Mustat autot

Tieteessä tapahtuu on erittäin hyödyllinen lehti. Se on verkossa. Uusimmassa numerossa keskustellan Wikipediasta, enimmäkseen tutuin äänenpainoin.

Tere Vadén tosin melkein sanoo, että kuka tarvitsee täsmällistä tietoa. Saisi sanoa suoraankin.

Kannatan ilman muuta tekstiä, joka on vähän sinne päin, kuin sellaista, joka pitää varmasti kutinsa.

Viimeksi mainittu on määritelmän johdosta erittäin laajaa ja vaikeaselkoista. Jos haluan kirjoittaa mustista autoista, saan muistikuvalleni vahvistuksen - Fordin A-malli oli yksi niistä autoista, joilla tehtiin Suomessa politiikkaa.

Samassa numerossa arvioidaan Leif Sundströmin kirja Fasismi. Mainiota. Minulle riittää se uutinen, että fasismista on nyt suomeksi kelpo kirja, jossa puhutaan ehkä liikaa Saksan ja Italian fasismista / natsismista. Olen samaa mieltä kuin arvostelija - näistä on olemassa runsas ja tasollisesti ylittämätön vieraskielinen kirjallisuus - myös siis englanniksi.

Toinen esimerkki epämääräisen tiedon hyödyllisyydestä on tuttavani Tapsa Onnelan linkkaama Agricola-historiasivuston uusi blogilista. Kyllä, mukana ovat Sedis, Jokisipilä ja Kemppinen sekä useita muita. Harmi että osa jengistä kirjoittaa päiväkirjaa. Blogina julkaistu päiväkirja ei kuitenkaan ole rehellinen eikä kattava. Tai ainakaan minun silmääni ei ole sattunut sellaista.

Tämä Sundström sanoo oivaltavasti (toteaa arvostelija), että Suomessa fasismin levieämistä jarruttivat välimatkat, huonot kulkuyhteyden ja suot.

Hyvä ajatus. Mutta olen juuri päinvastaista mieltä.

Lapuan liike oli Mustien Autojen Aika. Ensin muilutukset eli kyyditykset eli laittomat vapaudenriistot tehtiin henkilöautolla ja sen jälkeen talonpoikaismarssi. Arkistot ovat väärällään kuvia muistien autojen katkeamattomista jonoista. Marssiminen aloitettiin sen verran lähellä Helsingin kauppatoria, etteivät isäntämiehet päässeet hengästymään. Marssijoita oli 12 000.

Mäntsälän kapinan oudot tapahtumat kytkeytyvät maanteihin ja ennen kaikkea rautatiehen. Vaarallisin, joidenkin arvioiden mukaan kapinaan valmis vakinaisen väen osasto oli Riihimäellä ja sen johto Riihimäen upseerikerholla.

Angteeksi vain Mikko V. ja muut, mutta ei kukaan mene Riihimäelle muuten vain. Kyllä se on rautatiekylä eli samanlainen paikka kuin Seinäjoki, josta Vapaussota-Kansalaissota alkoi.

Kirjoitan kohta laajemmin Matti Lackmanin Esko Riekki -elämäkerrasta. Se ei nyt maailmaa mullista, mutta ansaitsee monipuolista kiitosta, jota aion sille kohta jakaa. Miellyttävintä on, että tämä jäkärivärväri, Etsivän Keskuspoliisin päällikkö ja suomalaisen SS-pataljoonan luoja, joka pyöri ennen sotia Gestapon johtajan ja Himmlerin ja Heydrichin kanssa, on esitetty monipuolisesti ja uskottavasti. Kirja ei ole hyökkäys eikä puolustus, vaan tutkimus.

Todella uskottavaa tietoa vuoden 1930 ja vuoden 1932 oikeistokaappauksesta ei ole. On paljon tiedon palasia. Kukaan ei tiedä, mitä Kai Donner, Rudolf Walden, Eino W. Suolahti, Edvin Linkomies ja Hannes Ingman puuhasivat pörssiklubilla, ja mikä oli Mannerheimin todellinen rooli.

Itse olen vakuuttunut, että Lapuan liike ei ollut spontaani kansanliike - ei pelkästään. Kyllä alkoholisoitunut ja köyhtynyt ja pahantapaisuudestaan tunnettu Vihtori Kosola kummallisen oikealla hetkellä osui Lapuan työväentalolle juuri sopivan joukon kanssa.

Eli - mistä ne mustat autot saatiin?

En tiedä asiaa, mutta ei Kosolan Vikillä ainakaan ollut. Annalalla varmasti oli mutta muutoin katseeni kääntyy tehtailijoihin, lääkäreihin ja vastaaviin ei-talonpoikaisiin aineksiin.

Työnantajajärjestöt ja suuryhtiöt pitivät avoimesti yllä Vientirauhaa eli Pihkalan kaartia, joka toimissaan ajeli laillisuutta ajatellen mutkat suoriksi mennen tullen.

Isänmaanystävä ja epädemokraatti Esko Riekki oli jo 1930 vakuuttunut, että 1930 kommunismin todellinen vaara oli torjuttu. Siis torjuttu toistaiseksi.

Pidän tätä totena.

Siis oliko meillä tekeillä suurpääoman eli tehtaiden ja pankkien johtelema vallankaappaus, joka olisi eristänyt myös Ståhlbergin ja jopa Paasikiven kaltaiset porvarit?

Tässä tapauksessa arkistot on hävitetty järjestelmällisesti, ja Stella Polaris -aineistokin koskee myöhempiä vaiheita.

Mutta esitän avoimen kysymyksen, oliko fasismi leviämässä maahamme hyvien kulkuyhteyksien ja oivallisten autojen ansiosta? (Todellisen liikennekulttuurin oli vesillemme ja maanteillemme tietenkin luonut kieltolaki; pirtua kuljetettiin henkilöautoilla, koska kuorma-autolla ei päässyt poliisia pakoon.)

Vastausta en tiedä.