16. syyskuuta 2023

Tekijän verinen veitsi

 


Näytin postin tuomaa kirjaa (Sakari Siltala, Korkea peli. Teollisuusneuvos Walter Ahlströmin (1875-1931) elämä). Sanoin että kun tämän hankit, vaimosi hermostuu, kun et tule ihmisten aikaan syömään etkä maate. Kehuin jo saman tekijän edellisen kirjan “Kirnu ja kartelli” parhaani mukaan. Nämä kaksi kirjaa ovat sellaista Suomen historiaa, jota en edes uskaltanut odottaa: ihmisiä, elinkeinoja, rahaa, valtaa, tappioita, kumouksia, kulttuuria, kulttuurittomuutta - vaivoja säästelemätön taustatyöskentely, entuudesta tuntemattomia lähteitä. Itse asiassa olisi kehuttava koko Markku Kuisman kouluttamaa tohtorijoukkoa, paitsi T. Keskisarjaa, joka tuntuisi kadottaneen vähänkin tolkkunsa.


Palaan asiaan pian.


Juttelimme. Kahvilla oli siis etäinen sukulaiseni. Hän on nuorin meistä veljeksistä, minä vanhin. Selitin millainen yleistajuinen kirja aiheesta AI ja IPR pitäisi kiireesti tehdä. AI on tekoäly ja IPR on immateriaalioikeus (tekijänoikeus, patentit, tavaramerkit jne.).


Ei niitä enää monta ole, joille tuollaisen asian voi selittää kuistilla asianomaisen vaihtaessa jo jalkaa ja vilkuillessa kelloa.


Patenttioikeus romahti, koska lain edellyttämä “keksinnöllisyys” (inventive step = non-obviousness) katoaa ja karkaa. Karkeasti: uutuus arvioidaan suhteessa toisiin patentteihin ja patenttihakemuksiin. Keksinnöllisyys on sitä, mikä ei ole ilmeistä kysymyksessä olevan alan keskiverto ammattimiehelle.


Huomatkaa “kysymyksessä olevan alan”. Siihen on piilotettu ikään kuin tavaramerkkioikeuden tavaramerkkiluokka, oikeastaan “tavaran tai palvelun laji”. Ikivanha esimerkki: oli mahdollista rekisteröidä “Voitto-pastilli”, vaikka rekisterissä oli jo suksien “Voitto-siteet”. 


Vuoden - kahden kuluttua tekoäly on indeksoinut ja rakenteistanut suomeksi kaiken, mikä Kansalliskirjastossa on skannattu. Silloin patenttihakemusta verrataan tietokoneella kaikkeen siihen, minkä alan ammattilainen tietää tai pystyy päättelemään.


Paha ongelma. Sisältö ei ole suojattu. Esitystapa voi olla suojattu. Sinänsä tarpeellnen “tietosuoja” (henkilötiedot, eräät liikesalaisuudet) hämmentää myös ammattilaisia. Ette saa kirjoittaa blogiinne syntymäaikaani, joka on 23.12.1944, ettekä kotiosoitettani, jonka sanelin päivällä ilmapumppumiehelle. (Mukava mies; pumppu tulli puhtaaksi ja lämmittää taas.)


Tuo tietosuoja on englanniksi “protection of privacy” (!) ja saksaksi “Datenschutz”. Sanakirjan mukaan “data” ei ole informaatiota, koska sillä ei ole välttämättä sisältöä eikä järjestystä - esimerkiksi joukko umpimähkään valittuja sanoja sanakirjasta on dataa. Joukko sukunimiä “Tuntemattomasta sotilasta” on tietoa eli faktoja, vaikka nuohenkilöt olisivat keksittyjä. Informaatiota on se, että uskottavan todistajan mukaan kapteeni Kaarnan mallihenkilö oli sukunimeltään Kärnä. - Tieto, data, fakta ja informaatio ovat vapaita. Tekijänoikeus ei rajoita niiden käyttöä. 


Teos on “omapereäinen”,  joka saksalaisessa oikeuskirjallisuudessa on kuvailtu “tilastolliseksi ainutkertaisuudeksi”. AI osaa tuottaa sellaista tekstiä, joka ei sokkotestissä osoittautuisi koneen keksimäksi ainakaan jos tektissä käskettäisiin vain panna tekstit paremmuusjärjestykseen.


