Etenkin Helsingin Sanomien blogeissa tietämättömyys lyö monesti kättä ylimielisyydelle.Jospa se on tietoista? Jos ne tekevät sen vasiten?
Lehti on niin paljon parempi.
Noin toimien ne saattavat nettikirjoittamisen huonoon huutoon - tai ovat jo saattaneet.
Lehtimiehinä toimivat ennen höyrähtäneet kansakoulunopettajat ja neljänneltä luokalta juopottelun takia koulusta erotetut maan toivot.
Perinteisesti lehtitehtävissä toimineet Eino Leinot ja Juhani Ahot hankkivat itselleen muuta ja mielekkäämpää tekemistä, olletikin kun lehteen kirjoitettu ei yleensä elä kuin vuorokauden.
Jäin katsomaan vähän pitkään blogisti-kollegan tietoa, jonka mukaan "masennus" ei ole yleistynyt. Tutkivaa journalismia oli harjoitettu: joku psykiatri oli arvellut tällaista.
Hakusanalla "itsemurha" saa aika nopeasti tietää, että Suomen työikäisten miesten poikkeuksellisen korkeat itsemurhaluvut ovat todella alentuneet, ehkä merkittävästi.
Samalla käynnillä Tilastokeskuksen vaikeakäyttöisellä verkkopaikalla voisi katsella väkivaltarikosten ja tapaturmien tilastoja. Muutos on mielenkiintoinen.
Jos oikein innostuu, voisi silmäillä myös kuolinsyytilastoja, koska meidät on nyt saatu uskomaan, että tupakasta johtuvat sairaudet ovat suuri tai suurin tappaja. Kuinkahan on, lukujen mukaan?
Ei kukaan tiedä, onko "masennus" muuta kuin tällä hetkellä käytössä oleva muotitermi ja diagnoosi. Muuan suomalainen tutkimusryhmä on kyennyt toteamaan, että itsemurhayritykset ovat lisääntyneet mutta onnistuneet itsemurhat vähentyneet, ja kytkeneet ilmiön masennuslääkkeisiin eli uudenaikaisiin psyyken lääkkeisiin.
On helppo kirjoittaa, että nälkä on lisääntynyt tai vähentynyt ja samoin esimerkiksi yksinäisyys helpottaa tai hirvittää.
Kirjoittaminen on helppoa, ellei yhtään täsmennä, mitä näillä yleiskielen sanoilla tarkoitetaan.
Otsikko on sekin blogista, jossa kiukutellaan Wikipedian ahkeraa sanan "kiistanalainen" käyttämistä. Asiasta olisi saanut selvän katsomalla Wikipedian kirjoitusohjeita. Se arvostus, joka englanninkieliselle Wikipedialle on kertynyt, johtuu juuri yleisesti totena pidettyjen ja erimielisyyttä aiheuttavien seikkojen erottamisesta.
Eilen joku mahakas henkilö selvensi sanottavaansa kielikuvalla: ei näin vaikeaa asiaa katsota Wikipediasta, vaan se selvitetään kunnolla. Ei pitäisi paljastaa tietämättömyyttään tuolla tavalla. Monissa asioissa verkkotietosanakirja on maailman luotettavin lähde - monissa ei.
Kasvihuoneilmiö ei ehkä ole enää kiistanalainen mutta sen syyt ovat. Samoin on kiistanalaista, voittiko Neuvostoliitto toisen maailmansodan - siis olisiko paikallaan mainita, että apuakin toimitettiin.
Yleensä "kiistanalaisten" asioiden aluetta on tapana nimittää tieteeksi. Ellei väite ole falsifioitavissa eli osoitettavissa vääräksi, se ei ole tiedettä. Fysiikan perustotuuksista vallitsi yksimielisyys ja kiistattomuus vuonna 1899.
Sen jälkeen totuuden ovat ottaneet tavakseen kaatua. Jopa niin viattoman tuntuinen tieteenala kuin arkeologia on mennyt uusiksi viimeiset 30 vuotta noin viiden vuoden välein.
Kiistattomasti.
Nyt olisi viisainta olla hiljaa, kun meille toimittajille on näytetty paikkamme.
VastaaPoistaTilastojen tulkinta on enemmän tai vähemmän katsojan silmissä.
