26. toukokuuta 2014

Talvisota



Tällä kertaa en päässyt pahemmin innostumaan jääkiekkokisoista. Talvisodan henki on elämäni tarina – se kysymys, miten tullaan toimeen musertavan, lopullisen tappion jälkeen, ja miten opetellaan ja opitaan elämään perse märkänä.

Yritän ymmärtää, miten nimitys ”torjuntavoitto” luiskahti tarkoittamaan vuoden 1940 sijasta vuotta 1944, vaikka viimeksi mainittu oli oikeastaan torjuntatappio, jonka vaikutukset tuntuivat yli 50 vuotta.

Sana ”torjunta” on kaksimielinen. Panssaritorjunta ihmettelee pahviteltassa, mistä saisi jytkyjä. Ilmatorjunta haikailee että voi kun olisi tykki. Ikäväntorjunta hypistelee haitaria kuusen juurella. Piruntorjunta näpertelee ruumisarkkuja. Sitä vastoin tulipalon tai tulvan torjunta merkitsee vahinkojen rajoittamista.

Otsikkoni on tietenkin syötti. Yksi ja toinen jättää sen nähtyään kirjoitukseni lukematta. Pyrin siihen. Nämä kirjoitukset ovat kotiruokaa. Elintarvikealalle en siirry.

Suomi siis sai torjuntavoiton Putinlandiasta, kun hävisi vain 5 – 2.

Ukraina ei vaikuttanut EU-vaaleihin, ja muutamat asiantuntijat huokaavat mediassa, että demokratian voisi lopettaakin, kun ihmisiä ei kiinnosta.

Poliittinen historia voisi auttaa. Äänestäminen takelteli 1920-luvun Suomessa. Aika paljon ääniä saivat kuitenkin ne, joiden mielestä olisi ollut saatava kuningas tai Mannerheim tai ainakin luja keskusvalta (presidentti). Korkein oikeus arvioi myöhemmin vähän mainostetussa lausunnossaan hallitusmuodosta vuonna 1918, että presidentillä olisi oltava ehdoton ja täydellinen veto-oikeus, koska eduskunta ei ymmärtäisi säätää vain viisaita lakeja.

Ensimmäinen vahva, populistinen puolue, joka ratsasti herravihalla ja vastusti ankarasti ruotsin kieltä, oli maalaisliitto, myöhemmin nimeltään keskustapuolue. Vastuulliset tohtorit ja dosentit (J.E. Sunila, Lauri Kr. Relander) yrittivät edustaa sitä, mutta kansa otti vallan. Kyösti Kalliota pidettiin puutteellisen koulupohjan takia kykenemättömänä pääministerin, eduskunnan puhemiehen ja tasavallan presidentin virkaan. Kirvulainen maanviljelijä Juho Niukkanen ottikin itse kasvattaakseen poliittisen broilerin, ja se oli jytky, siis tämä U.K. Kekkonen.

Koska poliittisen historian tutkijat olivat valitettavan oikeistolaisia, itserippi kohdistui sotien jälkeen kovin yksipuolisesti oikeistoon. Maalaisliiton merkittävää panosta Lapuan liikkeessä ei yleensä muistella.

Suuri poikkeus oli Viljami Kalliokoski, jonka elämäkerran kirjoittaja ja pojanpoika Matti kirjoittaa nyt työkseen Helsingin Sanomien pääkirjoituksia kuten ennen häntä merkittävän keskustalasinen Pentikäinen. Näitä kirjoituksia seuraan itse mieltymyksen tuntein.

Jääkiekon ja EU:n yhtymäkohta on kysymys ideologiasta eli aatteesta. Putin rakentaa Neuvostoliittoa ilman kommunismia. Siitä asiasta ei kai ole epäilyä. Kommunismin aatteen, joka oli valitettavasti niin hämärä, ettei Leninkään sitä koskaan oikein ymmärtänyt, Putin haluaa korvata nationalismilla eli korostuneella kansallistunteella. Tässä hän muistuttaa Jugoslavian alueen 1990-luvun rosvopäällikköjä ja eräitä arabijohtajia.