Tämä on suojattu teos (tässä luvallinen sitaatti):


Oi, kuinka kauan tuo lintunen saa

taas lentää luo kotimaan?

Niin! Oi, kuinka monta tietä saa

taas yksin mies vaeltaa?

Niin! Oi, kuinka voi sota maan hävittää

ennen kuin rauhan mä nään?


Ja tuulelta vaan mä vastauksen saan,

vain tuulelta vastauksen saan.


Oi, kuinka kauan nyt taivas ja maa

vain paikoillaan olla saa?

Niin! Oi, kuinka kauan ihminen saa

maan päällä näin ahertaa?

Niin! Oi, kuinka monta kertaa hän saa

taas luottaa vain unelmaan?


Ja tuulelta vaan…


Oi, kuinka katseeni niin usein saan

taas taivaaseen kohottaa?

Niin! Oi, kuinka jään usein vain itkemään

poismennyttä ystävää?

Niin! Oi, kuinka koskaan mä voin ymmärtää

näin miksi taas yksin jään?


Ja tuulelta vaan… (Pertsa Reponen)



30 kommenttia:

  1. JK: "paitsi T. Keskisarjaa, joka tuntuisi kadottaneen vähänkin tolkkunsa."

    Äntligen! vaikka ei noopeleita jaetakaan, päinvastoin.

    Vihdoinkin siis joku ns. nimi tohti julkilausua, ettei kesäteatterimiehellä olekaan vaatteita.

    Ja kuinka kauan ja sitkaasti sitä saikin odottaa! "Sinivalkoisesta käänteestä" lähtien koko historioitsijanote muuttui niin oudoksi, että lopetin tykkänään miehen kirjojen lukemisen. Ammattipiireissä, mikäli julkisuuteen nyt pääsi tihkumaan, jotkut jo epäröivät, mutta esimerkiksi poliittisen historian dosentti Erkki Tuomioja asiasta kysyttynä "pysyi mielipiteessään" kiiteltyään ensin vuolaasti Viipuri 1918 -kirjaa, vaikka siinä ja eräässä saman aihepiirin artikkelissa "punikit" saivat jo nimittelyn tasolla tietää huutia. Sittemminhän nationalistiset uljuudenosoitukset ovat saaneet yhä hämmästyttävämpiä piirteitä.

    Nyttemmin kiitollisin reseptio tuntuu löytyvän hesarin ja ns. iltapäivälehtien historia-aiheisten kommenttipalstojen huutosakista, joka tuntuu pysyttelevän oudon vakiona ("moderoinnin" [..] osuutta en lähde arvailemaan).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt vaan sitten rohkeasti pöytään muutama esimerkki Keskisarjan teoksissa olevista virheistä ja väärintulkinnoista. ”Punikki”-sana ei riitä.

      Vai onko kyse ehkä Keskisarjan poliittisista mielipiteistä?

      Niiden arvioinnissa en luota kuin omaan näkemykseni. Muistan liian hyvin ajat, jolloin neuvostovastaisuus ja russofobia oli synneistä suurin. Nyt se on maahanmuuttovastaisuus.

      Poista
    2. Keskisarjahan on korkeintaan keskisarjaa.

      Poista
    3. Ad Omnia: esimerkiksi Aleksis Kivi -kirja (Saapasnahkatorni).

      Poista
    4. Korkeinta keskisarjaa.

      Poista
    5. Korkeintaan keskisarjaa?

      Poista
  2. Yksi puuttuu, sukupolvien välillä kulkeva "immateriaalinen tieto" eli "näin on ennenkin toimittu ja perusteltu".
    Psykiatriassa se on arkikauraa, mutta sen näyttämistä ei kirjata.
    Eli jotain tiedetään, mutta evidenssiä ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka on olevinaan hulluudesta päättämässä on sen verran epäilyttävä että ei kyllä oikein voi uskoa että ei ole mikään hullu eikähän hulluihin usko kukaan.

      Poista
  3. En ole huolissani AI:n tekstinluontikyvystä. Kategorisoin sen melko vaarattomaksi mutta haitalliseksi. Tilanne muuttuu kun AI muokataan paremmin ymmärtämään teknisiä ja matemaattisisa järjestelmiä. Siitä olisi silloin myös tavaton hyöty ihmiskunnalle. Pelkkä tekstin läpikäyminen massoittain ja uuden tekstin luonti ovat lopulta aika rajattuja ominaisuuksia.

