19. huhtikuuta 2016

Huopanaulojen Internet




Tänään pidetään kaupungissa seminaaria aiheesta ”asioiden Internet” (Internet of Things).

Asiaa esitellään tavanomaisesti eli sekä väärin että harhaanjohtavasti. Se ei ole vaarallista. Teknisistä jutuista tehdään jatkuvasti kevyitä pikku-uutisia. Niiden arvon voi selvittää katselemalla vuoden vanhoja tai viisi vuotta vanhoja lehtiä.

Jotkut julkaisut noutavat nöyrästi oman piiskansa julkaisemalla vanhoja virheitään. Kunniamaininnan tästä ansaitsee Ilta-Sanomat.

Tässä blogissa asioiden internetin käsitteleminen alkoi täyden päivän kirjoituksella 3.12.2013 eli puolitoista vuotta sitten. Otsikko oli ”Industrie 4.0”. Niin vähän aikaa sitten asia oli tuntematon ja nimeä vailla. Siitä oli aihetta kirjoittaa, kun Fraunhofer-instituutti, Siemens, Philips ja General Electrics olivat silloin asian takana hyvin suurella rahalla.

Suomi on mukana. En ole varma, onko kiireinen hallituksemme antanut asialle kärkihankkeen nimityksen. Pesäpaikka on kuitenkin Aalto-yliopisto – konetekniikka. Olen antanut muutamalle kysyjälle neuvon, mikä olisi todella kova juttu nuorelle naiselle tai miehelle, joka tähtää opiskelemaan Otaniemeen. Kun muun muassa tekninen fysiikka on hyvin pieni aine ja osa opettajista on aika raivoisia henkilöitä, olen sanonut, että koneosasto ja Internet of Things.

Koneosasto aiheuttaa huudahduksia. Historiallisen nimen vuoksi kysyjien ja heidän vanhempiensa mieleen tulevat jakoavaimet ja mutterit.

Tämä aihe ei ole kikkailua, eivätkä IoT -sovellukset ole tyypillisesti sellaisia kansalaiskuluttajan auton oven aukaisuapuja kuin media uskottelee.

Logistiikka tarkoittaa materiaali-, raha- ja tietovirtojen hallintaa. Sanaa ei pidä sekoittaa logiikkaan.

Tuttava, kollega, mainitsi nuoren, joka laittelee diplomityötä Helsingin kaupungin lumenajosta. Ihastelin aiheen vaikeutta. ”Kauppamatkustajan ongelma” oli operaatioanalyysissä suosittu ja havainnollinen esimerkki. Mikä on lyhin reitti, kun lähdet Helsingistä, käyt jokaisessa Suomen kaupungissa kerran mutta vain kerran, ja palaat Helsinkiin?

Kysymys on NP-täydellinen eli käytännössä erittäin vaikea.

Ellet pidä kauppamatkustajista, ajattele sitten, että Helsingin kaupungin lumen keräily ja kuljetus johonkin kippauksineen merkitsee aivan suoraan veronmaksajan euroja. Hetken mietittyään ymmärtää, että kun tämä optimointitehtävä on todellinen, kymmenen tuhatta tai sata tuhatta kuorma-autoa ei ole oikea vastaus, kuten ei myöskään yksi halpa auto, joka ajaisi yötä päivää renkaat vonkuen.

Operaatioanalyysi ja systeemiteoria herättävät sanoina kunnioitusta. On tapana kertoa, että rajallisen kaikuluotaimen ja kömpelön tutkan aikakaudella länsiliittoutuneet rajoittivat kauppa-alustensa upotuksia Pohjois-Atlantilla aivan ratkaisevasta laskemalla saattueet matemaattisesti. Koko oli tietysti tärkeä ja saattavien taistelulaivojen sijoitus vielä tärkeämpi.

Kerran kuuntelin pohjoisen isojen metsätyömaiden jäädytettyjen teiden ja jäädyttämättömien hevosten järjestelmän kuvailua, mutta valitettavasti kertoja oli juovuksissa ja muisti huonosti. Ongelma oli kuitenkin helppo ymmärtää. Kun kymmenen tuhatta miestä kaataa puita savotalla, kuka vie rungot mihin ja miten ne saadaan aikanaan sahoille ja tehtaille?

