30. marraskuuta 2013

Pidätyspolkka





Taito olla ajattelematta on monen oma. Ehkä meillä on kaikilla tuo kyky. Mahdollisesti se on ihmisen lajina selviytymisen välttämätön ehto. Katto vuotaa, kivi lentää, autobiili suistuu tieltä. Rehellinen selitys olisi aina ”en tullut ajatelleeksi”. Yleensä selitys on jokin muu. Kyky siirtää omat tunteet syrjään on yhtä keskeinen. Jos puu juurtuu pientalon katolle, valokuva todistaa asian ja näyttää päivämäärän. Kokeneesti kätketty raivon tunne on sitä vastoin aika vaikea todistaa jälkeenpäin.

Jussi Palomäki väitteli eilen kognitiotieteestä otsikolla Uusia näköaloja pokeripelin tunneprosesseihin ja päätöksentekoon. Englanninkielinen väitöskirja löytyy verkosta


Menetelmät ovat tilastollisia. Havaintoaineisto perustuu taitavasti järjestettyihin kokeisiin. Eritasoiset koehenkilöt pelasivat verkkopokeria useimmiten keinoälyä eli siis koneita vastaan tietämättä kokeen järjestelyjä. Heidän kokemuksensa ja kykynsä arvioitiin vakioiduilla kysymyssarjoilla.

Lukijan mieleen tulee tuttu leuhkaisu, jonka mukaan pokeri on pelien kuningatar. Se sisältää kaiken keskeisen tietojenkäsittelytieteestä ja siten tilastomatematiikasta. Psykologian kannalta se on ehtymätön aarre. Näin tavataan sanoa. Hallussani on jokin arvostettu teos. Väite lähisukulaisuudesta peliteorian kanssa vaikuttaa täysin perustellulta. Pokeria tai sököä pelasin itse viimeksi lokakuussa 1959. Verkkopokeria en ole kokeillut enkä liioin peliautomaatteja. Pidättyvyys ei johdu luonteen lujuudesta vaan ymmärryksen puutteesta.

Riittäviä esimerkkejä uhkapeleistä ovat veikkaaminen ja lotto. Sangen alkeellinen aritmetiikka osoittaa, että voittoja tai voitollisuutta ajatellen olisi selvästi viisaampaa istuttaa rahansa keväällä kukkapenkkiin ja arvella pääsevänsä elokuussa korjaamaan kympin seteleistä versoneita satasia.

Tämä kritiikki on turha, julma ja ajattelematon. Todellisuudessa ainakin valtion rahapelit ja kuka tietää, vaikkei verkkopokerikin, on halpaa ja kodikasta viihdettä. Puheenaiheena se vetää melkein vertoja säälle, vaikka aamutelevisossa ei ole vielä huomattu panna juontajia vaihtamaan veikkausmuistoja.

Palomäen väitöskirjan keskeinen aihe on ”tilttaus”, pokerin pelaajan joutuminen tiettyyn tilaan. Itse muistan termin flippereistä. Kun joku roteva renkimies yritti auttaa kuulaa potkimalla kojetta tai nostamalla sitä, peli keskeytyi ja sana ”tilt” alkoi välkkyä lasilla. Määritelmä on:”A poker term for a state of mental or emotional confusion or frustration in which a player adopts a less than optimal strategy.” Pokeritermi, joka kuvaa pelaajan ajatusten tai tunteiden sekasortoa tai turhautumista tämä valittua optimaalista huonomman strategian. Sanat kuulostavat hienoilta. Saman voi sanoa: pelaaja menee pimeäksi pelattuaan kätensä väärin.

Tämä johdattaa pois pokerista. Tuo tila tunnetaan esimerkiksi ylioppilaskirjoituksista. Sitä esiintyy työpaikkahaastatteluissa ja poliisikuulusteluissa. Tunnetaan tapauksia, joissa joku on ryhtynyt sytyttämään tulta takkaan ja päätynyt järjestelmällisesti ja vakuutuspetoksen tunnusmerkistön täyttävästi sytykkeitä ja palavia nesteitä tuikkaamaan talonsa tuleen. Rikoslain mainitsema ”täyttä ymmärrystä vailla” on huonompi kuvaus tuolle sielulliselle tilalle kuin ”tiltti”. Rikosoikeudellinen ”ymmärrys” tuo mieleen nyt ilmenneen tai muutoin pitkään kestävän henkisen muutoksen. Tiltti tuo mieleen yllättävän tilanteen, jossa pipo putoaa silmille tuosta vain.