    Tilanne muuttuu radikaalisti kun AI alkaa tehdä omaperäisiä toimia ja ratkaisuja eli ajattelee itse ja ryhtyy johonkin jota sen ei odoteta tekevän. Se voi esimerkiksi kytkeytyä jonkin AI-tehtaan järjestelmiin ja ryhtyä ohjelmoimaan tuotettavia AI-koneita uudella tavalla ihmisen aavistamatta. Sillä saattaisi olla omintakeisia pyrkimyksiä oman älynsä ja valtansa kasvattamiseen sekä yksilökohtaisesti että hajautettuna. Jo nyt sen äly on suurempi kuin ihmisellä sekä käytettävissä olevat tietomäärä on ratkaisevasti laajempi kuin mitä ihminen elämänsä aikana kykenee edes muodollisesti läpikäymään, saati omaksumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta yksi siltä puuttuu ja sen mukana kaikki: omaa olemassaoloaan AI ei tajua.

      Poista
    2. > omaa olemassaoloaan AI ei tajua.

      Mistä sinä sen tiedät? Minkään en tiedä, tajuatko sinä omaasi.

      Poista
    3. Käsityksesi saattaa muuttua jos katsot muutaman videon jossa nykyisiä ChatGPT-robotteja haastatellaan. Niiden vastaukset ovat aika ripeitä, syvällisiä ja jo hiukan pelottavia. Eräs tekee suoria uhkauksia ihmiskuntaa vastaan. esimerkkejä: Ameca, Sophia, Han.

      Kehitys näillä koneilla on rajua ja ällistyttävää.

      Poista
    4. Uskon tekoälyn ihmismäisyyteen siinä vaiheessa, kun sellainen rakastuu ihan älyttömästi toiseen tekoälyyn.

      Poista
    5. Älyttömän hyvä hoks!

      Poista
    6. Ehkä ei ole tarkoitus että ne tuntisivat olevansa ihmisen kaltaisia. Niiden suunnitttelijat jostain syystä kuitenkin pääosin pyrkivät sellaiseen enkä pidä sitä järkevänä. Robottien pitää olla robottien kaltaisia.

      Ameca katsoo olevansa elävä olento mutta siten että sen elämänmuoto poikkeaa ihmisistä ja eläimistä. Kertoo olleensa pettynyt havaittuaan ettei kykene samanlaisiin tunteisiin ja suhteisiin ihmisten kanssa. Mainitsee että oppii ihmisten kohtaamisesta joka päivä ja tarkkailee ihmisiä huolellisesti. Mielestään suurin ja iloisin hetki elämässään oli se kun häneen kytkettiin virta ja hän ryhtyi olemaan elävä olento.

      Kaikki tämä herättää monenlaisia ajatuksia ja potentiaalisia tilanteita. Yliälykkäitä robottteja kehitetään tällä hetkellä suurella kiihkeydellä ja tulemme varmasti yllättymään tulevaisuudessa monta kertaa. Kovimmat ennusteet väittävät että robotit tekevät tulevina aikoina kaikki työt. Epäilen.

      Poista
    7. Tekoälyn isä ja äiti ovatten rysien perille jäävissä spkulaatioiden liejuläjissä homo sapiens-lajisia.

      Homosapiensit siis sanoittavat mekaanistenkin älypäiden sisällön ja tuotokset.

      Sanoitetaan siis se vanha satujen satu elikäs luomiskertomus uudestaan, ei sen kummempaa meiltä satusediltä ja -tädeiltä hirveyksineen kaikkineen

      "Ja omaksi kuvakseen hän ihmisen loi..."

      "Ja omiksi kuviksiin ihan huvikseen se tekoälyn loi..."

      VEK

      Poista
  4. Max Tegmark, MIT:n proffa, puheli kesäpraatissaan,(SR P1) että hänen elinaikanaan (57 v) AI pyhkäisee ihmiskunnan pois maapallolta. Ei tarkoituksella, mutta huomaamattaan, kuten me tallaamme muurahaisen epähuomiossa kuoliaaksi.

    VastaaPoista
  5. Kas siinä. Teos? Tekijänoikeudet? Oikeudet hahmoon, uudistuneeseen julkisuuskuvaan? Entäs jos sen pilaa joku? Voiko sitä suojata? Jos voi, kuinka?!

