24. helmikuuta 2014

Kauppaoikeuden historia



Jo vuosikymmeniä olen etsinyt kauppaoikeuden historiaa eri lähteistä. Alalta on hyviä julkaisua ja muutamia erinomaisia, kuten H. Coingin mahtava lähteiden luettelo.

Ongelman tausta on tämä. Yksityisoikeudessa keskeiset ja tavalliset alueet ovat historialtaan hiukan yhdentekeviä. Esineoikeus kuitenkin on ollut kauan hyvin kirjoitettu. Englannin historiaa ei oikeastaan ymmärrä ellei ole perehtynyt mm. käsitteeseen ”enclosure” ja tiedä, miten kiinteistöjärjestelmä heijasti hyvin syvällistä yhteiskunnan muutosta. Maa kertyi mahtihenkilöille.

Myös meillä ”perinteinen, vapaa suomalainen talonpoika” osoittautuu hiukan kyseenalaiseksi sankaritarinaksi, jos kerää paperille perustiedot maanomistusoloista, viljelysmaan hallinnasta (vuokra ym.) ja väestötilastot.

Kuinka ollakaan, Jutikkala teki sen kauan sitten, mutta tiedot eivät ole välittyneet kovin kauas. Niin kauan kuin puhutaan ja kirjoitetaan ”torpparikysymyksestä”, osakysymykset edustavat kokonaisuutta myös perusteettomasti. Ainakin puolet kansaa on kateissa. Muisti on heidät hukannut ja tutkimus ei pahemmin välitä. Tarkoitan niitä ihmisiä, jotka iän, sukupuolen tai yleisen vähäpätöisyyden vuoksi eivät kiinnostaneet veronkerääjää eivätkä sotaväkeen ottajaa. Jutikkalan ”suomalaisen talonpojan” historian rinnalle tarvittaisiin suomalaisen talonserkun historia, oikeastaan pikkuserkun.

Talon-poika kai viittaa taloon ja poikaan. Talon, edes asumuksen, hallinta oli harvinaista herkkua vielä Suomen itsenäisyysmiesten syntyessä.

Kysymys kadonneesta kauppaoikeudesta on lukijan kannalta niin mielenkiinnoton, etten vähällä keksi pahempaa. Tällaista ei viitsi lukea koko maassa kuin viisi ihmistä. Heistä kaksi on kollegoja ja kolme sukulaisia. Kollegat ovat jyrkästi eri mieltä, mutta eivät säälistä viitsi nyt väittää vastaan.

Joskus sitä kuitenkin haluaa kirjoittaa muistiinpanon ihan asiasta. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka historian laitoksilla, Kuisman tai muualla, joku ylimääräinen henkilö lukisi ja saisi vamman sieluunsa.

Ensimmäisten joukossa Jacques LeGoff todisteli, että melkein kaikki tärkeä keksittiin keskiajalla, kuten kuolematon sielu, yliopisto, alushousut, osakeyhtiö, tuulimylly, haarukka, omatunto, vekseli ja shekki. Valistusmiehet tunsivat 1700-luvulla tarvetta korostaa omaa etevyyttään verrattuna aikaisempien vuosisatojen syvään, viheliäiseen ja rupiseen pimeyteen. He osoittivat markkinointimieltä ja alkoivat muun muassa korostaa vähäpätöisiä havaintojaan niin että ennen kuin arvattiinkaan, alettiin puhua ”tieteestä” ja ennen pitkää myös tekniikasta. Sellainenkin kummallisuus kuin ”taide” osoitettiin tärkeäksi, kun nousevat kansakunnat tunsivat romantiikan virtauksen hengessä tarvetta löytää keskuudestaan ”neroja”, ja heitähän alkoi löytyä, ensimmäiseksi musiikista.