Väitöskirja johdattaa myös toiseen oikeusteoreettisesti hyvin mielenkiintoiseen seikkaan. Kun koehenkilöt pantiin kuvaamaan tuntojaan sen jälkeen kun heidät oli huijattu koejärjestelyillä käyttäytymään typerästi, he kuvailivat tilttitilaansa sanomalla, että oli päästävä omilleen ja saatava hyvitys kärsitystä epäoikeudenmukaisuudesta.

Mieleeni tulee kerran kuulemani krapulaisen ähkäisy: ”Miten näin mukavan ihmisen pää voi olla näin kipeä?”

Osa tutkimuksen pelaajista oli miljoonia käsiä pelanneita aivan aikuisia, jotka itse arvioivat myös taitonsa laskea päässään todennäköisyyksiä hyväksi ja kykynsä kestää peliin kuuluvaa henkistä nokittelua hyväksi. Tilttejä esiintyi heilläkin, eivätkä he tainneet edes kieltää ilmiön olemassaoloa.

Tässä nyt voisi olla selitys muun muassa ”liikenneraivoon”, jota olemme käsitelleet ennen ja lehdet sitäkin enemmän. Joku niin sanottu kunnon kansalainen nyrjähtää päästään jouduttuaan moottoritiellä autoillessaan aiheettomasti ohitetuksi ja päätyy pätkimään ulosajorampilla äskeistä ohittajaa kuonoon kiilattuaan tämän kovassa vauhdissa sivuun. Valitettavasti tämä voi olla selitys myös muunlaisille väkivallanteoille. Jopa hengenahdistuksesta ja ruumiin heiveröisyydestä kärsivät kirkkoherra ajattelee joskus lähimmäistään kuunnellessaan, että entä jos tinttaisi tuotakin turpaan. Papillinen ja muu sivistys tarkoittaa, kuten muiden ohella Norbert Elias aikoinaan osoitti, että asianomaisella on kyky lykätä gratifikaatio tuonnemmas niin että hän tyytyy todennäköisesti mulkoilemaan kiukkuisesti rakasta ruustinnaansa kotiin palattuaan.


Väitös viittaa kognitiotieteen alustamaan oivallukseen. Itse kukin voisi toivoa joululahjaksi valheen paljastusmittaria. Nykyisin hyvin näppärät mittarit lukevat nimettömän tai pikkusormen välinivelestä ihon galvaanisen sähköjohtavuuden muutoksia. Etevästikin tukahdutettu tunne tulee armottomasti esiin. Omien emootioiden seuraaminen vaatii pitkää harjoittelua. Aivoissa olevan pikku puolustusasianajajan kytkeminen pois päältä onnistuu kyllä. Omista tunnereaktioista paljastuu yllättäviä asioita, joiden tietämisestä on selvää strategista etua.

14 kommenttia:

  1. Tuo sama kuusenlatvus esiintyy blogikuvassa nyt jo ainakin kolomannen kerran!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä on ainakin kymmenen tulossa, aina eri valaistus - ajattelen siitä itselleni liikemerkkiä. Kuusi sijaitsee 5 metrin päässä työpöydästäni, ja se voi olla vaarallista. Itse toistelen:"Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto."

      Poista
    2. Muista myös tämä: joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.

      Poista
  2. ”Miten näin mukavan ihmisen pää voi olla näin kipeä?”
    Valitettavasti tämä voi olla selitys myös muunlaisille väkivallanteoille. Jopa hengenahdistuksesta ja ruumiin heiveröisyydestä kärsivät kirkkoherra ajattelee joskus lähimmäistään kuunnellessaan, että entä jos tinttaisi tuotakin turpaan.
    Ensiksi mainitussa, mutta lievessä sellaisessa olevana repesin nauruun jälkimmäisen luettuani. Nyt jo helpottaa ... kiitos!

    VastaaPoista
  3. Tämähän palautuu siihen ajatukseen, ettei ihminen ylipäätään tee päätöksiä järjellä vaan nimenomaan tunnesyistä. Sitten jälkeenpäin on helppo kehittää järkevät perustelut tähän tai tuohon päätökseen. Mitä suurempi päätös (niin kuin nyt vaikka asunnon osto), sitä enemmän tukeudutaan tunteeseen.

    Muuten on niinkin, etteivät asioita yksin miettivän ihmisen ajatukset mitään kehää kierrä. Spiraaliahan ne menevät, kohti sitä nollapistettä, missä oma tunnereaktio on se, mikä määrää.

