9. huhtikuuta 2006

Eikä kuolema enää käske


Eikä kuolema enää käske

(suom. JK 9.4.2006)








Eikä kuolema enää käske.
Kuolleet miehet alasti ovat yhtä
Tuulimiestä ja länsikuuta;
Kun luut on kaluttu puhtaiksi ja puhtaat luut poissa,
Heillä on tähdet kädessä ja jaloissaan;
Vaikka he joutuvat järjiltään, he ovat terveitä,
Vaikka he vaipuvat meren läpi, he nousevat ylös;
Vaikka rakastavat katoavat, rakkaus ei;
Eikä kuolema enää käske.

Eikä kuolema enää käske.
Meren kiemuroiden sisällä,
He maaten kauan eivät kuole tuuliin;
Piinapenkissä jänteet pettävät,
Teilipyörässä he eivät murru;
Usko paukahtaa heidän käsissään poikki,
yksisarvinen paha puhkaisee heidät;
Halkaisee mutta he eivät katkea,
Eikä kuolema enää käske.

Eikä kuolema enää käske.
Enää ei lokki huuda korvissa ei
Enää aalto murru ääneen meren rantaan;
Missä puhalsi kukka ei yksikään kukka
Enää nosta päätään tuulen iskuin;
He ovat järjiltään ja kuolleita kuin kivet,
Kirjaimet vasaroivat kukkien lävitse;
Rikkovat aurinkoa ja aurinko särkyy,
Eikä kuolema enää käske.

- - -

And death shall have no dominion.
Dead mean naked they shall be one
With the man in the wind and the west moon;
When their bones are picked clean and the clean bones gone,
They shall have stars at elbow and foot;
Though they go mad they shall be sane,
Though they sink through the sea they shall rise again;
Though lovers be lost love shall not;
And death shall have no dominion.
 
And death shall have no dominion.
Under the windings of the sea
They lying long shall not die windily;
Twisting on racks when sinews give way,
Strapped to a wheel, yet they shall not break;
Faith in their hands shall snap in two,
And the unicorn evils run them through;
Split all ends up they shan't crack;
And death shall have no dominion.
 
And death shall have no dominion.
No more may gulls cry at their ears
Or waves break loud on the seashores;
Where blew a flower may a flower no more
Lift its head to the blows of the rain;
Through they be mad and dead as nails,
Heads of the characters hammer through daisies;
Break in the sun till the sun breaks down,
And death shall have no dominion.

_________________

Thomasin runoja on suomentanut niteen Marja-Leena Mikkola. Valitettavasti en ole siihen perehtynyt. Ääninäytelmän "Maitopuun alla" suomensi runoineen Anselm Hollo.

Villiinnyin vähän, kun huomasin, että iTunesista löytyy Thomasin itse unohtumattomasti lukemia runoja.

Dylan Thomas... Oivoi, hän kuoli alkoholiin.

www.poemhunter.com antaa keskeisen osan runoista alkutekstinä.
at

2 kommenttia:

  1. a-khsunnuntai, 09 huhtikuuta, 2006

    Olipa mukava lukea tuo heti Tampereelta tultua viisaita kuulemasta.

    VastaaPoista
  2. Suursuomalaisuudesta hyve jokaiselle suomalaiselle ja puoliryssällekin, olkaamme vaihteeksi toiseenkin suuntaan "imperialisteja" ;) ihan vain tasapuolisuuden vuoksimaanantaina, 10 huhtikuuta, 2006

    Ekofacistit Pentti Linkola ja Seppo Lehto seminaarissa Tampereella 8.4.2006

    Kts.ja kuuntele tarkka nauhoitus- ja kuvaraportti http://www.kavkaz.fi - http://www.kavkaz.fi/20060410.html osiosta

    Tampereen Sampolassa järjestettiin seminaari jonka pääesiintyjänä oli tunnettu ekofasisti Pentti Linkola. Keskusteluun osallistui aktiivisesti myös järjestömme puheenjohtaja Seppo Lehto.

    Seppo Lehdon oma raportti seminaarista:


    Ekokatastrofi Sampolan wc-tiloissa ennakoi tulevaa

    Tapaaminen alkoi ekokatastrofin merkeissä: Seppo Lehdon ja Pentti Linkolan ensi tapaaminen oli Sampolan työväenopiston miesten wc-tilassa 8.4.2006 klo 15:10, missä kummatkin lorottelivat vesipisuaariin kohdallaan.

