Reaalilyseo

Joskus vähän häpeän. Kirjoitan näitä kirjoituksia ilkeän oikukkaalla tekniikalla.

Itävalta kiinnostaa minua oikeasti, mutta varoin huolelliesti mainitsemasta, että Linzin reaalilyseossa oli kaksikin mielnkiintoista oppilasta, juutalaistaustainen mutta roomalaiskatolinen Ludwig Wittgenstein ja häntä kahta luokkaa alempana tullivirkamiehen poika Adolf Hitler.

Maa tuotti tavattomaan sekasotkuisuuteensa nähden uskomattoman määrän suuria lahjakkuuksia.

Itävallan kirjallisuuden tunnettu mutta vähän luettu suuri nimi on Robert Musil, mutta saman valtion kansalainen oli samaa kieltä kirjoittanut Franz Kafka. Myös Musilin maine kasvoi vasta hänen kuoltuaan (1942), vaikka etenkin "Törless" oli kyllä herättänyt huomiota ja sellaiset kollegat kuin Thomas Mann ja Hermann Hesse sekä lisäksi Elias Canetti olivat tunnistaneet kirjailijan, jota usein sanotaan vuosisadan suurimmaksi saksaksi kirjiottaneeksi.

Olen vähän kahde vaiheilla, olisiko paikallaan hankkia Karl Corinon Musil-elämäkerta, jossa ei ole kuin 2000 sivua. Paavi Reich-Ranicke, joka yleensä määrää Saksan kirjallisuusmaun, jäi yksin kuin apina otettuaan taannoin sen kannan, että Musil oli itse asiassa kovin keskinkertainen ja pitkästyttävä kirjailija.

On paljon ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miksi Kafkaa kiitellään. Ei se mitään. Ei kaikkie tarvitse hypätä korkeutta eikä harrastaa käsilläkävelyä. Mutta Kafka on uskomattoman hyvä ja - parodioin tässä Clive Jamesia - aivan riittävä syy opetella saksaa. Eikä novellien ja romaanikatkelmien lukeminen riitä - kirjeet ja päiväkirjat on syytä lukea ja alleviivata nekin.

Panin kuvaksi Itävalta-Unkarin kartan, koska muistin Borgesin novellin, jossa kerrotaan harvinaisen julmasta keskitysleirin komendantista. Hän mursi leirissä olleen rabbiinin mielenterveyden pakottamalla hänet majailemaan huoneessa, jonka seinällä oli Itävalta-Unkarin kartta.

Varmaan se komendantti oli wieiläinen. He olivat kovia natseja sen jälkeen kuin Dollfuss oli ammuttu sohvalleen ja austrofasismi mennyttä kalua.

Päivän vetoomus on 1900-luvun historia. Se ei kuulu minkäänlaiseen yleissivistykseen ja näyttää jäävän kouluissa lapsipuolen asemaan. En usko, että monikaan tietää, mitä kaikkea Itävallassa tapahtui marraskuun 1918 jälkeen.

Yrjö Lautelan ja Jyrki Palon kirja Itävalta - kappale mennyttä suuruutta on Editan myymälässä linja-autoaseman lähellä tarjouksessa - viisi euroa. Hyvä kirja.

Siis miksi Hitlerillä oli sellaiset viikset? Kaasunaamarin takia. Tavan vaatimat kippuraviikset olivat erikoisen hankalat kaasunaamaria käytettäessä, joten rintamamiehet joutuivat raskain mielin leikkaamaan viiksen kärjet huuti helvettiin.

Hitlerhän sai kaasua jossain vaiheessa. Ei tosin tarpeeksi.