Attenboroughin "Planeettamme maa" alkoi televisiossa eilen ja tulee pyhäaamuna uusintana.
Taitaa olla parasta, mitä televisiosta on nyt nähtävissä, ja se on paljon sanottu. Näytti siltä, että tämä ensimmäinen tunnin jakso oli esittely, jossa kynttilää ei kätketty vakan alle. Niin täynnä se oli järkyttävän työläitä kuvia, kuten satelliitista käsin kuvattu vuodenajan vaihtuminen - kevään tulo kymmenessä sekunnissa - ja kuvia, joissa vasemmalta oikealle feidatan kesästä syksyyn.
Tällä kertaa mukana on paljon amerikkalaishenkisiä söpöjä kuvia ja eläinmaailman ihmeellisyyksiä, kuten paratiisilinnun tanssi. Henki ei ole vallan kaukana National Geographic -perinteestä. Mukana on jopa vetonaula, valkohain ("tappajahai") hyppy.
Jää miettimään, mitä kaikkea näytelmäelokuvalla on edessä. Ainakin suuri määrä käyttämättömiä keinoja.
Elokuva ja dokumenttielokuva ovat olleet eeppisen perinteen vankeja 1920-luvun kokeilujen jälkeen.
Luulen nähneeni Attenboroughin dokumentissa lyyristä elokuvaa. Mieleeni tulevat Ezra Pound, Paul Valery, Artur Rimbaud, etenkin Guillaume Apollinaire.
VYÖHYKE
Viimein väsyt tähän vanhaan maailmaan
Eiffel-torni paimen jolle aamulla sillat ääntelevät
Olet kulkenut kyllin antiikin näyttelyissä
Nyt ovat autotkin antiikista
vain uskonto on veres uskonto
on koruton kuin lentohallit
Vain oi kristinusko ei ole antiikkia
eurooppalaisista modernein on Paavi Pius X
ja sinä jota ikkunat varjostavat et kehtaa
tänään mennä kirkkoon ripittäytyä
luet esitteitä hinnastoja mainoksia jotka ääneensä laulavat
siinä tämän aamun runous ja proosaa lehdet
vain -,25 irtonumero rikosjuttuja tulvillaan
suurmiesten kuvia ja tuhat ja yksi tarinaa
Näin aamulla ihanan kadun en muista sen nimeä
uusi ja puhdas aurinko vaskisoitin
johtajat työläiset ja kauniit konttoristit
kulkevat kadun maanantaivarhaisesta lauantaimyöhään
neljästi päivässä
aamulla sireeni voihkaisee kolmasti
raivostunut kello hätistää puolilta päivin
liikemerkkien kiehkurat seinillä
kuulutukset ja kyltit kirskuvat papukaijat
minut valloittaa teollisuusalueen kauneus
tämä katu on Aumont Thiévillen ja Ternesin välissä
Pariisissa
Ja tässä on nuori katu olet lapsi vasta
äitisi laittaa sinulle vain sinistä ja valkeaa
olet uskovainen ja vanhimman ystäväsi kanssa
hän on René Dalize
teistä mikään ei voita messua
kaasu sinertää matalana yhdeksältä illalla te hiivitte
makuusalista
rukoilette yön koulun kappelissa
ikuinen oi ihana ametistin syvyys
ympäröi ainainen Kristuksen tulinen loisto
se on suloinen lilja jota me kaikki vaalimme
se on punatukkainen soihtu jota tuuli ei sammuta
se on surujen äidin kalpean punainen poika
se on rukouksien iäti lehtivä puu
kaksihaarainen hirsipuu kunnia iankaikkisuus
se on kuusisakarainen tähti
se on Jumala joka kuolee perjantaisin ja nousee kuolleista
sunnuntaina
se on Jeesus joka nousee taivaaseen nopeammin kuin
lentäjät
ennätys hänen nimissään
Herramme silmäterä
vuosisatojen kahdeskymmenes oppilas osaa sen
ja linnuksi muuttuen tämä vuosisata nousee ilmaan