Putin ei voi onnistua. Moneen kertaan kokeiltu viisaus kertoo, että heti kun rahat loppuvat, aatekin unohtuu. Venäjän taloudellinen tila näyttää olevan heikko. Tätä vakavampaa on, että taloudellinen kehitys on olematonta. Neuvostoliitto putosi samalla tavalla kuin joskus hattu putoaa naulasta. Syy oli pohjaltaan sama kuin keisarikunnan tuhon. Taloudellisten voimavarojen (resurssien) ydinkysymys on niiden kohdentaminen (allokointi). Sijoittaminen sotateollisuuteen on mainio ajatus, jos maassa on teollisuus, kuten Yhdysvalloissa 1950-luvulla tai Ruotsissa ja Sveitsissä 1900-luvun. Neuvostoliiton sotateollisuus menestyi, kun se otti 1941 sodanpäämääräkseen uuden markkina-alueen avaamisen eli Itä-Euroopan valloittamisen.

Nyt voittanut jääkiekkojoukkue oli erittäin hienoa palveluntarjontaa. Osaamista maassa on, mutta jääkiekko ei ole teollisen mittakaavan tuote, toisin kuin jalkapallo.


Sääli ettei Putin itse entisenä turvallisuusjoukkojen miehenä muista, että samojen turvallisuusjoukkojen – NKVD – virallisestikin ylläpitämä ukrainalainen Kiovan Dynamo pelasi sen ”kuolemanottelun” 9.8.1942 Saksan ilmavoimien joukkuetta vastaan, ja voitti. Tosin se on epäselvää, vastasiko neuvostoaikainen legenda lainkaan todellisuutta. Katso lähemmin Wikipediasta ”Kuolemanottelu!” tai ”The Death Match”.

21 kommenttia:

  1. Venäläinen elää kuplassa. Siis keskiverto Ivan. Jos seuraa täällä Virossa esimerkiksi venäläisten ajattelumallia viime ajan taphtumista, siis venäläinen ajattelee näin: Sotši -voitto, Krimi - voitto, eilinen peli - voitto, ja mikä minua vähän naurattaa - Kiina-Venäjä sopimus - voitto jne, ja Putin ei häviä koskaan. Miksi Putin on niin suosittu? Koska ne ovat koko ajan halunnut yhtä asiaa - voitokasta fyyreria kuten Pietari I tai Stalin. Putin tietysti ei ole ihan sellainen, mutta nyt ne vielä uskovat että on. Venäläinen päättelee, että se on mahtavin maa maailmassa. Totuus on kuitenkin, että sen talous on 3X pieni Sveitsi ja pienempi kuin Brasilia. Sen ainoat tulot tulevat öljystä, Sen ihmiset paitsi Moskovan ja Pietarin keskustoissa ovat lumpuissa, kaikki naapurit vihaavat ja pelkävät sitä. On hämmästyttävää ja myös huono uutinen Virolle kuinka vahva on täkäläisten venäläisten lojaalisuus jokaiselle Putinin askeleelle. Venäläiset ovat jatkuvasti Viron suurin turvallisuusriski koska heidän ajattelu on suurin määrin Moskovassa. Jos tulee kriisi kuten Ukrainassa, ei ole epäilystäkään millaiset onkelmat ilmestyvät. Siksi suosittelisin myös Suomelle, että venäläisten muuttaminen Suomeen ei olisi helppoa. Joka toinen niistä asuu vielä 20 vuoden jälkeenkin päänsä sisällä Moskovassa. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.

    VastaaPoista
  2. Olivathan ne torjuntavoittoja molemmat - 1940 ja 1944 - kun seuranneita tapahtumia verrataan samassa tilanteessa oleviin muihin maihin. 1940 torjuttiin Viron, Latvian ja Liettuan kohtalo, 1944 torjuttiin Unkarin, Itä-Saksan ja Tsekkoslovakian kohtalo.

    Ylevämmin ilmaistuna torjuttiin orjuutus.

