17. joulukuuta 2012

Pari huomautusta






Yhdysvalloissa Korkein oikeus on, tosin osavaltiota vastaan ajetussa korvausasiassa, katsonut ettei poliisilla ole velvollisuutta suojella ihmisiä rikoksen uhriksi joutumiselta.

Eilen kyseltiin monilla tahoilla, miksi amerikkalaiset ovat niin rakastuneita aseisiin. Yksi syy on tämä. Lisäksi heillä oli erittäin paljon erittäin huonoja kokemuksia poliisista 1800-luvulla ja myöhemminkin. Joskus sheriffiä ei erottanut rikollisesta edes suurennuslasilla. Joskus vahva poliisilaitos toimi kulloisenkin pormestarin tai kuvernöörin poliittisena tukijoukkona.

Tuosta ilmiöstä on tiettävästi jatkuvasti päivittyvää tietoa myös muilta Amerikan mantereen suunnilta.

Joka selaa mielessään amerikkalaista poliisiviihdettä, jonka nousu sattuu mielenkiintoisesti yhteen nykymuotoisen liittovaltion poliisin FBI:n perustamisen kanssa (1935) ja liittynee J. Edgar Hooveriin, joka oli johtajana 1924-1972 ja jota pidän erittäin vahingollisena virkamiehenä, näkee kyllä, että USA:ssa rikosten selvittäminen on paljon, paljon suositumpaa kuin rikosten estäminen eli yleisen turvallisuuden takaaminen.

Tämä johtaa toiseen huomautukseen. Euroopassa on yleensä tyydytty toteamaan, että poliisikunnan muotoutuminen nykyiselleen liittyy kansalaisten oikeuksien lisääntymiseen ja tuon ilmiön varjokuvaan, väkivallankäytön keskittämiseen valtiovallalle. Poliisi on meillä kuin sotilaan velipuoli.

Ranska tosin lipsahti omille urilleen muun muassa hiljan mainitsemani poliisiministeri Fouchén temppujen ja konnankoukkujen myötä. Ranskalainen santarmi ei nauti samaa luottamusta eikä yleisön tukea kuin virkaveljensä monissa muissa maissa, eritoten Suomessa.

Se toinen ajatus on joukkomurhat ”rangaistuksena”.

Euroopassa on opetettu aikojen alusta, että rangaistuksen tehtävä on ehkäistä ennakolta mutta myös varoittaa eli ottaa hyvitys eli siis kostaa. Näitä asioita on pohdittu paljon, mutta ei juurikaan tuloksellisesti.

Tavallinen ihminen käsittää luultavasti rangaistuksen puhtaasti kostona. Tästä mielipidesuunnasta riittää lähteitä. Pahantekijät on pantava kuriin ja annettava sellainen rangaistus, että varmasti tuntuu.

Toinen maailmansota opetti useimmat varovaisiksi niin että kuolemanrangaistuksen kannatus ei ole täällä erikoisen yleistä. Itse olen selkeästi sitä mieltä, että tuon rangaistuksen takia USA ei ole oikeusvaltio siinä mielessä kuin asia ymmärretään Euroopassa – itse asiassa EU:n piitissä. Venäjä on tässäkin omilla teillään.

Hyvin asiantuntevat oikeuspsykiatrit ovat viitanneet Suomen koulumurhissa tekijän turhautumiseen, syrjäytymiseen ja päämäärättömyyteen, ja sen on varmasti totta. Norjan joukkomurhaaja oli kuitenkin teloittaja, eksterminaattori. Käsitin asian niin, että omasta mielestään hän jakoi oikeutta sillä pienellä saarella Oslon lähellä.

Yhdysvalloissa tuollainen ajattelutapa ei yllättäisi ketään – paitsi näissä uusissa tapauksissa, joissa tekijän ja uhrien välillä ei ole oikein mitään sidettä.

