18. syyskuuta 2023

Kaupallinen tiede




Edellinen otsikko “tekijän verinen veitsi” oli johdanto kielen mutkikkuuteen.


Panin merkille vuonna 1948 Kivimäen uutuusteoksen “Tekijänoikeus” ja jäin ihmettelemään sen merkitystä. Minulla oli kauan ollut alibi. Istuin jopa verolautakunnan kokouksissa. Sana oli kai levinnyt kummasta kakarasta, sillä sitä ei enää ihmetelty, että kannoin kirjaa mukanani ja tarvittaessa luin sitä. Joskus se oli Iloinen aapinen, joskus Välskärin kertomuksia.


Vasta nyt, tätä kirjoittaessani, otin selvää, mikä tai missä on “Lovat”. A-Hollanti; Hollo-Louvre; Lovat-Sandelin; Sandes-Öölanti. Joki Venäjällä Olhavan suunnassa eli ei hirveän kaukana Novgorodista. Ei mainittava. Edellinen painos oli A-Isonzo; Isopurje-Maskotti; Masku-Sanomalehti; San Remo-Öölanti.


Puhe on Pienen tietosanakirjan neljästä niteestä. Ensimmäinen, 20-luvun versio, on verkossa, koska tekijänoikeuden siihen sanotaan sammuneen ja se kuuluu olleen kaupallinen menestys. Toinen, tuo Hollo-Louvre, oli meillä kotona, ja Isoa olin itse mukana tekemässä 60-luvulla.


Norjan Gyldendal perusti “keltaisen kirjaston” 1925. Esipuheessassa sanottiin 1939 «Me tiedämme. Aika on suuri. Gestapo on suuri. GPU on suuri, Berliinin ja Moskovan paraatit ovat suuria. Saksan keskitysleirit, Venäjä kolhoosit ja eristimet, Amerikan trustit, Englannin laivasto, ovat kaikki suuria. Kirja on pieni. Kaunokirjallinen nide on lisäksi naurettava, saamattomien yläluokan naisten lelu… Aikana jolloin raakuus ja ihmishengen halveksunta kasvaa kasvamistaan, kirja voi palauttaa mieleen, että ihmisen elämä on pyhä.”

Sodan ja miehityksen jälkeen seuraava Keltainen kirja oli “Kenelle kellot soivat”.  Kirjan nimi on John Donnen sitaatti: “Älä kysy, kenelle kello soi, koska se soi sinulle.” Donnen runo alkaa säkeellä “Yksikään ihminen ei ole saari”.


“Tekijänoikeus” hämmästytti minua, koska olin kuullut, että tekijä hiipi tekopaikalta verinen veitsi kädessä. Siis: mitä on tekijän oikeus? Englanniksi se oli kopio-oikeutta, ja se oli helppo ymmärtää. Copy right. Ruotsissa ja saksassa asia oli vaikea. Kantasana, kuten ruotsin “upphov” on “alusta ammennettu”. 


Tässä se ongelma. Yleensä perustana on ihminen tai maa. Mutta tuo asia, jonka tavallinen nimitys on nykyisin “mieli”, ei oikeastaan tuota mitään rahan arvoista. Siinä mennyt aika oli oikeassa. 


Minä odotan suuria tekomieleltä. Ei se ole iso asia, että kirjoituksia järjestellään ja tehdään. Se on iso asia, että esimerkiksi proteiinin rakenne on selvitettävissä esimerkiksi lääkettä tai rokotettaa suunniteltaessa jokseenkin samalla tavalla kuin ne ohjelmat, jotka ovat jo peitonneet kaikki ihmiset shakissa, gossa ja jolpa pokerissa.


34 kommenttia:

  1. Tämä ei liity yhtään aiheeseen.

    Voisitko lohduttaa meitä, joita huolestuttaa Orpon hallituksen perustuslain vastaiset heikennykset heikoimpien asemaan.

    Onhan perustuslakivaliokunta edelleen luotettava?? Kirjoita blogiteksti kunhan ehdit.

    VastaaPoista
  2. Varsinaiseen asiaan liittymättömänä sivuhuutona mainitsisin, että tietokoneohjelmat ja/tai tekoäly eivät ole vieläkään peitonneet ihmistä shakissa eikä erityisesti go:ssa. Pokerista en tiedä. Se näyttää siltä, koska me teemme inhimillisiä virheitä koko ajan; mutta ne me voimme korjata. Go:ssa ovat jopa löytäneet tavan voittaa kaikkein parhaimmatkin koneet jopa käytännön pelissä, aika keskinkertainenkin pelaaja, jos vain pitää tietyn algorytmin mielessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kun sponsoroi kilpailujen mainoksia niin varmaan voittaa...

