Tässä 1985-2005. Vuodet pystyakselilla, ikäryhmät neljän vuoden ikäryhminä vaaka-akselilla.Kyllä tässä näyttäisi olevan selvä muutos, ja 50-54 on vaarallinen ikä.
Olisi tietenkin pantava sekä tämä suttuinen kuva että laaja tilasto linkin taakse verkkopaikkaan, johon se mahtuisi. Mutta nyt on heinäkuu.
Klikkaa kuvaa.
Kuolleita oli tuona aikana:
Tapaturmiin kuolleita oli:
2058 2061 2206 2425 2578 2483 2500 2415 2284 2313 2274 2251 2455 2460 2357 2320 2319 2418 2460 2584 2558
Murha, tappo tai muu tahalinen pahonpitely:
Aivoverisuonten sairaudet:
5779 5744 5694 5419 5438 5528 5562 5327 5687 5150 5504 5296 5303 5031 4991 5020 4871 4838 4877 4606 4461
Iskeemiset sydäntaudit, kuten "sydänhalvaus"
14533 14039 14188 14220 14068 14090 13782 14194 14237 13360 13676 12970 12611 12822 12981 12900 12433 12730 12306 11624 11728
Syöpäsairaudet
8909 9493 9554 9638 9765 9815 9642 9999 10086 9791 10058 10062 10155 10250 10188 10234 10326 10221 10426 10497 10593
joista keuhkosyöpä
2125 2002 2018 1974 1912 1992 1859 2027 1935 1875 1912 1918 1882 1964 1862 1880 1941 1880 1968 1910 1978
Tuossa näyttäisi olevan 40 - 44 vuotiaissa lamarunsastuma 1989 - 1995, joka siirtyy seuraavaan ikäluokkaan. Tarkastelutapa voisi olla myös syntymävuoden mukaan.
VastaaPoistaLöytyykö itsemurhaherkkiä vuosiluokkia?
Olis hyvä oikaista ikäjakaumaan, eli jos 30-35 vuotiaita on vaikka 5 prosenttia koko väestöstä, mutta itsarin tekijöissä 8 prosenttia, niin mikä olis sopiva vertailuluku: 8/5?
VastaaPoistaTuohon ikäjakaumaan
VastaaPoistavuosien 1998 - 2005 luvut sovittaen alle 25 vuotiaat ovat aliedustettuina itsemurhaajissa 25-44 vuotiaat lievästi yliedustettuina (suhdeluku 1,2) ja 45-64 vuotiaat yliedustettuina (1,6) ja sitä vanhemmat lievästi (1,1). Elämän valttikortit näköjään hukataan neljävitosen jälkeen, mutta ne löytyvät uudelleen eläkevuosina.
Paksuin kohta näyttää olevan suuret ikäluokat: vuonna 1985 35-39-vuotiaat, vuonna 1990 40-44-vuotiaat, vuonna 2000 50-54-vuotiaat sekä vuonna 2005 55-59-vuotiaat.
VastaaPoistaSitä ikäluokkaa, jota on paljon, sitä myös kuolee paljon.
Noissa tilastoissa riittää purtavaa vielä alan tutkijoille pitkäksi toviksi. Ei riitä toimittajan asiantuntemus eikä aika tuollaisen datan analysointiin.
VastaaPoistaItsemurhien ehkäisytyötä on tehty Suomessa yli 25 vuotta.
Joku taloustieteilijakin voisi kyllä paneutua itsemurhatilastoihin. Näyttää epäilyttävältä, että talouden ylikuumenemisen ja laman aikana luvut kipusivat... Tosin voipi olla, ettei asiasta kovin eksaktia dataa saa, vaikka kuinka laskisi. Tai ehkä tutkijat huomaisivat, että vararikko, velkaisen ihmisen irtisanominen tai työn menetys ovat lisänneet ihmisten itsetuhoista käyttäytymistä ja itsemurhia.
On väitetty, että laman seurauksena noin 14.500 ihmistä olisi tehnyt itsemurhan.
VastaaPoistaSiitä on leikki kaukana, kun ihmiseltä viedään kaikki. Jopa niin, että yleissääntönä pankki voitti aina riita- ja rikosasioissa velallisensa, vaikka näyttö olisi edellytänyt pankin edustajien häviötä. On tullut ilmi mm useita tapauksia, joissa pankin edustajat ovat voineet täysin turvallisin mielin väärentää asiakirjoja ja allekirjoituksia asiakkaansa tappioksi.
Näistä väärennöksistä on sitten tullut "totuus" oikeudessa kautta linjan. On ollut täysin mahdotonta saada poliisia tutkimaan näitä väärennöksiä ja syyttäjää sitä myöden syyttämään.
Kyllä velallisten asiamiesten keskuudessa laajasti tiedetään, mikä on ollut maan tapa lamavelkaisten kohtelussa. Näistä nyt vaan ei haluta julkisesti puhua, koska oikeudenkäyntiavustajilla on elanto kyseessä, jos ja kun haluavat jatkossakin esiintyä oikeudessa juttujansa ajamassa.
Lamanaikaisista ja lamanjälkeisistä konkursseista ja omaisuudenmenetyksistä pitäisi kerätä tietoa, niiden, jotka ovat kokeneet kärineensä vääryyttä, täytyisi mielestäni päästä kertomaan, mitä on tapahtunut.
VastaaPoistaVarmaan jossain julkisuudessa on myös esitetty selvityksiä siitä, miten valtio maksoi pankkitukia ja miten ja millaisella korolla pankit maksoivat saamansa tuen takaisin; olihan kyseessä veronmaksajien raha. Itse en ole nähnyt edes tästä puolesta kansantajusita selvitystä.
Itsetuhoisuus ei ole kadonnut minnekään, päinvastoin, kasvanut - paitsi STAKESin arvovalintojen mukaan säädetyssä tilasto-/käsitekikkailussa.
VastaaPoistaHuikeasti lisääntyneet alkoholikuolemat ja alkoholistien päättömät "onnettomuudet" kännissä ovat silkkaa itsetuhoisuutta, ei mitenkään erotettavissa trad köysikiikku-itsemurhasta.
Anoreksiaakaan, erinäisiä "vahinkokuolemia" (selittämättömiä putoamisia) tai tahallisen aivotonta autokaahailua ei lasketa STAKESin arvoväritteisessä ja tilastolukemia hillitsevässä tilastointimenetelmässä itsemurhaksi - vaikka henkilö yksityisen harkitusti ja päämäärätietoisesti valitsee itsetuhoisan elämänhallinnan/-hallitsemattomuuden.
Jos jokin valittu kuolemisen tapa määritellään sitten sairaudeksi eli ei-tahdonalaiseksi ja tarkoitukselliseksi tilastoitsemurhaksi - niin kyllä käytännössä kaikki (depressiiviset tai psykoottiset) itsemurhaajat pitäisi myös määritellä diagnostisesti sairaiksi ilman "tahdonvapautta", "syyntakeettomina", tms tilastojen ohi.
Eli tilastot vieläkin ilmavammiksi ja siistemmiksi! Kansakunnan omantunnon keventämiseksi ja toiveikkaan tulevaisuuskuvan virittämiseksi - STAKESin jalojen tavoitteiden mukaisesti.
Vai mitä.