Norjalaiset keksivät glemmarit. Norjalaiset pitivät siksi miehitysaikana natsien uhalla glemmaria takin rintamuksessa norjalaisuuden merkkinä.Valitettavasti juttu on oikeastaan läpikotaisen virheellinen ja väärä, kuten kansalliset ylpeyden aiheet yleensä.
Wikipediassa on osa tarinasta. Mainio henkilö Henry Petroski on kirjoittanut useampia kirjoja arkisten esineiden historiasta. Paras hänen kirjoistaan on lyijykynän historia. Sen luettuaan uskoo, että puinen lyikkäri se vasta on korkean teknologian tuote. Tarina Faberin perheen riidoista on myös hauska. Maailmalla on myynnissä sekä Faber- että Ereberhard Faber -kyniä. Tuli porukoille aikoinaan riitä tavaramerkeistä.
Norjalainen Johan Vaaler sai runsaat sata vuotta sitten patentin glemmariin. Mutta Saksassa ja Yhdysvalloissa oli myönnetty patentteja sangen samanlaisiin kapineisiin silloin jo yli 30 vuotta.
Petroski on kaivellut esiin näitä patettipapereita, mutta hänen johtopäätöksensä on hiukan väärä.
Yhdysvaltain patenttilain "first and true inventor" on löysä lause.
Niissäkin harvinaisissa tapauksissa, joissa suuri kaupallinen ja ehkä kulttuurinen menestystarina on yhden henkilön aikaansaannos - kuten esimerkiksi Mekano (Meccano), keksijän osuus on aines anekdoottiin.
Emme ole enää tarpeeksi marxilaisia.
Kyllä se on ihan huvittavaa, että norjalaisen insinöörin patenttihakemuksessa kuvattu glemmari on täsmälleen sellainen, joita olemme käyttäneet sata vuotta. Se on onnistunut, valmis disain ja hyvä tuote.
Mutta hyvä Tekes ja arvoisa Suomen Akatemia - innovaatiotutkimus nykyisin rahoitetussa muodossaan on hiukan niin kuin entisen akan pieru, puolet paskaa seassa.
Tuon glemmarin teki mahdolliseksi Ruotsin malmi ja Saksan metalliteollisuus. Juuri sopivasti mutkalle menevä teräslanka oli sangen pitkän kehittelyn tulos. Saaan aikaan muuten kuolevasta boules-pelistä kehittyi Etelä-Ranskassa pétanque, koska kuulia keksittiin valmistaa ruotsalaisesta erikoisteräksestä. Minulla on lasikaapissa heittopallo oin vuodelta 1900. Sen ydin on puuta ja pinta tuskallisen tunnollisesti valmisttettu hakkaamalla koko pallo täyteen nauloja. Kun sinänsä komea teräspallo tulie kehiin, peli muuttui vanhojen äijien ajantappokeinosta kulttuuriseksi tunnukseksi ja siitä yleiseksi seurapeliksi. Vähän niin kuin tennis, jota oli pelattu ainaki 1600-luvulla, tai jalkapallo, jonka mayat näyttävät tunteneen hyvin.
Otetaan rinnakkaisesimerkki, puinen tai nykyisin muovinen pyykkipoika. Sekin on lähes täydellinen teollisen muotoilun tulos ja suuri kaupallinen menestys. Sen sanotaan lähteneen liikkeelle erään amerikkalaisen uskonlahkon keskuudesta. Panivat pystyyn tehtaan. Mutta siihenkin tarvittiin huokea jousi eli teräslankaa.
Innovaatioissa on vahva kulttuurinen aines. Kauan sitten paperit niputettiin väliaikaisesti neulalla. Neula oli valtava keksintö. Mutta se tehtiin kivikaudella.
Glemmareissa on erikoinen, maaginen puoli. Noin puolet ihmisistä ei osaa jättää niitä rauhaan. Niitä on ihan pakko pujotella tai väännellä. Minulla oli niitä taskun pohjalla tai salkussa, koska hätätilassa sellaisella saa suoraksi vedettynä piipun rassatuksi. Tulin kuitenkin tuntemaan, että samainen glemmari mahtuu mainiosti läppärin ethernet-tökkeliin ja aiheuttaa sinne joutuneena suurta tuhoa.
Glemmarilla pystyy resetoimaan DSL-boksin, ja on muitakin pieniä reikiä, joihin tuollainen kapine sopii.
En tiedä, pidetäänkö glemmareita lentoasemilla vaarallisina teräaseina. Kukaties. Mutta ainakin Bill Gates pilasi viattoman, arkisen, hyödyllisen kapineen tekemällä siitä erään Office-versio syvästi vastenmielisen Help-animaation.
Patentoiva keksintö ja suojattu teos ovat oikeudellisia kuvitelmia, joiden ydin on kaupallinen.Keksintöjä ja teoksia suojataan, jos niillä voi tehdä rahaa.
