25. toukokuuta 2014

Mitä se ketään kiinnostaa



Mitä se ketään kiinnostaa, tarkoittaako ’Helsinki’ tai ’Espoo’ jotain vai ei. Jos paikannimen peru löytyy, se on melkein poikkeuksetta joutavanpäiväinen. Pori on linna ja Porvoo linna ja joki. Entä sitten?

’Taipale’ on hyvin tavallinen paikannimi ja henkilönnimi. Aika usein se on jokin taival matkalla turhasta paikasta tarpeettomaan paikkaan. Eräille suomalaisille ”se oli Taipaleella” selvitti ihmisen taustan ja ohjasi suhtatumista. Lause ei välttämättä viitannut suureen sankaruuteen. Joskus kysymyksessä oli ”hermonsa menettänyt”. Muistan erään, jolta alkoi tipahdella hikipisaroita otsalta, jos toinen mies tarjosi hänelle väärää tupakkaa, Saimaata eikä Työmiestä. Syytä en tiedä. Taipaleella muutama taisi käskystä kuljettaa omaa tosiasiallista kuolemantuomiotaan tupakka-askin kanteen kirjoitettuna. ”Asemat pidettävä.” Tupakointi vaarantaa terveyden.

Karttakeskuksen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ”Suomalaista paikannimikirjaa” esittelin tässä aika monta vuotta sitten. Pelkästään hiljan vietettyjen merkkipäivien ja niihin valitettavasti liittyneen, oloissamme mittavan siivoamisen vuoksi ylimääräisten kirjojen laatikot siirrettiin pois huoneestani. Ja mitä niiden takaa paljastuikaan! Kirjahyllyä, johon ei ollut päässyt kotvaan käsiksi, mutta oli siellä mielenkiintoista tavaraa, kuten tämä paikannimikirja. Jos joku olisi keksinyt kysyä siitä, olisin ehkä väittänyt, etten ole koskaan kuullutkaan mokomasta.

Tuntemattomasta syystä tuo kirja on kaikin puolin niin hyvin tehty, että se on ilo silmälle. Kuvitus on mainio, enimmäkseen eri aikakausien kartoista poimittu.

Jos luulee tietävänsä nimen taustan eli etymologian, luulee yleensä väärin. Ehdotan ”Occamin partaveitsen” (entia non sunt multiplicanda praeter necessitatem) rinnalle toista nyrkkisääntöä: asiat eivät ole niin vaikeita kuin luulet. Ne ovat paljon vaikeampia.

Harva on niin sieluton, ettei kummastelisi paikannimeä ’Ii’. Siitä virtaava Iijoki on sekin vähän outo, ainakin verrattuna jokea tai virtaamaa tarkoittaviin kunnon nimiin, kuten ’Kymi’ tai ’Kemi’ tai ’Vuoksi’.

Kirja selvittää ja minä usko. Taustasana on ’yö’, ja sillä on selvät vastineet myös saamen murteissa (kielissä).

Saame se tietysti on vastus näissä nimissä. Sana voi olla kirjoitettuna kovin erinäköinen kielimuodoissa, joita puhutaan Enontekiöllä tai Inarissa, ja kolttasaame poikkeaa joka tapauksessa. Lisäksi oli Kemin lappi eli Sompion lappi, joka on kadonnut. Itse ’Sompio’ on viime kädessä alkuperältään tuntematon, kukaties saamea edeltäneestä tuntemattomasta kielestä peräisin. ”Lumisilta joen yli” kuulostaa oudon tilapäiseltä komean ja tärkeän alueen nimeksi.

Mutta kuka oikeasti ymmärtää tunturikansan ajatuksenjuoksun. Kuikkapäällä ei luulisi nähdyn koskaan kuikkia, koska siinä ei ole lähimaillakaan sellaisia vesiä. Toisaalta muinaiskansa suhtautui juhlallisesti moniin vesilintuihin. Niitähän pesitettiin ja munitettiin ja saatiin mainiota syötävää. Olen itsekin arvellut, erästä kuikkaa vakoillessani, että kyllä tuossa luultavasti on liikkeellä jonkun esi-isä.

