
Yhdysvalloissa on 751 vankia jokaista 100 000:ta kansalaista kohti. Luku on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi Kiinassa, missä vankeja on 119 jokaista 100 000:ta asukasta kohti. Libyassa vankeja on 217 ja Iranissa 212 jokaista 100 000:ta kansalaista kohti.
Human Rights Watchin mukaan hallinnon tilastot kertovat myös rajuista rodullisista eroista. Mustaihoisia miehiä on vangittuna 6,2-kertaisesti valkoihoisiin nähden. Lähes kahdeksan prosenttia kaikista 30-34-vuotiaista mustaihoisista yhdysvaltalaismiehistä oli vankilassa vuoden 2006 lopussa.
"Koulussa lapset tai nuoret tutustuvat toisiinsa ja oppivat tulemaan jollain tavalla toimeen toistensa kanssa. Tässä mielessä luokaton lukio tuntuu harhaiskulta."
VastaaPoistaPäinvastoin, luokaton lukiohan osuu napakymppiin. Ehkä jatkuva opiskelu samassa ryhmässä tiivistäisi sen pienen porukan ryhmähenkeä (tokikin niiden parin sakista syrjäytyvän hissukan kustannuksella), mutta sosiaalisuuden oppimisen kannalta luokattomalla lukiolla on kuitenkin se etu, että uusiin ihmisiin on paljon enemmän mahdollisuuksia tutustua. Lisäksi välillä joutuu harjoittelemaan sitä toimeen tulemista ihan ventovieraidenkin kanssa.
Ad Arto Kekkonen:
VastaaPoistaMikä ettei noinkin.
Olen romanttisesti rakastunut entiseen kansakouluun ja entiseen armeijaan.
Armeijan alokasaika ja minulla sairaalareissun jälkeen taas tykimiehnä olivat nyt arvioiden todella silmiä avaavia vaiheita.
Muutoin sitä vain nyhjää kaltaistensa kanssa.
Siellä oli sellaisia kiiminkiläisiä kavereita, joilla oli aivan oma viisautensa.
Hyvää Itsenäisyyspäivää! Ulkona sataa eikä viitsi vielä lähteä lenkille, joten ehtii kommentoimaan. Viitettä en nyt etsi, mutta muistinvaraisesti: USA:n vankimäärä on mielenkiintoinen myös työttömien kannalta. EU:ssa on "työttömiä" enemmän kuin USA:ssa, mutta jos lasketaan vangit ja työttömät yhteen, niin USA on taas ykkönen. Tässäkin. Niin se käy.
VastaaPoistaPS. Onko "Langalla" (the wire) tuttu? Siinä sitä on nohevaa yhteiskunta-analyysia.
Minäkin rakastin kansakoulua. Oli mukava opettaja ja kaikki lapset samassa sakissa.
VastaaPoistaJospa olisikin jatkettu samaa linjaa eli laitettu kaikki lapset käymään koulua yhdessä ylioppilaiksi asti.
Kukin saisi valita ne aineet, jotka hänelle sopivat hänen kykyjensä, harrastustensa ja tulevaisuudensunnitelmiensa mukaisesti.
Sellainen oli amerikkalainen koululaitos siihen aikaan, kun olin USA:ssa vaihto-oppilaana ja pääsin "amerikkalaiseksi ylioppilaaksi". "Lukio" oli luokaton, mutta monenlaiset kerhot ja koulujuhlat tarjosivat paikan, missä tutustua toisiinsa.
Sama systeemi toimi vielä hyvin ainakin Kanadassa 1980-luvulla, jolloin kolme lastani kävivät koulua Torontossa ja jatkoivat opiskeluaan sikäläisessä yliopistossa.
Amerikan alamäki alkoi, kun Reagan valittiin presidentiksi. Pieni huippurikkaiden joukko pääsi valtaan. Se oli täysin epäamerikkalainen käänne sen maan historiassa.
Luokaton lukio on nimensä veroinen. Siis luokaton. Oppilaat hortoilevat päivän mittaan kuka missäkin porukassa. Ei siinä mitään sosiaalista synny. Meidän luokalla kaukana 50-luvulla oli niin kova yhteishenki, että siitä porukasta ei johonkin kujeeseen syyllistynyttä olisi paljastanut rikospoliisikaan. Koko luokka istui sitten jälki-istuntoa yhtenä miehenä (ja naisena, yhteiskoulu nääs) yhden syntisen puolesta. Oi niitä aikoja.