    Pentti Linkolalla kävi hieman huonommin sillä hänen wc-pisuaarinsa meni välittömästi tukkoon ja kusivesi lainehti pystin reunojen yli kengille. Seppo Lehto kerkisi vetäytymään tilanteesta ilman kusisia kenkiä. Toisin oli jälkeemme tullut mies joka kerkisi lorottelemaan välissämme olevaan pisuaarin kunnes huomasi, että kusi lainehti ylitsevuotavan pisuaarin reunoilta lattialle ja hänen kengilleen.

    Pentti Linkola hieman hätääntyi tilanteesta, mutta Seppo Lehto kuittasi tilanteen naureskellen ja kehoittaen pesemään käsiä kanssaan muistutellen "lintuinfulenssan vaaroista. Pentti Linkola pudisteli päätään todeten jättävänsä väliin ja poistui paikalta ilman suositeltavaa käsienpesua lerssillä käynnin jälkeen. Tämä kolmas mies jäi huuhtomaan vedellä kenkiään kusesta.

    Sampolan 2 krs:n Auditorio oli alimitoitettu tilaisuutta varten ihmiset änkesivät ko. tilan portaille ja osa jäi avonaisten ovien ulkopuolelle. Vahtimestari tuli rajoittamaan tilaisuuteen tulevien määrää. Jahkailujen jälkeen tilaisuus alkoi ko. tilaisuuteen alustajaksi päästetyn nuoren SS-miehen näköisen Niklas Vainio nimekseen maininneen vaalean sinisilmäisen liinatukan ohjastamana erilaisten pahoittelujen jälkeen n. klo 15:40.

    Alustajana Charles Chaplinin tosikkoversio ateisti Niklas Vainio

    Surkuhupaisaa oli tämän ateismiaan julistaneen Niklas Vainion farisealaisuus, mikä ilmeni hänen alustutuksensa ja myöhemmän Seppo Lehto-puheenvuoron minkkien ja somalien rinnastamisen estonsa kanssa. Alustuksessaan kuitenkin väitti: "Minä kannatan toisinajattelua. Jos vaiennetaan ei ole kovin aikuismainen yhteiskunta. Voitaneen sanoa, ettei Niklas Vainio toiminut omien sanojensa mukaan kovin aikuismaisesti.

    Niklas Vainio yritti alustuksessaan vyöryttää ja yllyttää näyttötaakkaa Linkolalle aiempien puheidensa perusteella, mainostaen että tämä tilaisuus on löydettävissä: http://www.vastedes.fi -sivuilta, sekä luovuttaen puheenjohtajuuden kaupunginvaltuutettu Pauli Välimäelle. Pauli Välimäki korosti alustuksessaan sananvapautta ja esitteli lyhyesti Pentti Linkolan mm. "ekofasistina, varmasti ansiotta, että ansiosta".

    Pentti Linkola - vihdoin ja viimein!

    Pentti Linkola sai vihdoin puheenvuoron 15:41-15:20 väliseksi ajaksi. Pentti Linkola aloitti viittaamalla ihmisoikeuksiin, joista hänen mielestään voitaisiin vaieta ja puhua mieluummin velvollisuuksista.

    Pentti Linkola ilmoitti tulleensa Pauli Välimäen pakottamana paikalle ( naureskellen ja yleisöä naurattaen ) aiheena: Ihmisenluonto. Ajattelee enemmän biologina kuinka on mahdollista että ihminen toimii kuten toimii eli ajaa itseään tuhoon.

    Esimerkikseen otti mm. varpuspöllön ja näätäeläimet vastaavasta itsetuhoisesta oman ruokavarantojensa haaskaamisesta. Minkkihän on kaikenhuippu, amerikkalaisena toimii kuten amerikkalaiset toimii ( yleisön nauratusta ). Tämä tuhlaus on moite evoluutiolle. Linkola kohdisti kritiikkiä myös yhteisöjen järjettömyyteen käyttäen lintuja esimerkkinä. Ajatuksena lienee: Yksittäin niin linnut kuin ihmiset toimivat järkevämmin.

    "Ihmisen ja luonnon suhde: Laji lajilta lajit kuolevat sukupuuttoon vastaiskuna ihmisen toiminnalle".

    Ihmisen mielettömyyksistä, parlamentarismista, kritiikkiä Saksan sylkijöille ja pedofiilien jahtaajille

    "Sosialismi rakentui sille ajatukselle, että ihminen olisi epäitsekäs. Ihminenhän ei ole sellainen, siihen sortuu demokratiatkin.

    Linkolan mielestä USA halusi levittää demokratiaa Irakiin, mikä on mieletöntä. "Ajatus että kansa määrää eli parlamentarismi on mieletön. Ihmiset, jotka tavallisesti näyttävät järkeviltä ihmisiltä, mutta uskovat parlamentarismiin. Ajatushan on hullu.