’Nattaset’ naisen rintojen muotona leimataan kirjassa julmasti kansanetymologiaksi eli perättömäksi arveluksi, jonka sitkeähenkisyys on tässä tapauksessa helppo ymmärtää. ’Sokosti’ olisi sama sana kuin kartoissa esiintyvä tshohka (”Halditsohka”) eli terävä tunturinhuippu. ’Luiro’ on ”epäilemättä saamelaisperäinen”, mutta siihen jäljet päättyvät. Kai se tarkoittaa jokea, kuten ’Jauru’ taitaa tarkoittaa järveä – saksalaisissa sodan ajan kartoissa Jaurujärviozerosee eli ’Järvijärvijärvijärvi’. ’Vongoivasta’ sanotaan tyhjentävästi, että siinä näyttää olevan isompaa tunturia merkitsevä ”oaivi”, mutta tuo ”Vong” jää epäselväksi.

Tämä pohdiskelu liittyy yrityksiini ymmärtää Lappia ja kerätä tietoja sitä koskevasta kirjallisuudesta. ’Lapista’ on kahta käsitystä. Se viittaisi saamelaisiin myös täällä etelässä. Toinen selitys, jota olen itse suosinut, sanoo ettei se liity millään tavoin saamelaisiin. ’Lappi’ olisi mikä tahansa asutuksista ja viljelyksistä hiukan syrjässä oleva paikka.

Se sopisi jotenkin yhteen hiisi- ja pyhä-alkuisten nimien kanssa. Molempien on arveltu viittaavan uhripaikkoihin ja erityisille menoille varattuihin alueisiin.
Näistä ajatuksista olisi kovin helppo livetä riitoihin, joita kiivaudestaan kuuluisat kielimiehet ovat käyneet Suomen ja Hämeen nimistä aivan jatkuvasti. Nimien taustat on antoisa aihe. Varmuutta ei saada koskaan. Häme kuulemma voisi liittyä hämärään ja olla siten tavalla tai toisella tekemisissä ilmansuuntien kanssa.

Nimien kuluminen on paljon kiinnostavampaa. Sekä paikannimet että ihmisryhmien nimitykset alkavat joskus tuntua ongelmallisilta. Sitten niitä muutetaan. Joskus toiminta on kaupallista. Kun kihlakunnantuomari Juselius kaavoitti ja ryhtyi myymään omistamaansa Sikasaarta, sen nimi vaihtui Sommaröksi (Suvisaaristo). Tunnetuin seksikäs nimi Espoossa on Westend. Nimi on peräisin tonttikauppiailta, jotka aikoivat ryhtyä kaavoittamaan aluetta. Ja on se vain hienompi kuin Östersundom tai Hikiä. Ellen ole erehtynyt, Lintuvaaran alueen nimi oli ennen ”Harakka”. Lapissa ’Lemmenjoki’ mainitaan jo 1700-luvulla. Tutkimus tietää vain että lemmen kanssa sillä ei näytä olevan tekemistä.

Jos Espoon nimi haluttaisiin suomentaa asiallisesti, uudeksi nimeksi tulisi Haavikko, koska ’asp’ on ’haapa’. Eräs runoilija sijoittikin Kalevalan Pohjolan Bysanttiin. Kielemme taipuu. Pohjoinen on eri asia kuin pohja, siis lahden pohja tai pohjan lahti.

Mutta muuan nimityyppi on vielä mainitsematta. Koko Suomea usein merkitsevä ’Härmä’ on saksalainen ’Herman’. Saksalaisia nimiä riittää ja ruotsalaisia samoin, kuten Tuusula (Tor). Itse asiassa tuo Espookin voi yhtä hyvin olla lähtöisin nimestä Esbjörn kuin haavasta. Ja Sipoo olisi Sigbjörn.

Kirjassa ei ole nykyrajan takaisia nimiä. Kuolemankarvainen ’Äyräpää’ tuntuisi liittyvän äyräisiin. Moni tuli tietämään, miten ikävän korkea ja jyrkkä Vuoksen toinen ranta oli ja toinen matala ja suojaton.


38 kommenttia:

  1. Sikasaari on tänään kartassa Suino, siis ei Svinö, kuten myöskään Skrattbergsvägen ei ole Nauruvuorentie, vaan Krattivuorentie.

    Vantaan Myrbacka ei ole Muurahaismäki, vaan Myyrmäki.

    Valta tosiaan piilee kielessä, diskursseissa.