      Tietty.

      Poista
    2. Olen kuivasti päinvastaista mieltä. Shakki on suljettu systeemi. Riittävällä laskentateholla varustettu pelaaja ei häviä koskaan, sillä joka tilanteessa on siirto, jota parempaakaan ei voi olla. Tasapelejä hyvällekin koneelle saattaa tulla inhimillistä suurmestaria vastaan paljon. Pokerissa minkään kokoinen laskentateho ei sinänsä yksin pärjää kokeneelle havainnoitsijalle.

      Poista
    3. Jari Vuorela: kirjoitin tuon aiemman kommentin joka on nimetön. Kyllä, shakki on suljettu systeemi, ja niin on myös go, mutta sitä riittävää laskentatehoa ei ole saavutettu ja on epäselvää voidaanko sitä teoreettisestikaan saavuttaa. Informaatikot kiistelevät asiasta. Mahdollisuuksia on käsittämättömän paljon enemmän kuin maailmankaikkeudessa on atomeja. Se on totta että tasapelirajaa on vaikea ylittää, shakki on tasapeli. Kirjeshakin MM-turnauksissa, joissa aikaa on keskimäärin kolme päivää yhtä siirtoa kohden, yli 95 prosenttia peleistä päättyy nykyisin tasan - mutta aina, vielä, löytyy se joku joka viitsii nähdä vaivaa koneen heikkouksien löytämiseen.

      Poista
    4. Shakki on siitä ovela peli että se paras siirto on yleensä mutkikkaan hämäyksen takana, jonka normaali pelaaja hylkää siirtoja pohtiessaan. Samaan sortuvat myös koneet jotka pisteyttävät omilla painotuksillaan vaihtoehtoja. Ainoastaan jos siirtoja on mietitty useita eteenpäin (miljardeja vaihtoehtoja vähintään) voivat keksiä ovelan ratkaisun. Ja juuri siinä on koneiden voima. Ihminen taas toimii intuitiolla ja kokemuksen voimalla, parhaiten juuri pikapelissä. Ihminen ei kykene sellaisessa miettimään loogisesti kovin montaa vaihtoehtoa vaan silloin intuitio ja eräänlainen hahmontunnistus ovat vahvoja.

      Poista
  3. Kone osaa matkia hienosti, kuten useat ihmisetkin. Mutta vain ihminen osaa tehdä pieniä sivuaskelia, heuristisia jäniksenlenkkejä, tai kirjoitusvirheitä ja jättää ne hetken tuumittuaan silleen.

    Kuten lähi-idän matontekijät virnistellen sanovat: vain Allah on täydellinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. M'oomma täälä miettinehet notta sen pahan tuntoo eherottomuurestansa.

      Poista
    2. Tämä on totta ja tällä varmasti pärjää taiteen lisäksi oikeissa peleissä. Mutta ei shakissa, jätkänshakissa tai sen sellaisissa.

      Poista
    3. Noin periaatteessa, jos pelaan tietokonepelejä, tutkin ihan ensimmäiseksi kaikki cheatit. Sitten päätän itse käytänkö niitä.

      "What's that aroma?"

      Poista
  4. Tiedettä tehdään myös yrityksissä ja joskus jopa julkaistaan. Enimmäkseen tarkoitus on tuottaa edistystä teknologialle eli ratkoa erilaisia ongelmia ja siirtää tulokset joko jatkotutkimukseen tai tuotantoon. Puhtaasti akateeminen tutkimus on aika harvinaista, erityisesti maassamme, yritysten puitteissa tapahtuvana. On selvää että yrityksen palkkaamalle tutkijalle julkaisujen aikaansaaminen on meriittiä vaikka paluuta akateemiseen maailmaan ei olisi. Esimerkiksi Saksassa yritysten tutkijat ovat usein aktiivisesti mukana tutkimustyössä.

    Monissa tapauksissa saavutetut tiedot ja ratkaisut jäävät sisäiseen käyttöön ja etenevät yrityskauppojen ja lisenssien yms. mukana lopulta vanhentuneina romukoppaan. Akateemisella tutkimuksella on useimmiten pitkävaikutteisempia ulottuvuuksia, jopa sukupolvelta toiselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, paha kyllä, ties kuinka moni hallitus peräjälkeen vähättelee perustutkimusta keskittyen tuotekehittelyyn. Usein se on sitäpaitsi suoranaista yritystukea, jonka pitäisi kuulua yrityksille itselleen.

      Poista
    2. Tutkimus-sanalla on helppo sumuttaa.

      Poista
    3. Taloudesta on tullut huono isäntä, ei hyvä renki.