    Ajatus ettei meillä ole noitavainoja, sehän ei pidä paikkaansa. .. Huuhaakommunistit, … ja sitten kun piti saada joku sylkykuppi. Yliymmärryksen on mennyt se että Saksa, joka ei ole tehnyt kuin hyvää Suomelle, valitaan sylkykupiksi".

    "Suomi oli itsenäinen Saksan ansiosta v. 1917-1995". Vuoden 1918 ja jatkosodan tapahtumia ei Linkolan mielestä ole ymmärretty, eikä osata arvostaa oikein sitä mistä meidän pitäisi olla kiitollisia Saksalle. "Saksanhan olisi kannattanut antaa Suomen joutua miehitetyksi ja vetää joukkonsa Saksaan ( kuuntele nauhalta tarkemmin ).

    "Kaiken tämän jälkeen on moitittu natsi-Saksaa".

    Pentti Linkola moitti suomalaisia saksalaisten ottamisesta sylkykupikseen, vaikka nimenomaan Saksa oli Suomen kansakunnan syntymisen synnyttäjä ja ainakin kahdesti toiminnallaan pelastanut suomalaiset Stalinin ja Venäjän kynsistä. Lämmöllä Linkola muisteli Vienan ja Aunuksen roolia suomalaisille, sekä Suur-Suomen mahdollisuutta. Esille tuotiin vapaussota 1918, jatkosota, Lappia puolustaneet saksalaisdivisioonat ja epäitsekäs uhrautuminen Suomen hyväksi mm. osasto Kuhlmayenin syöksypommittajien muodossa Karjalan kannaksella kesällä 1944. Linkolan mielestä suomalaiset eivät ole osanneet arvostaa saksalaisten epäitsekästä toimintaa kansakuntamme hyväksi.

    "Toinen noitavaino, tulee mieleen pedofiilit. Joku jota todella inhotaan. Näitä äijiä, joilla on alastomien lasten kuvia, sehän on hulluutta. Lapsihan äärettömän epäkiinnostava".

    Linkola muisteli lapsuutensa opettajaa, joka opetti tutkielman tekoa. "Hän houkutteli lapsia karamelleilla harmittomasti. Molemminpuolista väkivallatonta pippelinhyväilyä mitä sitten olikaan. Sai ehdotonta vankeutta, eikä kelvannut enää valtion virkoihin". Linkola piti asiaa mielettömänä. "Noitavainoja pitää olla. Tälläisilla kokemuksilla ajattelee toisella tavalla. Poliisit jahtaavat äijiä, joilla on lasten kuvia", järjetöntä tuntui olevan Linkolan mielipide. Hukattiin nero keskuudestamme tälläisella pedofiilijahdilla ( Nauhalla tarkemmin ).

    Linkola käsitteli väkivaltaa erilaisilla mielikuvilla:

    "Museovirastolle ei merkitse mitään montako satakieltä menee, kunhan saadaan joku muistomerkki esiin". Kouluaikojen väkivallasta yleisöä naurattanut esimerkki:

    "Verta ja räkää, verta ja räkää, oppikoulussa ja naapurikoulussa "Verta, räkää ja peräsuolenpätkiä. Eihän meillä olisi historiankirjoitusta ilman sotia".

    Yleisökin pääsi ääneen - esiin tuli järjestäjien kannalta kiusallisiakin rinnastuksia

    Oleellista oli Pentti Linkolan väitteet luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä mm. siirtolaisuutta ja matkustusta rajoittamalla, sekä yhtyminen Seppo Lehdon puheenvuoroon siitä, että: "Yhtyykö Pentti Linkola näkemykseen että kuten minkkienkään paikka ei ole luonnossamme, niin somaleillekin paras paikka on Somaliassa? - "Yhdyn ehdottomasti oli Pentti Linkolan vastaus somalien oikeasta paikasta täydentävine kommentteineen varpuspöllöistä, minkeistä ja ihmisistä.

    Olli Tammilehto yritti sotkea asiaan vähemmistöasiaa, mutta Seppo Lehto kuittasi, että "Somalit ovat enemmistö, ei suomalaiset".

    Eläkkeellä oleva sosiaalipsykologian professori Antti Eskola esitti kysymyksen Pentti Linkolalle juutalaisten joukkotuhosta ja sen hyväksyttävyydestä. Pentti Linkola kommentoi jotenkin siihen tyyliin, ettei samassa pensaassa voi olla kahta punarintaakaan. Samoin kun Saksassa oli tämä ns. "Valittu kansa", joka oli häpeällisen Saksaa nöyryyttävän Versaillesin häpeärauhan jälkeen päässyt kahmimaan omaisuudet, niin tuli tämän itsensä herra kansaksi kokevien vastaisku.

