Suomi pärekaton partaalla

(Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen kokoelmista; joukossa henkeäsalpaavia ruokottomuuksia; kaikki vapun vuoksi)

Siinä kuulia, kussa puhuja.
Siinä kuulija, kussa puhuja. (Alatornio, 1933)

Anna pukin puhua silloon pitempi parta.
Anna pukin puhua, sillä on pitempi parta. (Alatornio 1933)

Piä suusti kiini ko ihmisten kansa puhut.
Pidä suusi kiinni, kun ihmisten kanssa puhut. (Alatornio 1933)

Mitäs se faari puhuu ko parta liikkuu.
Mitäs se vaari puhuu, kun parta liikkuu. (Alatornio, 1932)

Puhu pukille sanoi sauna-Mikko papille.
"Puhu pukille", sanoi Sauna-Mikko papille. (Alatornio 1933)

Mitäs siittä meän Eevasta joka puhhuu ko perse.
Mitäs siitä meidän Eevasta, joka puhuu kuin perse. (Alatornio, 1933)

Hullu putkeen puhuu vähä miel persijeen.
Hullu putkeen puhuu, vähämieli perseeseen. (Eno )

Suu puhhuu ja koppa kopisee, eikä palijo mielikään haittaa.
Suu puhuu, ja koppa kopisee, eikä paljon mielikään haittaa. (Hailuoto, 1933)

Puhu perse Pulukkiselle kyllä Pulukkinen vastaa.
Puhu perse Pulkkiselle, kyllä Pulkkinen vastaa. (Hailuoto, 1933)

Puhuttele miestä äläkä vaatteita!
Puhuttele miestä äläkä vaatteita! (Hailuoto, 1933)

Älä usko Jaskaa, Jaska puhhuu paskaa!
Älä usko Jaskaa, Jaska puhuu paskaa! (Hailuoto 1933)

Puhhuu vertauksilla, ku Ryllykkä-vainaja.
Puhuu vertauksilla kuin Ryllykkä-vainaja. (Hailuoto, 1933)

Jonka takapuoli puhhuu, sen takapuoli vastaa.
Jonka takapuoli puhuu, sen takapuoli vastaa. (Hailuoto, 1933)

Ei missään puhuta niin selviä suomia kun Lammilla ja Lammin Kosella sielä puhutaan rykin räntin ja ruomatun jälkiä.
Ei missään puhuta niin selvää suomea kuin Lammilla ja Lammin Koskella; siellä puhutaan trykin räntin ja raamatun jälkiä. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Lärppä toisin kaikki puhuu, pierunkin vääntää nurinpäin.
Lärppä toisin kaikki puhuu, pierunkin vääntää nurinpäin. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Perässä puhuja ja pepunhaistaja on ihka saman arvoiset.
Perässäpuhuja ja pepunhaistaja on ihka saman arvoiset. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Sitähän sekin sanoi vaikkei mitään puhunnut.
Sitähän sekin sanoi, vaikka ei mitään puhunut. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Joka topakasti toret puhuu niin ei sitä toiset valeeksi vänkää.
Joka topakasti todet puhuu, niin ei sitä toisel valeeksi vänkää. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Ei puhutap paljo, halataav vaan.
Ei puhuta paljon, halataan vain. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Pappihan kahteen kertaam puhuu, joka palkan saa.
Pappihan kahteen kertaan puhuu, joka palkan saa. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Puhu reiruhun vaikkei tulsi kun sana päiväs.
Puhu reiruun, vaikka ei tulisi kuin sana päivässä. (Isokyrö, , 1934)

Kun aina puhuu niin mistä ne toret piisaa, kyllä siinä jo pitää valehrellakkin.
Kun aina puhuu, niin mistä ne todet piisaa, kyllä siinä jo pitää valehdellakin.
(Isokyrö, 1934)

Kun itte puhuu ja itte vastaa niin ei tuu mitää jälkipuheeta.
Kun itse puhuu ja itse vastaa, niin ei tule mitään jälkipuheita. (Isokyrö, 1934)

Puhut kun ei olsi alaleukaa ollenkaa.
Puhut kuin ei olisi alaleukaa ollenkaan. (Isokyrö, 1934)

Puhu mulle, puhuu mulle paremmakki!
Puhu minulle, puhuu minulle paremmatkin! (Isokyrö, 1934)