kuin Jeesus
paholaiset kurkottelevat loukoistaan jotta saisivat nähdä
sen
ja sanovat että se on kuin Juudean noita Simon
ja huutavat että se joka lentää ilmaan lentää ilmaan
enkelit tanssivat nuoralla kauniin nuorallatanssijan ohi
Ikaros Enok Elia Apollonius Thyanalainen
leijuvat ensimmäisen lentokoneen yllä
välillä väistävät ja tekevät tilaa toisille
joita kantaa ehtoollinen
papit nousevat yhäti kalkkia kohottaen
lentokone laskeutuu lopulta vetämättä siipiä suppuun
silloin taivaan täyttävät miljoonat pääskyt
nopein siivin tulevat korpit haukat pöllöt
Afrikasta rientävät ibis-linnut flamingot marabut
sadunkertojain runoilijain ylistämä rokki
kaartelee Aadamin kallo kynsissään ensimmäinen pää
kotka syöksyy taivaanrannasta hurjasti huutaen
ja Amerikasta tulee pikkuinen kolibri
Kiinasta saapuvat pitkät ja notkeat pihis-linnut
niillä on vain yksi siipi ne lentävät pareittain
ja sitten kyyhky tahraton sielu
jota saattavat lyyralintu ja silmäkäs riikinkukko
feniks peittää tuokioksi rovion joka synnyttää sen
ja kätkee hehkuvan hiilloksen
seireenit jättävät vaaralliset salmet
ja saapuvat kolmin suloisesti laulaen
ja kaikki kotka feniks ja kiinalainen pihis
ystävystyvät lentokoneen kanssa
Nyt kuljet Pariisissa yksin väkijoukossa
vieressäsi vierivät bussien mylvivät laumat
ahdistava rakkaus kuristaa kurkkuasi
kuin et saisi rakkautta enää koskaan
ennen maailmassa lähtisit luostariin
sinua hävettää kun yllätät itsesi rukoilemasta
huomaat huvittavuutesi ja naurusi iskee kipinää kuin
helvetin tuli
naurusi säkenet kultaavat elämäsi perustan
tämä taulu riippuu pimeässä museossa
ja joskus käyt katsomassa sitä läheltä
Tänään Pariisissa naiset kulkevat verissään
niin kävi en tahtoisi muistaa kauneus tuhoutui
Kuumeisiin liekkeihin kietoutuen Pyhä Äiti katsoi
Chartres'ssa
pyhän sydämen veri oli hukuttaa minut Montmartrella
voin pahoin kun kuulin onnellisia puheita
rakkaus jota kannan on häpeällinen tauti
ja hallitseva kuva pitää sinua hengissä
unettomana ahdistuneena
aina lähellä on kuva joka kulkee ohitse
Nyt olet Välimerellä rinteillä
sitruunapuut ovat kukassa kautta vuoden
soutelet ystävien kanssa
yksi Nizzasta toinen Mentonesta ja kaksi La Turbiesta
katsomme kauhistuen syvyyksien meduusoja
ja levien lomassa uivat kalat Vapahtajan kuvat
Olet Prahan seudulla majatalon puutarhassa
olet hyvin onnellinen pöydällä on ruusu
et kirjoita tekstiä tarkkailet
kuoriaista joka nukkuu ruusun sydämessä
Pelästyt kun näet kuvasi Pyhän Vituksen agaateissa
olit kuolettavan surullinen sinä päivänä kun näit sen
olet kuin Lasarus valon hullaannuttama
juutalaiskorttelin tornissa kello käy taaksepäin
ja sinäkin palaat elämässäsi hitaasti takaisin
menet illalla Hradchiniin kuuntelet
kapakoitten tšekkiläislauluja
Nyt olet Marseillessa ympärillä meloneja
Nyt olet Koblenzissa hotelli Riesenissä
Nyt istut Roomassa japanilaisen mispelin alla
Nyt olet Amsterdamissa tyttö on sinusta kaunis ja on
ruma
hän on menossa naimisiin leydeniläisen ylioppilaan kanssa