Puuttuva kauppaoikeuden historia osoittaa näkövirheen. Muutkin kuin minä ovat etsineet selkeää, mielellään historiallisiin tosiasioihin ja erittäin mielellään roomalaiseen oikeuteen perustuvaa menneisyyttä. Näkövirhe on ”valtio” eli tässä tapauksessa lainsäätäjä – lainkäyttäjä.

Olin kuvitellut ranskalaisten erillistutkimusten (de Rover ym.) perusteella, että hyvin merkittävät innovaatiot, etenkin paperille kirjoitettu ”raha” eli maksumääräys eli myöhemmät vekseli ja shekki olisivat syntyneet Italian – Ranskan – Flanderin alueella ehkä juutalaisten välittämän Islamin perinteen tuella. Oman maailmamme synnytyshuoneena olen pitänyt Braudelin selvkitysten mukaan Genovan Pyhän hengen huonetta, joka oli luultavasti maailman ensimmäinen pankki ja pörssi.

David Abulafia todella on ensimmäisenä pannu paremmaksi Braudelin. ”The Great Sea” on yleistajuiseksi kirjoitettu teos, mutta ei kovin yleistajuinen. Arvokkain on runsas ja varsin yllättävä lähdeluettelo. Kirjoittaja on spesialisti ja Cambridgen professori (Välimeren historia).

En ehkä ryhdy hankkimaan Abulafian mainitsemia lähteitä. Genovan, Amalfin ja tietenkin Venetsian rinnalle nousevat nähdäkseni erittäin perustellusti Barcelona ja Valencia. Kaikilla näillä kaupungeilla, joita nimitetään myös kaupunkivaltioiksi, on ollut oma ”lainsäädäntönsä”, jonka ytimenä oli tuo kadonnut kauppaoikeus. Valencian välimiesoikeuden arkistot ovat laajasti tallella. Kauppiaat ratkaisivat riitansa keskenään, mutta eivät erikoiskaupunkien erikoistuomioistuimissa, kuten pohjoinen Hansa-liitto. Ruhtinailla ja kuninkailla ei ollut halua eikä kykyä sekaantua rahoittajiensa eli kauppiaiden asioihin. Niinpä ilmoitan epäileväni, että käytännössä pelkästään Pohjois-Italiaan tukeutuva talous- ja oikeushistoria on väärällä pohjalla.


Itse katselen aika pitkään Ramon Llullin (1232-1315) elämää ja tuotantoa. Hänen arvellaan olleen, Leibnizin kautta, myös informaatioteorian isä.  - Kuvassa Esittelijä.

33 kommenttia:

  1. Talonpoika tai talon poika

    Onko torppari talonpoika?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin Kekkurin Timo ja Vuohenkalman Eero olivat ison talon poikia.

      Poista
    2. Suomen Kulttuurirahasto 2013
      Myönnetyt apurahat
      Oikeust. tohtori Heikki Pihlajamäki
      100.000 € eurooppalaisen kauppaoikeuden historiaa varhaisella uudella ajalla käsittelevään Tieteen työpajaan

      Poista
    3. Onkohan tuostakaan "tutkimuksesta" mitään hyötyä?

      Poista
    4. Muumio-Mannerheimilaisten työpajan kautta ne vasta miljoonia kuljettelevat vaikkeivät tutkikaan mitään. Tai varsinkaan kun eivät etukäteen tutki ja harkitse aikomuksiaan loppuun saakka. 7 miljoonaa viimeisipäänkin fiaskoon! Ja sitten jätetään miljoonia tileillään pyörittelevien mielestä mitättömät kymppitonnien maksut maksamatta niille pienyrittäjille, joille nimenomaan ensiksi pitäisi turhuuksia tavoittelevienkin vastuunsa hoitaa.

      Ja Selin vänisee katkerana kun meni hänenkin miljoonansa sinne ja melkein yksi sille turhake Harlinille Hollywood-uran hoitoihin. Onko Selininkään miljoonista yksikään hankittu yhtä kovalla duunilla ja riskillä kuin esimerkiksi niiden elokuvaan aiottujen saappaiden tekijöiden kymppitonnit?

