8. helmikuuta 2012

Vaatimaton ehdotus


MSI tai CT ratkaisisi toistaiseksi arkistojen ja kirjastojen ongelman.

USA:n kongressin kirjastossa on noin 1349 kilometriä hyllyjä. Arkistoidun aineiston löytäminen on yhä vaikeampi ongelma.

Luultavasti tekijänoikeuden vuoksi järeitä menetelmiä ei ole pohdittu kovinkaan laajasti eikä nimenomaan yleisön eli käyttäjien näkökulmasta. Itse tiedän, että sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa asiassa itse asiassa on päästy pitkälle. Kun vetelehdin toimettomana sängylläni ja katselen rakkaita kirjojani, mietin kojeita, koska satun pitämään kojeista.

Muutamalla kympillä irtoaa lämpömittari, joka toimii kuin pistooli. Pintalämpötilat saa heti yhdellä laukaisulla. Etäisyyksien mittaamiseen vaikkapa huoneissa on yksinkertaisia laitteita, joita käyttäen tilan pinta-alan (kerrosalan) tai tilavuuden saa selville yhdellä pyyhkäisyllä.

Miksi en voi skannata kirjaa yhdellä laukaisulla? Itse asiassa voisin. Kerroskuvaus, esimerkiksi tietokonetomografia ja magneettikuvaus, ovat joka päivä lääkäreiden käytössä. Tavallaan ultraääni kuuluu samaan ryhmään. Potilaan pää tai vartalo kuvataan esimerkiksi syöpäpesäkkeiden löytämiseksi. Kone ottaa riittävän määrän kuvia aina eri syvyydeltä, ja tietokoneohjelma  rakentaa niistä tarvittaessa kolmiulotteisen kuvan.

Käytössä on kymmeniä erilaisia teknisiä ratkaisuja röntgen-säteistä magneettiseen resonanssiin. Koneet ovat kalliita. Miljoonalla dollarilla saattaisi irrota perusversio.

Teollisuudessa samoja menetelmiä käytetään ahkerasti esimerkiksi aineiden tai rakenteiden tutkimiseen. Kupla, epäpuhtaus tai halkeama löytyvät kovankin aineen sisältä.

Teknisesti mikään ei estä kuvaamasta painettua kirjaa kerralla niin että tuloksena on erillinen kuva  jokaisesta sivusta. Se muuten saattaisi riittääkin useimmissa tapauksissa, mutta OCR eli tekstintunnistus on tietenkin tarvittaessa käytettävissä – sehän toimii kotivarusteissa.

Ajatus poikkeaa ainakin kolmiulotteisesti skannauksesta ja kolmiulotteisesta tulostamisesta (3 D printing), joista viimeksi mainitussa kone valmistaa kopion  esimerkiksikerrostamalla muovia. Wikipedian artikkelissa selostetaan halvan, jokamiehen käyttöön tarkoitetun RepRapin nykyistä kehitysvaihetta.

Yksi perusajatus on hauska. Tulostin voi ensi töikseen tulostaa kopion itsestään. Kun ostaa kolmiulotteisen tulostimen, voi valmistaa niin monta tulostinta kuin tarvitsee. Hanke tukeutuu GNU-lisenssiin eli idea on ilmaisuus.

Kuva on Wikipedian viittaamasta RepRap wikistä ja esittää 3 D –tulostinta.

Minulla ei ole aavistustakaan, mitä tekniikkaa Google käyttää ja miten toimivat suurimmat digitaaliset arkistot. Ehkä kerroskuvaus on jo käytössä.  Tämä ei ole jutun pointti.

Pointti on se, että luultavasti kirjojen, pöytäkirjojen, lehtien ja valokuvien skannaaminen 10 sentin tai metrin nivaska kerrallaan on täysin luöuttajan tavoitettavissa. Luultavasti tuo vaihtoehto merkitsisi ainakin aluekirjastoja ajatellen kansantaloudellista säästöä ja mahdollisesti myös säästöä ympäristöä ajatellen.

Esteenä on kirjapainotekniikan kannalta välttämätön tekijänoikeus ja se tosiasia, ettei tuollaisen tekniikan kehittäminen tuomalla se kuluttajan ulottuville ole minkään kaupallisen toimijan etujen mukaista.