Mitäs sinä puhut, jonka nenä ottasta alkaa ja kurkku on kuin nikkaripenkin kruuvi.
Mitäs sinä puhut, jonka nenä otsasta alkaa ja kurkku on kuin nikkaripenkin ruuvi. (Isokyrö, 1934)

Älä puhu mulle, ihimiset luuloo jotta mä tunnen sun.
Älä puhu minulle, ihmiset luulee, jotta minä tunnen sinut. (Isokyrö, 1934)

Puhu silloon kun sulta kysytähä ja sano silloonkin jotta en mä tierä.
Puhu silloin, kun sinulta kysytään, ja sano silloinki, jotta en minä tiedä. (Isokyrö, 1934)

Sitä ei voi puhutella kun hevoseseläst halko kääjes.
Sitä ei voi puhutella kuin hevosen selästä halko kädessä. (Kivennapa, 1932)

Kuka seun, joka niin lipijäkalan äänellä puhhuu.
Kuka se on, joka niin lipeäkalan äänellä puhuu. (Nivala, , 1933)

Puhhuu ko lammas tuohem päälle paskantas.
Puhuu kuin lammas tuohen päälle paskantaisi. (Nivala, 1933)

Kahtelee ku ois postilla silimänurkassa ja puhhuu ku pulloperse sika.
Katselee kuin olisi postilla silmänurkassa ja puhuu kuin pulloperse sika. (Nivala, 1933)

Aijan merkit viittaavat, että Suomi on pärekaton partaalla, sano lappalainen maallikkosaarnaaja puhuessaan suomeksi.
"Ajan merkit viitaavat, että Suomi on pärekaton partaalla", sanoi lappalainen maallikkosaarnaaja puhuessaan suomeksi.
Tarkoitti sanoa: Ajan merkit viittaavat että Suomi on perikadon partaalla. (Paltamo, 1933 - 34)

Kun vitusta puhuu siinä ei tule riitaa.
Kun vitusta puhuu, siinä ei tule riitaa. (Paltamo, 1933 - 34)

Sepä lähtöä oli sano entinen akka ko uunilta putosi.
"Sepä lähtöä oli", sanoi entinen akka, kun uunilta putosi. (Alatornio, 1933)

Konstit on monenlaiset sano entinen akka ko kissala pöytää pyhki.
"Konstit on monenlaiset", sanoi entinen akka, kun kissalla pöytää pyyhki. (Alatornio, 1933)

Sinne sitä mennään, jos eletään ja terveenä ollaan sano entinen muori kun hautaan katseli.
"Sinne sitä mennään, jos eletään ja tervenä ollaan", sanoi entinen muori, kun hautaan katseli. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Tässä talossa kun on aina se kiiru, sano entinen renki, kun saunan parvesta putosi.
"Tässä talossa kun on aina se kiiru", sanoi entinen renki, kun saunan parvesta putosi. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Enhän minäkän näin olisi, sanoi entinen mies, ei minun tarttisi yhtään tehrä työtä, jos ei olisi tota rakoo, poikittain tossa nenän alla.
"Enhän minäkään näin olisi", sanoi entinen mies, "ei minun tarvitsisi yhtään tehdä työtä, jos ei olisi tuota rakoa poikittain tuossa nenän alla." (Hausjärvi, 1936 - 37)

Tää siitä käymästä lakkas, sanoi entinen akka, kun kellon heilurin kellosepälle vei.
"Tämä siitä käymästä lakkasi", sanoi entinen akka, kun kellon heilurin kellosepälle vei. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Mitäs se sivulliseen kuulu sano entine eukko pappia.
"Mitäs se sivulliseen kuului", sanoi entinen eukko pappia. (Hausjärvi, 1936 - 37)