täällä vuokrataan huoneita latinaksi cubicula locanda
minä muistan olin siellä kolme päivää kuten Goudassa
myös
Olet Pariisissa tutkintotuomarin edessä
sinut julistetaan vangituksi olet rikollinen
Olet tehnyt surullisia ja iloisia matkoja
ennen kuin huomasit valheen ja iän
olet kärsinyt rakkaudesta 20 30 vuotiaana
olen elänyt hullun tavalla haaskannut aikani
et uskalla katsoa käsiäsi ja joka hetki
tahtoisin nyyhkyttää
sinua häntä jota rakastan kaikkea joka säikytti sinut
Katsot vesissä silmin köyhiä siirtolaisia
he uskovat Jumalaan he rukoilevat naiset antavat
lapsille rintaa
he täyttävät hajullaan Saint Lazaren asemahallin
he uskovat tähteensä kuin Itäisten maiden tietäjät
he haaveilevat Argentiinan palkoista
ja kerättyään omaisuutta kotiinpaluusta
eräs perhe kantaa punaista tikkitäkkiä niin kuin
te sydäntänne
tuo peite ja unet olimme yhtä epätodellisia
jotkut siirtolaiset jäävät tänne ja asettuvat
rue des Rosiersille tai rue des Ètouffesin hökkeleihin
olen nähnyt heitä iltaisin he haukkaavat raitista ilmaa
harvoin liikkuen kuin shakkinappulat
he ovat enimmäkseen juutalaisia vaimoilla on peruukit
he istuvat kalpeina kaupan perällä
Seisot sinkkitiskin edessä sotkuisessa kahvilassa
juot kupin halpaa kahvia onnettomien kanssa
Yöllä menet suureen ravintolaan
Nämä naiset eivät ole pahoja mutta heillä on huolia
heistä ruminkin on saanut miehen kärsimään
Hän on poliisin tytär Jerseyn kylästä
Kädet joita en huomannut heti ovat kovat ja sierrettyneet
Minä säälin suunnattomasti hänen vatsansa arpia
Nyt suutani nöyrryttää säälittävä ilotyttö
jonka nauru puistattaa
Olet yksin aamu koittaa
maitomiehet kolistavat kannuja kadulla
Yö katoaa kuin kaunis Métive
kavala Ferdine tai tarkkaavainen Lea
Tulista viinaa juot kuin elämää
elämääsi juot kuin viinaa
Lähdet Auteulin suuntaan tahdot palata kotiin jalan
nukkumaan Oseanian Guinean jumalien kanssa
ne ovat erilaisia eri uskonnon Jeesuksia
ne ovat hämärän toivon huonompia Jeesuksia
Hyvästi Hyvästi
Aurinko katkaistu kaula
(suom. Jukka Kemppinen)
Vyöhykkeen käännöksestä laitan tähän pätkän omaa kilpailevaa yritystä:
VastaaPoistaTässä on uusi katu etkä sinä ole vssta kuin pikkuinen poika
äiti pukee sinut vain siniseen ja valkoiseen
olet tosi uskovainen, ja vanhimman ystäväsi René Dalisen kanssa
ette pidä mistään niin kovasti kuin kirkonmenoista
Kello on yhdeksän, kaasuvalo on vaipunut siniseksi, te hiivitte piiloon
Rukoilette koko yön kappelissa
Kunnes ikuinen ja ihana ametistinen syvyys
kääntyy ainaiseksi Kristuksen ylistyksen paloksi
Se on meidän kaikkien vaalima kaunis lilja
Se on punatukkainen tulisoihtu, johon tuuli ei pysty
Se on kärsimysten äidin kalpea ja helakanpunainen poika
Se on kaikkien rukousten ikivihreä metsä
Se on kunnian ja ikuisuuden kaksihaarianen hirsipuu
Se on kuusisakarainen tähti
Se on Jumala joka kuolee perjantaina ja toipuu sunnuntaina
Se on Kristus joka nousee taivaalle paremmin kuin lentäjät konsanaan
Hänellä on korkeuden maailmaennätys.