Juuri nyt tutkitaan kiihkeästi satamalogistiikan ratkaisuja. Kontainer eli kontti oli suurenmoinen keksintö. Satamassa ja kaupunkialueella konttia voi tietysti seurata koko matkan ajan, ja sen sisällöstä tiedetään kaikki, mikä on viety lähetysvaiheessa tietokantaan.

Itse kukin on kai seurannut lähetyksen saapumista verkkokaupasta? Lopuksihan pakettini, jossa on esimerkiksi villasukat, soittaa minulle postista. Käytännössä saan puhelimeeni tekstiviestin, että lähetys sejase on lähimmässä automaatissa, joka tässä tapauksessa on Masalassa.

Tuossa menetelmässä on aivan liian monta käsipeliin tukeutuvaa vaihetta. Teollisessa mittakaavassa, kun lähetetään esimerkiksi laivalasti tiivisteitä, venttiileitä, antureita ja säätimiä ja vastaanottopuolella on kymmenen liikettä ja kaksikymmentä työmaata, menee vaikeaksi.

Kun jokaisella nippelillä on oma IP-osoite – tämä on totta jo nyt – koko laivalastin reitti, ajoitus ja jatkoyhteydet voi optimoida. Tiivisteet lähtevät vaikkapa Lempäälään nopeimmassa mahdollisessa ajassa ja halvimmalla.

Vielä tänään kukaan ei näytä huomanneen, että ministeri Bernerin eilen yllättäen esittämä ajatus väyläyhtiön perustamista valtiolle ja teiden ja rautateiden siirtämistä sille, on nimenomaan asioiden internetiä. Digitalisoiminen on mainittu epämääräisesti sivulauseessa. Ja joku vastustaa ja joku suree syrjäseutujen puolesta.

Logistinen vallankumous ei ole vaihtoehto tai mahdollisuus. Se on pakko. Minustakin sillä on parhaat edellytykset, jos koko hoito on yhtiöitetty, ei siis yksityistetty.

Juuri nytkin muutama lähipiirini jäsen liikkuu IoT:n sisällä. He ovat ihmisiä. Heillä on verkosta ostetut matkaliput ja tarkoitus nähdä Strindbergin näytelmä Karlaplanilla. He saavat haluamansa ongelmattomasti katsomalla kartasta, miten laivarannasta pääsee hotelliin (kävelemällä) ja teatterille (tunnelbanalla, ei vaihtoa). Mutta miten toimii tölkki, jonka sisällöllä Persbrand aikoo vahata viiksensä ensi-iltaan?

Seuraava kysymys: miten toimitetaan talvikaudella rautamalmia Kiirunasta Saksaan. Aikataulu ja hinta menettävät viihdearvonsa. Tämä on asiaa. Ellet keksi vastausta, voit vaihtaa alaa tai myydä firmasi.

Jutun nimi ja kuva noudattavat linjaani. Joku tässä korjaa kattoaan. Kun mineriitti oli ennen vakio ja nykyisin asbestin takia myrkkyä ihmiselle ja kukkarolle, jäin miettimään, vieläkö kattohuopaa käytetään ja mistä saa huopanauloja. Päreitä myydään, myös kainaloon.


27 kommenttia:

  1. Aina voi tietenkin kysyä: haluatko tämän heti vai tehdäänkö tietokoneella? Vastoin yleistä luuloa, Helsingissä on edelleen kauppoja, joista saa tarvitsemansa heti, eikä tilaustuotteena. Tilaustuote on hieman hassu asia, koska esimerkiksi motonetsissä tai bilhelvetessä näyttäisi olevan paljon roinaa, jota kukaan ei osta. Kunhan ovat hyllyntäytteenä. Viimeksi kun kävin, niin haluamaani sytytystulppaa oli 3 kappaletta. Ei heti tule mieleen vaunua, jossa olisi tuota tulppaa kolmen kappaleen tarve. Toiminnanohjausjärjestelmä on näköjään imenyt hokanin kuukkia. Kun asiaa sitten kysyy, että miksi tavaraa ei ole, niin ei kuulemma kannata pitää varastossa. Kannattaako sitten myydä eioota? Kauppa kun ainakin ennen on perustunut siihen, että halutaan ostaa ja myydä.

