Jatkoa eiliseen ja edelleen omia Excel-hurjasteluja. Kunkin vuoden vaakapalkki näyttää väreillä jakauman kohortteihin eli ikäryhmiin. Alhaalla on vertailun vuoksi muutama varhainen vuosi. Mukana ovat vain miehet, jotta sotien vaikutus näkyisi selkeämmin.
Toisaalta en ole vieä oppinut sujuvaksi uuden Excel 2007:n käytössä.
Tilastokeskuksen saitilla (stat.fi) on hauska flashi ikäpyramidian muodonmuutoksista viime vuosisadalla.
Olen kolmea mieltä. Ymmärtääksemme esimerkiksi terroria tai kasvihuneilmiötä tai korkeimman oikeuden työskentelytapoja tarvitsemme kolme lähtökohtaa: perimä, maantiede ja käsitys sivilisaatiosta verkkona.
Puhuimme Martin kanssa sunnuntaina. Sanoin ääneen epäilyni, että Castellsin ja useiden muiden informaatiososiologien tähdennys informaatioverkostojen välimatkattomuudesta on ehkä paha ajatuksellinen erehdys.
Yritän kirjoittaa tästä näinä päiviä. Kotijumalani F. Braudel keksi globalisaation sekä ilmiönä että käsitteenä ja tähdensi maantasan täsmätietoja. Hän luki kulttuuri-ilmiöitä Välimeren syvyyssuhteista, mikä on ainoa järkevä tapa lähestyä asiaa. Hän pilkkasi vielä kuolinvuoteellaan marxilaisia metodisteja ja sanoi, että aina on ollut jännitettä rikkaitten ja köyhien välillä, koska aina on ollut rantakaistaleita ja vuoria...
Ihmisen käyttäytymistä ajatellen mittakaava on selvä vaikka faktat ovat epäselviä. Jos otamme lähtökohdaksi Riss-jäätiköitymisen, jolloin kaltaisemme ihmiset ja heidät pikkuserkkunsa Neanderthalin ihmiset lähtivät liikenteeseen (noin 200 000 vuotta sitten), ja sanomme että tuo ajankohta oi 1.1., niin historiamme alkaa 31.12. ja Rooman valtakunta hajosi 31.12. n. klo 16.50 iltapäivällä.
Koska yhtä vähän anatomia kuin DNA ja nykyisin RNA viittaavat merkittävään fysiologiseen tai hermostolliseen muutokseen viimeksi kuluneet 10 000 vuoden kuluessa, mielestäni lehtiä lukiessa on viisasta lähteä siitä, että vakiintunut sisäeritys rulettaa. Testosteronit ja erilaiset estrogeenit ovat vaikuttavia aineita asioissa, joita me yritämme käsitellä rikoslain ja kaunokirjallisuuden keinoin.
Tästä voisi lipsahtaa tylsään determinismiin. Madeleine-kauden luolamaalaukset ovat noin 25 000 vuoden ikäisiä ja osoittavat selvästi, että oli syntynyt sivilisaatio eli kulttuuri.
Kulttuuri on uskomusjärjestelmä, jonka tarkoitus on selittää ja sietää ympäristöä. Kysymys on uskosta, ei tiedosta. Kulttuuri hakee vastauksia sellaisiin hyviin kysymyksiin kuin mitä tehdään kuolleiden kyläläisten ruummiille ja millä tavoin voi vastustaa leopardia tai alkuhärkää, joka hyökkää unessa.
Tuo kuvana näkyvä tilasto on se, jota lehdet eivä usein julkaise. Se esitää mm. eläkepommia. Paljaalla silmällä näkee jo, että maksukykyisiä eli työikäisiä on hiukan vähemmän kuin alaikäisiä ja eläkeläisiä yhteensä.
Ainoa lohtu on vahingonilo.
Walter Laqueur sanoo uudessa kirjassaan The Last Days of Europe. epitaph for an Old Continent että Venäjä on maailmanhistoriallinen ihme väestönkehityksessään.
Nykyisellä kehityksellä eli väestön vähentyessä joka vuosi kahdella prosentilla toveri Putinin valtakunta on väkiluvultaan pienempi kuin Jemen vuonna 2050. Turkki ohittaa Venäjän väkiluvussa monien tätä lukevien elinaikana.
Kaikki tämä edellyttäen ettei joku keksi keinoa nopeuttaa maapallon puoliintumisaikaa.
Vähänpä lyhyeltä vaikuttaa historia, jos 200 vuosituhatta runnotaan yhteen vuoteen. Tällöin päivään mahtuu pikkasen alle 548 vuotta.
VastaaPoistaNäillä luvuilla historia saatiin jo joululahjaksi ja Roomakin kaatui ilotulitusraketteja ostellessa.
Minä puhun taas kielentakaa ja mainitsen synkretian.