Olen arvallut kirjoittavani laajastikin aiheesta "mitä ei keksitty". Esimerkiksi tykkien kehitys oli vaivalloista ja hidasta, ja rihlauskin syntyi vasa 1800-luvulla. Kiväärin patruuna on hyvin myöhäinen innovaatio.
Tässä vaiheessa, heinäkuisen pyhäillan käännyttyä yöksi, osoitan sormella yhtä keksintöä, jolla eräässä mielessä ylitettiin luonnonlait: polupyörä. Aito englantilainen Rover sisäkumeineen ja vapaakapalla varustettuna oli aito kone, joka muutti lihasvoimalla liikkumisen ja mahdollisesti myös sukupuoliroolit. Matka taittuu kävelyyn verattuna noin puolessa ajassa, eikä kapine ole perusmuodossaan kallis.
Lisäksi se luultavasti vapautti ensin naisia ja sitten lapsia maailman turuille. Lasenpyöriä ei oikeasaan valmistettu. Olen itsekin sitä ikäpolvea, joka oppi painovoimaa uhmaten ajamaan miesten pyörällä sotkemalla toisella jalalla tangon välistä.
Yksittäisen ihailtavan ja urheilusankariin verrattavan välkyn sijassa on vekosto, jonka toiminta perustuu yksinoikeuksien vastakohtaan - tietojen jakamiseen. Niinpä todella vaativa tiede ja tekniikka on melkein yksinomaan lähtöisin tutkimuslaitoksista. Näemmä niistä maineikkain on Bell Labs.
Most authorities regard the wheel as one of the oldest and most important inventions, which originated in ancient Sumer in Mesopotamia (modern Iraq) in the 5th millennium BC, originally in the function of potter's wheels.
VastaaPoistaIn July 2001, the wheel was the object of the Australian "innovation patent" AU2001100012 as a "circular transportation facilitation device".[8][9] The innovation patent was obtained by John Keogh, a lawyer from Melbourne, Australia, with the declared intention of demonstrating flaws in the recently introduced innovation patent system.
Mikä on glemmari?
VastaaPoistaKlemmari lienee kaikille tuttu (sv. pappersklämma), mutta miksi turhaan hienostella g-kirjaimella silloin kun siihen ei ole tarvetta.
Klemmareista ja innovaatioista.
VastaaPoistaPoikani koulussa kävi aikanaan, noin 12 vuotta taakse, pitämässä luennon joku sen hetkinen ulkomaan luovuusguru, joka puhui mm. klemmareista ja antoi luentoyleisölleen tehtävän, kuka keksi eniten käyttötapoja klemmarille.
Tämä guru piti muistaakseni viittäkymmentä vastausta hyvänä tuloksena. Poikani keksi niitä pitkälti toistasataa.
"Jos kerran pitää keksiä jollekin vain käyttötapoja, niin ei pidä sitten asettaa itselleen mitään rajoitteita, eikä tehtävän annossa ollut mitään määräystä käytön hyödyllisyydestä." Oli poikani "esipuhe" listalleen, joka piti sisällään mm. "liittää ne ketjuksi ja kiertää ketju pötköksi, joka myydään näkövammaisille makkarana".
Sadepäivän ansiosta pääsee pitkästä aikaa lukemaan Kemppistä & kommentteja kunnolla. Aikamoinen tiiviste tietämystä! Kiitos blogistille ja kommentoijille mielenkiintoisista näkökannoista, informaatiosta ja muutamista hyvistä nauruistakin (satunnaisen lukijan ei kannata ohittaa kommentteja -- elo pitenee välillä kummasti).
VastaaPoistaPatentit: Lisää tällaista, sillä tämä on todellakin aihe jota on vaikea ymmärtää tai hahmottaa. Esimerkiksi ohjelmistotuotantohan on "tehotonta", mikäli asiaa ajattelee käyttäjän kannalta. On maksettava huimasti voidakseen kirjoittaa vaikkapa tällaisen kommentin (viittaan tässä "tehon" fysikaaliseen merkitykseen). Toisaalta saman asian (eli kirjoittamisen) voi tehdä "tehokkaammin" itse komponenteista kootun vanhan tietokoneen ja open source -ohjelmien avulla. Siksi olikin (minulle) yllätys lukea open office -sivuilta aktiivisten kehittäjien määrä: Ei heitä ole kovinkaan paljon, mutta Open Officella hoitelee "tehokkaasti" kaiken toimistotyössä tarvittavan ("vain pasianssi puuttuu" voisi sanoa eikä sekään oikeasti puutu). Tällainen kesäinen vertaus: Ajatellaan vaikkapa savolaista soutuvenettä. Olisiko siitä koskaan kehittynyt täydellistä soutuvenettä sisävesille patentoituna? Vai onko se niin hyvä vain siksi, että malli oli kaikkien kehiteltävissä? Sama pätee myös kajakin kanssa, eipä ole ollut suuria tarpeita kehitellä konstruktiota edelleen. Se on siinä. Ja hyvän veneentekijän veneet menevät kyllä kaupaksi. Mutta sitten ne innovaatiot, kuten vaikkapa uusi hankain tms. Ehkä niissä patenteilla on merkitystä, ainakin yksittäisen yrittäjän elinkeinolle?