    VastaaPoista
  2. Kyllä vaan kiinnostaa, vastaan otsikon kysymykseen. Ei tietenkään kaikkia, mutta esimerkiksi itseäni joka olen aina harrastanut kieliä, ja niitä ulkomaalaisia joille opetan suomea. Eräs englantilainen ystäväni kekkasi että Helsinki on pahuksen jännittävä nimi sisältäessään sekä helvetin että synnin (hell, sin) ja siitä sitten kehittelimme oikein porukalla naureskellen versioita ja teorioita. Tuontyyppiseen huumoriin kelpaa myös englannista suomeen käännetty Maksa-allas eli Liverpool. Oikeaan tiedonhaluun oikea etymologia, luovaan iloitteluun kansanetymologia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsin omituista on, että kaupungin nimen alkuosa lausutaan "livö…", mutta sen tunnuskuva, sataman Liver Building, kuitenkin "laivö…"

      vuorela, tampere

      Poista
    2. Yes, englannin ääntämisessä on hauskoja kiemuroita. I-kirjaimen nimihän on aakkosissa /ai/ mutta verbi LIVE sanotaan /liv/ kun taas ALIVE on /ai/-ääntämisellä. Onkohan Liver Buildingissä yksinkertaisesti päätetty että ei äännetä sitä kuten maksa? :D

      Poista
  3. Eräjärvellä on Rönni ja Lammilla Ronni, jotka paikkoina ovat hyvin samanlaiset. Kummassakin on kyseessä vesistön ylitys, joki tai kapea salmi, josta selviää sillan kautta eteenpäin. En ole perillä, onko nimissä saksalaista vaikutetta.
    Nykyisin monet vanhat paikannimet ovat katoamassa siihen vauhtiin, jota liikenteessä pidämme.

    Toissapäivänä Ronnissa kävi Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lammin lylänimi Ronni perustuu talonimeen.- 'Ronni' on vetinen kuoppa, syvennys, lähde.

      Poista
  4. Aikoinaan, kun tulin junalla Kouvolaan, tajusin että olenkin tullut Karhulaan.

    Mutta en antanut sen hermostuttaa itseäni.

    VastaaPoista
  5. Kirkkonummesta pitäisi tehdä "Kemppisennotko".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa kartalla näkyvä ja kilvin merkitty "Vasikkahaka" on 1973 keksimäni (johdettu Matti Kuusen runosta v. 1935 'Sinfonia vasikkahaassa' "Kurjuutta, hätää paljon on maassa. Jotain on mätää vasikkahaassa"-. Jarkko Laine kirjoitti laulun tekstissä "Siis eihän jumalauta tässä maassa hypitä niin kuin vasikat haassa. - Alkuperäinen karttanimi on Ödesängen. Autio sänky tuntui jotenkin niin kolkolta.

      Poista
    2. Kenen muun kohtaloksi se Kohtalonpelto on käynyt?

      Poista
    3. Minusta Autiosänky paikannimenä olisi vallan mahtava. Kovasti olen ihmetellyt, ettei oman blogini yksinkertaisen nimistä (Kivaniemi) paikkaa, tai edes sukunimeäkään ole Suomessa. Iloharjuja ja surunotkoja vaikka millä mitaten.

      Unimäki-nimisiä, jossa itse olen syntynyt ja jossa kesämökkini edelleen sijaitsee, on muutamia, samoin kuin uni-alkuisia muita kohteita. Nukkumalähiönä Rautavaaran korvessa -ei missään siis mualiman suunnasta tarkasteltuna- se on pitänyt pintansa tänä vuonna tasan 110 vuotta.

      Poista
  6. Blogijutussa lähestytään varmasti Pöljän taajamaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Pöljäm pysäkiltä palamupuihen siimekseen" on kuolemattomia suomalaisia kirjannimiä.

      Poista
  7. Äyrä voisi olla eräs muoto Aurasta, joka taitaa olla joki- tai vesityypin nimitys samalla lailla kuin Nevat, Kymit ja Kemit. Aura taitaa tarkoittaa isompaa jokea joka laskee mereen ja on aurannut itselleen kunnon syvän uoman. Vähän kuin Virolahdella oleva Ravijoki; joki joka on uurtanut itselleen syvän ravin. Tästä on sitten muuten saatu termi hevosen juoksulle -- ravissa kavionjäljet osuvat yhteen riviin eli raviin.

    VastaaPoista
  8. Niin,

    Latovainio on kylä joka ei ihme ja kumma sijaitsekaan Pohjanmaalla.

    VastaaPoista
  9. Alajärveltä kun lähdetään kohti Keski-Suomea, ajetaan kolmen kylän kautta. Halla-aho, Nälkämäki,Kuolema.
    Paikallislehdessä oli takavuosina myllärillä mainos: Kuoleman mylly jauhaa tiistaisin ja torstaisin.