Luulen että tyytyisin itse kirjahyllyjeni valokuviin, jos pystyisin ”ottamaan esiin” kirjan tulostamalla sen vähässä ajassa ja suhteellisen saman kokoisena ja näköisenä kuin alkuperäinen. Arvaukseni on, että en sitä päivää näe. 

25 kommenttia:

  1. Minä kopioisin purjeveneen ja kloonaisin neljä 25 vuoden ikäistä isorintaista ja vaaleatukkaista tyttöä mukaani Etelämeren matkalle.
    Kun kerran pystymme melkein nykytietämyksellä kloonaamaan ihmisen, miksi esineiden kloonaaminen olisi sen vaikeampaa.
    Luulisi lääketieteen soveltamisen piakkoin tarttuvan 3 D printingiin ja toimivan siinä edelläkävijänä. Näin olen ymmärtänyt.

    Kirjojen kopiointi tuntuisi samalta jos kotona olevat taideteokset ja muistoesineet kopioitaisiin ja alkuperäiset heitettäisiin pois.

    VastaaPoista
  2. Mielestäni kerroskuvauksen käyttöä papyrusten tutkimuksessa esiteltiin Hesarissakin joku aika sitten tiedesivulla - tai sitten muistan tapani mukaan väärin.

    VastaaPoista
  3. OCR ei ole tarpeeksi kypsää, ihmistyön komponentti on aina läsnä, on vielä hyvän tovin läsnä, ja se hankaloittaa Automaattista Tietojen Käsittelyä. Ihmiskomponentin tuo mukaan hauskimmin suomalainen Microtask ja katsotaanpa tarttuuko hauskuus merkittäviin sijoittajiinkin. Nykyiset menestystarinta liittyvät talkoisiin ja yleishyödyllisyyteen.

    Kuvaksi saattaminen on jo hallussa tänään tasopinnoilta, paperit käsitellään ja käännellään mekaanisesti (eikä originaalin kunnosta niin suurta lukua). Hukkaeriä tosin tulee ja se syö kokonaishyötyä. Merkittävästi.

    Ihmiselle 3D-skannaus oli aivan riittävää. Skannauksen jälkeiset haasteet ovat samat kuin 2D-maailmassa. Tutkittavaa riittää, eikun töihin, saattaa jopa vaurastua

    Voi voi kun editointi on nykyään niin vaikeaa.

    VastaaPoista
  4. Siltä varalta että Salossa rytisee ja että luottamusmiehiä myöten nyökkäillään koulukoulitusti globaalin väistämättömyyksille, niin toistelempas minäkin lukemaani. Omani on jostakin voxeu.org ja sitten
    10.4.2011 ja kirjoittaja Yuquing Xing.

    Taulukko 1. Apple iPhone 3G keskeiset komponentit ja kustannuserät

    Toshiba (Japani) Flash Memory 24 dollaria,Display Module 19,25 dol. Touch Screen 16,00 d.

    Samsung (Korea) Aplication Processor 14,46 d. SDRAM-Mobile DDR 8,50 d.

    Infineon (Saksa) Baseband 13,00 d. Camera Module 9,55 d. Rf Transceiver 2,80 d. GPS Receiver 2,25 d. Power IC RF Function 1,25 d.

    Broadcom (USA) Bluettoth/FM/WLAN 5,95 d.

    Numonyx (USA) Memory MCP 3,65 d.

    Murata (Japan) FEM 1,35 d.

    Dialog Semiconductor (Germany) Power Application Processor Function 1,30 d.

    Cirrus Logic (USA) Audio Codec 1,15 d.

    Loput materiaalilaskusta 48,00 d.
    Materiaalit kaikkinensa 172,46 d.

    Kokoonpano (Kiina, Foxconn (taivanilainen)) 6,50 d.

    Yhteensä 178,96 dollaria


    iPhonea myytiin 2009 noin 500 dollarilla.Marginaaliksi dollareissa tulisi 500-178.96 = 321.4 ja prosenteissa 64.
    Jos komponentit olisi Kiinan sijasta rorottu Yhdysvaltoihin,niin herra Xing aprikoi kokoonpanon noin kymmenen kertaa kalliimmaksi, 68 d. ja tuotantokustannuksien kohoavan 240 dollariksi (total manufacturing cost). Voittomarginaali olisi jäänyt noin 50 prosentiksi -eikä 64 prosentiksi jos siis valmistus olisi kallistunut 178,96 dollarista täksi 240 dollariksi.