"Kun minä ovenpäälistä veistin", sano entinen sairas kun pappi miehen pahoja töitä kyseli.
"Kun minä ovenpäällistä veistin", sanoi entinen sairas, kun pappi miehen pahoja töitä kyseli. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Katos tot vonkaletta sano entinen renki silakkaa.
"Katsos tuota vonkaletta", sanoi entinen renki silakkaa. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Hei hulinaksi sano entinen mies kun muijaa hautaan laskettiin.
"Hei hulinaksi", sanoi entinen mies, kun muijaa hautaan laskettiin. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Oli kuuma kylpy kylmäs saunas, sano entinen renki kun isännältään selkään sai.
"Oli kuuma kylpy kylmässä saunassa", sanoi entinen renki, kun isännältään selkään sai. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Rahasta takasin ja pyytämäti, sano entinen mies kun väärällä rahalla kauppaa teki.
"Rahasta takaisin ja pyytämättä", sanoi entinen mies, kun väärällä rahalla kauppaa teki. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Sataa rapsii, sano entinen likka kun alleen laski.
"Sataa rapsii", sanoi entinen likka, kun alleen laski. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Poika tuli, mutt kunnia meni sano entinen likka kun lapsen sai.
"Poika tuli, mutta kunnia meni", sanoi entinen likka, kun lapsen sai. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Jumalaa kehuttiin saatanasti perkelettä pirusti moitittiin sano entinen mies kun toiset kirkkokuulumisia kysyivät.
"Jumalaa haukuttiin saatanasti, perkelettä pirusti moitittiin", sanoi entinen mies, kun toiset kirkkokuulumisia kysyivät. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Perkeleen perilliset sano entinen isäntä kun sukulaiset emäntävainajan osuutta riitelivät.
"Perkeleen perilliset", sanoi entinen isäntä, kun sukulaiset emäntävainajan osuutta riitelivät. (Hausjärvi 1936 - 37)

Minä olen siitä laarusta ja minun poikani on siitä säärystä ettei sen sovi mennä piijan kanssa naimisiin sano entinen isäntä naapurilleen omasta pojastaan.
"Minä olen siitä laadusta ja minun poikani on siitä säädystä, että ei sen sovi mennä piian kanssa naimisiin", sanoi entinen isäntä naapurilleen omasta pojastaan. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Kunhan hänes on sano entinen emäntä kun vasikoitten päälle juoman heitti.
"Kunhan hänessä on", sanoi entinen emäntä, kun vasikoitten päälle juoman heitti. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Näin heränneet veisaa sano entinen mies kun kirkossa pieru pääsi.
"Näin heränneet veisaa", sanoi entinen mies, kun kirkossa pieru pääsi. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Se on taas sen lorun loppu sano entinen eukko kun pappi saarnan lopetti.
"Se on taas sen lorun loppu", sanoi entinen eukko, kun pappi saarnan lopetti. (Hausjärvi 1936 - 37)

Se pieni piukka joka rouvalta pääsi olkoon min syyni sano entinen piika kutsuvieraille.
"Se pieni piukka, joka rouvalta pääsi, olkoon minun syyni", sanoi entinen piika kutsuvieraille. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Kyllä näitä saa kun öitä valvoo sano entinen akka kun lapsen sai.
"Kyllä näitä saa, kun öitä valvoo", sanoi entinen akka, kun lapsen sai. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Lailla sääretään ja asetuksella määrätään sano entinen vallesmanni talonpoikaa.
"Lailla säädetään ja asetuksella määrätään", sanoi entinen vallesmanni talonpoikaa. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Tosta saat ropit ja lääkkeet sano entinen mies kun toista viinapullolla päähän löi.
"Tuosta saat ropit ja lääkkeet", sanoi entinen mies, kun toista viinapullolla päähän löi. (Hausjärvi 1936 - 37)

Onkohan taivas alentunut tai maa ylentynyt kun enkelien laulu kuuluu sano entinen mies kun ensi kerran kuorolaulua kuuli.
"Onkohan taivas alentunut tai maa ylentynyt, kun enkelien laulu kuuluu", sanoi entinen mies, kun ensi kerran kuorolaulua kuuli. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Varttukaa, varttukaa, sano entinem pastorska, kuj junasta jäi.
"Varttukaa varttukaa, täältä tulee pastorska", sanoi entinen pastorska, kun junasta jäi. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Järjestys se ollap pitää, sano entinel lukkari kun kanoja piiskas.
"Järjestys se olla pitää", sanoi entinen lukkari, kun kanoja piiskasi. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Ottakaa ny kolmaskin pala, eipä sillä jotta meillä räknätääsihin, sanoo entinen emäntä kaffipöyräs.
"Ottakaa nyt kolmaskin pala, eipä sillä jotta meillä räknättäisiin", sanoi entinen emäntä kahvipöydässä. (Isokyrö, 1934)