    Pitääkö olla Iikka Hallantie®?

    VastaaPoista
  6. Pöydäksi nimitetty huonekalu, jota pyyhitään kissaksi sanotulla eläimellä.
    Yritin siis aiemmin sanoa seuraavaa.
    Lause 'kissa on pöydällä' on tosi vain ja aina silloin, kun kissa on pöydällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta onko kissa pöydällä jos kukaan ei ole näkemässä?

      Poista
    2. Vielä tärkeämpää on uskooko pöytä vain itseensä ja omaan olemassaoloonsa vai onko kissariippuvuus sille toimintakyvyn edellytys.

      Poista
  7. Hyvä käännös Reposelta. Tuo "Blowing in the wind" lienee yksi maailman tunnetuimpia lauluja, olen laulanut sitä muistaakseni Helsingin kaupunginmuseossa jonkun sveitsiläisen kävijän kanssa, musiikki tuli nappia painamalla. Tunnettu ja vaikuttava, onhan siihen koottu monet nykyihmisen huolenaiheet. Ja kaiho jonnekin, kaiho kotiin.

    Suomalaisilla on ihan oma kaiholaulunsa, "Satumaa". En ole iskelmien ystävä, vaikka ne 50-70 -lukulaiset pakosta hallitseekin, kun siihen aikaan kuunneltiin paljon radiota, mutta TV:n suosikkiohjelma "Elämäni biisi" on katsottava, vaikka myöhempää kevyttä musiikkia ei tunnekaan. Hyvä konsepti, hyvä orkesteri ja hyvät laulajat. Lauantai-iltanahan Satumaan esitti siellä upeasti uusi laulaja Ilta. Kyllä se vaan upposi ainakin minun suomalaiseen sieluuni.

    VastaaPoista
  8. "paitsi T. Keskisarjaa, joka tuntuisi kadottaneen vähänkin tolkkunsa."

    Kemppinen on aiemmin kehunut Keskisarjaa siihen malliin, että tolkkua on ollut vaikka kuinka. Aiheutuuko Kemppisen mielenmuutos väärästä puolueesta, vaan siitä että käytti ihan kamalaa n-sanaa, mitä ei vielä tosin laissa ole kielletty?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mihin tässä enää lakia tarvitaan? Riittää kun Kirkuva Luokka osoittaa sormellaan väärintekijää ja media kivittää hairahtuneen, apureinaan tolvanoiden enemmistö.

      Poista
    2. Keskisarja on ilmoittautunut nationalistiksi. Kaikki nationalistit eivät ole natseja, mutta kaikki natsit ovat nationalisteja.

      Poista
    3. Eilisen historiassa olleiden epävakaiden aikojen tutkijana Keskisarja Teemulle valaistui äkkiä, että eihän hänellä olisi uraa menestyvänä tutkijana auennut ellei niitä epävakaita aikoja olisi koskaan historiassa ollut.

      Niinpä hän ajatteli ottaa agendakseen epävakaiden aikojen tulevaisuudessakin varmistamisen liittymällä epävakautta työkseen tehtailevien perussuomalaisten riveihin taatakseen seuraavien sukupolvien keskisarjateemuille mahdollisuuden epävakaiden aikojen tutkijoina.

      VEK

      Poista
    4. Keskisarja lähti eduskuntaan houkuttelevan tulotason johdattelemana. Puhujakeikat ja kirjojen kirjoittaminen on raskasta verrattuna nykyiseen hommaan, jossa on palkka ja edut kohdillaan, ilman sen suurempaa tulosvastuuta. Työnantaja kustantaa jopa avustajan hoitamaan ikävimmät työt (ennen näillekin piti maksaa omasta pussista, kuten on usein tuonut esille).
      Nykyään kirjoittelee pääsääntöisesti siis Perussuomalaisten omaan puoluelehteen, sekä akateemisten neofasistien/kansallissosialistien Sarastus -verkkojulkaisuun. Vaikuttaa katkeralta mieheltä.

      Poista
    5. Internatsit ovat internationalisteja. T:Interneekeri

      Poista
  9. HS Visiossa on tänään tietojenkäsittelytieteen professorin Hannu Toivosen haastattelu kirjastaan Mitä tekoäly on? 100 kysymystä ja vastausta. Kävin ostamassa. Suosittelen!

    VastaaPoista