    Ymmärsin Xingiltä että 2009 nämä kaikki osat ovat alkuperämailtaan tilastoissa mainitut. Hyvinkin niiden valmistusta on jo siirretty ja varsinkin siirtymässä Kiinaan.

    Design markkinahurma ohjelmointi ja muu rautaa kovempi markkinapakotus pauhautuu ostovalinnoiksi ja vertaisarvokkuuden ylläpitomaksuiksi sitten ihan omia käsittämättömiä polkujaan. Mutta näkeehän tuolla ratikassa välillä jonkun istuvan nenä kirjassakin -ihan kuin Lontoon ja New Yorkin metroissa. Miten lienevät tunnit vierineen Salon busseissa/virka-autoissa Ollila ja Niinistö ? Ja Siilasmaa. Hänestä tiedänkin kun Martti M. Kaila piti Otaniemessä avointa henkisyysareenaa ja Siilasmaa tuli näytille.Kuului olleen keskeistä pitää korvatulpat päässä kun koodataan. Muuta en muista. Ja nimenkin vain koska oli niin lähellä Siilasvuota ja Koskimaata. Jos toden sanon,niin uskon Siilasmaan kuuluvan sarjaan -eikä asiaa kuulu minulta kysyä. Tämä netti on törkeän tungettelun alusta kaltaisilleni. Siksipä vielä että kun Nokiasta joskus
    näin komponettilistaa, niin siinä ei ollut juuri muuta Suomesta kuin se GWS peltirasia -anteeksi Perloksen muovikuoret.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  5. Mitä jos suunnittelisitte leipää leivättömille kloonaavan koneen ja nämä muut hupatukset jättäisite vähemmälle.

    VastaaPoista
  6. Luopuisinko kaikista kirjoistani, myös niistä, jotka ovat eniten työn ja rakkauden kuluttamia? Ehkä silloin kun olen ottamassa viimeistä askelta kohti askeesia. Se on kuitenkin monen askeleen päässä, ja matkalla luen Modestyt ja Larssonit mieluiten holograafisista opuksista, jos mahdollista. Ehkäpä tämäkin jää näkemättä.

    VastaaPoista
  7. Perusteos listaus;

    Eipa taida kannataa viela alkaa kirjoja kopioida, kun ei veila loydy asian perusteoksistakaan listaa yhtikas mistaan.

    Halusin verrata Valkeasaaren 1944 ja Sinimaen 1944 taisteluista. Googlasin:
    "Valkeasaari 1944 perusteos". Vastauksena tuli varsin suppea lista erilaisten ihmisten kirjoitelmia. -- Luin illalla Eino Tirrosen kirjasta 'Jylisevat tykit' Valkeasaaren osuuden. Jarisyttavaa tekstia miehelta, jolla oli oma tykistoryhma Valkeasaaressa ja joka juoksi siella kilvan ja sikin sokin vihollisen kanssa. Eipa saasta syita eika syyllisiakaan! -- Mistaa ei saa listausta Valkeasaaren perusteoksista, joihin esimerkiksi Tirrosen kirja kuuluu.

    Kemppisellahan on usein selvaakin selvempi nakemys jonkin alan tai tapahtuman perusteoksista. Onko ne listat ainoastaa bloginpitjan paassa vai onko niita digitalisoituna jossain?

    VastaaPoista
  8. "Kun vetelehdin toimettomana sängylläni ja katselen rakkaita kirjojani..."

    Vau!!!

    (Mutta että tykkää koneista, kyl maaar sen ymmärän, että tykkäi nättei flikoi ja kirjoja, mutta että rätei ja lampui sekä koneita...)

    VastaaPoista
  9. Ad Anonyymi: - kysymyksesi on vaikea. Olen itse etsinyt tuota Sinimägi - Valkeasaari -kontekstia ja ihmetellyt, miksei yleisissä historioissa mainita, että suurtaistelu riehui Virossa, kun Suomessa tehtiin rauha.

    Sotahistoriasta neuvon nykyisin kaikkia tutkimaan huolella Raunion - Kilinin perusteokset runsaine karttoineen. Ihantalasta ei ole tiedossani luotettavaa yleisesitystä. Se ei ole ihmekään, koska kenelläkään ei taida vieläkään olla kokonaiskuvaa taisteluista. Itse olen ratkaissut ongelmat yrittämällä lukea kaiken.