Pohojatuuli on kylmää vaikka se tuulis mistäpäin sanoo entinen mustalaaspoika.
"Pohjatuuli on kylmää, vaikka se tuulisi mistäpäin", sanoi entinen mustalaispoika. (Isokyrö 1934)

"Nouskaa ny kaikki väki ylhä, kaffipannu putos kusisankoohin", sanoo entinen emäntä.
"Nouskaa nyt kaikki väki ylähä, kahvipannu putosi kusisankoon", sanoi entinen emäntä. (Isokyrö, 1934)

Vielä meiltäkin kuallahan sanoo entinen mies kun ei krannihin hautajaasihin haastettu.
"Vielä meiltäkin kuollaan", sanoi entinen mies, kun ei kranniin hautajaisiin haastettu. (Isokyrö, 1934)

Hyppee hyvä isä, siinon oja, sanoi entinen poika sokeaa isäänsä taluttaessaan.
"Hyppää hyvä isä, siinä on oja", sanoi entinen poika sokeaa isäänsä taluttaessaan.
Ja hyppyytti liian kaukaa, joten isä putosi ojaan. (Kiuruvesi, 1932)

Yks kaks kuus kaks, munat meni nuuskaks, sano entine kananmunakauppias.
"Yksi kaksi kuusi kaksi, munat meni nuuskaksi", sanoi entinen kananmunakauppias. (Laukaa 1936-37)

Nuisa hulluisa konsteisa pijan tappaa ihtensä, sano entinen isäntä kö hirttonuora katkesi.
"Noissa hulluissa konsteissa pian tappaa itsensä", sanoi entinen isäntä, kun hirttonuora katkesi. (Nivala, 1933)

Kyllä lasta kurriittaa saa, muttei pilä nim pirun tavalla hakata, sano entinem pappi.
Kyllä lasta kurittaa saa, mutta ei pidä niin pirun tavalla hakata, sanoi entinen pappi. (Pälkäne)

Voi hartioitani, voi ristiluitani, mutta katto nyt sinäkin, Matti niittem munies perrää(n), sano entinen muija kun riihem parsilta putos.
Voi hartioitani, voi ristiluitani, mutta katso nyt sinäkin, Matti, niitten muniesi perään, sanoi entinen muija, kun riihen parsilta putosi.
Mies ja vaimo olivat vähän lystiä pitäneet ja muija tipahti riihen lattialle partten välistä. (Pälkäne)

Sitä se on sano entinen akka kun paskoosa maesto.
Sitä se on, sanoi entinen akka, kun paskaansa maistoi.
(Riistavesi, 1932)

Tuoson pappi ja täsä on mies, sano entinen pappi, ko krain pöythän löi.
"Tuossa on pappi ja tässä on mies", sanoi entinen pappi kun krain pöytään löi. [Krai: paidan t. takin kaulus. SMSA] (Rovaniemi, 1933)

Vähä vähäst otetaa sano enttine muija ko natukissaa kuahitti.
"Vähän vähästä otetaan", sanoi entinen muija, kun natukissaa kuohitsi. (Ulvila 1933)

Istun toho, sano enttine ihmine ko lankes.
"Istun tuohon", sanoi entinen ihminen, kun lankesi. (Ulvila, I. Venno, 1933)

Kerran suapihan tok' koiraak' kyytii sanoi akka, sitoessaan koiraa junan perään.
Kerran saa toki koirakin kyytiä, sanoi akka sitoessaan koiraa junan perään. (Eno)

Iso hyvä, sano kalajokinen, olipa sitte akka eli hevonen.
"Iso hyvä", sanoi kalajokinen, "olipa sitten akka eli hevonen." (Hailuoto, 1933)

Kävin kissalle ruokaa viemäsä, sano akka kun kylästä tuli.
"Kävin kissalle ruokaa viemässä", sanoi akka, kun kylästä tuli. (Hailuoto, 1933)

Konstit on monet sano akka kun pieri potki kusi käveli konttas kuto sukkaa ja vihelsi.
"Konstit on monet", sanoi akka, kun pieri, potki, kusi, käveli, konttasi, kutoi sukkaa ja vihelsi. (Riihimäki, 1936 - 37)

Lentosuuteloita, sano ukko kun akka turpaan löi.
"Lentosuuteloita", sanoi ukko, kun akka turpaan löi. (Riihimäki, 1936 - 37)

