15. syyskuuta 2012

Peli-itsekkyys




Yksi syy pankkikriisiin oli oman pankin etujen ajaminen pankkialan ja pankkien asiakkaiden kustannuksella. Keskeisiä syitä oli monta. Tuo on vain yksi.

Tuossa tapauksessa seurauksena oli tuho. Oman työnantajan tai johdettavana olevan yhtiön edun ajamista edellyttää laki. Kilpailijan suosiminen on eräissä tapauksissa rangaistava teko. Myös vähäpalkkainen työntekijä on velvollinen tietyissä rajoissa ottamaan huomioon työnantajan edun.

Jos jalkapalloilija toimii tahallaan niin, että oma joukkue häviää, kysymyksessä voi olla petos. Pari tällaista tapausta on tullut ilmi viime vuosina.

Maailmamme ja järjestelmämme vaatii itsekkyyttä ja ryhmäitsekkyyttä.

Yrityksen tehtävä – ainoa, täsmentävät jotkut – on voiton tavoittelu omistajille. Valtion tehtävä – sellaisen kuin Suomi – on isänmaallisten eli ryhmäitsekkäiden kansalaisten turvin edistää omaa etuaan ja vaikka jättää muut selviytymään, miten parhaiten taitavat.

Biologiassa Dawkins aloitti kirjoittamisen ”itsekkäästä geenistä”, jonka kemia on suuntautunut edistämään omia ”läheisiä” ja tappamaan tunkeilijat. Wilson pohtii ryhmäitsekkyyttä uusimmassa kirjassaan.

On vaikea nähdä mitään virhettä Wilsonin ajatuksessa, että jossain vaiheessa ymmärrettiin, miten paljon helpompi on kalauttaa porukalla mammutti hengiltä kuin yrittää sitä yksin. Kun tuo tavoite on saavutettu, syötävää saavat omat. Toiset tapetaan. Ainakin jos käyvät liian ahneiksi.

Ja jossain vaiheessa ymmärrettiin, miten rasittavaksi rosvoaminenkin käy ajan mittaan. Näppärämpää on pitää rosvottavat lähettyvillä orjina. Silloin heitä on hyvä hoitaa sen verran, että pysyvät hengissä, ja suojella kilpailevilta rosvojoukoilta. Tämä on valtio – ennen pitkää kuningaskunta. Ja orjilta vaadittiin ryhmäitsekkyyttä. Ellei alamaisuus miellyttänyt, niin – henki pois.

Voi olla, että olemme nyt edustuksellisen demokratian runsaat 200 vuotta kestäneen prosessin käännekohdassa. Mihin käännytään, sitä en tiedä. Mutta viimeksi kuluneiden sadan tuhannen vuoden aikana ei ole merkkejä siitä, että joku muu kuin itsekkäimmät olisi suoriutunut voittajana. Joka kerta, kun ”valta on siirtynyt kansalle”, on tiedetty, kenelle se tosiasiassa siirtyy, siis esimerkiksi keskuskomitealle tai sen johtajalle ja hänen kaverilleen.

Viimeksi käsitelty liikepankkikriisi todistelee, että itse asiassa täsmälleen sama murhenäytelmä on vallannut näyttämön kerran toisensa jälkeen siitä lähtien kun rahalaitokset keksittiin. Pankkitoiminnan ensimmäisiä saavutuksia olivat Etelämeren kupla ja Law’n järjestelmä (John Law keksi holtittoman luotonannon). Ruotsissa pankin keksimistä seurasi välittömästi tuon pankin kaatuminen (Palmstruch). Kommentoija piti pankin toiminta-ajatusta yksinkertaisena – myydään rahaa halvemmalla kuin ostetaan: alakoululaisvitsi rikkauden salaisuudesta, ostetaan halvalla ja  myydään kalliilla.

En ole varma, kehottaako lukemaan Kuisman ja Keskisarjan kirja itsekkyydestä. Ostaa se kannattaa. Mutta lukeminen voi vaikuttaa haitallisesti lukijan suosikkiselityksiin eli yksinkertaistuksiin. En tiedä, onko sellainen hyväksi terveydelle. Esimerkiksi selitys, että kaikki oli pankkiirien tai herrojen kataluutta, on ilahduttava ja antaa voimia. Tosi se ei valitettavasti ole. Kelmit pysyvät kelmeinä, mutta suuria, pienten niskaan kaatuvia romahduksia tapahtuu vain noin 11 vuoden välein.