      Poista
    4. Raha ja aika eivät ole SI -järjestelmän perusyksiköt.

      Napoleon sai tappiin asti tarpeeksi vaattureiden kyynärämittojen vaihtelusta, siinä syy ja sen seuraus. Putipuhtaasta tinasta valmistetut napit sen sijaan olivat erehdys, kenraali Talvi sai miehet uskomaan pahoihin henkiin kun tinarutoksikin kutsuttu haurastuminen pulverisoi napit mantteleista kahdeksassatoista pakkasasteessa. Sopiva sinkkilyijylejeerinki olisi kestänyt.

      Metri, sekunti ja gramma ovat olleet perusyksiköt ja ne pysyvät pitävästi.

      On toki eräs poikkeus, yhden hevosvoiman malli jota säilytetään Pariisissa kansainvälisessä mittojen ja painojen toimistossa seitsemän lasikuvun alla. Joskus tuntuu kuin siellä sijaitsee myös järjen malli.

      Googlettakaa vaikka näitä ajanvietteeksi älkääkä puuttuko suurvaltapolitiikkaan, piimääkään ei voi juoda yksinomaan. Savusilakoita pitää kohtapuoliin vissiin pyytää lääkäriltä mutta saadaanko ne apteekkeihin on nykyään merkillepantavan epävarmaa, enpä usko että ainakaan salmiakin viereen hyllylle, vai onko pyydettävä tiskin alta, jos on niin mikäpäs siinä, kyllä sen kestää vaikka olishan se perkeleen noloa.

      Nämä ovat sitä yhdentymistä ja lujittumista, multilateralimia vai onko se multilawyerismia, en saanut aivan selvää kun aihe oli maailmaasyleilevän selvä ja ylevä. Liikutuin niin.

      Ainahan on sahti. Jouluhauki onkin jo paistettu keramiikkauunissa, sen säilyvyys on taattu ja olo juuri siksi turvaisa. Ei hauku se hauki - eikä pure.

      Herra meitä meitä keskinkertaisten parhailta puheilta varjelkoon ja johdattakoon meidät kohden kiihtyvästi nousevaa kilpailua jossa emme tule jäämään jälkeen emmekä yksin enää milloinkaan, emme ainakaan niin kauan kuin haukomme henkeä ällistyksestä.

      Kansantuote kunniaan!

      Poista
    5. Muistat hiukan väärin: Tuo vajaan 3/4 kilowatin hevosvoimahan on sen hevosen voima, jota säilytetään Louvren museossa, Pariisissa kylläkin.

      Poista
    6. Tosiaan, kiitokset taas aidolle teekkarihuumorille, ja se järjen mallihan on ollut kadoksissa jo ties kuinka kauan.

      Poista
  5. Pahantekijä, synnintekijä, hyväntekijä. Vanha tekijä. Tekijämies. Rahantekijä. Rauhantekijä. Sateentekijä. Tunnelmantekijä. Tilintekijä. Katontekijä. Matkantekijä. Tappiontekijä.

    Osatekijä. Tulon tekijä. Ilmastotekijä. Tuotannontekijä. Vaikutustekijä. Olosuhdetekijä. Tuntematon tekijä. Satunnaistekijä. Odottamaton tekijä. Yllätystekijä. Muutostekijä. Erityistekijä. Perintötekijä.

    VastaaPoista
  6. Jos taviksien taukkien meidän kommentti julkaistaan oikean professorin blogissa, minne voisimme maksaa siitä korvauksen 500 e?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä tiettävästi ei makseta sen enempää blogistille kuin kenellelään muullekaan.

      Poista
    2. Etsimättä mieleen tulee hukkuneiden merimiesten villapuserokeräys.

      Poista
    3. Hyvä idis. Alan heti säästää. Kun nyt lopetan syömisen ja asumisen, summa on handussa jo parin vuoden kuluttua. Sitten minunkin kommenttini vihdoin ilmestyy.

      Poista
    4. Ostaisitteko käytetyn kommentinkommentin? Todella hyvässä kunnossa. Eräs vanha rouva luopui siitä, ei enää viitsinyt edes pyhäisin kirkossa sitä käyttää.
      Vähän vanhahan se on mutta kyllä sillä vielä on käyttöarvo kohdillaan. Onhan noita uudempiakin mutta niissä on niin arveluttavia takaisinkutsuja ja muuta krongelia että kuka sen arvaa missä niitä tehdään... Eikä niistä oikein ole, ei sekään vanha rouva suostunut niihin. Sanoi vain että reipas poika, kehu itseäsi kerran tunnissa, tiedä niin sitten mitä sillä tarkoitti, jos mitään. Vaikka voisihan tuota kokeilla?