Totta nähdäkseni on, että masennuksen yleisyys on kiistanalainen, tai sanoisinko vaikeasti tulkittava asia. Nuorten yleistynyt masennus ja se, että hoitoa ei ole tarjolla, on tuonut asian lehtien palstoille. Toinen ongelmaksi kasvanut asia on tuo työnantajien tiukentunut henkilöstöpolitiikka: masennus johtaa hyvin herkästi työkyvyttömyyseläkkeelle.
Ad Kirsi Myllyniemi:
VastaaPoistaOlen kanssasi aivan samaa mieltä.
Täsmennän että tilastoissa on ainakin kahdenlaisia asioita - faktoja ja tulkintoja.
Hokema tilastojen valheellisuudesta koskee tulkintoja.
Se on fakta, että Suomessa kuoli kymmenvuotiskauden aikana salamaniskuun 1 ihminen ja käärmeenpuremaan 0.
Kirjoitin tähän paljon... mutta koska sitä oli paljon, laitan loput omalle blogilleni ja laitan tähän vain muutaman sitaatin.
VastaaPoista"Mitä me sanomme masennukseksi?"
"Onko perusvälinpitämättömyyteen suojautuminen muuttuvaa maailmaa vasten masennusta?"
Kuuluuko kaiku kuninkaiden viimeisen keinon?
Millaisia muureja saamme suojaksemme rakentaa?
Onko Kardinaalin miehillä nyt valkoiset takit?"
Jäi vielä kaivelemaan, etten maininnut vanhusten masennusta, josta Helsinki Missio on lyönyt hätärumpua, mutta asiaan ei ainakaan politiikassa ole herätty, vaikka toimitttajat ovat siitä kirjoittaneet.
VastaaPoistaOma näkökulmani masennukseen on kovin ihmisläheinen (lääketieteelliseltä kannalta kirjoitan pikemminkin yleensä sydän- ja verisuonitaudeista, jotka liittyvät mainitsemaasi tupakkaan).
Jossain määrin sitä toimittajana on voitava luottaa tutkijoiden puheisiin. Joskus epäilys herää. Itse asiassahan epäluuloisuus on ammattitauti.
Viimeksi oma epäilykseni heräsi, kun luin Hesarista Kuopion yliopiston terveystaloustieteen professori Juha Kinnusen haastattelun, joka sitten saikin laajaa lukisuutta. Jutussa kerrottiin, että Kinnunen on tutkinut, että SUomessa on aivan liikaa vanhusten hoitopaikkoja ja että lääkärit käyttävät aivan liikaa aikaa potilailleen. Epäilin, että Kinnuselle on tullut laskuvirhe.
Koska kukaan ei maksa itselleni tästä journalismista, mitä netissä harjoitan, en ennätä päivälehtien nopeudella selvittää asioita enkä pysty aina tekemään niin laadukkaita blogijuttuja kuin tahtoisin, mutta onneksi blogit on verkosto. Reumatologi Pekka Nykänen oli ennättänyt kysyä Kinnusen tutkimusta Kuopiosta. Kävi ilmi, ettei mitään tutkimusta vielä ole, on vasta joskus syksyllä. On vain Kinnusen keräämää tilastotietoa.
Ei siis tieteellistä keskustelua, ei kriittistä arviointia ennen mediajulkisuutta.
Kenen tarpeista lienee juttu noussut juhannuksen jälkeisellä viikolla yhteiskunnalliseen keskusteluun?
Joku saisi joskus tutkia nämä kuumat juhannuksenjälkeiset media-aiheet.
Kemppinen: ..."Ellei väite ole falsifioitavissa eli osoitettavissa vääräksi, se ei ole tiedettä"...
VastaaPoistaTämä nyt ei ihan kolahtanut mulle. Jos hypoteesi osoittautuu todeksi, niin eikö sekä ole tiedettä? Oli sitten kyse ihmistieteestä taikka luonnontieteestä? Esim luonnontieteisiin pojautuva tekniikka tai lääketiede pyrkii tieteelliseen varmuuteen toiminnassaan, vai mitä?