Planet Earth on kyllä todella hieno - jokaisessa jaksossa on kerrassaan ihmeellisiä otoksia. Jaksot kruunaa lopun "making of" -pätkä, jossa kerrotaan miten kuvat on saatu, paljon kärsivällisyyttä, aikaa, rahaa, ja todella innovatiivisia virityksiä on tarvittu, ja tietysti omistautumista asialle.
VastaaPoistaDVD-paketti on muuten ainakin täällä Englannissa jo myynnissä.
Ad TH
VastaaPoistaVaikka se on vastanmielistä, niin myönnän totuuden: samainen DVD-paketti on minullakin tilauksessa ja saapunee lähipäivinä.
Englannin (BBC:n) tekijänoikeusjärjestelyt käyvät kateeksi. Tapasin juristeja, jotka junailivat asian. Siellähän on mm. Piccadillyn myymälän alakerrassa levyllä suunnilleen kaikki mitä syntinen sielu halajaa.
Toisin on USA:ssa - puhumattakaan Suomesta.
Tämä toi minulle mieleen sen mitä sanoin pojalleni.
VastaaPoistaMatkusta ja näe Venetsia
Aja junalla Camargueen
kastele jalkasi Cadizin rannalla
jotta muistaisit ja joskus kertoisit syntymättömälle lapsenlapsellesi:
"Olipa kerran maailma".
Hieno lukea, mutta melko surullinen. Malja ehtoolliselle!
VastaaPoistaRipittäytyneen huojennuksella käyn uutta ripittäytymisen aihetta kohti.
Ihmisen maailma on nuori - Eiffeli vasta nuorukainen. Krokotiilit ovat olleet kauemmin.
Voiko aikaa haaskata? Onko syytä katua? Pyhän Pietarin luona varmasti huomaan kaikki typeryydet, mitä olen tullut tehneeksi. Syytöksiin voin vain vastata, ettei pidä kauhalla vaatia, jos on vain lusikalla annettu. Nenäkkyys ennen kaikkea.
Eikös se Leinokin, ettei paha kenkään ihminen - ainoastaan toinen heikompi toista. Ja toisessa runossaan, että jos päätään nousee ylemmä muita, sen he iskevät alemmas.
Mutta iloahan me saamme, jos vain toinen ja sitten kohta taas toinen meitä ylemmäs yltää. En millään jaksa olla kateellinen toisen nerokkuudesta - iloinen ainoastaan.
Kunhan tilinauhani säilyy ennallaan... ja mitäpä siitäkään - ilostahan mielellään maksaakin.
Onko muuten Apollinairella ja hymyilevällä apollolla mitään yhteyttä?
VastaaPoistaKielen rikkauteen nähden luen mielummin apollinairea kuin sille hymyileviä. Sellainen suhde.
VastaaPoistaGuillaume Apollinaire (Wilhelm Albert Vladimir Apollinaris de Kostrowitzky) (S. 1880 Rooma - 1918 Pariisi)
VastaaPoistaEino Leino (1878-1926)
Leino lienee apollonairensa lukenut
Meni Pariisiin 1906.