VastaaPoistaLääketehtaat ja niiden ohjauksessa lääkärit vähättelevät määrätietoisesti psyykenlääkkeiden haittavaikutuksia ja varsinkin näiden uusien serotoniinin takaisinoton estäjien (SSRI, mikä nimihirviö), joihin Prozackin (fluoksetiini) kuuluu. Niitä määrätään tuosta vain ja resepti uusitaan sen kummempia utelematta.
Kokemusta on. Puoli vuotta essitalopraamia (Cipralex): näköhäiriöitä, antidiureettisen hormonin erityshäiriö ja lopulta pohjukaissuolihaava. Käytön lopettamisen jälkeen ("vähitellen" ohjeen mukaan) epämääräisen ajan kestävä krapulamainen tila.
Aseenkantolupia en vielä ole palauttanut poliisilaitokselle, mutta tämä kokeilu riitti minulle.
Yhdysvaltain nykyinen lainsäädäntö on tähdätty nimenomaan vähäosaisia vastaan. Saadaan paskasakki vankiloihin (kuinka monta yksityistä?) kaduilta maleksimasta.
Muistan hämärästi jonkin dokumentin meksikolaissyntyisestä monilapsisesta miehestä, jolle iskettiin viisi vuotta,-taisi olla enemmänkin-, nuken varastamisesta. Oli nimittäin kolmas kerta. Ei armoa.
Mutta ollaan me niin itsenäisiä että.
Yläasteista muuten voisi todeta sen, että PISA-tutkimuksen näkökulmasta katsottuna Suomen yläasteet ovat erittäin homogeenisia. Koulujen sisäiset erot dominoivat enemmän kuin missään muualla.
VastaaPoistaLukioiden välillä voi olla eroja.
Kirkkoisä Augustinus päätyi De Magistro teoksessaan siihen, ettei kukaan voi opettaa sanoilla kenellekään mitään uutta. Koska teos on aika vähän tunnettu, kannattaa mainittu kohta varmaan nostaa esiin. Argumentti on hieno, vaikka tarkemmin ajatellen ei ehkä murtamaton. ”Jos oppilas tuntee entuudestaan ne asiat, joihin hänen opettajansa sanat viittaavat, opettaja ei opeta hänelle mitään uutta. Jos oppilas ei tunne entuudestaan opettajan kertomia asioita, eivät opettajan sanat merkitse hänelle mitään. … Sanoilla ei voi opettaa toiselle mitään uutta tietoa. Uusi tieto perustuu aina omaan pohdintaan ja sen seurauksena saavutettuun ymmärrykseen.”
VastaaPoista(Augustinus: De Magistro 10.33; 11.37)
Hetkinen, jos ymmärsin tämän - tiesin sen jo entuudestaan. Kääk.
Läpi koulujen kaikkien. Ja sitten vielä läpi koulun, lukion opettajana. Vastarannankiiskenä kaiken aikaa. Paska reissu, tulipa tehtyä.
VastaaPoistaPojallani kaveripiiri koostuu porukasta, jossa on ensin päiväkotikavereita Kontulasta ja siihen sekoittuneena Kulosaaren englanninkielisen koulun kavereita.
VastaaPoistaMonet poikani tarharyhmäkaverin pikkuveljet ja sisaret seurasivat poikaani Kulosaaren kouluun ja näin se muodosti rajapinnan missä Kontulan ja Vesalan koulukkaat kohtasivat Kulosaaren ja kansainvälisen yhteisön.
Sama peliporukka, joka aloitti meillä kokoontumisen kun poika oli ala-asteella, käy Pikku-D:n syntymäpäivillä tummassa puvussa.
Vatkausta...
Hei hyvä Jukka Kemppinen,
VastaaPoistaKiitos paljon kirjoituksestasi.
Sinulla onn kyllä hyvä huumorintaju
ja kirjoitat varsin terävästi.