En osaa kuvitella, että tänään televisiouutisissa uskontonsa nimissä mellastavat nuorten miesten joukot muuttuisivat näköpiirissä olevana aikana rauhanomaisiksi äänestäjiksi. Myös Euroopassa on eri aikoina uskottu, että totuus on kaduilla ja barrikadeilla. Kadulla ei riehu aate, vaan ”meidän” ryhmä.

Entä ellei uuvuttavien eurouutisten takana olekaan kriisi ja rahoituksen romahtelu? Porukat panevat paikkoja palamaan Englannissa, Ranskassa, Göteborgissa, ehkä ennen pitkää Venäjälläkin ja etenkin kaikissa niissä Välimeren maissa, joissa valtio on ehkä rikas mutta ihmiset köyhiä.

Uusi toimintamalli? Ranskassa ja Amerikassa tuosta vapautumisesta seurasi aikoinaan sota. Olemmeko, itsekästä khyllä, astumassa Ikuisen Sodan aikakauteen?

33 kommenttia:

  1. "... Kun tuo tavoite on saavutettu, syötävää saavat omat. Toiset tapetaan. Ainakin jos käyvät liian ahneiksi."

    Ihan hyvä, mutteivat luonnonkansat, ei puoletkaan niistä, oikeasti ole näitte moudostamiemme stereotyyppisten mielikuvien mukaisia.


    VastaaPoista
  2. "Porukat panevat paikkoja palamaan..."?

    Hienoa, uusi termi, "porukat". Tähän astihan se termi on ollut "nuoret".

    Muuten ihan fiksu kirjoitus, jonka inhorealistisuuskin saa katetta kun lukee vaikkapa toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista.

    Se lukeminen saakin ihmettelemään, miten helvetissä fiksujen ja rauhantahtoisten ihmisten muodostat valtiot voivat käyttäytyä kuin vähä-älyiset raakalaiset?



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "inhorealistisuuskin saa katetta kun lukee vaikkapa toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista."

      Saa katetta myös kaikesta muusta kirjoitetusta historiasta ja jäänteistä sitä ennen. Muistaakseni jostain kivikautisesta asuinpaikasta löytyi ihmisen luita, joissa oli merkkejä syömisestä.

      Poista
  3. "ikuisen sodan aikakausi ". Herttaisesti sanottu
    teiltä historiantuntijana (uusi toimintamalli ?)
    "päästä vihollinen lähemmäksi itseäsi, kuin ikinä päästäisit ystäväsi"...siinä se vanha kierous, joka pätee yhä.
    Ei kannata tuudittautua uskoon, etteikö Suomessakin kohta "paikat palaisi ".



    VastaaPoista
  4. "Porukat panevat paikkoja palamaan Englannissa, Ranskassa, Göteborgissa..." ja kukaan ei ota puheeksi sitä ovatko tavallisia ladeja tai Pierrejä tai Håkaneita. Hesarikin puhuu tavaramerkinomaisesti "nuorisosta".

    Mitä jos luterilaiset ja juutalaiset olisivat lähteneet kaduille kun MOnty Python teki rienauselokuvansa Jeesuksesta? Missä roikkuisivat taiteilijat ja missä jamassa olisi "uskontojen vuoropuhelu" tänään?

    Uskontojen museotahan meille ollaan synnyttämässä viimeisillä velkaeuroilla. Ja nimenomaan tuo vuoropuhelu on siinä päällimmäisenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole vakuuttunut, että uskonnollisessa kiihkoilussa on kysymys uskonnosta. Jo 1500-luvun ja 1600-luvun uskonsodan protestanttien ja katolilaisten välillä niveltyvät saumattomasti liiketoimiin ja valtapolitiikkaan, ensin mainittu keisarin ja "Saksan herrojen" eli ruhtinaisen valtataisteluun.

