6. heinäkuuta 2006

Avio

Muistiinpano. Tarpeen itselleni, tuskin muille.

Koulussa ja yliopistossa opittua rupeaa vanhemmiten pitämään liian varmana.

Esimerkki: oikeakielisyys. Kun sitä on joutunut niinkin paljon opettelemaan, siihen alkaa kukaties suhtautua vakavissaan. Vielä viisi vuotta sitten oli ruumisarkuun kiipeämistä harjoittelevia henkilöitä, jotka pitivät oikeakielisyyttä hyveenä.

Avioehto ja testamentit kuuluivat oikeustieteellisiin opintoihin ja niitä tuli tehtyäkin (pitää olla "tehdyksikin" ja olisi vältettävä kin-päätteen asiatonta käyttämistä).

Tuomarina joutui tekemisiin uuden siveettömyyden kanssa eli miettimään avoliittojen ongelmia. Kauan eli noin viisitoista vuotta sitten avoliitto aiheutti joskus hyvin ikäviä yllätyksiä eron tai kuolemantapauksen jälkeen.

Avioehdon olemassaolo tai puuttuminen työllisti usein asianajajia. Suomalaiset luulivat, että avioerossa raha-asiat ja maksut hoidattaisiin niin kuin amerikkalaisissa sarjafilmeissä, tietämättä että Amerikassakin on eri osavaltioissa hyvin erilaisia järjestelmiä.

Muistiinpanoni: avio- ja perhesuhteiden muuttuminen ja ihmisten käytettävissä olevat varat, henkivakuutusten jääminen suurimmalta osin käytöstä ja ylipitkät asuntolainat ovat muuttaneet koko tilanteen. Kenenkään ei pidä kysyä esimerkiksi minulta neuvoa, koska en ole ajatellut asiaa kunnolla. Elinikän pidentyminen muuttaa sekin tilannetta. Olenko muistanut kehua, että lähes kaksi vuotta sitten 60-vuotispäivilläni molemmat vanhempani olivat mukana ja samoin viisi lapsenlastani. Neljän sukupolven edustajat kuljeskelevat kylmän rauhallisesti käytävissä puhuen järkeviä kädet kyynärpäitä myöten taskussa. Mutta siellä taskussa on myös kunnan käsi - kun ihminen joutuu eli pääsee nauttimaan hoitotakuun turvin tai muusta syystä kunnallisia palveluja, esimerkiksi kotihoitoa, taloudelliset seuraukset voivat olla mielenkiintoisia. Lisäksi ne vaihtelevat eri kunnissa.

Tiedossani ei ole suppeita, järkeviä ja oikeakielisiä oppaita tavallisille ihmisille. Onko keskinäinen testamentti tarpeellinen? - Näihin asti olen vastannut, että oikeastaan ei, jos on yhteisiä lapsia ja oikeastaan ei, ellei ole mitään ihmeempää omaisuutta tai velkaa.

Lupaan miettiä asiaa uudestaan.

Kun kirjojen aika on tässä mielessä ohi, esitän itselleni ja muille huolestuneen kysymyksen: olisiko yksi keino pitää 1940-luvulla syntyneet, eläkkeelle siirtyneet juristit poissa pahanteosta ryhtyä joukolla kartuttamaan esimerkiksi Wikipediaa niin että sieltä löytyisi ohjeita tällaisiin ehkä tärkeisiin asioihin, joita kukaan ei tietenkään ajattele mielellään?

Tällä hetkellä suomenkielisen Wikipedian oikeudellisia asioita koskevat artikkelit ovat keskimäärin hyvin huonoja. Sitä vastoin englanninkielisen alkuperäisversion artikkelit ovat eräin kohdin niin käsittämättömän hyviä, että aion käyttää syksyllä luentomateriaalina esimerkiksi artikkelia "tort", että osaisin paremmin selittää tämän vaikean asian.

Suomenkielisestä versiosta puuttuu kokonaan artikkeli "vahingonkorvaus". En ihmettele.

- - -

Antaas katsoa kuinka käy. Menen pistäytymään Possulassa. Jos blogia ei näy pariin päivään, se on takertunut jonkun naapurin katiskaan. Pitäisi näkyä. On siellä puhelin. Ja sähkö.

* * *
SUMMARY

Teh received wisdom in everybody's legal affairs is turning obsolete - think of ordinary people and matrimonial arrangements or testaments. Surprisingly there does not seem to be good guides or manuals on market. The existing ones are too good - they are fine for people who already know and want to double-check something. For plain people they are in fact too complicated and time-consuming.

Wikipedia might be an answer. Too bad that the Finnish version is really poor in these matters. then again we already have and will have quite a lot of idle lawyers, recently retired. For instance still vigorous judges or chancellors of justice might come handy supposing that they would first humiliate themselves and ask of hyoung lawyers, how are thigs really done these days.

3 kommenttia:

  1. Opiskelijathan voivat harjoitustöinään tai kurssisuorituksina kirjoittaa näitä Wikipedia-artikkeleita.

    Siinä se oikeakielisyyskin tulee tarkistettua.

    VastaaPoista
  2. Kyllä, harmaiden panttereiden Wikipedialle olisi tarvetta. Me nuoremmat tuskin ehdimme/jaksamme/osaamme kirjoittaa näistä aiheista - ainakaan anonyymisti maksutta nettiin ;-) - kun ei edes CV pitene.

    Aikanaan opiskelijoiden oikeusapuvaliokunnassa (annetut neuvot muuten raportoimme määräajoin erilliselle valvontaneuvostolle, jossa olikin potentiaalia, jäseninä eri aikoina mm. nykyinen korkeimman oikeuden presidentti, nykyinen oikeuskansleri sekä nykyrikoslain isä) selvitimme opisjelijaporukalla varmaan puoli tuntia jäämistöoikeuden yleisiä ja erityisiä kysymyksiä tuoreelle orvolle; mielestämme oikein kattavasti. Ovella lähtiessään "asiakkaamme" huokasi, että onneksi ei sillä testamentilla sitten olekaan merkitystä. Siitä sitten komento takaisin ja selitykset uusiksi.

    Olen pitänyt tapausta malliesimerkkinä siitä, että voidakseen neuvoa toista on ensin itse osattava kysyä. Kemppisen blogin luettuani lohduttaudun vähän silläkin, että ehkä kysyjän pohjatiedoissakin oli vikaa. Tai sitten kysymys oli tavanomainen "opinion shopping" - sitä saa mitä tilaa. Tosin juridiikassa yritys päästä helpolla taitaa olla varmin tie vaikeuksiin.

    VastaaPoista
  3. Aloitettuani bloggaamisen lopetin Wikin päivittämisen. En tiedä, vieläkö siellä roikkuu lupauksiani tynkien täydentämisestä ja tyrmäävän huonojen ja mielestäni tahallisesti päin isoa hoota kirjoitettujen artikkeleiden siivoamisesta.

    VastaaPoista