    PS. Miten se talvisodan tappio oli "musertava" ja "lopullinen", kun kerran 4,5 vuoden jälkeen tuli uusi, yhtä musertava ja lopullinen tappio?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ad Tapsa:

      Koska siinä välissä hyökättiin kauas vanhojen rajojen taakse.

      Poista
    2. Totta, mutta siitähän ei nyt ollut lainkaan kyse. Vaan semantiikasta.

      Toki samalla retoriikalla, millä silloinen Venäjä puolusteli ja puolustelee yhä talvisodan hyökkäystään Suomen rajojen yli, voidaan puolustella myös Itä-Karjalan valtausta.

      Poista
  3. Termiä on ominut mm. Adolf Ehrnrooth, joka taannoin kertoi tavanneensa Marskin Karolinskassa. Marski oli kysynyt mitä mieltä silloinen eversti oli juuri loppuneesta sodasta. Ehrnrooth sanoi sen olleen TORRjuntaVOItto. Marski oli kuulemma ollut ilahtunut tästä luonnehdinnasta. Marskista puheen ollen, Kemppinen voisi joutessaan arvostella Juhani Suomen teoksen.

    Mitä tulee Venäjän taloudelliseen tilaan on Suomen Pankin tutkimuslaitos suoltanut ulos tutkimuksen toisensa perään, joissa akateemisen kuivasti todistetaan kuinka Venäjän talous on ajettu akseleita myöten kuranevaan. Tutkimuksia tavatessa ei voi muuta kuin ihmetellä miten määrätietoisesti tämä on tehty vaikka luulisi isossa maassa riittävän hyviä talouden asiantuntijoita. Kun lehdissä jatkossa kirjoitellaan kuinka Venäjä tulee investoimaan suuria summia siihen tai tähän asiaan (esim. puolustusvoimien kehittämiseen) voi asialle aika rauhallisesti tehdä mielessään henkisen ylikirjauksen. Venäjällä ei tule olemaan lähivuosina varaa mihinkään. Ehkäpä juuri sen vuoksi kansaa yritetään pitää tyytyväisenä sotimalla pikkusotia naapurivaltioiden kanssa ja hehkuttamalla omaa erinomaisuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Ehkäpä juuri sen vuoksi kansaa yritetään pitää tyytyväisenä sotimalla pikkusotia naapurivaltioiden kanssa ja hehkuttamalla omaa erinomaisuutta."

      Ja tämäpä minua Venäjän vieressä olevan, sen imperiumiin aikanaan kuuluneen pikkuvaltion asukkaana suuresti hermostuttaa. Kuinka paljon Putinin suosiota lisäisikin vanhan venäläisen kapungin K'Helsingin "vapauttaminen".

      Poista
  4. Meillä näyttää olevan samankaltainen kuvamaku.

    VastaaPoista
  5. "vuotta 1944, vaikka viimeksi mainittu oli oikeastaan torjuntatappio, jonka vaikutukset tuntuivat yli 50 vuotta."

    Arvostelu on turhan ankara: itsenäisyys säilyi ja maa miehittämättä. Siellä säilyi markinatalous, demokratia ja oikeusvaltio ytimeltään, vaikkakin reunoiltaan rispaantuneena. Ulkopolitiikka on toki suomettui. Kun oloja vertaa Neuvosto-Eestin oloihin, voi minusta täydellä syyllä puhua torjuntavoitosta. Siellä koettiin se todelinen torjuntatapio, torjumattomuuden kautta.

    Nimim. "lapsuutensa ja nuoruuteensa Urkkilandiassa viettänyt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monista kirjoista saa lukea, mitä tapahtui mm Saksan väestölle, varsinkin naisille, puna-armeijan edetessä. Sama kohtalo olisi odottanut suomalaisia, jos ryssää ei olisi pysäytetty Ihantalassa ja Ilomantsissa vaan maa olisi antautunut ja miehitetty. Luulisin...

      Poista
  6. Puuta heinää jutustelua taas tämänpäiväinenkin pätkä!

    VastaaPoista
  7. Hyviä lehtikuvia eilisessä ja tämän päivän jutussa. Siis kuvia vastapuhjenneista puun lehdistä.