    VastaaPoista
  2. Huopanaulat olivat paikallisessa halpakaupassa sinisessä laatikossa alimmalla hyllyllä, jotakin kuusi euroa laatikko. Samalla piti ostaa huopakaton tiivistettä, kun menneen kesäinen myrsky näyttää repineen saumaa auki pidemmältäkin. Sitä taas oli pursotuubissa ylimmällä hyllyllä, ja tuubissa taisi lukea Sika Blackseal. Mönjä on mustaa kuten huopakin ja sen voi laittaa märälläkin säällä.

    VastaaPoista
  3. Jos "asioiden Internet" - tilaisuus on avoin, niin olisi voinut vinkata, missä tapahtuma on?

    Helsingissä lunta leivotaan paikasta A paikkaan B. Ehkä taloudellisesti oikea ratkaisu on lumen siirtäminen suoraan kuorma-auton lavalle? Tämä vaihtoehto ei ehkä tule mieleen tehtävän matemaattisessa tarkastelussa.

    Toinen Helsinkiä koskea kysymys voisi olla, miksi pyörätieden talvikunnossapito on erittäine tehokasta?

    Ehkä pyörät saavat kohta ministerin Bernerin eilen tokaiseman käyttömaksun.
    Seuraava askel on tietenkin askelmittari ihmisille, joka verottaa digitaallisesti ihmisten askeleet.

    VastaaPoista
  4. Kauppamatkustajan probleemipa on ratkaistu, järeällä laskentateholla.

    Ratkaisu lumenajon logistiikkaan on von Neumannin koneen konkretisoituma, siis kone joka valmistaa itsestään kopioita ympäriltään löytämästään materiaalista. Todellinen lumikone.

    Olen aina kuullut tuota kutsuttavan huopakattonaulaksi. Suosittelen kevytmetallisia mikäli hakanaulain ei tule kyseeseen mutta antaisin ammattimiehen valita kiinnitysmenetelmän.

    Petyin hallituksen halitosikseen. Työttömiin tähdätty röyhtäisy on kaksin käsin kouraistu lahjus kaupallisen, ei kansallisen asioidenhoidon alttarille. Ostettu suosio, sitä ei voita juuri mikään. Uutishuomio kohdistuu toki vain kimmeltävän upeisiin poliitikkoon henkilöityviin hankkeisiin kun ajoitus on pätevässä hallinnassa.

    Pakkotyö on tosiasia. Sillä on toinenkin nimi, markkinoilla pestuupäivä, vapautettu päivä rengeille ja piioille.
    Ovatko enää edes yöt ja pyhät palkollisten omat?

    Pelkään pahoin että kapitalismin lehmän kuolinhenkäys pilaa selkeän keskustelun ilmaston.

    Raikkaita ajatuksia kaivaen ja silmälappujen hylkimisreaktioita herroillen toivoskellen.

    Työ on orjan ainoa etuoikeus, sitä ei voi heiltä riistää. Entä jos päiväläisyys tulisi takaisin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Entä jos päiväläisyys tulisi takaisin?"

      Ystävä hyvä se on jo tullut: sen nimi on nykyisin 0-tuntityösoopimus, todellinen orjakontrahti tai itse asiassa huonompi, orjat piti sentään elättää, 0-tuntinen vastaa siitä itse.

      Poista
  5. Mineriittikattoni uusimisen tarjouksia vertaillessani yllätyin siitä, että huopakatto olisi ollut kallein vaihtoehto. Edullisin tarjous oli betonitiilikatto ja hyvä tuli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoittanet halvin. Edullisuudestahan ei tiedä ainakaan ennakkoon.

      Poista
  6. Oletko koskaan ollut pärehöylällä töissä? Minusta se oli kivaa olla siellä linjan päässä. Päreitä tuli VIUUH PLÄTS VIUUH PLÄTS...ja me sitten me pikkuplikat - tai poikiako me oltiin? - pinottiin niitä. Illalla sai palkaksi lettuja ja mansikkahilloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen työn ääreen ei sovi sikäli mikäli vaal. pun. ransk. shamppanjaa on juonut jättipullon tunnissa.

      Nimim. Korkkasinko turhaan?

      Poista
    2. Isoisäni kusi orastavan viulistinuransa pärehöylällä. Ei tullut kuin kirkkomusiikin tri. Me lapset ällisteltiin sen lyhyitä kynsiä.