      Poista
    2. Niinpä. Esimerkiksi tämä: Dollar no longer primary oil currency as China begins to sell oil using Yuan - uutinen on yhdistetty USA:n haluun kasvattaa vaikutusvaltaansa noilla islaminuskon hallitsemilla öljyalueilla.

      http://www.examiner.com/article/dollar-no-longer-primary-oil-currency-as-china-begins-to-sell-oil-using-yuan

      Poista
    3. "uskonnollisessa kiihkoilussa on kysymys uskonnosta."

      Kyllä siinä myös on kyse uskonnasta. Suuri tulipalo uskon/ideologistista kiistoista syntyy sitten kun asiaan liittyy taloudellisia tai valtaintressejä.

      Poista
    4. Tuohan on ihan luonnollista. Ennen noita (tai muita) intressejä kukaan ei hyödy tilanteen kärjistämisestä. Ihmiset kyllä ihan luonnollisesti haluavat elää rauhassa ja sovussa.

      Poista
  5. ‘Mutta lukeminen voi vaikuttaa haitallisesti lukijan suosikkiselityksiin eli yksinkertaistuksiin.’ - - Esimerkiksi selitys, että kaikki oli pankkiirien tai herrojen kataluutta, on ilahduttava ja antaa voimia. Tosi se ei valitettavasti ole.’

    Jaha. Kuskaan kirjan suoraan divariin maanantaina. Lukematta. Lobbaaja antoi ensi alkuun harhaanjohtavia tietoja sen sisällöstä. Odotin jotain aivan muuta. - - Jos tosi on ristiriidassa omien näkemysteni kanssa, sitä pahempi todelle.

    VastaaPoista
  6. "valtio ehkä rikas" on paljon EHKÄ.
    Viimeisen vuosikymmenen Milanossa asuneena ja työssäkäyvänä katson asioita täkäläisestä kulmasta.
    Veronkierto on hyväksytty urheilumuoto kaikille jotka siihen pystyvät. Vähintäin kolmekymmentä prosenttia taloudesta on vähintäänkin harmaata.
    Vielä jokunen aika sitten valtion leivistä lähti täydelle eläkkeelle 15 vuoden jälkeen. Jonkin verran ovat asiat muuttuneet, ei tosin paljon. Kyllä vieläkin löytyy babyeläkeläisiä. Työkaveri lähti eläkkeelle, ei sairas- tai muulle sellaiselle, viisvitosena. sanoo saavansa köteen saman kuin töissä ollessaan, Syitä täkäläisiin ongelmiin? Lisätään vielä mafia ja yleiset hämäräkaupat: Parmalat, Cirio ... ja soppa on valmis palamaan pohjaan.

    VastaaPoista
  7. Lisään vielä että matalista palkoista veroa menee vain päälle parikymmentä prosenttia, joka on hieman alempi kuin Suomessa?

    VastaaPoista
  8. Eräissä Välimeren maissa tilanne on oleellisesti tulojen suhteen ollut päinvastainen: Ihmiset ovat rikkaita ja valtio köyhä, koska veroja ei ole kannettu riittävästi valtion palvelujen maksamiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä - luulen että Kemppinen vain kirjoitti asian vahingossa nurinpäin, niin vahva ja todennettava tämä truismi "valtio köyhä, kansa rikas" nimenomaan Välimeren pohjoispuolen valtioista (Ranskaa lukuinottamatta) on.

      Poista
  9. Niinpä, Luontoäidin kassaholvit ovat tyhjentymässä ja edessä on aika jolloin käytettävissä on vain se minkä äiti kesän aikana pelloilla tuottaa. Muistuttaa Goyan kuvia tuleva aika.

    VastaaPoista
  10. "...Yrityksen tehtävä – ainoa, täsmentävät jotkut – on voiton tavoittelu omistajille..." kirjoittaa Kemppinen.

    Jos joku ei asiaa tiedä, niin osakeyhtiöitä tähän velvoittaa ihan oikein laki.

    Osakeyhtiölaki
    ...
    5 §
    Toiminnan tarkoitus

    Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.
    ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin. - Lisäänfilosofisesti että yhtiön tarkoitus on myös pysyä hengissä eli jatkaa toimintaansa vuodesta toiseen.