      Poista
    5. Kuinka kauan kesti päästä asteelle jossa jok´ainut merkki on maakillisen hirviäntärkiä ja hillittömän Tiesminkän (TM) virheenkorjauksen tuote ?

      Miltä pimeä tuoksuu ?
      Miten ajaa silmät suljettuina ?
      Mistä taide on syntyisin ?
      Mille mielenrauha maistuu ?
      Mitä merkitsee viaton ?

      Ensimmäinen kivi, heite siis. Hei, te...
      Who´s zooming who ?

      i.

      Poista
  2. Itse näkisin, että mikäli suomalaisen talonpojan asemassa oli kansainvälisesti katsoen jotain erikoista, niin poliittinen vaikutusvalta. Missään muualla ei ollut valtiopäivien talonpoikaissäätyä. Käytännössä tämän vaikutusvallan hintana oli eurooppalaisittain katsoen erittäin kova verorasitus. Valtiovallalla oli valtiopäivävalitusten perusteella poikkeuksellisen selvä kuva kansan kantokyvystä, joten veroruuvia uskalsi kriristää. Muualla tyytymättömyys purkautui saman tien kapinaksi, joten oli oltava varovaisempi.

    Sinänsä termi "talonpoika" on anakronismi. Pitäisi puhua tilallisesta, lampuodista, kruununtalonpojasta tms. Omalla perintömaallaan asuva isäntä oli eliittiä, väestön rikkainta kymmenystä. Kokonaisuudessaan tlilallisten perheet muodostivat enintään kolmanneksen väestöstä 1700-luvulla. 1800-luvulla vielä pienemmän osan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin. Hyödyllinen ajatuskoe on Ruotsi: kuningas + talonpojat vastaan aateli.

      Vielä Venäjän vallan ajalta on sortovuosiin asti erottavinaan piirteen, että maan talonpoikaisissa uskottiin keisariin, mutta ei keisarin herroihin eikä välttämättä pappeihinkaan.

      Pohjanmaan ja Savo-Karjalan hyvin näkyvä asema valtakunnan sodissa saattaisi liittyä aatelin puuttumiseen ja säätyläisväestön vähyyteen.

      Poista
    2. Oliko talonpoikia jossain muualla kuin Ruotsissa tai Suomesssa? Taitaa olla aika kerrata kauppaoikeutta Uppiniskaisuuden kronikasta ja Mikael Karvajalasta, Mielikuvana on kaupunkien porvarit vastaan aateli. Jos Tallinnan historiasta olisi hyvä teos, niin samalla saattaisi oppia jotain kaupan historiasta.

      Poista
  3. Kauppaoikeudesta kiinnostuneita ja historiaa harrastavia on niin isot joukot, että luulisi niiden leikkaukseen kuuluvan viittä useampi. Eli kannattaa ehdottomasti jatkaa tätä!

    VastaaPoista
  4. "Ruhtinailla ja kuninkailla ei ollut halua eikä kykyä sekaantua rahoittajiensa eli kauppiaiden asioihin."

    Tämä lienee syynä Suomen kadoneeseen kauppaoikeuteen: kun kaupungit olivat pieniä, suhteellisen voimattomia ja halitsijoiden perustamia, niillä ei ollut voimaa saada todella autonimista asemaa ja sitä kautta omaa lainsäädäntöä. (Vaikka keskiaikana oikin kaupunkilakeja ja myöhemminkin kaupungin itse nimittämiä raastuvanoikeuksia.)


    "Niinpä ilmoitan epäileväni, että käytännössä pelkästään Pohjois-Italiaan tukeutuva talous- ja oikeushistoria on väärällä pohjalla."