      Poista
  7. Nytpä muistin että tähän voinee interjektoida erään maininnan joka vaikka onkin vähäinen on kuitenkin lievästi nyrpeyttänyt jo pidempään. Lähes poikkeuksetta kuulee mainittavan että ahtaajana Turun satamassa presidentti Koivisto oli niin välkky/pinnari että sai väiteltyä tohtoriksi. Hän oli nimenomaan logistiikan parissa eli tsekkari joka kirjasi tavaran kolliluvun ja osoitteet. Nyt konttien kyljestä voi jo lukea konenäkö ohimennen pitkän ritirampsun vaikka tietysti rfid-lätkät ja muut tsydeemit on käytössä mutta vielä -98 tsekkari oli tarkan miehen jopi rantsussa.

    Ahtaaja. Satamajätkä on hampuusi eli pestiä kyttäävä kansimies jonka maine on mennyt joko kipparin mielivallan tai tuppuroinnin vuoksi hiukan vinoon. Mitä pitäisitte jos teidän tittelinne olisi parturi-kampaaja ja teidän ammattianne kutsuttaisiin päänvatkuttajiksi?

    Ahtaajilla on eräs ennätys. He ovat ensimmäinen tiedetysti Suomessa lakkoon mennyt ammattiryhmä, toistan tässä että heille äyri lästiltä oli elintärkeä ja lakko auttoi.

    EKn simasuilta on kuulunut herttaista sorsien kääkätystä jonka keskeinen asiasisältö on ollut että lakko on yhteiskuntarauhan ja kaiken hyvän ja oikean vastaista maanpetokselliselle ja epäsolidaarisuudelle tuoksahtavaa toimintaa jonka käsittämättömän korkeat kustannukset oltaisiin mieluusti lisäämässä laskuun jonka he epäilemättä olisivat halulliset lähettämään kaikille työntekijöille ja mikäli suinkin mahdollista kaikille niillekin joilla ei ole työpaikkaa mihin mennä häpeämään kansan velkataakkaa.

    Että semmoisia terveisiä. Senkin tyhjän toimihenkilöt ja petkuttavat etuuksia nostavat laiskurit! Kuuluiko kansalle saakka! Mieluimmin koko kansan tietysti pitäisi kyllä nyt vain maksaa lakkonsa.

    VastaaPoista
  8. Niin,

    Lapsuuteni Latovainiossa huopakatto oli usein ensimmäinen jälkiaasennus pärekaton päälle. Kolmiorima saumakohtiin ja jotakin tasoiteainetta päreiden ja huovan väliin. Pahvilaatikotakin avattuna näin siinä käytettävän. Mahtani vuototapauksessa olla melkomoinen mätäpesäke. Bitumihuopa taitaa olla varsin yleinen tasakatoissa nykyään ja siksi ne eivät silmiin juuri satukaan. Pihakeinujen ja -grillikatosten harjakatoissa näkee myös huopaa mutta bitumiliimaus on korvannut huopanaulat. Huopahan on hyvä ja hiljainen kate mutta varsin perso sammaleelle ja jos alusta on tehty höylätystä ponttilankusta niin hintaahan ryökäleelle kertynee. -Murphy_

    VastaaPoista
  9. Nytpä muistin että tähän voinee interjektoida erään maininnan joka vaikka onkin vähäinen on kuitenkin lievästi nyrpeyttänyt jo pidempään. Lähes poikkeuksetta kuulee mainittavan että ahtaajana Turun satamassa presidentti Koivisto oli niin välkky/pinnari että sai väiteltyä tohtoriksi. Hän oli nimenomaan logistiikan parissa eli tsekkari joka kirjasi tavaran kolliluvun ja osoitteet. Nyt konttien kyljestä voi jo lukea konenäkö ohimennen pitkän ritirampsun vaikka tietysti rfid-lätkät ja muut tsydeemit on käytössä mutta vielä -98 tsekkari oli tarkan miehen jopi rantsussa.

    Ahtaaja. Satamajätkä on hampuusi eli pestiä kyttäävä kansimies jonka maine on mennyt joko kipparin mielivallan tai tuppuroinnin vuoksi hiukan vinoon. Mitä pitäisitte jos teidän tittelinne olisi parturi-kampaaja ja teidän ammattianne kutsuttaisiin päänvatkuttajiksi?