Ad Omnia:
VastaaPoistaItsemurhat 1998-2005
Yht. Miehet / Naiset
962 266 954 253 873 292 933 271 824 271 815 260 812 252 724 270
Ikä Miehet / Naiset
10 - 14 3 2 1 1 0 2 4 1 3 0 5 2 4 1 0 2
15 - 19 39 9 42 8 35 11 27 10 25 6 36 9 29 12 16 13
20 - 24 59 16 80 11 70 15 66 12 72 17 59 18 81 19 52 20
25 - 29 75 15 76 15 63 15 77 9 58 13 59 12 62 17 49 15
30 - 34 97 23 91 21 93 26 79 14 66 17 52 13 57 13 50 17
35 - 39 83 19 84 18 84 28 91 33 80 25 92 22 69 21 60 20
40 - 44 116 23 119 27 112 23 120 33 94 22 80 30 71 24 68 21
45 - 49 115 29 111 42 105 40 107 36 93 34 103 30 90 35 81 30
50 - 54 99 34 94 31 101 31 111 28 72 44 101 30 80 36 90 38
55 - 59 76 22 74 28 59 34 71 23 70 29 62 27 80 15 85 28
60 - 64 53 23 56 15 42 18 65 25 55 19 43 19 51 18 41 22
65 - 69 40 16 36 17 37 18 35 8 42 14 39 8 47 14 33 14
70 - 74 43 16 38 8 28 14 36 16 37 13 32 18 42 7 35 10
75 - 79 35 14 24 3 20 8 19 10 30 5 24 12 26 10 32 10
80 - 84 17 3 12 5 17 7 20 10 12 5 17 7 9 8 17 8
85 - 89 9 2 15 2 4 2 5 2 13 5 9 2 9 1 12 1
90 - 94 3 0 1 1 3 0 0 1 2 3 1 1 5 1 3 1
Ad Toipila:
VastaaPoistaTieteellisestä totuudesta ei voi puhua järkevästi, ellei totuutta voi korvata toisella totuudella.
Monet uskonnot sisältävät "totuuksia", jotka eivät ole todistettavissa - "Jumala on olemassa".
Tiede sanoo että aine on toisaalta hiukkasi, toisaalta aaltoliikettä. Kvanttimekaniikkaa ja suhteellisuusteoriaa ei ole onnistuttu kytkemään toisiinsa kiinteästi, eikä painovoimaa ole oikeastaan ratkaistu.
Käsillä on paljon tärkeitä totuuksia, mutta tiede tarkoittaa sitä, että kun joku todistaa kokeellisesti tai matemaattisesti entisen "totuuden" virheelliseksi, käyttöön otetaan uusi "totuus".
Vuosikymmeniä sitten sanottiin, että maailmankaikkeus on ikuinen ja laajasti ottaen muuttumaton. Sitten tuli teoria alkuräjähdyksestä, joka on luultavasti tosi. Mutta esimerkiksi kiinnostava ajatus rinnakkaisista maailmankaikkeuksista saattaisi osoittautua todeksi.
"Pimeä aine" on fysiikassa tällä hetkellä oletus, jolla on kannatusta mutta jota ei ole todistettu. Se perustuu vain karkeaan laskelmaan mutta selittäisi asioita.
Siis - ei verifiointi vaan falsifiointi. On totta, että marsalkka Mannerheim oli mies. Mutta jos joku todistaisi, että hän olikin nainen, sitten olisi näin. Eli totuus falsifioitaisiin.
Lausetta NN on ainoa Jumala ei voi falsifioida eikä liioin kreationistien ajatusta, että maailma on Jumalan luomistyön tulos.
Näytänpä olevan vaarallisessa iässä.
VastaaPoistaTilastot menivät vähän suhruksi tässä kommenttilaatikossa, mutta nämä luvuthan ovat kaikki lamanjälkeisestä elämästä. Vertailukohdaksi kannattaa sitten joka tapauksessa ottaa nähdäkseni 80-luvun alun vuodet ennen talouden ylikuumenemista.
VastaaPoistaMutta masennus jää usein huomaamatta ja tilastoimatta, kuten se näkyy jäävän myös hoitamatta. Siksipä esimerkiksi Kelan tilastoihin ei voi luottaa: ihmiset eivät edes pääse hoitoon tai heidän masennustaan ei koskaan edes löydetä. Tilastot eivät yyksinkertaisesti ole päteviä kuvaamaan masennuksen yleisyyttä. Asiat eivät ole kovin yksinkertaisia, mutta aina voidaan tehdä yksinkertaistuksia.