Mutta siitä huolimatta en kannata
innovaatioyliopistoa tai huippuyliopistoajatusta, koska sen puolesta on argumentoitu muun muassa niin, että sillä tavoin tänne Suomeen saataisiin muun muassa korkeatasoisia
tutkijoita ulkomailta ja että
osittain senkin myötä myös "hunajaa" vuotaa muille yliopistoille ja korkeakouluille.
Epäilen. Myös jatkuvan
kasvun ideologia on ristiriitaista
ajattelua -mahdonta toteuttaa maailmassa, jossa erilaiset resurssit ovat rajallisia.
Muutenkin koulutuspaikkojen keskittäminen tuottaa koulutuksellista "autio-
maata" ilmiselvästi niille alueille, jossa koulutusta ei
ole. Tämä luo osittain koulutuksellista epätasa-arvoa. Pitkät välimatkat myös
vaikeuttavat opiskelua, vaikka
onkin hienot multimedialaitteet.
Mullakin on kokemusta (ja olen saanut myös hyvää opetusta sitä varten) myös etäopetuksesta, myös netissä, "yhteinen alusta"
tapahtuvasta.
Me voimme luoda sivistysyliopistoa
edelleenkin, jos vain haluamme.
Me voimme luoda kouluihin ja yliopistoihin elämänkatsomuksellisia keskustelufoorumeita, jos vain meillä on poliittista tahtoa.
Tärkeää on muistaa, että ihmisestä
on kysymys myös tuotantoelämässä,
nimittäin ennen pitkää talouselämänkin toimet hidastuvat
ja loppuvat, jos ihminen ja ihmisyys ei ole enää edes potentiaalisesti käytettävissä.
Ystävällisesti Matti Taneli
Tämä ei liity mitenkään päivän ai-
VastaaPoistaheeseen,mutta päätin ottaa asian
esille juuri tällä foorumilla,koska
tätä blogia moni kait lukee.
Nyt kun kuukausi on kulunut,on ai-
ka ja pakko todeta,että poliisin
toiminta Jokelassa oli p-stä ja
pelkurimaista.
Ennen kun tää Karhukopla tuli
paikalle,kytät ( tamperel. termi)
seisoivat tumput suorina tekemättä
mitään ja menemättä sisään koulu-
rakennukseen noin tunnin ja 25 min.
ajan.
Auvisella oli käytössään 500 luo-
tia.Hän olisi voinut tappaa vaikka
100 ihmistä.Mutta tämä fiksu oppi-
las oletti virheellisesti,että kun
poliisi on jo pihalla,niin se tulee
saman tien sisään.Väärin.
Ja ampui itsensä.
Miksi ihmeessä niistä kymmenistä
poliiseista ei löytynyt vaikkapa
viittä vapaaehtoista,jotka olisivat
todenneet:" Kaikesta päätellen
siellä heiluu yks' kaveri pyssyn
kanssa.Ja mitä pitempään,sitä enem-
män ruumiita tulee.Jätkät:eiköhän
hoideta tää homma!"
Uskoin joskus ,että poliisit suo-
jelevat meitä jopa oman henkensä
uhalla.
En usko enää.
Velttoa,pelkurimaista toimintaa.
Lauri Huuskonen,Tampere.
V-tun lällärit.
"Peruskoulu, lukio ja yliopisto ovat pitkiä ja pimeitä käytäviä, joiden läpi on juostava nopeasti laput silmillä."
VastaaPoistaKielikuvasi ei oikein tunnu istuvan opiskelemiini yliopistoaineisiin. Useissa humanistisissa tieteissä ja yhteiskuntatieteissä opiskelu on melkoisen kaukana putkesta: vapaat kurssivalinnat, vapaat sivuaineet, pitkät ja epämääräiset valmistumisajat, linjasta täysin poikkeavat tutkielmien aiheet...
Liiankin kaukana: laitetaan opiskelijat tekemään vapaasti kirjatenttejä ja esseitä, kun ei ole resursseja kontaktiopetuksen järjestämiseen. Pahimillaan valinnan vapaus tarkoittaa sitä, että valitset vapaasti tenttikirjasi, joiden aiheista et saa keneltäkään (kunnollista) ohjausta.