    Olli Heikkilä esitti kysymyksen Olli Tammilehdolle, sananvapaudesta ja sen vastaisesti tehtävistä historioitsijoiden ja kemistien vangitsemisista useissa EU-maissa. USA:ssa ei vastaavaa vainoa ole viitaten puheenvuorollaan ns. holocaust-myyttiin. Vastaus ei ollut vastaus vaan jtkn epäselvää mutinaa.

    Valitettavasti ääneen päästettiin vielä loppuun yskivä ja köhivä onneton puhuja marxismileninismin aikainen muinaismuisto neuvostosirppien ja -vasarien katveesta Helsingin punikkiyliopistoa edustava Olli Tammilehto, joka houraili mitä sattui fasisteista ja natseista. Hupaisin kaikista puheenvuoroistaan oli tulkintansa Wolkswagenin synnystä kansanautona. Teoriansa mukaan "natsit" halusivat työläiset irti kaupungeista ja maaseudulle. Siksi oli kehitettävä halpa ja edullinen kansanauto, jotta työväestö voitaisiin hajauttaa ja samalla hajaannuttaa työväenliike. Yhteenvetona voitaneen todeta Olli Tammilehdon puheenvuorojen olleen muulta osin yhtä uskottavaa puutaheinää kuin makkaratehtaan kärrystä karanneen vanhan hevosen ravi ylämäkeen.

    Yhteenvetona voitaneen todeta Olli Tammilehdon puheenvuorojen olleen muulta osin yhtä uskottavaa puutaheinää kuin makkaratehtaan kärrystä karanneen vanhan hevosen ravi ylämäkeen.

    Puheenvuoronsa aikana n.16:25- 17:05 väki alkoi vähetä, mutta hyväuskoisia änkesi tilalle ulkopuolelta. Edessä olevien kommentit: "Miten tuollainen papereista lukeva on päästetty puhumaan jne kertoi, että ko. Olli Tammilehto ei tullut opponoimaan vaan heittämään omaa neuvostoaikaista virttään. Eli ei siitä enempää. Puheenvuorot jatkuivat vuorotteluina Pauli Välimäen välillä kommentoidessa tämän SS-mieheltä näyttävän ja välillä äänensä kanssa panikoivan liinatukkaisen Niklas Vainion kanssa, joka erehtyi jopa yleisöä aliarvioimaan, vaikkakin anteeksipyydellen "minä mokasin". Tilaisuus loppui klo 18:05.

    Loppuarvio:

    Uskottavaa, että de bonniers- ja erkko-pohjainen "valitun kansan hallinnoima valtamedia sensuroi, kun ei näkynyt lehdistön edustajia paikalla kuin pari kuvaajaa ja ko. järjestelijöiden äänentoistolaitteiden toimivuus jäi kysymykseksi. Tuntui, että tilaisuus 8.4.2006 Tampereen Sampolan auditoriossa aiotaan jättää keskeiseltä sanomaltaan julkaisematta, vaikka tai juuri sen takia, että paikalla ilmeisesti valtamedialle kielteisten asioiden esiintuontia mm. maahanmuutosta, kansoista, aidsista jne. 9.4.2006 Aamulehden artikkeli . s.1 ja B.30. osoitti epäilyn aiheelliseksi, sillä Linkolan maahanmuuttoa vastustavaa kritiikkiä ei huomioitu mitenkään, eikä Suur-Suomen ihannointia.

    Parasta antiahan oli ehdottomasti: Filosofi Pentti Linkola yhtyi ehdottomasti Seppo Lehdon näkemyksiin minkkien tuhoista sekä asiayhteydessä somaleista ja "somalien parhaasta paikasta Somaliassa".

    Pentti Linkola yhtyi Seppo Lehdon näkemyksiin monikulttuurisuutta ja kansojen sekoittamista vastaan, sekä maahanmuuttoa vastaan. Linkolan mielestä sen voi hyväksyä että suomalainen menee ökykulttuurista nälkää näkemään, vaan ei sitä että tänne otetaan kehittymättömistä oloista siirtolaisia.

    http://www.blogger.com/profile/11888419 suursuomalaisuudesta Pentti Linkola oli myös samaa mieltä kuin Seppo Lehto ja moni muukin ajatteleva ihminen.

    Nauhoite on kuultavissa http://www.kavkaz.fi sivuilla ko. kalastaja Pentti Linkolan suursuomalaisista ajatuksista ja somalien kotiuttamisesta takaisin Somaliaan.

    Ystävällisesti vapaan tiedonvälityksen, lehdistön ja sananvapauden puolesta: Lehtineekeri ja ekofasisti tamperelainen ajattelija Seppo Lehto
    Tampereella 9.4.2006

    VastaaPoista