30. huhtikuuta 2019

Winchester II



Tietokirjan suuri ongelma on aiheeksi otetun asian istuttaminen ympäristööneli muihin asioihin.

Winchester ei emmi suotta. Vaikka kirjan aihe olisi tulivuorenpurkaus Jaavan merellä, ennen pitkää kirjoittaja selittää hyvin käsitettävästi Tyynen valtameren läikkymistä eli El Nino -ilmiötä.

Vaikka aihe on 188-luvulta, lukija viisastuu ja vähän kauhistuukin hyökyaalloista, jotka taisivat saada japanista tsunamin nimen vasta aivan hiljan. 

Lukijan aktivoituminen on miellyttävä seuraus. Kamikaze eli jumalan tuuli puhalsi nurin mongolien Japanin valtausta yrittäneen laivaston 1300-luvulla. Mutta ellei se ollutkaan taifuuni, vaan tsunami? Winchesterin toisen kirjan mukaan vuonna 1905 San Franciscossa meni satoja laivoja päreiksi maanjäristyksen yhteydessä. Tsunamin mekanismi selitettiin vasta muutamia vuosikymmeniä sitten. San Andrea faultin pelottavuus liittyy siihenkin, että kolme mannerlaattaa hiertää toisiaan. Kun laatan reuna joutuu toisen alle, silloin jälki voi olla todella kauheaa.

Merkittävien miesten toilailut ovat tietysti kiinnostavia mutta helppoja. Suosikkini on Winchesterin kirja ”The Men Who United States”, jossa käydään läpi maanmittaus ja sitä edeltänyt tutkimus, rautatienrakennus, maantiet, Yhdysvaltojen oloissa hiukan pulmallinen osavaltiot yhdistävä I-valtatieverkosto, lennätin ja puhelin, kanavat, radio ja televisio ja sitten Internet. 

Suomen teidän historiasta on kaksiosainen peruskuiva esitys, jonka jäljiltä saa aika pitkään mietiskellä, miten Helsingistä todellisuudessa matkustettiin esimerkiksi Pohjanmaalle ennen 1880-lukua ja siis rautatietä. K.J. Ståhlberg kävi elämäkertansa mukaan opintonsa päätettyään tapaamassa sukulaisia ja koulutovereita Oulussa – kävellen. Oulusta ja Kemistä esimerkiksi papinpoika T.I. Itkonen käveli kesäksi kotiin Inariin, keskenkasvuisena ja yksin.

Olen selittänyt, miten kirkonkylästä otettiin puhelu vaikkapa Vaasaan. Ensin oli soitettava omaan keskukseen ja sanottava ”saanko valtio”, ja pian puhelimesta vastattiin ”valtio – riks”. Joku varakas saattoi ottaa ihan pikapuhelun. Ja sitten odotettiin, joskus tuntejakin.

Ja kauhavalainen kauppias Kujanpää, joka Helsingissä soitti matkustajakodista huutaen (puhelimeen oli tapana aina huutaa) ”Haloo, onko Tokmannilla (Stockmann)? Onko Tokmanni itte?”

Merkittävintä näissä hyvissä tietokirjoissa on kirjoittajan tilaisuus yhdistellä aloja. Meilläkin puhutaan monitieteisyydestä, mutta todellisuudessa ajatus on monille vieras. Koulu- ja korkeakoulujärjestelmämme toimii edelleen lokeroilla ja erikoistumista jollekin alalla yritetään yhä aikaistaa.

Se on saatanallinen virhe. Kunpa voisi poistaa kielenkäytöstä sanan ”yleissivistys”. Peruskoulumme on hyvä, mutta saako se toimia sillä periaatteella, että tarpeettomin tieto on tarpeellisinta. Vaikka olisi kuinka ekonomi, on hyvä erottaa silakka vasikasta ja tietää, ettei bakteeri (mikrobi) ole ”pöpö”, vaan meillä on sitä seuruetta kilokaupalla omassa elimistossämme, sillä ilman emme tulisi toimeen.

Olisiko Topelius tässäkin asiassa ensimmäinen ja viimeinen, joka osittain kavereittensa Lönnrotin ja Nervanderin avulla teki parhaansa jakaakseen tietoa. Tieto kun on kuin solu. Se lisääntyy jakautumalla. 


10 kommenttia:

  1. Kaikki aikoinaan kouluissa oppimani on osoittautunut jossain vaiheessa tarpeelliseksi. Eniten matematiikka, joka kehitti ajattelukykyä, vaikka kovin pitkälle menevää matematiikkaa en sittemmin ole töissäni tarvinnutkaan. Ja kaikki kielitaito on myös ollut erittäin hyväksi.

    Mietinpä joskus sitäkin, olisiko ollut mahdollista opettaa peruskoulussa tai lukiossa ihan mitä vain kieliä hyvin lyhyen kuraain verran, italiaa, espanjaa, portugalia, venäjää tai jotain muuta slaavilaista kieltä. Kiinaa, japania.

    VastaaPoista
  2. JK. "Haloo, onko Tokmannilla (Stockmann)?"

    Olen ihmetellyt aina, miten ihmeessä meillä on voitu hyväksyä Tokmanni-nimi, vaikka se ilmiselvästi loukkaa Stockmannin brändiä nimeä härskisti matkimalla?

    Maailmalla puolustetaan jopa kolmen raidan loukkaamattomuutta hyvällä menestyksellä, mutta meillä voi tuosta vaan napata yli satavuotiaan kauppahuoneen kaikkien tuntema nimi "suomalaistettuna" kilpailevaan käyttöön?

    Tiedän, että asialla oli itse Borenius & Kemppinen, mutta siitä huolimatta asiaatuntematon epäpätevä oikeus hyväksyi raa'an kopioinnin.