Mutta rauhan aikana viattomia ampuvan ihmisen logiikka ei taida olla samanlainen kuin toisten. Kukaan ei ole viaton. Jos hän tavoittelee kuolemaa, toisetkin joutavat hengiltä.

Olisi vielä kolmas ajatuksentynkä. Nykymaailmassa on rakennettu paljon kilpailun perustalle. Eteenpäin pääseminen monissa rauhallisissa ammateissa vaatii kilpailijoiden ”tuhoamista”. Keinot eivät ole fyysisiä, mutta katalia ne kyllä usein ovat.

Joukkomurhaaja toteuttaa yhteiskuntamallimme kätkettyjä arvoja: hän toteuttaa itse päämääränsä poliiseista ja vastaavista piittaamatta, ja hän on hyvä kuluttaja – hintavien aseiden ja kalliiden patruunoiden kuluttaja markkinavoimien palveluksessa.

Honoré de Balzac kuvaili romaaneissaan yli kolmesataa sinänsä vähäpätöistä ihmistä, joitka polttava monomania eli oman pinttymän fanaattinen ajaminen, ajaa ”ratkaisevaan tekoon” (tai elämänsuunnan valintaan). Viitaan Balzaciin, koska hänen kuvaamiaan hulluja ei mitenkään erottanut tavallisista pikkuporvareista, ja koska taustalla oli nopea teollistuminen ja yhteiskuntarakenteiden särkyminen. Ja mihin ´Balzac lopetti, siitä Dostojevski aloitti.

20 kommenttia:

  1. Kosto ampumalla satunnaisia ihmisiä ja kosto vaatimalla ankarampia (hyödyltään olemattomia ja kalliita) tuomioita eivät taida siis ollakaan niin kaukana toisistaan...

    On kiinnostavaa ajatella, että esimerkiksi kouluampuja - tavallaan täysin oikeaoppisesti - kostaa yhteiskunnalle sen välineen kautta, jonka kautta yhteiskunta reaalisoituu, eli kenen tahansa yhteiskunnassa elävän ihmisen.

    Brejvik sen sijaan on minun kirjoissani "naiivi yksinäinen sotilas" - hän uskoo, mitä hänelle on maailmasta kerrottu, ja lähtee rintamalle pahaa vastaan ja suojelemaan sitä maailmaa, jonka paremmuuteen ja oikeudenmukaisuuteen hän uskoo. Tämä on jotain, mitä jokainen ihminen tekee päivittäin. Uskoo kritiikittömästi, mitä muut heille kertovat. Uskoo, että maailma on paha, kun uutisissa niin näytetään.

    VastaaPoista
  2. Asuttuani useita vuosia Pohjois-Amerikassa tulin siihen tulokseen, että amerikkalaiset ovat erittäin vanhanaikaisia. Siirtolainen yleensäkin jää helposti siihen aikakauteen ja tapakulttuuriin, mikä vallitsi hänen kotimaassaan hänen lähtiessään sieltä. Tätä ei tulla useinkaan ajatelleeksi.

    Varsinkin vIllin lännen kulttuuri on kuin keskiaikaa, joka jatkui monin paikoin Euroopassa 1600-luvulle eli Amerikan siirtolaisuuden varsinaiseen alkuaikaan asti.

    Talot ovat molemmin puolin päätietä ketjuna niin kuin keskiaikaisessa englantilaisessa kylässä, cowboy on keskiajan yksinäinen ritari, yleensä ilman perhettä. Perheenisä on herra talossaan. Naisia kohdellaan ritarillisesti, ihannoivasti, 'hyviä' naisia.

    Amerikassa kohtaa keskiajan vaarojakin. Eräällä leirintämatkalla olimme myös Teksasissa. Teini-ikäiset lapset olivat jääneet leirintäalueelle telttaa pystyttämään, ja me aikuiset läksimme etsimään kolikkopesulaa läheisestä kylästä. Tulimme erään talon pihaan ja kävelimme kohtia taloa.