Apollonairen julkaisut:
*Les exploits d?un jeune Don Juan (Die Gro?aten eines jungen D.J.), 1907, Roman
*Les onze mille verges (Die 11000 Ruten), 1907, pornographischer Roman
*L'enchanteur pourrissant (Der faulende Zauberer), 1909, lyrische Prosatexte
*Le bestiaire ou le cort? d?Orph?(Bestiarium oder der Orpheus-Zug), 1911, Texte; Illustriert von Raoul Dufy, 1
*Alcools, 1913, Gedichte
*Les peintres cubistes, 1913, Essays
*Le po? assassin?Der ermordete Dichter), 1916, Erz?ungen
*Les mamelles de Tir?as (Die Br?/Zitzen des T.), 1917, Kom?
*L'esprit nouveau et les po?s (Der neue Geist und die Dichter), 1918, Manifest
*Calligrammes, 1918, konkrete Poesie/Bildgedichte
*L'esprit nouveau et les po?s (Der neue Geist und die Dichter), 1918
*La femme assise (Die sitzende Frau), 1920, Roman
*Le guetteur m?ncolique (Der melancholische Sp?r), nachgelassene Gedichte (zuerst 1925 unter dem Titel Il y a erschienen, dann in einer erweiterten Version 1952, herausgegeben von Robert Mallet und Bernard Poissonnier)
Ad Anonymous:
VastaaPoistaApollinairen sukuperä oli lievästi sanoen sekava, mutta hänen äitinsä syntymäpaikka (Venäjä) osoittautuu yksityiskohtaisesti tarkastellen Viaporiksi. Lienee faija ollut siellä upseerina.
Apollinairen itsestään ja elämästään kertomaa ei pidä yleensä uskoa. Hän oli kova runoilemaan.
Esittelyn yhteydessä kuuluu silti tähdentää, että hänen osuutensa uuden maalaustaiteen ymmärtäjänä ja edistäjänä oli todella suuri.
Ja kuolema - Guillaume ei itse asiassa kuollut sotaan, vaikka haavoittui lukiessaan Mercure de Frandcen kulttuuripalstaa, vaan espanjantautiin eli influenssaan aselevon päivänä 1918. Kansa huusi kadulla "A bas Guillaume" eli als Wilhelm (II), jonka sairasparka ymmärsi väärin, itseensä kohdistuneeksi ja kuoli ajatellen, että vituiksi meni koko vapaussota.
siis oikeastaan suomalaispoika?
VastaaPoistahuh!
Siteeraan Tarmioiden kirjaa, Maailman runosydän, jossa kerrotaan Apollinairesta näin:
VastaaPoista"A. oli Helsingissäkin asuneen puolattaren poika, oli sysäämässä lentoon monia asioita vuosisadan alun Ranskassa. Avant-garde, edelläkävijä, hän oli sekä kirjallisuudessa että maalaustaiteessa. Ystävänsä Picassson kanssa hän loi kubismia, kokeili sitä myös runoissaan. Surrealisminkin sanansaattajaksi Apollinairea on sanottu. Monien mielestä hänen rakkausrunonsa ovat kauneinta, mitä ranskaksi on kirjoitettu. Ranskaksi ne pitäisi kuulla, sillä runolle on olennaista myös se, miltä se kuulostaa"
Itse osaan ranskaa vain pimeässä. joten kuulematta ja ymmärtämättä jää siten myös Mirabeaun silta...
Kemppinen kertoi että A:n äiti olisi syntynyt Venäjällä, Tarmiot nimittävät hänet puolattareksi.
Eli syntyi Venäjällä muutti Puolaan; vai kuinkahan ??
Mihinkäs tyylisuuntaan Vyöhyke; ja siitä pursuava luonnon moninaisuus; ei kun elämän moimutkaisuus, sijoitetaan?
Ad Ripsa:
VastaaPoistaEspanjantauti oli Ranskassa täydessä auhdissa marraskuussa 1918, jolloin siis maaimansota loppui.
Ad Catulux:
VastaaPoistaEi kun Puola muutti Venäjälle...
Sankareistamme kaksi, Conrad ja Apollinaire, liittyvät siis puolaan kielenä ja kansallisuutena.