    Siihen aikaan liikkeet eivät toki kilpailleet keskenään, mutta nyt on asia toisin - Stockmann kituu ja Tokmanni porskuttaa. Vääryys voitti, varastaminen kannatti, aamen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä puolestani esittelin korkeimmassa oikeudessa Adidaksen kolmen raidan tavaramerkkijutun.

      Poista
  3. "Suomen teidän historiasta on kaksiosainen peruskuiva esitys, jonka jäljiltä saa aika pitkään mietiskellä, miten Helsingistä todellisuudessa matkustettiin esimerkiksi Pohjanmaalle ennen 1880-lukua ja siis rautatietä."

    Esityksen "peruskuivuus" pitää täysin paikkansa niin tässä kuin monessa muussakin entisajan (ja nykyajankin) historiateoksessa. Esim. paikallishistoriat ovat lähes nykyaikaan asti olleet esityksellisesti kammottavaa luettavaa. Siis varma merkki weibullais-renvallilaisesta "vakavasta tutkimuksesta" ja "tieteellisyydestä". Siis vähän niin kuin arkistojen vahtimestarit olisivat kantaneet asiakirjoja suoraan kirjapainoon, kuten Ylikangas aikoinaan taisi heittää.

    Onhan meillä kuitenkin 1990-luvulla valmistunut kolmiosainen Tielaitoksen historia Tiet, liikenne ja yhteiskunta, joka on jo juohevasti kirjoitettu ja sisältää paljon myös Suomen teiden historiaa.

    Olisikohan sinne Pohjanmaalle muuten ennen rautatietä (nyk.: "junarata") kärrypelillä kuljettu sitä ikivanhaa, yksitoikkoisten mäntymetsien ympäröimää Kyröskankaan tietä, jota pitkin taivaltavat olisivat "vihdoin ensimmäisen kylän häämöttäessä vapautuksesta mylväisseet", kuten Sillanpää sanoi.

    VastaaPoista
  4. Kyllähän tuo Kamikaze periaatteessa voisi olla tsunami, mutta se sopisi vain ensimmäiseen tapaukseen. Tällöin japanilaiset olivat jo torjuneet mongolihyökkääjät, jotka olivat palanneet laivoihinsa. Tällöin hyökyaalto voisi tuhota laivaston helposti. Jälkimmäisellä kerralla kamikaze-ilmiö iski merellä olleeseen laivastoon. Tsunami ei aiheuttaisi tällaiselle kovinkaan suurta tuhoa, jollei laivasto olisi ihan rannassa. Erityisesti on huomattava, että tsunamit ovat Japanin länsi- ja pohjoisrannikoilla harvinaisempia kuin Tyynenmeren puolella, jossa aktiivisimmat siirrosvyöhykkeet ovat.

    Kun ottaa huomioon, että japanilaiset tuntevat myös tsunamit paremmin kuin ketkään muut, luottaisin historiallisiin asiakirjoihin. Japanilaiset lienevät kyenneet erottamaan myrskyn ja maanjäristyksen. Ja myrskyjä on siellä kuitenkin paljon enemmän kuin tsunameita.

    VastaaPoista
  5. San Andeaksen siirros, ollaksemme tarkkoja.

    VastaaPoista
  6. Huomautamme, että sanan "pöpö" alku lienee ranskan bebessä, siis pikkuvauvassa, joka on amiriikan kielen kautta kulkeutunut suomeen siten että aikanaan toissa vuosituhannella amiirikkalainen neekerikansan tarina "tar baby" suomennettiin tervapöpöksi.

    VastaaPoista
  7. Yhdysvaltain länsirannikko kokonaisuudessaan on aikamoinen aikapommi. Cascade voi
    järistä milloin tahansa. Ja se on iso. Stalinin tiedemiehet päätyivät tutkimuksissaan siihen, että öljy on geologista alkuperää. Ja nyt tämä ilmastonmuutos eipäs juupas keskustelu. Mitkä uskomukset meidän päätöksentekoa ohjaavat, niin ja tietysti raha. Olemme pimeällä keskiajalla.
    https://www.youtube.com/watch?v=0jN_3duAaQE

    VastaaPoista
  8. Kun katsoo Kustaa kolmannen karttoja Suomen eteläosista niin pian havaitsee juuri sellaisten teiden puutteen jotka yhdistäisivät suurempia paikkakuntia isommassa mittakaavassa. Vähäiset tiet joko seurailivat vesistöjä tai pelkästään yhdistivät rannikkoseudut sisämaahan kaupankäynnin edistämiseksi, muuhun ei ollut suurta tarvetta.

    Pitkillä matkoilla kulkeminen niihin aikoihin tehtiin vesistöjä käyttäen joka oli huomasti helpompaa jos yhteys oli olemassa. Suomen maaperä oli melko lailla soiden vallassa ja loput sakeata korpea jossa liikkuivat sudet ja karhut. Talvisin liikkuminen oli merkittävästi helpompaa hevosreellä tai hiihtäen.

    Tilanne taisi jatkua tällaisena rautateiden tuloon asti ja niihin aikoihin alkoi myös maanteitä ilmestyä yhdistämään paikkakuntia. Kulkuvälineitä vain ei ollut muita kuin hevosvetoiset eikä kaikilla ollut sellaisiinkaan mahdollisuuksia, joten jalankulku oli tärkeätä pitkään. Olisi nykyäänkin, ei joka paikkaan tarvitsisi autoilla.

    VastaaPoista
  9. Majurina - kuten vanha vitsitieto kertoo - mies on tyhmimmillään mutta kaksoistutkinnotpa on lähes kaikilla, yleensä sotatieteen ja kasvatustieteen.

    Silakan siis erottanevat vasikasta muutenkin kuin maistamalla.

    VastaaPoista