    VastaaPoista
  10. Teeman toistoa täydentäen voisi taas ihmetellä, miten tolkutonta muuhun verattuna meistä monesta on Proustin harjoittama paikannimien mystifiointi. Minusta se on hänen vastineensa Leinon ns käyttörunoille, "tyhjälle helskyttelylle". Mikäs siinä, voihan Rolls Roycellakin käydä karkkipäivää kioskilla.

    VastaaPoista
  11. Oulunsalossa ja Lumijoella (Oulun eteläpuolella) on molemmissa Varjakka-nimiset paikat. Niiden väitetään periytyvän viikinkiaikaan, tulevan varjagi-nimestä. Mutta kun kumpikin
    Varjakka on ollut viikinkiaikana veden peitossa usean metrin verran... Itse lähtisin hakemaan selitystä luonnonolosuhteistä. Seudulla vallitseva tuulensuunta on etelä-luode ja kumpikin Varjakka sijoittuu niiltä tuulilta suojaan, siis varjoon... Voisiko Varjakka olla suojasatama? Toinen uskottava teoria voisi pohjautua Oulun murteessa yleiseen keittiöruotsiin. Varg on susi. Olisiko Varjakassa saatu susi tapetuksi? T. Maajussi

    VastaaPoista
  12. Se on pohjattoman kiinnostavaa, vaikkei suuria päätelmiä pystykään tekemään. Helsinki (käytännössä toki Helsingfors sekä tietysti Helsingborg, Helsingør) on joskus yhdistetty nykyruotsin sanaan hals. Päijänteestä, Inarista tai Utsjoesta en pysty sanomaan mitään, mutta lukuisilla Elämäjärvillä ei ole mitään tekemistä elämän kanssa, tiesi Janne Saarikivi radiossa kertoa. Alkuosa on kansanetymologisoitu muoto saamen 'ylempää' tarkoittavasta sanasta, joka esiintyy myös nimessä Ilom-antsi. En ole käynyt paikan päällä, mutta Elämäjärvet ovat kuulemma järkiään maastossa ikään kuin ylhäällä tai korkealla olevia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helsinki ja Elsinore samaa kantaa?

      Poista
    2. Eikö se mennyt niin, että oli Mantsi ja Ylä-Mantsi. Venäläisten kauppiaiden suussa ylä vääntyi muotoon ila. Siitä sitten Ilamantsi ja suomalaisittain Ilomantsi.

      Poista
    3. Antti Alanen: Kyllä ovat. Tämä on syytä muistaa Shakespearea lukiessa!

      Anonyymi: Ainakin Ante Aikio on selittänyt Ilomantsin saamelaiseksi superlatiiviksi ('ylimmäinen'), mikä kuulostaa varsin uskottavalta. Siinä tuo muutoin oudoksi jäävä Mantsikin tulee selitetyksi.

      Poista
  13. Äyräpäähän kun päästiin, niin kysyisin näkemystä sen seudun nimiin Pölläkkälä, Salmenkaitajärvi & joki
    ja Sintola.

    VastaaPoista
  14. Itseäni kiinnostaisi hämäläisenä kovasti tietää, että mistä ja miten kaukaa ovat ovat muodostuneet nämä Hämeen ydinalueen kuntien nimet. Sääksmäki, Hattula; Tammela, Kalvola, ym. Hämeenlinna nyt on ihan selvä, mutta nämä ympäristökunnat.

    Välillä tuntuu, että noiden nimien syntyhistoriasta kertovat tarinat ovat aika mielikuvituksellisia ja kehittyneet vasta kauan nimen antamista myöhemmin ja tuskin ovat kovin luotettavia. Lainaan tähän Wikediasta tarinan Sääksmäen nimen synnystä. Itse olen kuullut saman tarinan monelta eri henkilöltä.

    "Tarinoiden mukaan kirkon paikalla kasvoi aikanaan suuri kuusi, jossa oli sääksen pesä. Kuusi oli tarinoiden mukaan satalatvainen ja niin iso, että sen juurella olevassa kolossa mahtui yöpymään paimen laumoineen. Tarinan mukaan puussa asuva lintu samaistettiin pahoiksi leimattuihin pakanajumaliin, ja siksi kuusi kaadettiin. Paikalle rakennettiin kirkko."