    Nyt juuri on aika olla noita lehtiä kuvaamassa. Kasvun alkuun päässeiden lehtien moninaiset heleän vihreät sävyt ja läpikuultavuus eivät kauaa kestä. Hassua on, ettei oksiston lehtirunsaus ole aivan yksinkertaista kuvattavaa. On löydettävä riittävän matalalle ulottuvia oksia. Kuvaajan on päästävä oikeaan kulmaan lehtiin ja valoon nähden. Eikä valoa saa olla liikaa. Lisäksi oksan ja lehden taustan on oltava visuaalisesti neutraali ja hälytön. Ja kun muut tekijät alkavat olla kohdallaan, on saatava se oksa ja se lehti vielä liikkumattomaksi kohdalleen. Tuulta ei saa olla kuinkaan paljoa.

    Jos sitten joskus onnistuu saamaan tällaisia onnistuneita lehtikuvia, voi sanoa säilöneensä kuvaksi kevään muuttumisen kesäksi.

    Lukija Laihialta

    VastaaPoista
  8. Luuliaisisinpa, että Venäjän pysyvään talouden huonoon tilaan kyllästyneenä Putinin kompleksi on, että hän ei voi asua muualla vaikka haluaisikin miljoonineen, sillä, luvalla sanoen, Venäjä nyt ei vaan ole kovin kiehtova asuinpaikka rikkaallekaan.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  9. "Putin ei voi onnistua. Moneen kertaan kokeiltu viisaus kertoo, että heti kun rahat loppuvat, aatekin unohtuu. Venäjän taloudellinen tila näyttää olevan heikko."

    Olisiko asia noin hyvin? Tutkittaessa totalitäärisiä järjestelmiä unohdetaan liian usein, että ne eivät toimi markkinatalouden logiikalla: ne eivät pidättäydy sodasta siksi, että se on liian kallista. Jos tavoitellaan suurvalta-aseman palauttamista, resursseja kyllä riittää raaka-aineiden kaupasta tai velkarahoituksesta, Idi Aminin sanoin "raha ei voi loppua, sitähän voi aina painaa lisää". Toisaalta Venäjän kansa on tottunut elämään suuressakin kurjuudessa kunhan Valtio on mahtava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kemppinen panee nyt vain omiaan, suosiota tavoitellakseen.

      Poista

    2. "Jos olisimme yksin hallituksessa, emme olisi myyneet",kuittasi Antti Rinne.Eikä valehdellut mutta väisti. Hän olisi voinut jatkaa että yksinpäättäjänä olisin pannut hihat heilumaan jo STX:llä.

      Toisin kuin Idi Aminin, ei Rinteen tarvihe painaa rahaa.Hän löytää ne työpöytänsä lokerosta "Eläke-Fennian hallitus". Ne ovat kirjekuoressa menossa globaaliin taseviidakkoon. Hän lainaisi ne Suomen valtiolle ja kunnille mutta EU kieltää. Suomen päinvastoin pitää lyhentää velkaansa.

      Siihen meni yksi risteilijäbisnes,mutta saatiin suu täyteen arktista teknologiaa. Sitten Antti Ahlströmin perillisiltä mitta täyttyi.Ja Göran J. Kymi-Kymmenen eli Mannerheim falangin.Antti Rinne avasi kirjekuoren,otti rahat ja panee Destian töihin.

      Näin helpoa. 80 vuotta sitten kansallissosialistit voittivat vaalit.Jo muutaman viikon päästä henkilöauton ostamista subventoitiin ja kansanautoprojekteja esiteltiin. Ja niille baanoja.Ensimmäisen lapionpiston työnsi pääministeri A.Hitler jo syksyllä 1933 vajaa vuosi vaaleista, ja toisen vuoden päästä avattiin ensimmäinen moottoritie viileteltäväksi.Työn alla oli parisenkymmentä.Vuonna 1938 huristeltavaa moottoritietä oli 3500 km.