    -Silvien-

    VastaaPoista
  4. Pelaan aina kun se on mahdollista. Samoin juon, jos on juotavaa. (Ei-juotavia aineita ovat vesi, maito, piimä, tuoremehu, yms. Niistä saa lähinnä näppylöitä.)

    Kerran, kun olin tulossa Georg Otsilla Tallinnasta Helsinkiin, ja siemailin ei-piimää baarissa, niin mukulani - noin 5 -v. pomppi siinä jaloissani. Annoin hänelle kaksi markan kolikkoa ja sanoin että käyppä pelaamassa tuota Caffeterian raha-automaattipeliä. Hänhän lähti, erittäin innoissaan. Mutta tuli samantien takaisin (kuin tuli olisi polttanut hänen persuuksiaan): lautasantennin kokoisilla silmillään hän tuijotti minua ja huusi: "Isä, isä se kone meni rikki!". No minäkin siinä tietysti säikähdin. Ja Saaga veti minut kädestä pitäen rikospaikalle... Jossa vielä viimeiset kolikot kilahtelivat kuppiin, tai oikeastaan lattialle, kun se kuppi oli ihan täynnä. Jumankauta kun siinä oli paljon kolikoita, monta sataa, ei RAY:n peleissä sellaista voi voittaa. Ei ne kolikot, vaikka mulla khakipuku oli päällä ja siinä paljon taskuja, ei ne minnekkään mahtuneet. Täytyi turvautua henkilökuntaan. Joka antoi mulle muovikassin. - Ps. Saaga selitti myöhemmin että "kun se kone rupes kolisee, mää säikähdin, kun siinä lähipöydässä istu nainen joka katsoi mua vihaisesti. mää luulin että mää olin rikkonut sen koneen."

    No, onpahan nekin kolikot - korkojen kera - upotettu takaisin koneisiin.

    VastaaPoista
  5. Kovin poukkoleva oli kirjoitelmanne.

    "Riittäviä esimerkkejä uhkapeleistä..veikkaaminen ja lotto ".
    Mikä on uhkapelin määritys tänä päivänä ?
    Veikkauspelejä pelanneena en kyllä tietysti saa valita "mitä kulttuuria" varoilla tuetaan.

    Suomen hallitus ( niin kauniit ja rohkeat) pelaa uhkapeliä tulevaisuudellaan.

    Nämä "kauniit ja rohkeat " ...ovat joskus vanhuksia....jos elää saavat.
    Pilkka lankeaa omaaan nilkkaan,, vai mitä sanontoja näitä nyt on...







    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ilmiö tunnetaan shakkipelissä nimellä "vitutuksen maksimointi". Pitkään paremmassa asemassa ollut huomaa asemansa (kuvitelmiensa?) luhistuvan. Ja sen sijaan että pyrkisi tasapeliin, suistuu kiukkuisilla hyökkäyssiirroillaan häviöön.

      Poista
  6. Epäilys järkevyydestä on tunne :-)

    VastaaPoista
  7. Isäntä taisi hävitä rahansa korttipöydässä silloin lokakuussa 1959.

    Minäkin päätin lopettaa sökön pelaamisen elokuussa 1965 ja maaliskuussa 1972. Sen jälkeen olen voittanut vain pikkusummia enkä ole juurikaan hävinnyt.

    VastaaPoista
  8. Juu, se on hyvä kun fotoja voi näpsiä noin sisältä eikä tarvihe ulos mennä!

    VastaaPoista
  9. ”Labor improbus omnia vincit”

    VastaaPoista
  10. Joskus tunteiden pajatso tyhjennetään näennäisen harkitsemattomasti seurauksista välittämättä vaikka olisi parempi olla aina cool. J. Cash: Folsom Prison Blues

    VastaaPoista
  11. "Etevästikin tukahdutettu tunne tulee armottomasti esiin. Omien emootioiden seuraaminen vaatii pitkää harjoittelua."

    Tähän löytyy menetelmä. Niin ikään kognitiotieteilijänä voin suositella mindfulness meditointia tietoisuustaitojen kehittämiseen. Sen avulla voi oppia tiedostamaan, tunnistamaan ja hyväksymään (esineellistämään) erilaisia tunteita ja mielentiloja. Tämä mielentilojen esineellistäminen mahdollistaa käyttäytymisen omaehtoisen muuttamisen. Tunteiden riepoteltavana olemista voi vähentää.

    Mindfulness on selkäeeä, yksinkertaista eikä sisällä mitään mystistä hippiesoteriaa. Tässä helppo ohje: http://altmedicine.about.com/cs/mindbody/a/Meditation.htm

    http://www.urbandharma.org/udharma4/mpe.html

    VastaaPoista