Opiskelijat putkeen ja tutkimusaihe professorin listalta -menetelmä lienee kuitenkin tuottoisa?
Kemppinen kirjoitti aiemmin: "Koulussa lapset tai nuoret tutustuvat toisiinsa ja oppivat tulemaan jollain tavalla toimeen toistensa kanssa. Tässä mielessä luokaton lukio tuntuu harhaiskulta."
VastaaPoistaArto Kekkonen kirjoitti: "Päinvastoin, luokaton lukiohan osuu napakymppiin - - sosiaalisuuden oppimisen kannalta luokattomalla lukiolla on kuitenkin se etu, että uusiin ihmisiin on paljon enemmän mahdollisuuksia tutustua. Lisäksi välillä joutuu harjoittelemaan sitä toimeen tulemista ihan ventovieraidenkin kanssa."
Molemmat ovat oikeassa, mutta puhe on nähdäkseni eri lajeista: Kemppinen puhuu koripallosta, ihmissuhteen kuljettamisesta, tukijalasta; Kekkonen kohdalle tulevaan tilanteeseen reagoimisesta, oman paikan pitämisestä eli lentopallosta.
ad lauri huuskonen
VastaaPoistaPidetäänpä käsitteet selvinä. Luoti on eri asia kuin patruuna. Jokelan ampuja käytti tarkkuuspistoolia, jonka kaliperi oli .22. Huomaatko pisteen ennen kakkosia. Nythän suomalaiseenkin puhekieleen on tarttunut älytön amerikanismi: piin arvo on kolme piste jotakin. EI OLE. Piin arvo on kolme PILKKU jne. Elikkä merkintä .22 tarkoittaa 0,22 kaliberin luotia, elikkä 0,22 tuumaa ts. n. 5.6 mm. Kaliberi on pieni ja luodin lähtönopeus myös.
Jos sillä aikoo tappaa on osuttava ns. todella lamauttaviin keskuksiin. Ydinjatkokseen. Nenän läpi. Esimerkiksi. Inhottavaa tämä tällaisten tosiasioiden käsittely.
Mitä poliisin toimintaan tulee, en tunne riittävästi olosuhteita sitä arvostellakseni.
Nämä ovat satunnaistapauksia, joihin eivät päde mitkään etukäteissuunnitelmat, ei auta jälkikäteensyyttely, on todellakin nostettava kädet pystyyn: näin vain kävi. Onko sitä niin vaikea hyväksyä? Pitäkää tsunamina.
Mitä te siellä pöhellätte! Voitte filosofoida maan ääriin, mutta totuus on se, että ihmiselle on luotu peruskuviot, joiden avulla tulla toimeen toistensa kanssa: Älä tapa, älä varasta, älä helvetissä tee sitä eikä varsinkaan tätä. PERUSKUVIOT, te ääliöt! Sen jälkeen voitte tietää atomit ja muut mikrobit tai kotilot! Kulduuri, your ass!!
VastaaPoistaad Sikuri
VastaaPoistaKiitos kun muistutit esimerkilläsi siitä, miten "tulla toimeen toistensa kanssa". Jatkossa osannemme käyttää yhtä sivistynyttä kieltä kuin Sinä. Kulduuri, just. Sitä tämä blogi onkin kaivannut!
Jos oppilas ei tunne entuudestaan opettajan kertomia asioita, eivät opettajan sanat merkitse hänelle mitään. … Sanoilla ei voi opettaa toiselle mitään uutta tietoa. Uusi tieto perustuu aina omaan pohdintaan ja sen seurauksena saavutettuun ymmärrykseen.
VastaaPoistaMieshän oli täysi tampio. Ei ketään tietenkään voi opettaa termeillä, joiden sisältöä hän ei tunne. Pitäähän asia jotenkin selittää.
No ei ehkä ihan täysi kuitenkaan: omaa pohdintaa tarvitaan. Sitä tosin ei "pelkkään" oppimiseen varmaankaan tarvita niin paljon kuin tekstissä annetaan ymmärtää. Ihmisen kyky ottaa vastaan tietoa on niin vähäinen, ettei siihen vaadita paljoa prosessointia. Loppu pureskelu voi mennä lähes huomaamatta kaiken muun ohessa joskus hieman myöhemmin.