Ad Catulux II:
VastaaPoistaMirabeaun silta virtaa ja Seine
sekä rakkaus
en kykene unohtamaan
kun kipu pakeni palasi ilo
Nyt tulee yö nyt kello lyö
päivän päättymään minä jään
Kädet ja kasvot vastakkain
koko aikamme
käsivarsien alta virtaa
katseista väsynyt penseä vesi
Nyt tulee yö nyt kello lyö
päivän päättymään minä jään
Rakkaus virtaa pois niin kuin joki
virtasi pois
elämä niin hidas
ja väkivahava toivo
Nyt tulee yö nyt kello lyö
päivään päättyvään minä jään
Menevät päivät ja viikot menevät
ei mennyt aika
ei rakkaus palaa
virtaavat Mirabeaun silta ja Seine
Nyt tulee yö nyt kello lyö
päivään päättyvään minä jään
Mielenkiintoista lukea uusi käännös Mirabeaun sillasta. Osaan ulkoa Aale Tynnin käännöksen ja joissakin bakkanaaleissa kynttilän valossa olen sitä lausunut hyvälläkin menestyksellä.
VastaaPoistaOn se Apollianirekin mahtanut kärsiä helvetillisesti rakkautensa tähden. Montako Mirabeaun siltaa suomalaisen miehen sydän kestää murtunatta ??
Aale on ilmiesesti rohkeasti muokannut alkuperäistä ja laittnut "käsky-muotoon" preesensit?
Viimeinen säkeistö:
menkööt päivät ja menkööt viikot
ei mennyt aika
ei rakkaus koskaan palaa
Seine virtaa Mirabeaun sillan alla
tulkoon yö lyököön kello
menkööt päivät minä jään
ja blogimestarimme käännös ??:
"menevät päivät ja viikot menevät
ei mennyt aika
ei rakkaus palaa
virtaavat Mirabeaun silta ja Seine
Nyt tulee yö nyt kello lyö
päivään päättyvään minä jään"
"päivään päättyvään minä jään" soi hienosti.
Mielenkiintoinen pari sille on kahdessa ekassa "päivän päättymään minä jään". Aika erikoinen ilmaisu.
Vaan kenen käännös on tämä jonka löysin yhdestä runokirjastani???
"menevät päivät ja menevät viikot
ei mennyt aika
ei rakkaus koskaan palaaa
Seine virtaa Mirabeaun sillan alla
tulee yö kello soi
menevät päivät minä jään"
Ad Catulux:
VastaaPoistaMinä tavoittelen näissä käännöksissä aika hurjaa etunojaa.
Toisaalta näen Apollinairen oikeastan Rimabud'n perinten jatkajana äkieli on kevyttä ja katoavaa ja varoo syvällisiä totuuksia.
Tynni on mielestäni tehnyt huonon rakkauden - jopa Apollinairen lausumana (levyllä) runo on anapestia ja suomen trokeisuus tekee siitä mahdottoman -
sousla PONT miraBEAU coulela Seine
et nos Amour
fautilqu'il...
viENNE la nuIT
SONNE l'heuRE
lesjour s'en VONT
jadeMEURE
Ja hän maala vokaaleilla - juuri kuten Rimbaud.
Ranskan kirjallisuuden surimpiin kuuluva säepari on lähes sisällyksetön:
Ô saisons" Ô chataux!
Quella âme est sans defauts?
Vaikka on siinä vuodenaika eli aika ja linna eli paikka.
Nyt tulee kesä väkevä vuodenaika
VastaaPoistanuoruus kuollut kuin kevät minulta
oi aurinko oi hehkuvan Järjen aika
ja odotan ja seuraan sitä
sen hahmo on ylpeä ja kaunis
jotta rakastaisin ainoastaan sitä
se tulee vetää puoleensa
se on magneetti
se on kuin hyvin kaunis punatukkainen nainen
tarkoitatko että tvssä on paljon hyvää?
VastaaPoista