    Tämä on tyypillinen tutkimusharha: kun erikoistunut tutkija perehtyy johonkin suppeaan kokonaisuuteen ja saa julkisuutta, syntyy harha että vain tutkimuksen kohteessa oli sitä jotain (pohjois-italian kauppakaupungit). Kun tutkimusalaa laajennetaan, huomataan, että vastaavissa oloissa löytyykin samoja ilmiöitä (iberian nimimaan kauppakaupungit).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä - ja vähitellen syntyy dynaaminen kuva. Jonkin nimetyn kaupungin elinkeinotoiminnan ydin onkin toinen kaupunki tai ryhmä juutalaisia tai "moriskoja" ("mauri"), mahdollisesti islaminuskoa tunnustavia tai tunnustaneita.

      Tarkemmin katsoen Genovakaan ei sitten ole kaupunki vaan alle kymmen ylimysklaania, joilla on muiden toimien ohella meneillään jatkuva keskinäinen valtataistelu.

      Poista
    2. Kun Mikael Hakim kolkutteli Wienin portteja, tai järjesteli sopimuksia juutalaisten ghettossa.

      Poista
  5. Muistini mukaan jopa Kuisman-klaanin päämies itse seuraa tätä blogia. Jotta historiasta jotain oppisimme ja vain siksihän sitä kannattaa penkoa, pitäisi selvittää minkälaiset ihmiset rakastavat rahaa, ja vain sitä! Me muuthan täällä olemme taivaanrannan maalareita, hörhöjä, jotka tarvitsemme joka-aamuisen annoksemme Kempin funteerauksia! terv. pekka s-to.

    VastaaPoista
  6. Kemppinen, yritänpä parodioida sinua...

    "Luin tänään erään jutun. Se oli niin huonosti kirjoitettu että se oli hyvä. Ajattelin muita asioita ja katselin ikkunasta ulos. Ikkunan takana puut katselivat minua. Niinhän ne aina. Suljin kirjan jota olin silmäillyt "of anlalysin of energis whit plumps", se on aika vaikeatajuinen, itsekin ymmärsin siitä ainostaan kaiken. No, sen jälkeen napsasin lusikallisen joghurttia. Joka oli, sanoisin näin, aika maukas. Mutta makunystyräni (koirillahan on näitä hajunystyröitä, mutta ei nenässä vain aivoissa) sanoivat minulle (sisäisinä kemiallissähköisinä singlaaneina, kuten Uhtualla ja Ihantalassa, että) ... no niin. Tarkoitan että ne jotka tarkoittavat jotain toista, jota en epäile, tarkoittavat toista. Minusta, vaikka sattuneesta syystä, olen eri mieltä, on hyvä, että joku tunnustaa olevansa väärässä. No, kaikki eivät voi olla seppiä syntyessään, jonkun on pakko olla autonasentajakin. Itsetunsin kerran Seppä -nimisen ihmisen, hän oli hammaslääkäri. Ihmisillä on erilaisia ammatteja. Mutta seppämäisillä (Elateroidea) kovakuoriaisilla (Coleoptera) ei ole juuri muuta tekemistä kuin juoksennella hiekkamaisia polkuja. Samaa mieltä Franz Kafka oli. (Mutta hänellä oli kumminkin alushousut jalassa kun muuttui hyönteiseksi. Useimmilla hyönteisillä, vaikka kuinka käyvät metamorfoosin läpi, ei näin ole.) Tosin tästä asiasta en tiedä sen enempää kuin kuka tahansa sivistynyt ihminen joka on lukenut hirvittävän paljon kaikenlaista, esimerkiksi latinaa ja Päätaloa. Ja välillä Katkesmistustakin. (armeeniaksi, muistaakseni) Bödenius Bufelluf, jota harva tuntee - esimerkiksi minä en hänestä ole koskaan kuullut mitään - on kirjoittanut ikimuistettavia runoja. Suomensin niitä joskus, en käsitä miksi, mutta onneksi olen hukannut ne paperiarkit jonnekin. - Toivottavasti joku ne joskus jättää löytämättä.