Hyvänen aika masennustietoa.
VastaaPoista"Länsimaissa masentuminen kokemuksena lienee tuttu lähes kaikille ihmisille. Jonkinasteisesta masentuneisuudesta on todennäköisesti jossain vaiheessa kärsinyt enemmistö ja ainakin yhden varsinaisen masennustilajakson sairastaa elämänsä aikana noin viidennes väestöstä Viimeisen vuoden aikana masennustilajakson sairastaa noin 5 %. Tälläkin hetkellä reilusti 200 000 suomalaista on depressiossa"
Parempi vaan olla vaatimaton:
VastaaPoista"Vaativa ihminen saattaa itse kaivata hyväksyntää lakkaamatta ja olla yliherkkä hylkäämisille ja arvostelulle."
Kemppisellä menevät nyt hiukan sanat sekaisin tieteellisen totuuden suhteen.
VastaaPoistaEi totuuksia falsifioida - vaan tieteellisiä väitteitä. Väite on tieteellinen vain, jos se on sellainen, että jokin koe tai havainto voisi periaatteessa osoittaa sen vääräksi. Muutenhan olisi turha tutkia.
Jos jokin tieteellinen väite sattuu olemaan totta tai hyvin lähellä totuutta, se ei tietysti de facto tule falsifioiduksi. Tiede etsii totuuksia, mutta se voi olla itseäänkorjaavaa vain, jos esitetyt väitteet ovat sellaisia, että jokin koe tai havainto voisi falsifioida ne.
Totuuteen törmäämiselle ei ole mitään varsinaista kriteeriä, mutta ryhdymme kutsumaan väitettä todeksi, jos se toistuvista kumoamisyrityksistä huolimatta pitää puolensa.
Ad Matti Järvinen:
VastaaPoistaTietysti.
Yritin ehk epäonnistuneesti välttää termejä, kuten "hypoteesi" ja "testaaminen" ja "empiirinen" tai "deduktiivinen" todistelu - ja samalla ottaa huomioon sen, että juristeille on suhteellisen vaatimattoman tieteenteorian opin takia yleensä vaikea erottaa käsitteitä "totuus" ja "varmuus". Tuomioistuimethan kirjottavat jatkuvasti, ettö "totena on pidettävä", joka on oikeastaan aika kummallinen muotoilu.
Kun opiskelijoille sitten selittää, ettei ole "häviötöntä" keinoa löytää "totuutta" tapahtumista, he ovat yleensä pahasti ymmällään. Amerikkalainen "beyond reasonable doubt" -muotoilu leviää, vaikka se on kehämääritelmä - mikä on "reasonable".
Mutta anetaan olla - Aulis Aarnion "Tulkinnan taito" ja Siltalan kaksi isoa kirjaa sisältävät nämä asiat ja tieteenteorian approbatur ei oikein kuulu blogiin.
Sitä vastoin jankutan mm. korrelaation ja kausaliteetin erosta.
totena on pidettävä, kyllä. mutta eihän se välttämättä totta ole.
VastaaPoistatältä näyttää ja näin tuomitaan, että elämä menis etteen päin.
järkevä aikalainen lopettaa epäilyn jossain vaiheessa, vaikka se ei johtaisi oikeaan arvioon. kaverit vie muuten hoitoon.
siihen perustuvat noitavainot ja viattomat death-rowssa. kafka käy toisilla kylässä ja toisilla ei.
tätä kaikki noudattakoot on fiksumpaa sanoa, kuin että tämä on totta. näin on pähkäilty, eikä muuta ole keksitty, joten tuolla lailla tehdään.
Minusta itsemurha on hyvä tapa, jonka soisin leviävän laajemmallekin.
VastaaPoistaNäitten sotkuisten ja epäonnistuneitten itsemurhien vuoksi, voitaisiin vaikkapa työväenopistoissa järjestää tämmöisiä itsemurhakursseja, "Tästä mä en paljoo perusta, katson mitä on toisella puolen".
