16. maaliskuuta 2021

Taikaus


 

Otsikko on Haanpään käsitys kirkonkellon soitosta. Se on hyödyllinen lukea, koska ainakin minä luulen, että kirkonkellojen soitto kuuluu maisemaan, hiukan samalla tavalla kuin naakkojen vaimea ääntely. Olen kyllä tuntenut sielunkellot toisinkin, arkkua kantaessani.

 

Oliko niin, että Haanpään usein ilmenevä kaunaisuus kirkkoa ja etenkin saarnamiehiä kohtaan sai hänet vertaamaan kellonsoittoa noitakeinoihin? Tarkemmin ajatellen Tarkovskin elokuvan ”Andrei Rublev” pitkä ja loistelias jakso kirkonkellon valamisesta tuntuisi sisältävän vahvan viestin. Tuo kello oli ehkä oikeauskoisen Venäjän symboli. Kellon valaminen oli kuin noituutta.

 

Rikkoutunut nähtävyys, Tsaarin kello, valettiin itse asiassa 300 vuotta elokuvan 1400-luvun jälkeen. Ikonimaalarin maailmassa ratsastavat vielä mongolit. Pensaikoissa juoksee väkeä, joka vaikuttaa hämmästyttävän suomalaiselta. Tsuudeja?

 

Tuo sana tarkoitti ehkä suomalaistyyppisten kielten puhujia. Samaa kantaa voi olla haukkumanimitys tsuhna, josta ole itse hyvä esimerkki. Tsuhna oli tyypillisesti Pietarin seudun suomalainen, tai sitten inkeriläinen. 

 

Ennen hyvin tunnettu taikatarina oli Isonvihan aikana ryöstelijöiltä turvaan upotetut järveen upotetut kirkonkellot, jotka muka siellä joskus soivatkin. Ainakin vanhat ihmiset väittävät kuulleensa.

 

Tuota tarinaa kerrotaan monilta seuduilta, kuten Keuruulta, jossa vaikuttivat kuuluisat Herpmanin pojat. Oudolta soinnahtavan papin nimen takana kuuluu oleva Ulvilan Harjunpään kylä. Ja pojat muistetaan jylkynkivestä, jota olen itsekin käynyt joskus nuorena kokeilemassa. Kaksi isoa kiveä on niin sopivasti päällekkäin, että kun hyppää reunalla, ylempi kivi järkähtää ja päästää ison äänen. Kun väistyy, kivet palaavat paikalleen. Kylän nimi on Ampiala, mutta vastaavia merkinantolaitteita on muuallakin.

 

Ennen oli tapana käydä kylässä ja sunnuntaina iltapäivällä lähdettiin ehkä ajelulle muuten vain. Meillä oli oma auto – siihen aikaan sanottiin painokkaasti että länsiauto – koska isäni kipakkana miehenä onnistui hankkimaan sellaisen ja pankista lainan jo 50-luvun puolivälissä. 

 

Tuo oli tilanne silloinkin, kun pieni hauki ui maantiellä jalkojeni välistä. Oli paisunta. Sana tarkoittaa tulvaa Lapuanjoessa, ja joinakin vuosina koko se kymmenien kilometrien latoeri oli oikeasti veden vallassa. Ajelimme Hellanmaasta, ellemme sitten Rannanjärven suunasta sen verran kuin tohti ja kahlailimme sitten kumisaappaissa.

 

Eikä se ollut siunattua, se Lapuan virran vesi. Kertosäkeen opin muuten härmäläissyntyiseltä kihlakunnantuomarilta, Kankhan Uunolta. Hei helapääpuukko ja puntari, niillä pärjäilen minä varmasti. Kun puukoolla kutittelen kylkiluita ja nyrkillä turpia prässäilen.

 

Puntarin voi halukas etsiä verkosta. Minun muistooni kaloja punnittiin sellaisilla jopa Helsingin kauppatorilla, mutta ennen vanhaan puntarit tehtiin puusta. Tappelussa se mahtoi olla hyvinkin tarpeellinen tavara, vaikka kyllä Sillan pojat hakkasivat toisiaan polkupyörilläkin. Kun he harjoittelivat Matsompin mäessä, Uiton Eeli oli erotuomarina.

35 kommenttia:

  1. Nykyhallitus on Suomen kansan vihollinen numero yksi. Hallitus hakkaa Suomen kansaa oikein täysillä järjettömillä ilmatohumppatavoitteillaan.