    Rykemnttien historiikkien taso vaihtelee, mutta seassa on oikein hyviä. Sotakirjoista on syytä oppia tunnistamaan täysin kuvitteelliset. Niitä ilmestyy nykyisin paljon. JR 12:n näkökulmasta kirjoitettu Ihantalan murskattu teräs on hurja ja arvioni mukaan luotettava.

    Taistleuista tipahtelee silloin tällöin yllättäviä detaljeja esim. elämäkertateoksista. - Max Jacobson ja Jaakko Pöyry majailivatr Ihantalassa samassa korsussa tulenjohtoluutnatteina!

    Sekä iso puolivirallinen historia että Halstin Kesäsota ovat vanhentuneita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihantalasta:

      Eikos Pohjamon kirja Ihantalasta ole hyvin tarkka ja selittaa panssarikarjen torjunnan hyvin? Mitaan aivan vastaavaa en ole 'historiakirjoissa' nahnyt. -- Balladi Ihantalasta yhdessa Pekosen 'Lassi Heikkilan' elamakerran kanssa, vahvistaa todellista kuvaa.

      Poista
    2. Valkeasaari-Sinimae vertailu;

      Ymmartaakseni puna-armeija teki samalla hurjalla voimalla hyokkayksen
      Valkeasaaresta lapi kesakuulla 1944 mutta Narva & Sinimae piti heinakuulla 1944. Miksi nain, on se ajatusta juoksuttava kysymys.

      Olihan Narvassa ja Sinimaessa Flak 88 tykkeja ja Tiger yms tankkiloita, mutta ei niiden erinomaisuus selita kuin pienelta osalta tata juttua. Taitaapi vastaus olla Tirrosen kirjan "Jylisevat Tykit'
      Valkeasaarta kasittelevalla vajaalla 50 sivulla.

      Mutta luulis tallaisesta asiasta olevan enemman perusteksteja?
      Sinimaestakaan en ole loytanyt yhtaan kunnon perusteosta.

      Poista
    3. Kun Suomessa tehtiin rauha, niin Kannaksella olleet neuvostoliittolaiset yhtymät olivat vasta ryhmittymässä uuteen yritykseen Viron rintamalla. Uusi yritys oli sitten juoksemista perääntyvien saksalaisten perässä.
      Käytännössä saksalaiset onnistuivat siirtämään yhtymät taistelukykyisinä Kuurinmaalle. Jos henkilömuistelmia haluaa lukea, niin Lindaan nimi Talve, Ilmar.

      Tuohon Sinimäkeen pitää myös liittää Emajogi, eli Tarton rintama.

      Sinimäed 1944 : II Maailmasõja lahingud Kirde-Eestis / Mart Laar.
      Julkaistu [Tallinn] : Varrak, 200

      Emajõgi 1944 : II maailmasj̃a lahingud Lõuna-Eestis / Mart Laar.
      Julkaistu Tallinn : Varrak, 2005.

      Kun kuvaa katsoo Leningradista päin, niin sopiva tavoite on joko Suomenlahden etelä- tai pohjoisrintaman klikkaaminen pois pelistä. Kun toinen murtuu, niin toinen seuraa perässä.

      Poista
    4. Siis Nartvan ja Sinimaen rintama piti, kun taas Tarton suunnalta uusittu hyokkays paatyi Tallinnan valtaukseen. Taman vuoksi pitaisi Narva/Sinimen taistelua verrata Valkeasaareen. Sinimaessa ei se
      sama rohto tepsinyt, mika heitti Suomalaiset Valkeasaaresta.
      Olisi se Valkeasaarikin voinut pitaa tai ainakin Vammelsuu-Taipale linja, --siina kun Sinimaetkin--, mutta kun...

      Poista
    5. Siis kaikki rintamat pitivät siihen pisteeseen saakka, kunnes Hitler hyväksyi Ferdinand Schörnerin ehdotuksen rintamalinjan oikaisusta. Oikaisua oltiin esitetty Hitlerille jo aikaisemmin, mutta Hitler ei hyväksynyt ehdotusta. 15. syyskuuta, päätös syntyi viidessätoista minuutissa.