Kun ihminen katsoo että riitti, ihmisten tulisi kunnioittaa hänen tahtoaan.
En sano, ettei itsemurhan tekijöissä olisi väärinkäsityksiä ja paskahousuja, mutta yleisesti minusta on itsemurhaajien massasyyllistäminen ja tuomitseminen on väärin.
Jo ihminen katsoo että nyt on aika lähteä ja lähtee, niin sen ruotiminen, lässytys, "ehkäisy" tai "hoito" on minusta röyhkeää, julmaa ja epäkunnioittavaa.
ps. Eräs omaiseni elää tällä hetkellä puolivihanneksena, kun hänen elämän kumppaninsa oli hävittänyt, "vakaumuksellista syistä" omaiseni hoitotestamentin, omaiseni elvytettiin kiellosta huolimatta ja omaiseni ei ole enää oikeustoimikelpoinen tekemään uutta.
...there is no "reasonable doubt" in the mind of a reasonable person that the defendant is guilty.
VastaaPoistaThe first attempt to quantify reasonable doubt was made by Simon in 1970. Simon concluded that the standard was between .70 and .74.
Usually, reasonable doubt is defined as "any doubt which would make a reasonable person hesitate in the most important of his or her affairs."
Eivät herätä luottamusta nuo mittarit.
ad PJ
VastaaPoistaAsterixissa oli sellainen, muista mikä sen nimi oli, mutta oli tenava, joka uhkasi lopettaa hengittämisen, jos ei saa mitä haluaa. Ihminen ottaa itsensä vähän liian vakavasti jos pitää alkaa itteään hengiltä ottamaan.
Eutanasiat on erikseen, mutta aika aurinkoinen päivä näyttäis olevan. Intiassa ihmisiä asuu liikenteenjakajissa, eivätkä köytä itseään liikennemerkkeihin. Kyllä me täältä pois ehditään - ihan jokainen. Sitä ennen voi nauttia, ettei vielä ole kivettynyt hautausmaalle. Että vielä voi nostaa pikkusormen tai keskisormen pystyyn.
Niin että hoivaa ja substraalia vaan kaikille ittensä nirhaajille.
Tosin järkeily, joka johtaa itsemurhaan, johtuu usein neurologisesta sairaudesta (masennuksesta tai bipolaarisesta mielialahäiriöstä), joka olisi hallittavissa oikealla lääkityksellä. Silloin on mielestäni luonnollista toivoa, että useampi ihminen saisi lääkityksen kautta avun eikä enää haluaisi tappaa itseään.
VastaaPoistaIhminen kuolee, rama, rama.
VastaaPoistaMikä ihmisen toiminta ei johdu neurologisesta syystä?
Jos ihminen kokee itsensä arvottomaksi ja valmiiksi kuolemaan, niin pitääkö häntä vielä toistenkin halveksia niin paljon, että kyseenalaistaa hänen tahtonsa kuolla. Jos ihminen on niin suuri paska, että vielä toistenkin on häntä kohdeltava niin epäkunnioittavasti, että epäävät vielä ihmisen oikeuden kuolla, niin silloin on parempi tappaa suoriltaan.
Ihmisen oikeus kuolla on minusta ihmisen perusoikeuksia, ja päättää itse, koska on aina lähteä, on minusta ilman muuta parempi kuin kuolla vahingossa tai omia aikojaan.
Itsemurhan pitäisi olla normi.
Jos ihminen on kovasti kivulias ja sairas, niin varsinkin iäkkäänä voi haluta kuolemaa. Iästä riippumatta fyysisesti hyvässä kunnossa olevan ihmisen itsemurha on suuri murhenäytelmä ainakin länsimaissa. Itsesuojeluvaisto on silloin epäonnistunut tehtävässään.
VastaaPoistaMuslimeilla on sitten aivan toinen ajattelutapa ja kulttuuri. Niin muuten taitaa olla japanilaisillakin.
Kun ei ole ihminen itse itseään tänne maailmaan saattanut, niin millä oikeudella sitä täältä lähtee oman käden oikeudella?
Juuri sillä oikeudella että kun on tahtomattaan tullut, on vapaa lähtemään, niin kuin lautaselleen saa jättää sen, mitä siihen on pyytämättään saanut.