    Hallitus ei halunnut edes NESTEen uutta tuotantolaitosta Porvooseen vaan antoi sen mennä Rotterdamiin.

    Investointi Suomeen nestemäisten polttoaineiden tuotantoon olisi pilannut hallituksen ilmastohumpan mielikuvan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisiko väärällä nimellä esiintyvä kivihiilikauppias joskus pysyä asiassa? Hallitus saattaa olla huono sinun bisneksillesi mutta ilmastolle on edes yritystä olla ihmisiksi.

      Poista
    2. Mitä vikaa humppaveikoissa on? Hehän esittävät täysin perussuomalaista musiikkia. Kyllä kansan suurin vihollinen on se itse.

      Poista
    3. Jaa että se olisi pitänyt massiivisia veronmaksajien rahamääriä pörssiyhtiöön dumppaamalla pakkosijoittaa Suomeen? Ei ikinä!

      Poista
    4. Miten nyt tämäkin Toipilan höpinä liitty blogiaiheeseen?

      Poista
    5. Ei Suomen hallituksen tehtävä ole määrätä yrityksiä tekemään huonoja investointeja. Suomalaisille on parempi, että valtionkin osaomistama yhtiö tekee liiketoiminnalliset ratkaisut niin, että se pysyy kilpailukykyisenä.

      Nesteen perustelut, että tuotantolaitos kannattaa perustaa sinne mistä saadaan hyvin raaka-aineita ja missä ovat päämarkkinat ovat vaikuttavat varsin päteviltä. Ja kustannusero Rotterdamin eduksi verrattuna Porvooseen on niin huomattava, että investointipäätös on aika ilmeinen.

      Porvooseenkin investoidaan ja on investoitu tuntuvasti. Mikä on hyvä juttu.

      Poista
    6. Hommaforumin ovi jäänyt taas auki?

      Poista
    7. Veronmaksajat omistavat Nesteestä 44%, joten ollaanpa tyytyväisiä järkevään investointiimme. Porvoon siirtäminen Atlantin rannalle olisi jokseenkin yhtä fiksua kuin BoJon suunnitelma sillasta Skotlannin ja Irlannin välille.

      Poista
    8. Sinä taidat olla kansanvihollinen...

      Poista
    9. Ei tämä Toipila oikea henkilö voi olla, vaan joku joka haluaa ärsyttää ja pilailla kirjoittamalla sitkeästi älyttömyyksiä.

      Poista
    10. Sanna Marin voisi Nesteen investointiin liittyen kysyä taas samoin, kuin UPM:n Kaipolan tapauksessa: "Miksi juuri nyt!!??!

      Poista
  2. Aamulla, oltuani koko yön huimissa tarinallisissa seikkailuissa, ymmärsin että ihminen on tarinoita kertova eläin ja ikuinen järjestelijä, sillä kieli.

    Sitten puhutaan maailman synty, jumalat ja euroopan unioni.

    VastaaPoista
  3. Asuin kerran erään kirkon lähellä. Sen kellot pitivät jumalatonta meteliä, etenkin sunnuntaiaamuisin. Mielestäni nicht nett oli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hakavuoren eli Pohjois-Haagan kirkko? Epävireys oli hirvittävä.

      Poista
    2. Joulunkellot mäikää, radiossa soittaa Tauno Äikää, runoili eräs juankoskelainen.

      Poista
  4. Olen käynyt parikin kertaa bussiretkellä Petserin luostarissa muutama kilometri Viron rajalta. Luostari on rakennettu setukaisten alueelle, alun perin 500 vuotta sitten, ja vuosina 1920 - 1944 se kuuluikin Virolle. Neuvostoliiton aikanakin se sai olla toiminnassa, joskin kituuttaen. Nyt se on suosittu matkailukeskus, satumaisen kaunis paikka sinisine ja kultaisine kupoleineen. Luostarin alueella on kymmenen kirkkoa, ja yhtenään kuuluu kellojen kilke ja kalke. Sieltä jäi vahvat väri- ja äänimuistot.

    VastaaPoista
  5. Nyt jo vähän naurattaa vaikka onkin kyse mielenterveydellisestä ongelmasta. Oliskohan lääketieteellinen määritelmä pakkoneuroosi /ICD-10: F42?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näistä tälläisistä tabuloinneista tulee mieleen Ludwig von Köchel. Tämäkin on valemielipide.