    Ahtaajilla on eräs ennätys. He ovat ensimmäinen tiedetysti Suomessa lakkoon mennyt ammattiryhmä, toistan tässä että heille äyri lästiltä oli elintärkeä ja lakko auttoi.

    EKn simasuilta on kuulunut herttaista sorsien kääkätystä jonka keskeinen asiasisältö on ollut että lakko on yhteiskuntarauhan ja kaiken hyvän ja oikean vastaista maanpetokselliselle ja epäsolidaarisuudelle tuoksahtavaa toimintaa jonka käsittämättömän korkeat kustannukset oltaisiin mieluusti lisäämässä laskuun jonka he epäilemättä olisivat halulliset lähettämään kaikille työntekijöille ja mikäli suinkin mahdollista kaikille niillekin joilla ei ole työpaikkaa mihin mennä häpeämään kansan velkataakkaa.

    Että semmoisia terveisiä. Senkin tyhjän toimihenkilöt ja petkuttavat etuuksia nostavat laiskurit! Kuuluiko kansalle saakka! Mieluimmin koko kansan tietysti pitäisi kyllä nyt vain maksaa lakkonsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin,

      Hyvään logistiikkaan kuuluu että tavara on liikkeessä eikä makaa välivarastoissa. Kuitenkin satamissa näkee valtavia konttivarastoja eli joko kontteja paljon liikaa tai sitten jono ei vedä. Jos omistaisin junavaunuja mutta en niille varastotilaa, pyrkisin lähettämään niitä matkaan alinomaa koska vuokramaa on kallista mutta kuljetuksen aikana vastuu siirtyy kuljettajalle vaikka tavara makaa paikallaan. -Murphy_

      Poista
    2. Jeap, konttikentät on tyhjille. Tullilla on melko ohuet jengit. Tullinimike puuvillahousut, miesten on kätsy esimerkki. Yksi ainut nimike kattaa kaikki farkut ja kaikki muut puuvillasekoitteet. Olet aivan oikeassa. Liike on tärkeää, ei päämäärä, tai tässä määränpää. Kontteihin ahdataan satamissa yhä vähemmän ja lootia makaa vähemmän. Kun miettii kuinka tätä pyöritettiin ennen kompuutterimasiinoita niin... Joskus käy vieläkin niin että kylmäkontti jää sähköttä. Lakonkin aikana esim. elävät kananpojat ym. kriittiset tehdään dispanssilla. AKT heiluttaa suurta nuijaa (vaikka jotkut sanoivat että asian laita oli toisin päin kun Risto Kuisma oli kenraalina.) ja voi pysäyttää viennin/tuonnin yli 80 prosenttisesti. Ei kumma että UKK pani aikanaan mahtikäskyllä lakon poikki.
      Ala kuuluu niihin joista ei lähdetä terveenä eläkkeelle. En tarkoita presidentin tointa.

      Poista
  10. Heh, IoT on hakkereiden unelma! Mitä teet, jos joku on onnistunut hakkeroimaan autosi tai kotisi etkä pääse enää sisään?
    Erilaisia tietomurtoja tehdään jo nyt aivan tarpeeksi. Mutta kun pitää mennä business edellä, niin mennään sitten.
    /Y

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jo jonkin aikaa julkisuudessa on liikkunut ajatus, että autoilijoiden kilometripohjainen tienkäyttömaksu olisi kerätty satelliittipohjaisella järjestelmällä. Hakkereiden unelma?

      Mutta miten hakkereoida polttoainepumpun lukemat tankattaessa muuten kuin karkaamalla paikalta tankkauksen jälkeen? Lukemat mittariin jäävät, mutta niin jää maksukin maksamatta.

      Polttoaineiden hintoihin voidaan sisällyttää kaikki valtion tarpeellisiksi katsomat maksut. Tässähän ei näköjään haetakkaan helpointa ja hallinnollisesti halvinta ratkaisua vaan jotakin muuta hölmöä eräänlaiseen teknisesti hienoon valekaapuun puettuna.



      vat

      Poista
    2. Sähköautot ovat tulossa ...

      Poista
  11. Kauppamatkustajan ongelma ratkeaa nykyään helposti. Erittäin hyvä ongelma voidaan laskea nykyohjelmilla. Globaalia optimia ei löydy mutta varsin hyvä ratkaisuja on mahdollista löytää.