Mikses muninut, san akka kun ainoan kanansa tappo.
"Miksi et muninut", sanoi akka, kun ainoan kanansa tappoi. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Puhu nyt suus puhtaaks ettei jää kuollessas auki, sano akka kun miehensä kanssa riiteli.
"Puhu nyt suusi puhtaaksi, että ei jää kuollessasi auki!" sanoi akka, kun miehensä kanssa riiteli. (Hausjärvi, 1936 - 37)

Kuka tuata joiskaa, jos ei sokuria saisi, sanoo akka kaffia.
"Kuka tuota joisikaan, jos ei sokeria saisi", sanoi akka kahvia. (Isokyrö, 1937)

Mitä mä piittaan yhyrestä miähestä, olkoho kenenkä kans tahtoo, siton mulla siltä hevoskuorma kirkonmaahan viärä, sanoo akka miästänsä.
"Mitä minä piittaan yhdestä miehestä, olkoon kenenkä kanssa tahtoo, sitä on minulla siltä hevoskuorma kirkonmaahan viedä", sanoi akka miestänsä. (Isokyrö, 1937)

Tuliko kruunu vai klaava, sanoo miäs kun akka saunanlavolta putos.
"Tuliko kruunu vai klaava", sanoi mies, kun akka saunanlavolta putosi. (Isokyrö, 1934)

Kova kovaa vastahan, sanoo akka kun kivellen istuu.
"Kova kovaa vastaan", sanoi akka, kun kivelle istui. (Isokyrö, 1934)

Hih, sanoo akka kun saunanlavalta putos ja kuali.
"Hih", sanoi akka, kun saunanlavalta putosi ja kuoli. (Isokyrö, 1934)

Ota akka kulta tyynni, sanoo seppä paarmuuskalle, kun akka kaksooset sai.
"Ota, akka kulta, tyynni", sanoi seppä paarmuuskalle, kun akka kaksoset sai. (Isokyrö, 1938)

"Hei hulinaa", sanoo akka kun kirnuhun piäri.
"Hei hulinaa", sanoi akka, kun kirnuun pieri. (Isokyrö, 1934)

"Se lai loppuu", sanoo Junnoo kun akka kuoli.
"Se laji loppui", sanoi Junno, kun akka kuoli. (Isokyrö, 1934)

Sopivaa kropinaa sanoo akka, kut tuahelle kusi.
"Sopivaa kropinaa", sanoi akka, kun tuohelle kusi. (Isokyrö, 1934)

Treenausta soon, sanoo akka kun prunnihin putos.
"Treenausta se on", sanoi akka, kun prunniin putosi. (Isokyrö, 1934)

On niillä nuilla rikkailla kiikut ja leikut sano akka ku ukko hirressä roikku.
"On niillä noilla rikkailla kiikut ja leikut", sanoi akka, kun ukko hirressä roikkui. ( Juva, 1932)

Sinne mänj köyhä ainoo huvj, sanoi äijä, kun akka kuoli.
"Sinne meni köyhän ainoa huvi", sanoi äijä, kun akka kuoli. ( Juva, 1932)

Herrasväi huolia, sanoi torpan mies, kun akka itselleen housut osti.
"Herrasväen huolia", sanoi torpan mies, kun akka itselleen housut osti. ( Juva, , 1932)

Loppu ne nyt sivuhommat, sanoi Pylkkänen, kun akka kuoli.
"Loppui ne nyt sivuhommat", sanoi Pylkkänen, kun akka kuoli. ( Juva, 1932)

Mahan olj puhkasta jos en suana vittuva ettee sano akka ku ukko koettii tuel.
"Mahan oli puhkaista, jos en saanut vittua eteen", sanoi akka kun ukko kotiin tuli. ( Juva, 1932)

Leik sians saakko sano akka ko sika noka vei.
"Leikki sijansa saakoon", sanoi akka, kun sika nokan vei. (Kalanti, 1931)

"Präiskis", sano akka kun ukolta silimä puhkes.
"Päiskis", sanoi akka, kun ukolta silmä puhkesi. (Kiuruvesi, 1932)

"Ahhah", sano akka kun haataan laskettiin!
"Ahhah", sanoi akka, kun hautaan laskettiin. (Kiuruvesi, 1932)