A Galifornian Gyglooppi:
VastaaPoistaPalajstit, onneton, yritykseni käydä helsinkiläisestä. Meillä hiljaisilla maalaispojilla on tuo valitettava tapa.
Lisäisin kommenttiisi, että kyseinen kapistus lienee Suomessa useimmiten "lemmari", koska tuo sananalkuinen "kl" on ylivoimainen kankeasti kääntyvään kieleemme.
"Lemmarit on loppu."
Onkohan naimakoneen nimi oikeasti nitomakone? Galifornian maassa on se mainio kauppaketju Staples. Nitomakoneen niitit?
Anonyymi wrote: "wheel as one of - -inventions"
VastaaPoistaRecommendable listening though in Fínnish only, unfortunately:
http://www.yle.fi/radiosoitin/lite.php i=30801&l=fi&pn=wm&a=clip&pa=init_search&p=1&pr=471
Mr Kauhanen suggests wheel is too good to have been invented and remarks how people have always had perfect circles in front of their eyes: the Sun, Moon and even the parts of the eye itself.
Varsinainen suurkeksintö Kauhasen mukaan oli (tela)akseli, sitä ennenhän pyörä ei kulkenut matkassa mukana, käytettiin pyörökiviä tai -puita. Telaketju oli kuulemma vasta 1900-luvun keksintö, tunnetuin seurauksin.
Ad Dr. Blind:
VastaaPoistaI agree: beore you invent the wheel you have to invent a road.
The hittites were the first to make serious use of the axe - naturally in war-chariots.
There are people who say that the bearing was a crucial innovation, at least thinking of railways. The Swedish SKF at least made good use of their ball-bearings.
Tracked vehicles are attributed to a certain Mr. Benjamin Holt, 1904. Mr. Holt kicked the bucket 1920. Holt Manufacturing Company and CL Best Tractor comp. were 1925 merged into CATERPILLAR Trtator Comp., Peoria, Ill.
The British had invented fpor their "tanks" 1915 means of accelerating and braking the two tracks separately. As known, the firs "tanks" (i.e. armoured vehicles) were terrifying but largely inefficient in Somme.
Sinänsä kauhistuttavan R. Lehväslaihon loputtomissa sotakirjoissa on tieto, jota oli kaivannut: mekaanikot olivat mukana hyökkäyksissä ja esim. huonon miinan katkaiseman telan liittäminen ja paneminen päälle kesken homman oli pökerryttävä tehtävä. Sitä tehtiin. Tela suoraksi maahan, vaunu ajettiin sen päälle, tela paikalleen ja kaikki miehet vääntämään kangella sitä kireälle, kun joku paukutti moukarille sokan kohdalleen.
Unohdettua historiaa...
"Lisäisin kommenttiisi, että kyseinen kapistus lienee Suomessa useimmiten 'lemmari', koska tuo sananalkuinen "kl" on ylivoimainen kankeasti kääntyvään kieleemme."
VastaaPoistaÄäh, en usko. Kyllä muutkin osaavat sanoa kl-alkuisia sanoja kuin Klinge. Kluusilit (soinnilliset) ovatkin sitten hankalampia, mutta niidenkin vaikeutta on liioiteltu. Ehkä tuo kommentti olikin sarkasmia.
Microsoftin klemmari-auttajan ärsyttävyydestä olenkin sitetn ihan sama mieltä. Sille vetää vertoja vai kohtelias tiedustelu, haluaisiko käyttäjä kenties asentaa automaattisen korjauksen luettelot. Mitä ihmettä niillä tekee?!
Pari sanaa mallisuojasta.
VastaaPoistaMillainen mallisuoja kannattaa ja milloin?
Minä kävin tänään PRH.ssa selvittelemässä enkä siitä juuri viisastunut.
Periaatteessa nykyään kehitys on niin voimakasta, että useat innovaatiot vanhenevat nopeammin kuin mallisuoja.
Toisaalta taas, jos tuo markkinoille jotakin ainut laatuista, ei haluaisi oitis olla kopioijien kanssa vääntämässä ja katsomassa kuinka copistit vievät vaivan hedelmät.
Ad Petja Jäppinen:
VastaaPoistaAsiaa tarkemmin tuntematta: mallisuojaa pidetään varsin heikkona ja helposti kierrettävänä. Myös kansainvälinen toimivuus on toistaiseksi heikkoa, koska saksalainen ja brittiläinen perinne poikkeavat toisistaan.
Suurin apu mallioikeudesta on vakiintuneille firmoille, jotka voivat siihen vedoten ärhennellä.
Tämän tietää erikoisen hyvin Fiskars.