      Syy on, joka tuosta wikistä puuttuu on tietenkin:
      Varsinaiset sotatoimet olivat päättyneet Suomen rintamalla jo 4. - 5. syyskuuta 1944.

      Puna-armeijan kesähyökkäys murskasi kuitenkin etelämpänä Saksan keskisen armeijaryhmän. 1. Baltian rintama saavutti heinäkuun lopussa Tugumin Riianlahden pohjukassa katkaisten yhteyden pohjoisen ja keskisen armeijaryhmän välillä. Saksalaiset onnistuivat murtamaan saarrostuksen elokuun 19. päivä alkaneella hyökkäyksellään. Samalla kuitenkin toisen Baltian rintaman elokuun 21. päivä alkanut hyökkäys pääsi etenemään nopeasti aina Tarttoon asti.

      Kun Puna-armeija uudisti hyökkäyksensä Riikaa kohti syyskuun puolessavälissä, saksalaisten aika Virossa oli ohi. Hitler määräsi 15. syyskuuta Pohjoisen armeijaryhmän perääntymään Virosta ja Latvian pohjoisosista Kuurinmaalle. Puna-armeija miehitti Tallinnan uudelleen 22. syyskuuta 1944. Wikipedia

      Ei Tartosta hyökätty Tallinnaan, vaan venäläiset juoksivat saksalaisten perässä, huonolla menestyksellä.

      Poista
    6. Kavin viime vuonna Narvassa ja Sinimaella. Esitteissa mainitsivat, etta Sinimaen asemia ei korkaan pystytty murtamaan. Edelleen kertoivat, etta vihollinen joutui avaamaan uuden hyokkayksen Tarton kautta, joka paasi lapi. Sinimaen asemat tyhjennettiin kaskysta kun Tarton suunnan tilanteen vuoksi oli pussiin jaamisen vaara.
      -- Siis asemat jatettiin vasta kaskysta aivan kuten Siiranmaessa...

      Poista
    7. Katso 'operaatio Tallinna ';"Tallinn offensive 1944'
      Operaatio Tallinna lahti nimenomaan Tarton rintamalta, kun neuvostojoukot eivat paasseet lapi Narva-Sinimaesta.

      Poista
  10. Mieleenkiintoisen koneen Jukka on suunnitellut, skannata koko kirja ilman että tarvitsee availla sivuja. Teoriassa varmasti helppo tehdä tälläinen laite, mutta käytännössä voi olla liian suuri haaste erottaa vastakkain olevien sivujen välinen tasoero. Itse paperin paksuus on n. 0.126-0.144 mm joka on varmaankin riittävä suuri erottuakseen kerroskuvauksessa. Painopinnan paksuus on niin olematon vaikkakin osa painoväristä imeytyy paperin sisään. Skannaustaso resoluution täynee olla luokkaa 0.01 mm ja käsittelyohjelman täytyy osata poistaa tuplasivuista huonompi sekä tyhjät sivut.

    Kuinka tasaiseksi sivut saadaan vaikka kirja puristettaisiinkin "kasaan". Sivujen välissä olevat paperi hituset voivat tehdä skannausjälkeen "reikiä".

    Skannaamalla saadaa suht kelpoja pdf tiedostoja sivuista, toinen juttu onkin jos haluaa kirjan .doc muodossa. Nykyiset ocr muutimet kun tekevät luvattoman huonoa jälkeä.

    Jukkahan voisi lähteä esittelemään keksintöään Tekesille, tukesille, vtt:lle ym ja anoa isot kehitysrahat keksinnön edelleen kehittämiseksi. Sen jälkeen pitkään tittelilistaan saisi yhden uuden tittelin, keksijä.

    VastaaPoista
  11. Entäs Matti Koskimaa, Veitsen terällä, 1993?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matti Koskimaan kirjat ovat kaiketi joukkojen ryhmitysten ja paatapahtumien osalta hieno saavutus. Kun viela rouva Koskimaa teki hyvat kartat, on Koskimaan kirjoja kai sanottava hyvaksi yleisesitykseksi. --
      Tuskin kuitenkaan ovat minkaan asian perusteoksia, kun paahuomio kohdistuus taistelujen yleiseen kulkuun sen ajan tiedon pohjalta.
      Juri Kilinhan on tuonut koko joukon uutta tietoa vihollisen aikeista ja sen puolen tapahtumista.