    VastaaPoista
  12. "Minustakin sillä on parhaat edellytykset, jos koko hoito on yhtiöitetty, ei siis yksityistetty."

    Voisitko Sinä tai jokin kommentoija kertoa meille muille, miksi juuri se seikka, että väylähanketta - taikka sotea - harjoitetaan juuri yhtiömuodossa tekee siitä paremman esim. valtion liikelaitokseen verrattuna? Jos se on kirjanpito niin voitaisiinhan valtion tulosyksikkökin määrätä noudattamaan kirjanpitolakia. Jos se taas on palkkojen polkeminen, otettakoon rohkeasti lopullinen askel: siirrytään orjuuteen, ei tule palkkakustannuksia ollenkaan vain henkirievun säilyttävä muona (homeinen puuro) ja jonkunlaiset ryysyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Voisitko Sinä tai jokin kommentoija kertoa meille muille, miksi juuri se seikka, että väylähanketta - taikka sotea - harjoitetaan juuri yhtiömuodossa tekee siitä paremman ..."

      Voisiko syy olla se, että osakeyhtiötä on mahdollista johtaa ketterästi päin vastoin kuin julkista laitosta? Ja osakeyhtiötä voidaan johtaa jopa hyvin - niin että myös työntekijöiden kyvyt pääsevät esiin ja homma toimii kaikkien kannalta sujuvasti.

      Julkisessa laitoksessakaan tämä ei ole aivan mahdotonta - varsinkaan pienemmissä yksiköissä, mutta hyvin vaikeaa se on,kun niskassa istuvat pieniä poliittisia irtopistetä kyttäävät ja omia keppihevosiaan ajavat (kunnalis)poliitikot. Ja kun järjestelmän muutosjäykkys on ratakiskonpätkääkin suurempaa.

      Pienetkin erot johdettavuduessa ovat ratkaisevia, kun peli tiukaksi mene, kun mitään loputonta "jakovaraa" ja varaa turhan tekemiseen ei enää ole.

      Tänä ymmärtäminen voi olla hyvin vaikeaa, jos ei koskaan ole ollut yksityisellä puolella eikä ole läheltä nähnyt, miten asioita siellä ohjataan.

      Poista
    2. Helkkari, miksi sitä kutsuttaneenkaan mutta kysyn tätä: koska aletaan? Eiks tässoo verrytelty jo? Tyhjän kinaamisella ei edetä. Vanha (kunnon) hevosenhoito-opas tiesi tästä niin sievästi kaiken että loppuun on painettu:

      Ja vielä päätteeksi: Tekemällä jotain tulee, tekemättä ei mitänä.

      Myönnettävä että kirja on kirjoitettu kielellä jota nyt kutsutaan selkokieleksi.

      Kunpa päästäisiin edes niistä kansalaissodan juoksuhaudoista ja iänkaiken jatkuneesta asemasotavaiheesta. Työ miehen mukaan ja miehelle palkka jolla on mahdollisuus vaurastua. Selkeä ja vakaa verotus, kikkailu pois. Kannustin on täsmälleen typerä sana. Joustavuus taas, sepä olisi sitäkin että silloin tällöin kun puulaaki tekee hyvää tiliä käytäisiinkin sitouttamaan ja pyytämättä jaettaisiin vaikkapa kolmannentoista kuun palkka. Löytyykö tarvittaessa joustavuutta kysyi eräskin suntioksi koulutettavilta. Suntioksi! Kas se ei ole joustavuutta, se on venytystä. Hitto vie, se on vedätystä ja sillä selvä.

      Työtä koskee myös moraali, etiikka ja myötätunto. Mitä maksaa kilo tai oisko se meetterin pätkä etiikkaa?

      Poista
    3. Tässä kun aikanaan aloitti työuransa valtion toimessa joka yhtiöitettiin ja sitten fuusioitiin pörssiyhtiöön, niin alkaa kaivata niitä mutkattomia byrokratiasta vapaita alkuaikoja valtiolla. Oma työtehoni ei ole koko aikana muuttunut miksikään.