    Tajusimme sillä hetkellä, että olimme tehneet hirvittävän virheen. Talosta tuli mies sen näköisenä, että hän aikoo tappaa meidät. Hän olisi saanut ampua "kotiinsa tunkeutujat" ihan niin kuin keskiajan perheenisä. Selvisimme pois elävinä, mutta nyt tiedän, mitä tarkoittaa, kun sanotaan "katse joka voisi tappaa". Minikuorma-autoissakin saattoi olla ase näkyvillä kuljettajan pään yläpuolella. Ase on amerikkalaiselle niin kuin miekka tai pitkä keppi keskiajan ihmiselle. Ilman sitä ei lähdetty ulos.

    Tämä ei ole vilkasta mielikuvitustani. Niihin aikoihin eräs japanilainen vaihto-oppilas oli Kaliforniassa menossa vierailulle luokkatoverinsa kotiin, mutta osui vahingossa väärään taloon. Hänet ammuttiin talon rappusille.

    Vanhanaikaisuus tulee esiin onneksi hauskoissakin asioissa. Juhlissa istuvat juhlavieraat u-kirjaimen muotoisessa pääpöydässä, u:n ulkoreunalla ihan niin kuin keskiajan juhlissa.

    Vanhoina aikoina kiertelivät maaseudulla ihmerohtojen kauppiaat. Asiakkaita houkuteltiin paikalle mahdollisimman kiinnostavalla ohjelmalla, ja rohtojen kauppias puhui kuin Runeberg. Tämä oli medicine show, ja siitä syntyi show, jota nähdään Suomenkin TV:ssä ja juhlienkin kaavana.

    Useimmat amerikkalaisuuden piirteet ovat mmenneet Euroopasta siirtolaaisten mukana ja tulevat usein takaisin tänne (Halloween). Varokaamme keskiajan asekulttuuria.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pieni muistivirhe, googlaa "Yoshihiro Hattori".

      Poista
    2. En ollut enää Amerikassa vuonna 1992, jolloin Yoshiro Hattori murhattiiin.

      Poista
    3. Ja vielä: vuonna 1993 ammuttiin 25-vuotias japanilainen vaihto-opiskelija Masakazu Kuriyama Concordissa San Franciscon lähellä kadulla (bussi -tai )metroaseman vierellä.

      Poista
  3. "...USA ei ole oikeusvaltio siinä mielessä kuin asia ymmärretään Euroopassa – itse asiassa EU:n piitissä. Venäjä on tässäkin omilla teillään."

    Venäjä ei ole omilla teillään, mutta Valko-Venäjä on. Se on ainoa Euroopan maa, jossa kuolemanrangaistus on voimassa. Kaikissa 47:ssä Euroopan neuvoston ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen jäsenmaassa ollaan sitä mieltä, päin vastoin kuin Amerikassa, että ihmisten tappaminen on väärin.

    vuorela, tampere

    VastaaPoista
  4. Toiveikkaita ajatuksia herättää New York, jossa väkivaltarikollisuus on minimoitu, ja kaupungissa on turvallista kulkea öisinkin, toisin kuin ennen, mm. poliisin nollatoleranssilinjan seurauksena.

    Siellä missä on paljon aseita, siellä on myös ollut eniten näitä järjettömiä joukkoampumisia.

    Medialla on asiassa vissi rooli, jos ampujalla on tarkoitus saavuttaa kuolemattomuus mielipuolisen tekonsa kautta, ja media toteuttaa tuon tarkoituksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Antti hei,

      Eikos vaittama ole se, etta Suomessa on aivan tolkuttoman paljon naita hirveita koulusurmia per 1,000,000 ihmista?

      Toinen vaittama on, etta Amerikassa on paljon aseita verrattuna Suomeen. Eli tama aseiden ja kuolemantuomion puuttuminen nayttaisi tuottavan aivan hirveat koulusutmaluvut, jos nyt nailla esiinnostetuilla tekijoilla asiaa yrittais selittamaan. -- Tallainen selitys mayttaa menevan pieleen!?

