Lehtorin kirjat

Isoisän hyllyssä oli hurjan moniosainen saksalainen tietosanakirja. Erittäin luultavasti hän oli ottanut sen vuokrarästien lyhennyksenä joltain kaljalehtorilta. Heitä asui isoisän talossa vuokralla.

Itsestään selvästi kirjaa, joka oli Meyers Konversationslexion 1800-luvun lopusta, ei koskaan käytetty eikä otettu hyllystä. Sain jostain syystä selailla sitä. Väritaulut hottentottien pakaroista eivät lähde mielestä. Opin sitten ennen pitkää lukemaankin sitä, ja muistakseni sanan ”uraani” kohdalla sanottiin, että kysymyksessä on käyttökelvoton valkoinen metalli.

Fraktuura oli tullut tutuksi Seitsemän veljeksen kuvitetusta versiosta. Eihän se niin vaikeaa ole.

Asiasta oli silloin tällöin puhetta, mutta en minä sitä kirjasarjaa onneksi saanut. Siitä oli tullut kiinteä osa kalustoa, ja kun oikeat omistajat olivat lopulta heittäneet henkensä, se päätyi johonkin, koristeeksi tai muistoksi, kuten kuuluukin.

Mutta tietysti vanhoihin tietosanakirjoihin liittyy synkkää hohtoa. Isoisällä oli myös Iso Musta eli 1910-luvun Iso Tietosanakirja. Me olimme hiukan samaa huushollia kaikki niin että päällekkäisiä hankintoja ei tehty. Omassa olohuoneessamme oli Otavan 1920-luvun taloudellinen pelastaja, Pieni tietosanakirja (I-IV).

Vuodesta 1964 Otavassa oli tietosanakirjaosaston kirjasto, jossa päällikkönä olivat tohtori Ilmari Havu – arvostelija Toini Havun veli ja kadulla mukiloitujen Turun hovioikeudenneuvoston poika / veljenpoika. Tuossa vaiheessa perheen sukunimi oli vielä Falck ja mukilointi liittyi sortokauden oikeudenkäynteihin. – Turussahan päästiin niinkin pitkälle, että tehtiin poliittinen murha, jonka kaikki ovat nyt unohtaneet, kun hovioikeuden presidentti Valde Hirvikanta (Hellens) ammuttiin.

Tietosanakirjan toinen johtaja L. Arvi P. Poijärvi pistäytyi työpaikallaan silloin tällöin ja teki mahtavan vaikutuksen pelkällä olemuksellaan.

Tuossa kirjastossa, joka on ikkunaton tila, oli varmaan viisikymmentä eri tietosanakirjaa, kuten se iso tsaarinaikainen venäläinen ja molemmat suuret saksalaiset eli siis myös Brockhaus, Ranskasta Larousse, Ruotsista Nordisk Familiebok, Englannista Britannica parinakin eri laitoksena, ja niin poispäin. Oli italiaa, oli espanjaa, ja sitten rivi matkaoppaita, Baedekereitä, joita kuitenkin hävisi salaperäisellä tavalla hyllystä.

Tämä ei mitenkään vähentänyt innostusta ja arvonantoa suuria hakuteoksia kohtaan. Onni kumminkin, ettei tullut miltään suunnalta vaivoiksi Meyersiä. – Se on näet nyt verkossa (Wikimedia Commons), joka ainoa sivu jpg-tiedostona.

Kartat etenkin ovat aivan hurmaavia.

Suomea koskevasta artikkelista saamme tietää, että rahvaanrunoilijoita kutsuttiin maan omalla kielellä myös nimityksellä ”runolainen”. Runolaisia taisi olla enemmänkin esillä Helsingin juhlaviikoilla vastikään.

Artikkeli on pelkkää rautaa. Oksasen ja Suonion ohella kirjallisuudesta mainitaan omaperäinen A. Kivi, ja lisäksi tähdennetään, että suurisuuntaista kertomakirjallisuutta on käännetty maan kielille.

= = =

Jiipeggien selaaminen tökkii hiukan. Siksi ajattelin kysyä Laurilta, mutta kysynkin nyt kaikilta, joko kannattaisi siirtyä Windows Vistaan. Hommasin todella mahtavan TVKaista-verkkotallentimen käyttöoikeuden. Se näytäisi vaativan Vistaa. Kuva näkyy, ääni ei kuulu.

Applen läppäriä käytän nykyisin harvemmin, koska se on tietoturvakone. On helpompi toimia niin että keskeneräiset tai muutoin valonarat asiat ovat eri koneella, ja sillä ei sitten mennä yliopistojen verkkoon saatika muihin verkkoihin.

Ennen kuin vastaatte: saatan joutua maksamaan sen itse, koska yliopistot ovat ymmärrettävistä syistä hitaita ottamaan uusia käyttöjärjestelmiä niskoilleen ja haluttomia tekemään poikkeuksia.

Linjani on huono. TVKaistan vaatima 8 Mb tulee läpi mutta pätkii. Kirjoitusteni runsaat lyöntivirheet muuten johtuvat huolimattomuuden lisäksi siitä, että linjani pätkii kyllä vanhastaan, eikä aina tule huomanneeksi, että kirjoittaessa kone miettii ja hakee yhteyttä Elisaan.

Parannusta ei ole luvassa, koska keskellä kiihkeintä Kirkkonummea olen yhden karvan varassa ja mistään valokaapelista ei ole tietoakaan.