      Poista
  13. UPS:n mustanpuhuvat kullalla kirjaillut ajoneuvot ovat tavallinen näky maalaiskirkonkylänkin raitilla. Jokunen vuosi sitten satuin antamaan itseni katsoa firman esittelyelokuvan televisiosta. Koneet lensivät vähä-äänisesti - laskussa pantiin vaihde vapaalle - ja toiset pyörittivät liukuhihnoja ja rullaratoja pakettien kohdata määränpäänsä. Amerikan kirkonkylissä jakeluautojen reitit on suunniteltu siten, että niiden tarvitsee kääntyä vain oikeaan. Se ei ole poliittinen kannanotto, vaan säästää reittisuunnittelulla huomattavasti aikaa ja polttoainetta, kun liikennevaloissa ja muutenkin vasempaan kääntyessä ei tarvitse seisoskella.

    Kyseisestä tyylistä on omakohtaista kokemustakin. Helsingissä kämpän ylivuokralainen osti talvella vanhan Volkswagenin, ja sitähän piti oitis lähteä kokeilemaan kaupungin sykkeeseen. Toinen B-pilarista nouseva suuntamerkkiviisari ei pakkasesta johtuen suostunut toimimaan, ja niin jouduimme ajelemaan sangen kauan korttelirallia, ennenkuin satuimme takaisin kotiovelle.

    Mitä taas tulee savottateiden jäädyttämiseen, kehotan katsomaan "Koirankynnenleikkaaja"-elokuvan.

    VastaaPoista
  14. Aamun Ylen uutisissa on juttu siitä, että pitkän matematiikan lukijamäärät ovat laskeneet. Tämä on sääli. Toisaalta muuta tietä kuin valinnaisuus ei ole, sillä korkeintaan puolet lukiolaisista kykenisi edes halutessaan suorittamaan pitkän matikan. Muut eivät ole sillä kehitystasolla, että kykenisivät pääsemään läpi ensimmäisestä kahdesta kurssista. Heille lyhyt matematiikka on aivan oikea paikkka, ja heistä tulee ihan hyviä valtiotieteilijöitä, kielenopettajia tai ekonomeja.

    Yhtyisin kyllä blogi-isäntämme mielipiteeseen konetekniikan lukemisen siunauksellisuudesta. En ole koskaan uskaltanut suositella teknillistä fysiikkaa kellekkään. Ala on hiukan liian vaativa. Se, että on laudatur-tason ylioppilas on aika lailla välttämätön, muttei missään mielessä riittävä ehto. Abstraktiotaso nousee lukion fysiikasta ja matematiikasta vielä sen verran, ettei koulumatematiikassa menestyminen takaa menestystä fysiikan tai matematiikan alalla. Kympinkin oppilas voi hakata niillä aloilla päätään seinään eikä pelkkä ahkeruus auta. Kone-, sähkö- tai tietotekniikan voi normaalijärkinen teekkari lukea ihan pelkällä ahkeruudella. Jos on suoriutunut lukion pitkästä matematiikasta, järkeä on riittävästi.

    Olen nähnyt sen verran monen opiskelutoverin sortuvan fysiikanopintojensa parina ensimmäisenä vuonna, etten halua kannustaa ketään niin epävarmalle alalle. Laajat peruskurssit vievät heikommalta järjen.

    VastaaPoista
  15. "Amerikan kirkonkylissä jakeluautojen reitit on suunniteltu siten, että niiden tarvitsee kääntyä vain oikeaan." Tuo toimii varmasti hyvin ruutukaava-alueella. Lisäksi auttaa, kun Amerikassa saa punaisen valon aikana kääntyä oikealle, kunhan on varovainen.

    Keksin joskus itse ihan, että muinaisen Nokian matopelin pisteet saa huippuunsa, jos madon suuntaa ei vaihda vaan jatkaa valitulla käännöllä esim. oikealle.

    VastaaPoista
  16. Jälkikaneettina vain toteaisin syyn sille miksi Google-tilin omaavat kommentoivat blogspot-blogeihin pääosin anonyymeinä: Jostakin syystä kommentti näyttää menevän googletilin kautta aivan oikein esitarkastukseen mutta kuitenkin todellisuudessa häviää bittiavaruuteen. Anonyyminä kommentoitaessa ja lisäämällä oma nimimerkki manuaalisesti tekstin loppuun, kommentti läpäistyy. Tämä ilmiö esiintyy kaikissa blogspot-pohjaisissa blogeissa blogin omistajasta riippumatta. Tietääkö joku syyn? -Murphy_

    VastaaPoista