    Itse en edes oikein usko, että sääksi meidän tuntemassa muodossa on Sääksmäki sanan oikea kantamuoto.

    Mitä sitten tarkoittaa Hattula. Nykykielessähän se näyttäisi ihan selvältä, mutta mitä se tarkoitti nimen käyttöönoton aikana. Enkä muuten oikein usko, että Tammelankaan olisi alunperin saanut nimensä tammista.

    Kalvola on näistä kunnista mielenkiintoisin, sillä siitä saa helposti pienellä mielikuvituksella ja historian "vapaamuotoisella" tulkinnalla jännän muka historiallisen tarinan. Kalvolan alueelta on nimittäin löytynyt muutama muinaishautausmaan, mutta ei merkkiäkään pysyvästä asutuksesta. Eli Kalvola voisi sitten hyvin vapaalla tulkinnalla tarkoittaa kalmistoa.

    Oikeastihan Kalvolaa ei voi edes laskea samaan luokkaan näiden muiden mainittujen kuntien kassa, sillä sen nimellä tunnettu historia paljon myöhäisempää perua.

    VastaaPoista
  15. "Myrkystä kun selvitähän niin Tiukkahan jouvutahan", sanoi eräs karijokinen Valtatie 2:n parketilla kun tuli puhe, että olen joskus öitsinyt teltassa Myrkyn kylän liepeillä.

    Tapio Heikkilän ja Johanna Halosen "Meteli, seis." pieni kuva-sanateos erikoisista paikannimistä on maininnan arvoinen myös.

    VastaaPoista
  16. Suomen kieli on kaunista puhuttuna ja kirjoitettuna. Riippuu tietysti siitä kuka puhuu tai kirjoittaa. Samaa ei voi sanoa ruotsin kielestä. Vai mitä sanotte seuraavasta esimerkistä: "Ö, ö, hö ö; hö ö mö"?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Vai mitä sanotte seuraavasta esimerkistä: 'Ö, ö, hö ö; hö ö mö'?

      Varsin kummallinen esimerkki, ottaen huomioon että äänteet ovat mitä puhtainta ja alkuvoimaisinta suomen kieltä. Suomalainen venyttää noita ääniä mielellään, ja yhdistää ne koviin konsonantteihin mahdollisimman primitiivisen vaikutelman aikaansaamiseksi. Tähän tapaan: "ÖÖÖÖÖ! Örrveli örrveli yööö byööö myööö."

      Mitä ruotsin kieleen tuleen, se soveltuu erinomaisesti törkyfennojen lyttäämiseen.

      "Du svenska språk, din klang är stål
      mot solskensblanka hjälmar!
      Hugg in vårt svenska modersmål
      mot nidingar och skälmar!
      Du stackars bittra finneknöl
      som svett och finkel luktar -
      ditt oförskämda skrän och bröl
      är ingenting vi fruktar."


      // Ördög

      Poista
  17. Kyllä, kyllä nimet kiinnostaa! Merisäässä mainitaan aina tämä Kuuska Jaskari! Se sijaitsee Rauman edustalla Jaskarin saaressa...
    terv. kieli poskessa pekka s-to.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Kuuskajaskari on vain Kuuskajaskari ja sijaitsee Kuuskajaskari nimisessä saaressa.

      Poista
  18. Syntymäkyläni on Sodankylä, jolla ei ole sotaista taustaa. Vanha opettajani kertoi -50-luvulla, että nimi tullee lapinkielen sanasta "soas", joka tarkoitti silloin muinoin kahden joen yhtymäkohtaa( Kitinen ja Jeesiö). Tuli Soankylä. Ruotsin hienot kerrat lisäsivät siihen deen jossain vaiheessa. Tätä selitystä en ole löytänyt mistään lähteestä, mahtoiko olla opettajani oma tulkinta? Nuorena kotikyläni murteella puhuimme kyllä Krigsbysta ja Pyssykylästä, taitavat siellä puhua vieläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sodankylä onkin hyvä esimerkki tapauksesta, jossa jälkiplven herra ei yllä alkuperäiseen merkitykseen. Lappeenrannan kohdalla Saimaalla on Sudensalmi. Näyttää siltä, että Suvensalmi on hylätty hoonona soomena eli murteena ymmärtämättä suvi-sanaa; itämurteissä kaunis ilma.