    Ps. Taas nuo puut kattelee mua tualta ulkoo mitä mää täällä sisällä teen. En mitään, tietenkään. (Uteliaita vaahteroita.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. lystimpää tuo parodian kohde.

      Poista
    2. Ei tämä mitään Kemppis-parodiaa ole, vaan ehtaa mainiota Mikistä!

      Poista
    3. Hivenen jo sinne päin, mikis! Mutta vielä on matkaa (kuten meillä kaikilla, (tie minne?) Häivähdys kateutta myös parodiassasi lemahtaa, joten kannattaako enää yrittää. Vie vaan kalatkin vedestä ja kommentoijat blogista (kempin innosta puhumattakaan!)
      terv. pekka s-to.

      Poista
    4. Aikoinaan, kun olin liian nekäs ja puutuin asioihn jotka eivät kuuluneet minulle, joku toveri-stalinisti pysäytti minut, toimistohuoneitten käytävällä, ja kysyi "anteeksi, mikko, onko sinulla aikaa?". Sanoin, että on, totta kai. Silloin hän sanoi minulle että "haista sitten pitkä vittu".

      Samaa toivotan sinulle, p s-ton.

      Poista
    5. ihime sulutxia ja suxia saaperttirallaa...
      Kirioottaakkaa kunnolla taikka tulee so oppaa !

      IiHoo

      Poista
    6. No, nooh, mikis! En ole milloinkaan kävellyt teidän stalinistien käytävillä, enkä tunne puheenparsianne, mutta Kemppisen blogiin tuon kaltaiset sol... toivotukset ovat täysin sopimattomia. Minähän annoin tunnustusta hyvästä yrityksestä ja sinä pahalainen heittäydyt teinityttöjen kielimaailmaan ja alat haistatella, hyi, hyi! Netti on pullollaan palstoja, joissa käytetään kieltäsi, älä yritä salakuljettaa sitä tänne.
      riuskin terv. pekka s-to.

      Poista
  7. tämä on hämmentänyt pienen ikäni. rahalla on reittinsä usein ohitseni. mutta pankki voi tarjota samaa euroa noin kymmenelle ja ottaa kympistä korot ja jokaisen antamat talletukset. ammoin kerättiin kultaa holviin ja ryhdyttiin kirjoittamaan paperilapuille, että sillä saa kultaa, jos aivan välttämättä haluaa. lopulta kulta unohdettiin holveihin. paperilappuporukka pääsi maksamasta menneitä ja siirtymään futuuriin. rahaan kytkettiin sähköt ja siitä tuli vikkelämpää, Sama määrä on yhtäkkiä enemmän.

    en siitä kullastakaan niin välitä, että hyvin riittää töherrykset, jos niitä vielä työtä vastaan jaetaan -sopivasi-..

    VastaaPoista
  8. Esittelijä !
    Herrajjestas.

    I. H.

    VastaaPoista

  9. Vähempi kait kauppaa syntyy elleivät kumpikin sitä kannata. Ellei maita niin en niele. Miten vain mutta kaiketi "kaupan" käsite tarkoittaa jonkinasteista vapaaehtoisuutta. Pakko-otot ja varastamiset ryöstämiset verottamiset olisivat mutkattomampaa vaihtoa, yksipuolisempaa tosin,yksi saa tavarat ja toinen menettää ja tulee mukiloiduksi -kaupanpäälle.

    Että vapaasta sopimisesta ad hoc ja hyvien käytäntöjen esim. jatkuvuutta edistävien leviämisestä syntynevät kauppatavat eli normit eli laki. Jatkuvuus perustunee aiempiin kokemuksiin osoitetusta luotettavuudesta, olisiko tätä Kataisen reiluutta, fair play ?