      Poista
  7. Tuosta Sandels-Öölannista tuli mieleen eräiden ystävien silloinen koira, joka oli nimetty tietosanakirjan niteen mukaan. Sen nimi oli Sandels- Öölanti. Myöhemmin "tuttavallisemmin" kai Santtu.

    VastaaPoista
  8. TKKlla oppivia neuroverkkoja opettanut ja kehittänyt prof. Teuvo Kohonen myi Hitatchille patentin aikoinaan, tämä oli Radio Cityn Elämän äly -tietovisan eräänä vastauksena kysymykseen jossa lueteltiin vaihtoehdoiksi sellaisia keiretsuja kuten Mitsubishi ja muita, en nyt muista niin tarkoin. Joka uskoo että tekoäly peittoaa ihmisen saa tietää että voihan voipipa olla mutta kaverini Frank joka oli tunnettu huumorintajustaan soitti kyseiseen kilpailuun ja yllätti vastauksellaan: Enpäsh ollenkaan tiedä mutta olipash toshibaha kyshymysh.

    Hän voitti.

    Sitä ensimmäistä keinovitsiä odotellessa aika kuluukin leppoisasti.

    VastaaPoista
  9. Vaikka olisin ihminen enkä fingeerattu kuten moni, kenelläkään ei olisi minuun oikeutta ei edes isällä saati äidillä, tekijöilläni. Ihminen on ääretön toisin kuin henkilöhahmot vai mitä jälkimmäiset ajattelevat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jälkimmäiset vai jälkeläiset?

      Poista
    2. Mitä tarkoittaa "ihminen on ääretön" kun sen olemisen ääri on kaikissa tapauksissa maan montussa tahika krematorion kautta tuuleen tuprautettu?

      Ovat kokeilleet jo ruumiiden kompostointiakin, mutta olemassaolon äären rajat ne ovat silloin siinäkin vastaan tulleet.

      (Atomeina tietenkin jatkamme vaikkapa sitten äärettömyyksiin saakka oli loppukäsittely millainen tahansa.)

      Henkilöhahmoille, siis vissiin fiktioille, ihan sama.

      Poista
    3. Ruotsissa onkin pakastekuivattu kalmoja. Kätevää mutta arveluttavaa. Pikakahvia valmistetaan samoin keinoin.

      Poista
    4. Elämästä ja ihmisestä ovat tienneet toisin (kuin kommentoijan kommentoijat) ihmiset, ihmiskunta, maalaajat, eepokset, runot, proosa, käsityöläiset, kokit, kokijat, myytit, sävellykset, sanojat, siivoojat, käden ojentajat, auttajat, luonnon kanssa yhteydessä eläjät, luonnonkulttuurit, muut kulttuurit. Mutta sitä ei kannata edes yrittää sanoa eläville kuolleille, kalmoille eikä kyynikoille. Äly, kone ja tekoäly ovat kyynisiä. Vallantahto, rahanhimo, voitonhalu, koulu, kirkko, opit, tutkinnot ja kaikki sellainen rajoittaa, katkoo siivet ja vie ymmärryksen ja eläytymiskyvyn. Ajatus on nopein, tunne on ymmärtävin, viisaus syvin ja korkein ja ihminen aluton ja loputon. Lapsikin sen tietää, mitä elämä ja avaruus ovat, ja mitä ihminen. Satua, runoa, kosketusta, loppumatonta yhteyttä ja olemassalon ihmetystä ja iloa. Lasta kun katsoo, huomaa miten hän on uoma, hän läpäisee kaiken ja elää kaiken olevan. Kun hänelle puhuu jostakin, hän on se. Hän ei ole kyyninen vaan avoin, siipiä myöten. Aika ja paikka ovat illuusio, ja melkein kaikki mistä tässä blogissa nähdään ja puhutaan. Mutta korkein viisaus mihin täällä vuodesta toiseen ylletään on ihmisten nujertaminen, ihmisen luontaista herkkyyttä, kiusaajan omia keksittyjä kiusoja ja lääketieteen keksimiä sairauksia aseina ja pilkkana käyttö. Se ei oikein ole sitä mitä ihminen oikein on, ihmisyyttään ollessaan. Se ei oikein ole mitään. Tiede ei tiedä, yhteiskunnan laki ei ole elämän laki. Runomitta kylläkin on ilmaisun mitta, mutta venkoilu ja viisastelu eivät ole mitään. Tuulen ja muiden oikeiden äänten kuuleminen antaa ymmärrystä. Sitä minkä pilkkaaminen ja kiusa vie. Jos vähääkään tahtoo, kuulee ja ymmärtää.

      Poista