      Poista
  19. Taipale tarkoittaa ainakin Savossa usein paikkoja, jossa siirrytään vesistöstä toiseen, ts. veneellä tullaan ja taipaleen kohdalla vedetään kuivaa matkaa pitkin toisen vesistön rantaan. Ii on lappilaista perua, ja tuon yöhön liittyvä merkitys on varmaankin pohjana, mutta voi se tarkoittaa myös yöpymispaikkaa. Se selittäisi Iisalmen tai Iimären paremmin kuin pelkkä yö. Joskus muinoin muistan lukeneeni myös, että Ii voisi tarkoittaa sitä hetkeä, kun yö muuttuu päiväksi - ts. aamunkoittoa - mutta tälle en löydä mitään varhvistusta nyt. Nykysaamessa "ii" tarkoittaa "ei".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, Sedis,veneen vetotaipale, tai muu ylimeno. Vrt Telataipale.

      Poista
  20. Niin, kaikkea ei voi tietää ja hallita, ei edes oman maan historiaa, perinteitä. Kuka niin väittää on kovasti hakoteillä ja kaukana totuudesta. Semmoinen hallitseminen on kovan luokan väkivaltaa. Kulttuuri on hurjan moninainen ja sitä moninaisuutta on kiva tutkiskella ja ihmetellä, nauttia. Suuret taiteilijat ovat kansan armoilla ja moni heidän työnsä, luomuksensa ymmärtää kovin väärin. Väärin ymmärryksestä seuraa vinouma, jolloin teosta käytetään omiin tarkoitusperiin, suurella julkeudella. Siellä missä on ymmärtämättömyyttä ja halua hallita sekä saman henkisyyttä liiaksi syntyy massahurmiota ja kritiikitöntä hulluutta. Harkinta, pohtiminen sekä rehellinen itsekritiikki opettavat itseymmärrystä sekä realiteetintajua. On hyvä myös pohtia eri näkökulmia eikä vain laiskasti kulkea porukan mukana. Nimet kertovat ihmisistä ja meistä; ennenkin on eletty niin hyvässä kuin pahassa. Rikkaus on tuossa moninaisuudessa, mikä näkyy myös nimissä. Niitä on monia ja kaikki erilaisia, eri historiasta syntyneitä.
    -satakieli-

    VastaaPoista
  21. Kauhavalla taitaa olla jonkunpaikan nimenä Raamattu. Miksiköhän ? Vai onkokaan mitään selitystä ?

    VastaaPoista
  22. Noista Itä-Petsamon karttojen Jaurujärviozerosee-nimistä juohtui mieleen Kirkkonummenkin kielien kerrostumat saamelaisajoilta asti. Meikon alueelta löytyvät vanhasta peruskartastani nimet Korsolamträsket, Korsolamberget, Kakarlamträsket, Kotolamträsket. Lähellä Siuntiossa on Lappträsket ja löytyyhän Kirkkonummelta Lappbölekin eli Lapinkylä. Jossain näin aikoinaan maininnan, että Jorvas tulisi lapinkielisestä sanasta poron takapuoli. Muitakin tulkintoja on. Korsatunturi Korson lisäksi lienevät Kemppisellekin tuttuja paikkoja. Sitä vain olen mm. ihmetellyt vuosikymmeniä, mikä on "tuotaveivi", sillä putosin tuohon Tuotaveivinojaan Enontekiön Hietatievojen lähellä. Liittohaarat ja Laaninkatoamavuotsot ovat taas hyvin loogisia nimiä kuten Nussulammetkin.

    VastaaPoista
  23. Padasjoki nimi tulee allekirjoittaneen tulkinnan mukaan munaisten asukkaiden, saamelaisten kielen sanasta paddas, joka tarkoittaa joessa olevaa ahtautumaa,koskipaikkaa, Paddasjohka.
    Päijänne puolestaan tulee mielestäni saamen murteiden sanasta Bajan, Päjän joka tarkoittaa ukkosen jumalaa, Päjänjärv = Päijänne, ukkosenjumalan järvi. Suomen kansan muinaisissa runoissa sanotaan mm. "Ukkoa rukoilevi, Pauannetta palvoavi".
    Paddasjohkan pitäjän läntisen kylän nimi on Auttoinen, saamen sana autto= puuton kangas.
    Edelleen pitäjän eteläisestä Maakesken kylästä etelään on Asikkalan puolella kylä jonka nimi on Äinää, joka tulee mielestäni saamen sanasta eana, joka tarkoittaa maata.

    VastaaPoista