      Poista
  6. Kirkonkellojen moiunta on samaa kastia hornetien möyrinnän kanssa, kuolemaa ne vain soittavat. Toinen siunaa toisen murhaamiset.

    Naakan ääntelyn voi hyväksyä "maisemaan", mutta että kylmän vasken kumahtelu... Ei kiitos ovatpa sitten kellontekijöiden vuosisataiset osaamiset miten kunnioitettavia tahansa. Ja kun jotain on tiedossa millaisista kauheistakin kähinöistä niidenkin valutaiteen historia osaa kertoa. Naakan historiasta tuskin yhtäkään tahallaan aiheutettua tragediaa löytyy.

    Haanpään harkittu, kriitillinen asenne instituutioita kohtaan tuskin Lipposen malliin kaunankikkareiksi kytistyivät.

    Yle 1 saisi lopettaa Turun tuomiokirkon keskipäivän kellojen mäikämisen kertakaikkisen mauttomana pakkotoistona. Kyllä täällä alituisen, mekaanisen kalinan ja kilinän keskellä "herälä" pysytään muutenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitäs siinä turhia valittelet keskipäivän lyönneistä. Kai sinunkin radiossasi nappuloita on: sen kun panet "iskelmät" mäikäämään.

      Poista
    2. Ai "valitusta"? Käy sekin ilmaus, ihan mitenvuan. Mutta muuten tuo oli mielipiteeni mukainen pyyntö veroja maksavalta kansalaiselta vain ja niistähän Ylekin kustannetaan.

      Kirkkoihin en kymmenyksiäni ole jakanut joten soittakoot kirkoissa kelloja toisilleen.

      En silti uskokaan, että mielenilmaisuni (varsinkaan täällä ilmaistuna) ketään toimimaan hetkauttaa on tuo kirkon koura niin tiukasti valtion rinnuksiin janttautunut.

      Joskus laitan iskelmätkin kuulumaan vanhana " humppahemmona" ja lavatansseista ikänsä tykänneenä, mutta radiosta kuuntelen asiaohjelmat joita enimmäkseen vain Yle 1 tarjoaa.

      Radio Puheen parhaat kuunteluajatkin kun valtasivat enemmistön diktaattorit urheiluineen. Mitenhän muuten urheilu puhe-sanan merkitykseen onkaan saatu ympättyä?

      Poista
    3. Radio Puhe on just parhaimmillaan silloin, kun kello on neljä aamulla, ja ajettavana puoli Suomea aamuun mennessä. Jossain vaiheessa aamua tulee jonkun klassikkolevyn esittelykin, eli musiikkiakin sinne on laitettu joukkoon.

      Iltapäivän jääkiekkoliigan otteluselosteita en kyllä ymmärrä.

      Kirkonkellot eivät minua, ateistinakaan, haittaa. Kyllä ne äänimaisemaan sopivat, siinä kuin muissa kulttuureissa imaamien rukouskutsutkin. Kun ei ole suurempaa vauriota minuuteen uskonnosta koitunut, eipä se sen enempää haittaa kuin muiden ihmisten elämä muutenkaan. Tai paremminkin, maailma ei olisi yhtään parempi jos kirkonkellot vaikenisivat.

      Hattu päästä silloin kun soitetaan hitaasti. Joku on elämänsä elänyt.

      Poista
    4. Kuten tunnettua on, Yleisradiossa alettiin soittaa keskipäivän lyöntejä presidentinrouva Gerda Rytin aloitteesta kesällä 1944, "isänmaan vaaranhetkellä", Kannaksen halkijuoksun aikoihin ja Suur-Suomelle hyvästejä heitettäessä. Kai me nyt tällaisen didaktisen muistutuksen haluamme säilyttää nouseville polville, joiden aika kerran taas on täyttää paikkansa riveissä, kuten muuan kommentoija kerran tällä palstalla virkkoi?

      Poista
    5. Ymmärrän toki, että demokratiassa yhteisistä varoista kustannetut yhteiset hyvät kuten radiotoiminta, pitääkin olla "kaikille jotain"-periaatteella toimivaa, että siinä mielessä rutinani on turhaa. Mahdotonhan kaikkia 24/7 on miellyttää.