      Poista
  12. Sinimägin vähäiseen tietoisuuteen voi vaikuttaa aika. Taistelu on niin jatkosodan lopussa, että se ei ehtinyt sotaa käyvään maan tietoisuuteen. Kun sitten jatkosota päättyi ei ollut "yleisistä syistä" tahdikasta puhua Virosta mitään, ei sitten myöhemminkään kun oman jatkosadan lopusta alettiin kirjoittaa.

    VastaaPoista
  13. Yllättävän pieni tuo valmistuskustannusero USAn ja Kiinan välillä. Ja ero on todellisuudessa vielä pienempi, koska tuo Kiinan hinta ei taida pitää sisällään sitä laadunvalvontakoneiston kustannusta, joka Kiinassa on välttämätön.

    Kiinassa valmistaminen on muuten vaikeaa. Luotettaviltakin osatoimittajilta saa välillä väärennettyjä komponentteja. Ne vasta kalliiksi tulevatkin kun tulee sutta ja sekundaa ja jos ne vielä ehtivät loppukäyttäjille asti...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka jossakin komponentissa lukee saksalaisen yrityksen nimi, niin valmistustehdas on todennäköisesti Kiinan suunnassa. Ei noita komponentteja ole kannattavaa siirrellä lentokoneella Aasiasta Saloon, Salosta sitten joko Saksaan tai takaisin Aasiaan. Steve Jobs kertoo muistelmissaan, että Apple tarvitsee tuotannon pyörittämiseen pelkästään 30.000 perusinsinööriä. Näitä insinöörejä ei löydy Yhdysvalloista, Yhdysvalloista löytyy kyllä joukkotuhontaa suorittavia pankkiireita sekä muita finanssiveivareita ihan ylituotannoksi.

      Kun Obama kuuli tuon Jobsin insinööritarinan, niin suuri musta päällikkö teki siitä vaalisloganin.
      "Apple CEO Steve Jobs made in a meeting with President Obama. She said Jobs "said to President Barack Obama that he had to move a great deal of his operation over to China because he couldn't find 30,000 engineers to be able to do the work that needed to be done. That's what we want to do."

      Obama: 'We don't have enough engineers'

      Poista
    2. Oheinen artikkeli valottaa hyvin Kiinan vahvuuksia.
      http://www.nytimes.com/2012/01/22/business/apple-america-and-a-squeezed-middle-class.html?_r=1&nl=todaysheadlines&emc=tha25&pagewanted=all

      Poista
  14. Vaatimaton on ehdotus, mutta vaatimatonhan on mieskin!

    VastaaPoista
  15. "Jos eilisessä keskustelussa olisi ollut mukana todella pätevä puhuja, hän olisi vastannut näppärään kysymykseen, miksi vain miehillä on asevelvollisuus, oikaisemalla, että tasa-arvo ei ole sama asia kuin samanarvoisuus, ja jatkamalla sitten, kuten Lipponen teki, että naisilla on äitiys. Vastaus oli hyvä. Emo kulkee edellä, sitten pentu ja vasta kolmantena uros, koska tuolta paikalta on parempi hoitaa asevelvollisuutta eli suojata kaikkia hyökkäyksiltä."

    Luin jälkikäteen kirjoituksia noin kuukauden ajalta. Täytyy näin jälkikäteen onnitella tästä rationaalisen ajattelun aikaa kestävästä (vrt. kys. vaalitentin yleisön ikä ja kyky omaan ajatteluun - ja päättele missä mennään tulevaisuudessa) ilmentymästä. Toivottavasti kirjoittaja tekee nopean paluun tuomioistuimiin tulkitsemaan esimerkiksi perustuslain tasa-arvopykäliä. Odotan innolla myös tulevia kirjoituksia naisten äitiyspakosta, jonka puute on selvästikin kirjoittajan mielestä huutava vääryys.

    (Fiksun (ja suorastaan tavallaan kansallisesti johtavankin) kirjoittajan teksteissä kyvyttömyys itsenäiseen, rationaaliseen ajatteluun (kun oikea syy ajatteluun on pelkästään se, että "näin on ennenkin tehty"...ja keksitään jotain kivikautista roskaa taustalle) särähtää huomattavasti pahemmin "silmään" kuin jossain Suomi24-foorumilla...)

    Kiitos siis vielä laadukkaasta blogista (tämä lause ei ole ironiaa).

    VastaaPoista