      Ahlström Capital (myyntirahat mm.Karhulan Varkauden tehdaskombinaateista) saa Destian vähällä rahalla mutta isoilla aikeilla ja suuremmoisella esimerkillä. Yksityisen firman kombinoidessa maanrakenushankkeita, niitä voi luotottaa eläkerahastoista toisin kuin valtiontöitä ei saisi.Tällainen hallitusmuoto meillä nykyisin on, tiedoksi vaan tuori.ojanen.hiden ja oliko merikoski.Sopimusvapaus on uusnimi privilegiolle. Vapautta hoksnokaa ajatuksenvapautta mielenlentoa kahleittenkatkontaa. Näille luonnehdinnoille vaistotaan hengenvoimin siunaus kirovuosien jälkeen ja homma alkaa luistaa.

      Suomen valtio tilaa, Destia toimittaa ,eläkefinlandia rahoittaa.Siihen pannaan joku Special Investment Vehicle hunajapurkki. Sitä mukaa kun projekti etenee (ja näin toimien se etenee), se panee uutta vakuuspaperia lainottajalle ja nostaa seuraavan erän, jonka valmistumisaste arvopaperistetaan lisäksi vakuutta, mitä vastaan eläkefinlandia lainaa seuraavan erän. Sitten kun homma valmistuu, valtiotilaaja maksaa pikkuhiljaa korkoa eläkefinlandialle joka maksaa eläkkeitä. Siinä se on lyhyesti julkikirjoittu.Ei muuta puutu kuin että Robin Ahlström ja Antti Rinne olisivat kokoustaneet Tornissa. Eiköhän se tästä lähde. Suomella on säästössä sisua,luonnonväärää kekseliäisyyttä,tutkintoherraksi kohoamishinkua -ja rahaakin holvattuna ulkomaita myöten.

      Se ei muuten käytössä kulu. Luen asiasta Timothy F.Geithnerin kirjasta Sress Test. Sitä et löydä otaniemistä etkä runebergeilta,maksaakin 20,90€. Geithner kirjoittaa minulle sivulla 355 toukokuustaan 2009. Uusi päivä jo sarastaa Yhdysvalloille. Siitähän Ronald Reagan käsin kirjoitti testamentissaan kanssa-amerikkalaisilleen vetäytyessään viime ratsastukselleen kohti päivänlaskuaan.-Kaipa huomenna kerron mitä sivulta 390 löydän.Minä sitten rakastan tätä somevallankumousta! Niin Vallankumous nimellä tulee Helge Heralan tyttärenpojan teatterityö syksyllä Komiin.Olisiko Alvar Gullichsenin näyttämökuvaa kuten Noormarkussa kesäopperassa isänäidinisänisästä. Viimeksimainitun saharaamit ovat museoidut jokivarteen.Jukka Sjöstedt

      Poista
  10. Ennen ottelua kävi mielessä, että voiko Vova tulla seuraamaan ottelua, jonka Venäjä voisi mahdollisesti hävitä. Nyt jos olisi mahdollisuus äänestää Natoon liittymisestä niin vastaus olisi да.

    VastaaPoista
  11. Jossakin lehdessä kuvailtiin nykyisiä Ukrainan tapahtumia sanomalla kyseessä olevan Neuvostoliiton viimeiset kuolonkouristukset.

    Hyvin sanottu. Toivottavasti osoittautuu todeksikin.

    VastaaPoista
  12. Kuinkahan paljon aivoenergiaa Suomen sodanjälkeinen Herrakansa onkaan käyttänyt
    tämän seikan poisselittämiseen ?
    http://yle.fi/uutiset/suur-suomi_olisi_onnistunut_vain_natsi-saksan_avulla/7263681

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Krim-logiikalla tuollaiset asiat selitetään. Esim. Porajärvi ja Repolak halusivat kansanäänestyksessä liittyä Suomeen, mutta se ei sen ajan putineille sopinut.

      Poista
  13. Kuolemanottelu innoitti myös Sylvester Stallonen tähdittämään elokuvaan: http://www.imdb.com/title/tt0083284/

    VastaaPoista