      Jos en tykkää messingin räikinästä nii so what?

      Jos kuulun vähemmistöön vaikkapa urheilun ja kirkonmenojen "kuluttajana" niin minkäpä sille mahdan, että jään myös vähemmälle radion annista jota se kaikkiruokaisempana muuten antaisi. Ja totta puhuen ei tässä radiota päntiönään edes jouda kuuntelemaan. Eikä jaksa. Tuula Saksalan keinuvat talot ovat kyllä mukavia (parhaillaan menossa).

      Tuota kyllä voipi jokainen tykönään miettiä kun valtion ohella toinen veronkantoa laillisesti yhteiskunnassa harrastava yhteisö toimii radioaalloillamme ilmaiseksi, että männöököhän tuo ihan moraalisestikaan oikein?

      Vai maksaako se samalla tavalla kirkkona tuloistaan veronkannossa kymmenyksensä yksilön tavoin radion kustannuksista, ja että saapi epäilyttävää, millään konkretialla (järjellä) todeksi todistamatonta propagandaansa siellä levittää?

      Vai maksaako peräti Yle kirkolle sen eetteriin järjestämistä ilta- ja sunnuntaisaarnoista kuten vaikkapa dokumentontekijöille asiaohjelmista? Siinä tapauksessahan kirkkoon kuuluvat maksavat tuplasti kirkon toistoiset tarjoomukset.

      Nämäkin julkisena tietona varmaankin ovat parin klikkauksen piässä jokaisen tarkistaa, mutta millähän komennolla tuo onnistuisi?

      Poista
    6. Ps. Onko Turun tuomiokirkolla tekijänoikeudet kellojensa moiuntaan? Pitääkö Ylen maksaa niistäkin joka päivä provikat kirkon tilille? Jos, niin onpa trumpimainen diili...

      Poista
  7. Kyseisen tuomarin sokeutunut sisar oli vuosia hyvä naapurimme. Poikansa oli yliopistossa sattumalta tilastotieteen kurssin harjoitusparini. Tuomari, silloin kai jo hovioikeudenneuvos, kävi perheineen naapurissamme silloin tällöin, arvokkaan näköinen herrasmies muistikuvissani.

    VastaaPoista
  8. Lahjakas kundi tämä Andrei Rublev. Voitti Emil Ruusuvuorenkin 6–4 6–4. Vielä tällä kertaa.

    VastaaPoista

  9. Hommasin jo sen koslan ja olen katsellut valmistuvia asuintaloja. Myllypurosta työperäistä maahanmuuttajaa varten ja pomollensa helsinkiasunnoksi kalliimmaksi listatun.

    Enkö pelkää että jäävät puolivalmiiksi ? En sitä vartenhan ne istuvat Säätytalolla. Pitikin jo aikaa käydä katsomassa. Yhtenään kipittävät rappuja ja juttuavat tuntitolkulla. Että mitä sinne viedään sämpyläpuolta ja kahvia. Ja että onko kilpailutettu.

    Eilen 16.3. sitten menin. Ei ollut telttaa ulkoportailla. Kai se nostatetaan kun tärkeitä lausutaan iltapäiväiväksi tai huomenna. Kiersin talon ja sieltä takaahan löytyi se elämänluukku. Lumilinna ja LinkedIn MBAlaisten kuiskuttelukerho. Ihan hyvät parkkitilatkin jos ministereiden kavereita ja lobbareita pistäytyisi. Vaikka Kojamosta. Aamupuolesta oli autiota.

    Meikän pitää ihan omasta päästä repiä ketkä sieltä köökinovesta kameroilta salassa numeroita kiikuttavat. Että ilmaantuvuus, entä bkt. Jos eli ei.

    Yliopiston päärakennuksen kimpussa hääri miehiä ulkomaita myöten. Heitä joiden työoloista ja asuntola oloista Hesari kertoi karmaisevia seikkoja. Ja samaa kai Tanssintalolla ja Kansallisteatterin rempassa ja alkavassa Kansallismuseon pihakaivannossa. Ja katukaivannoissa kautta stadin. Että kyllä valmistuu meikällekin sijaa ruveta urakoitsijaspekulantiksi.