      Näinkin voi todistella, että osakeyhtiön on toiminnassaan pidettävä silmällä myös rikoslakia ja sen kautta varottava vahvan, julkisen suuttumuksen herättämistä.

      Poista
    2. Kyllä !

      Ja juuri tätä en viimeaikaisessa kehityksessä ymmärrä , en näe siinä mahdollisesti piilevää logiikkaa :

      Millä tavoin minun osakkeitteni arvoa nostaa se , että Suomessakin saadaan ryysyläiset takaisin kaduille rettelöimään?

      Rohkenen suhtautua skeptisesti vallitsevaan tendenssiin.

      Poista
    3. Filosofisesti ehkä niin, mutta de lege lata sanoisin toisin - ks lain esityöt ja samoin esimerkiksi Helsinki Takeover Code: hallitus ei saa panna painoa yhtiön jatkuvuudelle vaan osakkeeata saatavan hinnan maksimointi on valtaustilanteessa ykkönen.

      Poista
    4. Täydennys:Kemppinen ehkä tarkoitti vain, että voittoa ei haeta puukko kädessä, vaan investoidaan paitsi vermeisiin, myös goodwilliin, hyvä yrityskansalainen ym. Samaa mieltä tästä vinkkelistä, toki.

      Poista
  11. Nykyinen systeemi -- demokraattisesti rajoitettu kapitalismi oikeusvaltiossa -- on ollut niin voitokas, koska se yhdistää itsekkyyden ja altruismin, individualismin ja sosiaalisuuden.

    Markkinoiden osalta itsekkyys tarkoittaa: firmat saavat kilpailla keskenään, kunhan noudattavat eduskunnan säätämiä lakeja eli rajoituksia.

    "Altruismi" taas tarkoittaa: Kilpailussa menestyvät parhaiten luottokelpoiset. Nyt finanssikriisin yhteydessä on käynyt selväksi, miten täydellisen riippuvaisia markkinat ovat luottamuksesta (joka taas ei ole ihqu tunne vatsanpohjassa vaan toinen nimitys tarpeelle hallita riskejä arvioimalla ja lisäämällä luottokelpoisuutta erilaisissa tranaktioissa).

    Nyt kun tällainen, ihmisluonnon syvimpiin motiiveihin perustuva ja "kaikkia" hyödyttävä järjestelmä on kerrankin onnistuttu saamaan toimintaan, minun on vaikea kuvitella, missä tilanteessa siitä luovuttaisiin. Joo, jos tarpeeksi iso meteoriitti osuu, mutta siinäkin tapauksessa muisto kulta-ajasta ja sen instituutioista jäisi elämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voiko altruismilla ja kilpailulla olla mitään tekemistä toistensa kanssa, varsinkaan niin että altruismi palvelee kilpailua?

      Luottamusko olisi "tarve lisätä luottokelpoisuutta transaktioissa" eli kaupoissa? Luottamus ansaitaan taloudessa olemalla luottokelpoinen, mikä siis tarkoitti kilpailussa parhaiten menestyneitä. Oikeassa elämässä luottamus ansaitaan olemalla luotettava, mikä voi tarkoittaa menettelyä, jossa lupaus pidetään vaikka se sotisi kilpailussa menestymistä vastaan.

      En nimittäisi vallitsevaa aikaa kulta-ajaksi, vähäosaisten luottamus valtioiden kykyyn puolustaa heitä parempiosaisten ahneudelta on jo rapautunut. Demokratian pitäisi ottaa niskalenkki isottelemaan ryhtyneestä kapitalismista tai ainakin pakottaa se rooliinsa rengiksi, isäntänä se on käynyt tuhoisaksi.

      Poista
  12. Reaalitalous ja bittiraha ovat erkaantuneet. Joidenkin arvioiden mukaan tuota hypoteettista sälää on maapallollamme yli 30-kertaisesti reaalitalouteen verrattuna.
    Milloin pankeista tuli pyhiä lehmiä? Miksi valtioita pitää tukea pankkien kautta.
    Ikävintä tässä on että media on pullollaan itsestäänselvyyksiä laukovia "asiantuntijoita", Todelliset visiot ja poliittinen rohkeus loistavat poissaolollaan.