    Ja tältä pohjalta se yhäkin kehittynee markkinan laajetessa junanradan ja valokaapelin pituiseksi. Lyypekin kauppalain malli tuli lännempää ja sitä sitten pitkin Itämeren elikkä Saksan meren rannikkoja kopioitiin. Menettelyt olivat osapuolille selviä ja vuorovaikutus normien mukaista ja kauppa kävi. Julkiriitoja sovitiin käsityöläisyhdistysten jms kiltojen sisällä ja maistraatin oikeusosastossa. Kauppalakikaan ei liene ilmestyskirjoja, se syntyy kuten tavarat ja palveluksetkin tarpeeseen, asiakkaiden ja asianosaisten hoitaessa asioitaan parhain päin.

    Verottaja tuli sodan sattuessa. Joukkoarmeijaksi mobilisoidulle kansalle sitten luotiin hyvinvointivaltio kun rauha koitti. Aristokraatit olivat aina käyneet sotakilpailua. Kapitalistit kisaavat vapaan talouskilpailun kentillä, voittoseppeleinä kuluttaja-kansalaisen rahat. Ja kaunottaret kuten ennenkin. Matti Vanhanen lobbaa tätä dynastiamuodostusta.

    "Maaomaisuus oli monin paikoin vanhaan tapaan kyläkunnan yhteistä, ja jaettiin vuosittain perheiden kesken ; mutta enemmän kehittyneissä eteläosissa maata se jo oli vakinaisesti jaettu perheiden yksityisomaisuudeksi, joten kullakin oli omat sarkansa ja osuutensa niityistä." Jylhästi kajahtaa lainaamani virke ! Sanat ovat K.O.Lindeqvist Yleinen historia I s. 590 ja vuosi 1903. Divareissa näkee usein. Ajanjakso survoi Lallin avantoon. Väinämöinen meni niin sanotusti maan alle ja nousi Kullervona vai kuinka Jari Halonen.

    Omistusoikeus organisoi pysyvän verotuksen maanvalloittajalle surkean ryöstelyn sijalle. Kylien itsenäisyys muuntui toisenlaiseksi. Nimismiehestä tuli veronkantaja. Sitten vuosisatojen päästä isojako osoitti kullekin perheelle aidatun osuuden kylän saroista ja nostatti uudet talot peltojen laitamille tehokkuuden nimissä. Nyt taas niitä kasataan kylien laajuisiksi EU:n ja kapitalististen robottiavusteisten ihmisten + tuotantoeläintensä tuotto- ja hyvinvointihyötyjen nimissä.

    Venäjällä mir-kyläorganisaatio alkoi revetä isojaon suuntaan 1890-luvulta. Kyläpäälliköstä tuli kasvuyrittäjä ja Odessan satama toimitti viljaa teollisuuskapitalistien työläisille länteen. Kävi niin hullusti että kylien mahtitilalliset asettuivat Stalinia vastaan ja näitä "kulakeikksi" kutsuttuja vainottiin ja poistetiin elävien kirjoista kollektivisoinnin palauttamisen tieltä.

    Tuo sana "enclosure" alkoi esiintyä keskiajalla kun loordit häätivät pelkästään mahansa täyttävät viljelijät ja antoivat maan lampaille, jotka tuottivat villaa myyntiin sinne Calaisiin ja rahataloutta mantereelle ja saarivaltioon. Upeata on meno ja jatkuu. Tuon enclosure tila -myöhemmin- aidattiin ja aita on englanniksi hedge. Sen takana sai jalostaa ayshireä ja viljalajeja, parantaa viljelysmetodeja koneillakin ihan omin luvin eikä talkooväen paheksunnasta piitattu, eikä isontalon Antin lupaakaan aneltu.Tehtiin ihan omin päin.