VastaaPoistaTämä keskustelu sai minut ajattelemaan Eliasta.
"Jos ihminen kokee itsensä arvottomaksi ja valmiiksi kuolemaan..."
VastaaPoistaEihän kenelläkään kovin suurta arvoa ole. Peilistä näkyy jokaiselle se ainoa kaveri, joka ei jätä. Sille voi harjoitella olla riittävän hyvä.
Tilasto pitää paikkansa vain olemassaolonsa keskivaiheessa, taulukon raameissa. Tulkinta on valetta, mutta myös tilastoon vieminen on valetta.
VastaaPoistaKun mies ajaa selvin päin pahki kallionleikkaukseen, se kirjataan liikenneonnettomuudeksi.
Kemppinen: ..."Ellei väite ole falsifioitavissa eli osoitettavissa vääräksi, se ei ole tiedettä"...
VastaaPoistaToipila: Tämä nyt ei ihan kolahtanut mulle. Jos hypoteesi osoittautuu todeksi, niin eikö sekä ole tiedettä?
JK sanoi paremmin, mutta...
Tuo "osoittautuu todeksi" onkin se epämääräinen kohta. Niinhän sitä sanotaan, mutta tieteen perimmäinen tavoite on kasvattaa tunnetun tiedon määrää. Tämä tieto vaatii varmat todisteet, ettei kyse ole pelkistä uskomuksista tai oletuksista (aksioomat, hypoteesit). Tiedon kasvattamisessa on oleellista se, että voidaan hyväksyä uutta tietoa, vaikka se romuttaisikin vanhat teoriat.
Vain "kovimmat" teoreettiset tieteenalat (matematiikka, logiikka, jne) voivat todistaa mitään absoluuttisen oikeaksi. Silti jopa ne riippuvat vähintäänkin aksioomista ja vähintään implisiittisesti antavat keinot osoittaa teoriat vääriksi.
Heitetäänpä tähän nyt vielä vaikka tämä intelligent design, jota yritetään eräiden tahojen toimesta tieteeksi väkisin ajaa. Se ei ole tiedettä, koska 1) se on kehäpäätelmä, koska 2) se ei kykene tieteellisesti ennustamaan mitään eli siis sille ei ole löydetty mitään sellaista testiä, jota siinä ei erikseen mainita ja jonka se objektiivisesti läpäisisi (vrt. vaikka painovoimalaki, teoria sekin), ja koska 2b) tieteelle on ominaista pyrkiä etsimään sääntöjä ja mekanismeja.
Voin vaikkapa sanoa "teoriana", ettei ole olemassa kaikissa sateenkaaren väreissä pimeässä loistavaa apinaa. Uskallan myös väittää että toistaiseksi kaikki empiiriset kokemukset tukevat väitettä. Se siis voi olla "tieteellisesti" pätevä tai varma. Se ei tarkoita sitä, etteikö tämä "teoria" voisi olla väärin. Se itseasiassa nimenomaan tarjoaa keinot todistaa se oikeaksi. (=Löydä yksi. Onnea vain kaikkien apinoiden metsästämiseen maailmankaikkeudesta...)
Tuo "teoria" ei muuten ole mikään teoria vaan korkeintaan hypoteesi. Sillä kun ei oikein ole substanssia ja tieteellisyyskin on mitä on...
Ja heitetään vielä nämäkin:
http://www.xkcd.com/c263.html
http://www.xkcd.com/c242.html
Masentavaa luettavaa muuten:
VastaaPoistaBending to Power
News corporation holdings
Minulta kaksi veljeä on tehnyt itsemurhan, ei minun tarvitse googlettaa.
VastaaPoistaMuuten olen samaa mieltä kuin Petja Jäppinen. (Aina en ole.)
Milyj drug, ja znaju.
Näkemiin, ystäväni, näkemiin.
Sydämensyrjimmäinen olet minulle.
Ero joka ennalta jo arvattiin
lupailee että vielä tapaamme.
Näkemiin kättä paiskaamatta, sanoitta
äläkä sure, turha tuskitella mokomaa
ei tässä elämässä ole uutta kuolla
eikä elää, tietenkään, sen uudempaa