VastaaPoistaKävin sunnantain ja maanantain välisenä yönä vessassa ja kirjastossa, kirjottamassa näppäimistän päälle lappusella yhden sanan :"panttivanki"
Minä olen viimeksi viime perjantaina pitänyt pienen luennon, jossa olen sanonut sitä että yhteisöistä ja verkostoista puhuessa ajaudutaan turhaan hehkutukseen, jos se sidotaan liiaksi teknologiataustaan.
Perimmiltään kuitenkin Internet-verkostot ovat kuitenkin hyvin inhimillisiä verkostoja ja se mitä ne teknologia on tuonut siihen uutta, on uusi tapa toteuttaa yhteisöllisiä tarpeitamme.
Kuitenkin verkon yli tapahtuvat viestintä on, välineen alkeellisuudesta johtuen, melko primitiivinen ja alkeellinen tapa toteuttaa yhteisöllisyyttä.
Hyvä viestintä tapahtuu niillä välineillä mitä on käytössä ja sillä kielellä jota vastaanottaja ymmärtää. Tämä saattaa saattaa verkkoviestinnän osaajat hieman arveluttavaan valoon: ovatko hyvät verkkoviestinnän osaajat primitiivisiä persoonallisuuksia?
Poikani on erään pelin eräänlaisen korkeimman oikeuden jäsen; häneltä kysytään ennakkopäätöksiä pelin sääntöihin euroopassa.
Hänet ja pari muuta suomalaista harrastajaa heitettiin ulos pelin amerikkalaiselta harrastaja saitilta sopimattoman käytöksen vuoksi; he käyttivät ääkkösiä allekirjoituksessaan.
Kulttuuria, sano.
Viestinnän ymmärtäminen on kulttuurisidonnainen asia. Vaikka verkon yli on mahdolllisuus kommunikoida yli rajojen, ja vaikka olisi syntymässä internet-kulttuuri, siitä huolimatta siellä taustalla vaikuttaa ne kulttuurilliset piirteet jotka yksilöt ovatomaksuneet ennen kuin heistä tuli aktiivisia verkon käyttäjiä.
Verkkososiaalisuuden rajoitteena on myöskin se, että meillä on rajoittunut mahdollisuus kerätä biologista dataa verkon yli. Emme näe hierooko keskustelukumppanimme silmänurkkiaan kuten rakastettu Anna-täti, tai kosketteleeko se hermostuneena nenäänsä, kuten naapurin Tapio ensimmäisellä luokalla, emme haista onko tuo kirjoittaja raskaana vai krapulassa, onko Esa päässyt panemaan viime yönä ja huomaa nukahteleeko Jari syötyään.
Kaikki tämä puuttuva biologisen metadatan puute, jota keräämme elävässä elämässä huomaamattamme, tekee verkkoviestinnästä pinnallista ja henkilöistä ohuita, romaani henkilöitä tarinaan jota me sepitämme itsellemmme.
Tämä verkkoviestinnän pinnallisuus on eräs syy miksi olen järjestänyt verkkotuttujen live-tapaamisia aina kahdestoistapäivä, oli sitten joulu taikka juhannus, jo liki kymmenen vuoden ajan.
Ps. "panttivanki" oli avainsana, jotta muistaisin kirjoittaa kirjaani pari sanaa vastavuoroisuudesta ja tiedon panttaamisesta yhteisöissä.
VastaaPoistaOlisi kiva nähdä tilasto Venäjän muuttoliikkeistä.
VastaaPoistaEmme me tiedä, miten 30 vuoden päästä ihmiset liikkuvat.
Ties minkälainen kansainvaellus käynnissä.
Ja ties vaikka kaikki jenkit muuttaisivat silloin yhä demokraattisemmaksi käyviin Irakiin ja Afganistaniin.
Liekö demokratiaa ja houkuttelevan hyviä asuinoloja viety koskaan aiemmin niin tehokkaasti (asein, niin kuin Häkämiehen Suomikin nyt ajattelee).
Castells itse asuu kai yhä Berkeleyssä eli Piilaaksossa. Eikö tässä ole tarpeeksi todistetta sille, että konkreettisellakin yhteiskunnalla on merkitystä.
VastaaPoistaToisaalta peräkylän Animea harrastava Anna tuntenee enemmän yhtenäisyyttä harrastajiin naapurikylässä kuin ikätovereihinsa koulussa. Kyllä kulttuuri tuntuisi olevan pirstoutunutkin.
Olen joskus miettinyt, että kunhan aikanaan päästään vetämään viivaa rätinkien alle, tullaan huomaamaan kahden suuren viiksimiehen oikeasti onnistuneen Venäjän kansan tuhoamisessa. Suurehko saavutus, mitta-, ei arvoasteikolla.
VastaaPoistaakaslompolo, ollola, raikkonen,
VastaaPoistaaanisjarvi, syvari
aanekoski, aglajarvi, jees.