    VastaaPoista
  13. "...Välimeren maissa, joissa valtio on ehkä rikas mutta ihmiset köyhiä..."

    En ymmärtänyt. Välimerenmaissahan ihmisillä on keskimärin suuremmat käytettävissä olevat tulot kuin esim. Suomessa (Sauli Niinistö), mutta valtiot ovat köyhiä, koska veroja ei peritä (verokannat alempia, veropohja kapeampi). Eikä niitäkään veroja, joita periaatteessa peritään, makseta.

    Autot syttyvät etelässä palamaan, jos sinne koetetaan viedä tämä meidän verohelvettimme. Joten me rahoitamme tuon elämänmuodon entistäkin kovemmilla veroilla, koska olemme niin hyviä maksamaan.

    No, rikkidirektiivi ja teollisuuden alasajo hoitanevat sen, että ei täälläkään enää kovin pitkään veroja maksella. Pelkillä virkamiesten veroilla maa ei taida pyöriä.

    Sodat ovat hyvinkin mahdollisia myös Euroopassa. Ehkä ne ovat ihmispopulaation yksi itsesääntelyn muoto ja sinä mielessä terve ilmiö.

    VastaaPoista
  14. Kuinkahan leveästi suomalainen taksikuski tai pikkuyrittäjä elelisi ja ostelisi veneitä ja kesämökkejä vastaavan italialaisen ilmoittamilla 10000 euron vuosituloilla?

    VastaaPoista
  15. Hämmästyn, jos kukaan ei näe mmitään säälittävää tuossa "kaiken tarkoituksessa" . . . "kyynel on erotus kun pienemmästä vähentää suuremman, kauneuden ihmiselämästä, ikuisuuden ajasta." (J.Brodzky)

    VastaaPoista
  16. Jonkun Suomen EU-neuvotteluja seuranneen virkamiehen kerrotaan todenneen eräässä vuosituhannen vaihteen tienoilla pitämässään seminaariesitelmässä,sen enempää selittelemättä, että Kreikka on ainoa Välimeren pohjoispuolella sijaitseva afrikkalainen maa.
    Toteamuksen merkitys ei ilmeisesti silloin valjennut kuulijoille; nyttemmin ymmärrys on lisääntynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohta kai nostamme esiin ja arvoon Vanhanen Seniorin esittelemät tulokset, joissa mm. kreikkalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä oli Euroopan matalin? Huom. Vanhanen ei itse testejä tehnyt, vaan referoi aiemmin tehtyjä - ja esitti omana tuloksenaan, että älykkyys korreloi vahvasti kansakunnan menestystykseen.

      Siltähän tuo näyttää. Vai onko niin, että on luvallisempaa haukkua kreikkalaisia laiskureiksi ja huijareiksi kuin tyhmiksi?

      Poista
  17. Luin tuossa ilkeän aforismin: "Kun kättelet kreikkalaista, laske sen jälkeen sormesi."

    Mutta ylipäätään en ihmisen siellä haluaisi uskoa sisältävän sen enempää/vähempää ahneutta/pahuutta kuin täällä.

    VastaaPoista
  18. "Kommentoija piti pankin toiminta-ajatusta yksinkertaisena – myydään rahaa halvemmalla kuin ostetaan"

    Kommentti oli ammattiliseen perusteellisempaan tietoon perustuva blogillinen kiteytys, joka ilmenenee esim. Kuusterän säästöpankkien historiasta. Sen tarkoitus oli osoittaa, että ei "oikea" pankkitoiminta ts rahakauppa ole mitään ydinfysiikkaa, toki riskejä siihenkin sisältyy.

    Komentoija pitää pitää edelleen kiinni ydinajatuksetaan, että "helvetti pääsi irti" pankkitoiminnassa kun luovuttiin tuosta rahakauppatoiminnasta ja siirryttiin myymään erilaisia johdannaisia, jotka ovat realitaloudesta irrallaan olevia spekulaatiota.

    VastaaPoista