      Poista
  5. "Euroopassa on opetettu aikojen alusta, että rangaistuksen tehtävä on ehkäistä ennakolta mutta myös varoittaa eli ottaa hyvitys eli siis kostaa. Näitä asioita on pohdittu paljon, mutta ei juurikaan tuloksellisesti"

    En oikein usko tuohon kostoajatukseen,enemmänkin yhteiskuntarauhan turvaamiseen ja varoittavaan esimerkkiin muille. Thomas Hobbes on todennut "Sillä ellei ennalta tiedetty rangaistus ole kyllin suuri pidättämään ihmistä teosta,se kutsuu tekoon;sillä kun ihmiset vertaavat vääryytensä tuomaa hyötyä rangaistuksensa tuomaan haittaan,he luonnon välttämättömyyden mukaan valitsevat sen mikä näyttää parhaalta heille itselleen.

    VastaaPoista
  6. olenkin pitänyt K:ta aina kaappi-marxilaisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos ajatteleva ihminen on "kaappi-marxilainen", mitä on hänen vastapuolensa?
      Yksi-kaappinenko?

      Poista
  7. Liskonaivoille hirmuteot eivät ole hirmutekoja. Kulttuuriperintö, hyvyyteen ja viattomuuteen samaistuminen, armonannon kokemus, oikeudenmukaisuuden kokemus, rakkauden ja lähimmäisyyden kokemus jne. pitävät liskon piilossa. USA:ssa kohua nousi kun joku esitti tragedian syyksi ettei Jumalaa ole enää kouluissa. Paremminkin olisi voinut muotoilla: eli että hyvän ja pahan taistelu pitäisi olla esillä kouluissa. Pahuus pitää tunnustaa ja tunnistaa ja antaa eväitä taisteluun sitä vastaan. Asiat ovat hyvin niin kauan kuin on vettä enemmän kuin paskaa.

    VastaaPoista
  8. Joka kerta, kun seuraava hullu on USAssa ihmisia joukkoteloittanut syntyy CNN-ssä niinsanottu dialogi, missä vuodesta toiseen NRA-n puheemiehet päästävät suustaan samoja typeriä argumentejä. Standardargumentit: perustuslaki lupaa aseet (mutta jos perustuslaissa olisi perusoikeuksena omistaa atomipommi?), että aseet eivät itse murhaa ketään (mutta niin atomipommikin, eikä huumeiten myyntikin), että maassa on kymmeniä miljoonia 'lawabiding' (murha)aseenomistajia joita ei saa rankaista ottamalla niiltä niiden 'oikeuden'(mutta otettiinhan valkoiselta mieheltä orjat), että kieltäen rynnäkkökiväärit muutuisivat epäoikeuden kohteeksi ne joilla ei ole vielä kiväärejä, koska olisivat 'outgunned' ikiajoiksi (siis jos mulla olisi ollut 10 tonnia kokaiinia sen kieltämishetkellä, sitä ei olisi voitu minulta otta, sanovat NRA miehet). Ja paljon muita typeryyksiä.
    Itse olen varma, että rynnäkköaseet kielletään siellä, mutta se vaatii vielä monta uhria. Kiinnostava kysymys on miten niin isossa ja rikkaassa maassa, jossa on maailman parhaat yliopistot, professorit ja uskon että filosofitkin, kukaan ei sanoo jo vuosia täysin typerän retoriikan olevan täysin typerä.

    VastaaPoista
  9. Yhdysvaltojen asukasluku lienee noin 60 kertaa Suomen väestö.
    Nain ollen Suomi on julma tappajien valtio.

    Jokelan tai Kauhajoen koulusurmat tarkoittais, etta Yhdysvalloissa pitaisi olla 120 sellaissen kokoluokan tappamisia muutamassa vuodessa. Eipa taida olla.