    Tänään hedgeringit käyvät rahapelejään taloustilastoinformaatioilla ja niitä manipuloimalla. Se eroaa Veikkauksen vastaavasta ja sopupeleistä, vain summien isouden osalta ja koska hedgeillä on pankkilisenssi tehdä lisää valtioiden käypäsiksi sertifikoimia pelimerkkejä.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  10. Heikki Pihlajamäki, Virpi Mäkinen ja Jussi Varkemaa ovat kirjoittaneet Keskiajan oikeushistorian 2007, Sen arviossa OTL Jussi Sallila mainitsee Varkemaan osuuteen viitaten, että Levin Goldschmidtin (1828–1897) keskeneräiseksi jäänyt Universalgeschichte des Handelsrechts on edelleen uusin yleisesitys kauppaoikeuden historiasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän oikeushistorian tunnen ja samoin Mäkisen keskiajan aatehistorian. Verrattoman hyvää työtä. Pihlajamäki on juuri oikea mies tutkimaan vanhaa kauppaoikeutta.

      Goldschidtin kauppaoikeuden historian olen jopa lukenut. Ruskeat kannet. Oli joko seminaarikirjastossa tai Eduskunnan kirjastossa.

      Poista
  11. Hm, ne kynnet oli kyllä vihreät.

    VastaaPoista
  12. Kun väitetään että minä kadehdin jotain... Väite on käsittämätön. En ole ikinä halunnut olla kukaan muu kuin olen. Siksi - en osaa kadehtia. (Varmaan olisi, paljon, ja syytä, kadehtia. Muttakun en osaa. - Ps. shakkia mä joskus halusin pelata paremmin kun osasin... mutta en tiedä kadehdinko mä niitä jotka voittti mut? Vähän epäilen. Ajattelin vain että tein yhden siirron epä-optimaalisesti, se riittää, se riitti sillä tasolla jolla pelasin, se siitä. Miksi minun olisi pitänyt "kadehtia" vastustajaani joka voitti minut? Ei mielestäni minkään takia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Mutta makunystyräni (koirillahan on näitä hajunystyröitä, mutta ei nenässä vain aivoissa) sanoivat minulle..."? En siis "väittänyt" mitään, vaan käytin ilmaisua "häivähdys kateutta lemahtaa"! Nyt tarkkuutta. mikis, tai alat pian esiintyä omana parodianasi, teet sen itse!
      terv. pekka s-to.

      Poista
  13. Olet oikeassa, pekka s-ton. Anteeksi, että puuskahdin. Ei se Sinusta johtunut - olet kiva ihminen - minusta se johtui. Pelkästään. ("Tämä on pläkkipeltiä", sanoi yks äijä kun minä pikkupoikana kysyin kun ihmettelin mitä hän tuolla kimaltelevanvärisellä pellillä tekee. Samalla tietysti kaivoin nenääni. Koska olin utelias mukula. Ja minulla oli polvihousut.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sovitaan pois! Kokeilepas joskus näytelmän kirjoittamista, kun huomaat ja muistat noin paljon ihmisten sanomisia. On Sinulla otetta! Voisin vaikka vähäsen tutoroida. Kemppiä (en siis Uskoa, vaan tätä meidän mainiota isäntäämme) olen yllyttänyt toimeen, mutta eipä vain ole jahkaantunut! Etteivät vaan mestari H:n näyttämötekeleet pelota Jukka K:ta? Nooh, itse tein kabareelaulun kuulemastani elämänviisaudesta: "On se kauheeta, kun lapsena on karvaset jalat! Siinä matalaksi menee mielialat..."
      riuskin terv. pekka s-to.

      Poista
  14. Jaahas. Ja menkääs nyt juomaan jotain kuumaa ja tummaa. molemmat sankarikunnan sankaritarinoitsijat, oikean sankaritarikunnan perustajajäsenet. Hep!
    i

    VastaaPoista
  15. Kiitosta taas, J. S. Aina hyvä lukea, onpa vain. Mikä on kun kiitoksia ei muita irtoa ? Koska aioitte ajatella että herrathan täydentävät tietämyksiensä ulottuvuuksia ?
    i

    VastaaPoista