    Miksi työmaat eivät hiljene koronasta? Koska samalla päättyisi rahavirta rahoittajalle eikä se rahoittaja ole vain pankki. Pankki voisi olla pitkämielinenkin keskuspankin pönkätessä kuten heti jo vajaa vuosi sitten olikin. Ensimmäinen miljardi huhtikuussa Suomen Pankista, jolla rakennusalan perättäisiä ja sivuttaisia ja limittyviä firmoja kannatellaan, myös ja keskeisesti maahantulijoiden organisoijia ja asuttajia. Kuusi kundia kuudessa kuutiossa kuuskymppiä kuussa. Eli KKKKKK alan kielellä.

    Mutta kun siellä on muitakin kuin miinus/snadi koron sijoittajia. Rakentamista rahoitetaan pääomamarkkinoilta, sijoitusrahastoista ja eläkeyhtiöistä. Sijoitusrahastoissa on yksittäisiä rikkaita, family officet valppaimpina. Ne vaativat rahansa pois rahastoista jos rahastojen edelleen työmaille järjestämät rahat eivät liikukaan, poj´i jos kerta työmaa seisoo. Rakennuttaja ei maksa. Rahaston osuuksien omistajat vetävät rahansa pois.
    Jatk.

    VastaaPoista
  10. Jatk.
    Tätä ei saa päästä tapahtumaan, työn pitää jatkua ja rahan virrata. Mistäkö kuulin? Yleisradiosta. Tätä se Hypoteekkiyhdistyksen Ari Pauna tarkoitti kun hihaansa mumisten, mutta kuitenkin kertoi, ulkomaisten sijoittajapiirien seuraavan henki kurkussa työmaiden kulkua ja rahojensa tuottolupausten vaarantumista. Kaverinsa Timo Metsola vaikeni rahasta, Sakari Sirkkanen puhutti intoa puhkuen Poliklinikka 11.2.-21

    Hedgefund talentit kärkkyvät superpotteja pankkiyhteyslainoitettuina persoonakohtaisesti eläkeyhtiöiden ja sijoitusrahastojen ja niiden manageripiiriläistuttujensa kanssa. Pankit ovat rahaseurakunnan keskinäisvirpomista varten eivät eivät kansantaloutta. Työkansa temppu Wolteilee jalat ravassa, päät hupitylsä dopingvaihtelu moodissa, äänestetään päivän sairaus ja terapia. Kauneutta ja hyvää lemmikille. Usein minäITE sankarielämäni atraktioissa.

    Pääoman itsehoito- ja tasehormoonilisäkkeet ovat säikkyjäkin -ja vetävät äkkiä omansa pois. Ne malttavat vielä tänään. Sijoitukset voi myös vakuuttaa. Se myös on arvopaperi. Sellainen kuuluisa kuin CDS 2008. Joo kuuluisa Big short leffassa ja vielä huikeampi Paul Johnsonilla, Goldman Sachsin kanssa konstruoitu "helvetinkuilun rahatykki" Abacus, helmilaskulauta. Helmiä kilisi ja sakkokierroksia, ne hiihdettiin. Uusi startup.

    No tällainen jama ja jumi se estää tekemästä koronalinko työmaille, vierastyöriistolle ja epidemian tukahduttamiselle paljon mitään. Meitä kiristetään mutta ei se ole rikos. Ei edes synti vaan ylpeiltävä Tesla.

    Englannissa tällainen chain rahoitus Greenshill niminen on ollut iso juttu jonkun aikaa kun siihen The Guardian keksi herkuksi ex-pääministeri Cameronin ja FT myös oli viikonvaiheessa 13.-14.-21 ankarilla faktoilla liikkeellä. Ja pelkää mitä muhimassa.

    Pohjaltaan wanhaa vekselikulttuurin (diskonton) vekkulipuolta. Sitä banking bill varianttia kuuluisasta 1820 City kiistasta. Onneksi 1789 jatkui ja meillekin tuli real bill koulukunta. Kunnes Thatcher ja Reagan iskivät kipinää rahvaan aleta ja ylhäisön palata.

    Eilen 16.3. julkaistu The Guardian (ei maksumuuria ; hakusanat Greensill ja Cameron) pitkis on vaikuttavaa totta ja kansanvaltaa verrattuna siihen mitä sieltä teltakatoksesta tyyneysritualisoidaan.