    Aiheuttaako siis kuolemantuomion puuttuminen ja aseiden jonkinlainen kontrolli, nain valtavan TAPPAMISVIMMAN 5-6 miljoonan ihmisen keskuudessa??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokelan tai Kauhajoen koulusurmat tarkoittais, etta Yhdysvalloissa pitaisi olla 120 sellaissen kokoluokan tappamisia muutamassa vuodessa. Eipa taida olla.

      Miten niin "muutamassa vuodessa"? Miksei vaikka sadan viime vuoden aikana? Suomessahan niitä on ollut sadan viime vuoden aikana ainoastaan nämä kaksi.

      Aiheuttaako siis kuolemantuomion puuttuminen ja aseiden jonkinlainen kontrolli, nain valtavan TAPPAMISVIMMAN 5-6 miljoonan ihmisen keskuudessa??

      Yhdysvaltain kouluampujista suuri enemmistö on alle 18-vuotiaita, joille ei ole kuolemanrangaistusta Yhdysvalloissakaan. En tosin toisaalta tiedä yhtään yli 18-vuotiasta eloon jäänyttä kouluampujaa, joka olisi edes tuomittu kuolemanrangaistukseen saati todella teloitettu.

      Poista
    2. Kyllä ne henkirikosluvut ja ampumiskuolemat USAssa ovat ihan väestömääräänkin suhteutettuna paljon isompia kuin missään Euroopassa, vaikka, ne Suomessa ovatkin korkeampia kuin Länsi-Euroopassa. Kouluampumiset eivät taas ainakaan vielä ole mitään tilastoitavia asioita.

      Poista
  10. Kilpailun ja menestyksen lakkaamaton ja kaiken läpitunkeva ihannointi on arvatakseni olennainen tekijä ajamassa ihmisiä ns. napsahtamaan. Kun joka tuutista kuulee että sinun on oltava jotain, täytyy pärjätä, täytyy menestyä, mitä voi tehdä sellainen joka ei ole mitään, pärjää eikä menesty? Kilpailun käsitteeseen kuitenkin kuuluu erottamattomasti että yksi voittaa ja kaikki muut ovat luusereita. Ja vain todellinen hullu jatkaa sellaisen pelin pelaamista jossa voi vain hävitä.

    VastaaPoista
  11. Eiks kaikissa maissa ole aseisiin rakastuneita ihmisiä? Osa ihmisistähän tappaa viattomia eläimiä ja vielä ihan laillisesti.
    Mikä ihmeen tappamishinkuero se on jos tappaa eläimen tai ihmisen?

    Puhumattakaan sitten kaikenmailman sodista joita jatkuvasti käydään jopa demokratian nimissä.

    VastaaPoista
  12. Aikoinaan, kun tallustelin Etelä-Amerikassa, ja kun näki että poliisi kävelee vastaan, kannatti ehdottomasti mennä kadun toiselle puolelle. (Vaikka vokswaagenit vähän tööttäilevätkin. Mitäs niistä.) Tai oikeastaan kun siihen aikaan Buenos Airesissa pollari käveli sua vastaan niin sun kannatti tehdä kamalan nopeasti u-käännös. Tai mennä lähimpään kauppaan. (Jos se sattui olemaan kirjakauppa niin ainahan sieltä voi ostaa esimerkiksi kartan. Ja katella sitä.)

    VastaaPoista
  13. Edellä:

    "Kilpailun ja menestyksen lakkaamaton ja kaiken läpitunkeva ihannointi on arvatakseni olennainen tekijä ajamassa ihmisiä ns. napsahtamaan. Kun joka tuutista kuulee että sinun on oltava jotain, täytyy pärjätä, täytyy menestyä, mitä voi tehdä sellainen joka ei ole mitään, pärjää eikä menesty?"

    Opetetaan ja opettelee arvostamaan itseään - ja toimii sen mukaisesti, että voi myös itseään arvostaa.

    VastaaPoista