Tuilpa kiire sano akka ku tuul' myllyn siipeen tarttu.
"Tulipa kiire", sanoi akka kun tuulimyllyn siipeen tarttui. (Kiuruvesi, 1932)

Yötä, yötä sano akka, kun silimä puhkes.
"Yötä, yötä", sanoi akka, kun silmä puhkesi. (Kiuruvesi, 1932)

Oelpa hyvä, ettee ollu kerihtimet, sano akka, kun puukko silimää putoes.
"Olipa hyvä, että ei ollut keritsimet", sanoi akka, kun puukko silmään putosi. (Kiuruvesi, 1932)

Minä jymmäyti valtijota, sano akka kun osti rautatielipun ja meni kävelle.
"Minä jymäytin valtiota", sanoi akka, kun osti rautatielipun ja meni kävellen. (Laukaa 1936-37)

Valamis on aina valamis sano akka kuun hyyssiin lähtiissä perseensä pyyhki.
"Valmis on aina valmis", sanoi akka, kun hyyssiin lähtiessä perseensä pyyhki. (Nivala, 1933)

Ahhah sano akka ku alta pääsi.
"Ahah", sanoi akka, kun alta pääsi. (Nivala, 1933)

Elämän tiet on mutkaset, sano akka ku kaivoon putos.
"Elämän tiet on mutkaiset", sanoi akka, kun kaivoon putosi. (Nivala, 1933)

Kiperää tyätä, sano akka kun nappaansa nuali.
Kiperää työtä, sanoi akka, kun napaansa nuoli. (Pälkäne)

Aina se tuo miesväki jottaa rottuuttaa, sano akka ku ukko orret pirtistä kahvepuuksi sahasi.
"Aina se tuo miesväki jotain rotuuttaa", sanoi akka, kun ukko orret pirtistä kahvipuuksi sahasi. (Paltamo, 1933)

Sai kait se ku ei kertone, sano akka ku lehmeä astutti.
"Sai kait se, kun ei kertone", sanoi akka, kun lehmää astutti. (Paltamo, 1933)

Paljo eäntä ja vähä villoja, sano akka ku sikkoa kerihti.
"Paljon ääntä ja vähän villoja", sanoi akka, kun sikaa keritsi. (Paltamo, 1933)

Mitähän pillurukkai ajatelloo, sano akka kun leskeksi jäi.
"Mitähän pillurukkakin ajatellee", sanoi akka, kun leskeksi jäi. (Paltamo, 1933 - 34)

Hullu mies kun jauhoja ostoa, eik oo kahvin pöönääkää, sano akka ukolleen.
"Hullu mies, kun jauhoja ostaa, eikä ole kahvin pöönääkään", sanoi akka ukolleen. (Paltamo, 1933 - 34)

Minen muikulapottuo ja seipikallaa soata syyvvä, kun ne vaikuttavat niin riettai-ta ajatuksie, sano hurskasteleva akka.
"Minä en muikulapottua ja seipikalaa saata syödä, kun ne vaikuttavat niin riettai-ta ajatuksia", sanoi hurskasteleva akka. (Paltamo, 1933 - 34)

Min en jouvva koko yötä sinun kansasi karapersiessä värkkeämmään, rippikirkkoon menevä immeinen, sano akka ukolleen.
"Minä en jouda koko yötä sinun kanssasi karaperseessä värkkäämään, rippikirkkoon menevä ihminen", sanoi akka ukolleen. (Paltamo, 1933 - 34)

Kummat tulisi jos ei oesi persettä, sano akka kun kuselle rupesi.
"Kummat tulisi, jos ei olisi persettä", sanoi akka, kun kuselle rupesi. (Paltamo, 1933)

Tölskis, sano akka ko järvhen hyppäs.
"Tölskis", sanoi akka kun järveen hyppäsi. (Rovaniemi, 1933)

Töihin töihin sano Lapatossu. Ei akka käy muuton silkisä ja lapset kansakoulusa.
"Töihin, töihin", sanoi Lapatossu, "ei akka käy muuten silkissä ja lapset kansakoulussa". (Tyrvää, 1933)

Ahha sano Aureen akka kun hautaan laskettiin kun piippunikin jäi saunan penkille.
"Ahhah", sanoi Aureen akka, kun hautaan laskettiin,"kun piippunikin jäi saunan penkille". (Tyrvää, 1933)