    Jouduin taas jatkoille. Panen samantien kellosta ja valannasta, jotta en ihan omiani ja itsekseni aina höpisisi. Mongoolit pitivät pitkään sikkitietä auki Marco Polon ja kameleiden matkata. Suomen nurkilla kävivät katsastamassa Novgorodia. Ruutipyssy jäi Vuokseen. Se on kai taottu "hitsattu". Valanta seurasi sitten.

    Suomen historia osa 2 ja Gummerus Jyväskylä 1898 näytää kuvan s.577. Kirjahan on O.A. Forströmiltä ja lähteinä kaiken matkaa A.I. Arvidssonia tämän Tukholman arkistotyö vuosilta. Vissiin tosi kovia hengenmiehiä ! Kysyn vaan ja kuvateksti. "Kuv. 223. Pieni käsitykki 1300-luvun keskivaiheilla käytettyä muotoa. Löydetty Vuoksen virrasta Heinjoen kappelista ja nykyään Suomen kansallismuseon hallussa." Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  11. Nuorina poikina kiipesimme joskus viereiseen kellotapuliin, jossa kellonsoittaja näytti meille, kuinka kirkonkelloja missäkin tilanteessa soitetaan. Vieressä seistessä kellojen kumu otti korviin aika ilkeästi.

    Yliopiston kaupunkihistorian luennoitsija kertoi, että Keskiajalta lähtien kirkkoja oli rakennettu Euroopaan niin tiheästi. että niiden kellojen äänet kuuluivat kaikkialle maanosan läpi matkustettaessa.

    VastaaPoista
  12. "Ellillilli ellinnoova, allillilli allinnoova,
    runtiniruntini pou!
    Ihmiset ne matkaa matkojaan,
    kellot soivat kerran kelle vaan.
    Ellillilli ellinnoova, allillilli allinnoova,
    runtiniruntini POU!"

    Alakoulussa laulanut Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  13. Asuimme vuosia Porvoon tuomiokirkon kiviaidan vieressä ja huomasimme, ettemme huomanneet kirkon kelloja. Vähän samalla tavalla kuin Huopalahden aseman vieressä asuessa kuuli vain sen kun junaa ei mennytkään. Ihminen sopeutuu.

    VastaaPoista
  14. Olisiko se Herpman haarukoitu Harjunpään ruotsin kielisestä nimestä Harpö.
    Lapualla paisuntaa pääsi parhaiten katsomaan Jokitien varresta, joka tulee Ylihärmän Kankaan kylästä kohti Löyhinkiluoman suuta tai sitten toisesta päästä Lapuan kirkonkylän suunnasta. Varmasti myös pienempiä teitä pääsi esim. Hellanmaan Raamatun kylästä. Nythän siellä on tulvavallit, niin ettei tätä matkailua enää harrasteta. Komiaa oli niin kauan kun sitä kesti.
    En nyt pikaisesti löytänyt tuota Haanpään juttua jossa esiintyisi sana ”taikaus”. Vain ”Taikuus” nimellä otsikoitu juttu osui silmiin, mutta se käsitteli tämän entisajan suurhiihtäjä Aappo Luomajoen sokeaa veljeä, kuuluisaa kansanparantajaa ja noitaa Hätämaan tietäjää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Härppä, Härpö, Harjunpaa, Häränpää on ihmeellinen paikannimi Ulvilassa. Jo hyvin varhaisissa asiakirjoissa useampi vuosisata sitten nimen alkuosana on milloin harju, milloin härkä. Osaisiko joku selittää?

      Poista
  15. Ruotsin maaseudulla vanhoja teitä ajellessa asia tulee varsin selväksi. Jykevä kirkko tien varressa tasaisin välein. Vanhat uhripaikat otettiin kirkon haltuun. Kellojen soitolla ympäristön asukkaille kerrottiin kenen ääntä piti kuulla.

    En ole käynyt, mutta olen ymmärtänyt, että muslimimaissa pidetään huoli siitä, että kaikki kuulevat minareetista äänen, joka velvoittaa kuuliaisuuteen.

    Sama ilmiö esiintyy nykyään monella kylällä siinä muodossa, että paikallisten liivipoikien rengit uskollisesti kiertävät päivittäin kylän raitilla, aina kulmissa kääntävät kahvaa ja ilmoittavat pakoputken paukkeella kuka hoitaa tällä kylällä järjestystä. Valtateillä partioivat useamman yksikön parvina. Vallasta on kyse.
    PT.

    VastaaPoista