9. helmikuuta 2012

Taas kerran


Taas kerran: kuntalaitos eli kuntien maantieteelliset rajat ovat ajatuksena peräisin kärryjen ja ratsuhevosten ajalta.

Nyt alkanut kauhistunut keskustelu kuntauudistuksesta on jatkunut tässä blogissa vuosia, kolme vuotta tai viisi. Minulle tämä asia tuli selväksi, kun luin ison tutkimuksen Pohjois-Saksan suunnattomista kuivatus- ja kanavatöistä 200 ja 250 vuotta sitten. Se alue, joka nyt tulee ensimmäisenä mieleen Saksasta puhuttaessa, oli ollut kymmenen tuhatta vuotta rämettä, jossa viihtyivät vain hyttyset ja sotilaskarkurit.

Kuntauudistus on sama asia kuin EU. Kuntauudistuksen vastustajat ovat samoja tahoja, jotka vastustavat Euroopan Unionia. Armeijan varuskuntien lakkauttamiset ovat samaa asiaa. Nokian tehtaiden lopettaminen on samaa asiaa.

Ennen sotia suuria varuskuntia oli jopa Kiviniemessä, Vuoksen varrella, ja muutenkin itärajan pinnassa, tietysti vihollisen maahankarkauksen varalta. Ennen maailmansotia kasarmit olivat kaupunkien keskustassa, myös Helsingissä. Sotaväen yksi tehtävä oli lannistaa rettelöivät siviilit. Eräässä vaiheessa tulivat korpivaruskunnat, kuten Vekarajärvi. Huolto kulki kumipyörillä.

Suomessa kuvernöörit ja voudit valvoivat valtion etuja maaseudulla, ja henkisistä tarpeista vastasi kirkko eli seurakunnat. Logistiikan eli kuljetuksen ongelmia kuvastaa sekin, että Suomessa vähän joka järvessä on Ruumissaari tai Hautasaari. Vainajat sijoitettiin kevyeen hiekkamaahan ennen loppusijoituspaikkaa, joka oli kirkon lattian alla tai vieressä, joka tapauksessa kirkkotarhan aidan sisäpuolella.

Ihmisen näkökulmasta vanha, riittävä toimintayksikkö oli täällä pohjoisessa talo tai taloryhmä. Vasta muuttuneet liikenneolot eli kanavat ja rautatiet alkoivat muuttaa asetelmaa. Antiikin Kreikassa, jossa oli nykyisestä hiukan poikkeava tapa järjestellä luottolamaa, vuorten välisissä rypyissä ei ollut kuntia vaan valtioita. ”Polis” oli kaupunkivaltio, jolla oli myös oma ulkopolitiikka ja joissakin tapauksissa (Ateena) oma laivasto.

EU:n alkuperäinen tarkoitus oli lopettaa Saksan ja Ranskan välinen sota, jota oli jatkunut yli tuhat vuotta. Historiassa ei sanota aivan suoraan, että toinen tarkoitus oli pitää aisoissa Neuvostoliitto, tuo Englannin ja Yhdysvaltojen sotatoveri.

Molemmat tarkoitusperät saavutettiin. Yhteismarkkinaa ei saatu toimimaan, koska ihmisiä ei pelota rahan loppuminen, niin kauan kuin se loppuu naapurilta. Se tieto ei ole mennyt vielä perille, että naapurin köyhtyminen on paha asia. Kenelle myyt, kun ei ole asiakkaita? Palveluja voi viedä vain rajoitetusti.

Tämä on kuntaongelmamme, jota poliitikot nimittävät eriarvoistumiseksi tai palvelutason liialliseksi vaihteluksi. Poliitikot ovat täsmälleen oikeassa.

Minulla ei ole tiedollisia edellytyksiä arvioida, onko eilen esitelty suurkuntamalli toteuttamiskelpoinen.

Muistutan vain jälleen kerran siitä, että ICT eli tieto- ja tietoliikenne alkoi menestyä ryhdyttyään jäljittelemään biologisia rakenteita ja malleja. Se ei ole huvittava yhteensattuma, että matkapuhelinverkon perusyksikkö on solu. Kännykä on englanniksi solupuhelin, cellphone.

Edellinen, aidosti byrokraattinen malli toimi samalla idealla kuin käsivälitteinen puhelinkeskus: valtavasti tapsia, pistotulppia ja reikiä. Tai entisajan puhelinpylväs, joka kannatteli sataa lankaa.

Kuka muuten tarvitsee ja katselee television poliittisia viihdeohjelmia? Mari Kiviniemi kuohui yli kuin vanha kalja heti kun tohtori P. Väyrynen oli tullut julkisuuteen taitavasti ennakoidulla ehdotuksellaan, joka oli räätälöity – ehkä Salon tehtailla – kunnallisvaalien tarpeisiin. Keskustapuolueella on vieläkin paljon menetettävää, ja Kiviniemi meni jo julistamaan, että vihollinen on kokoomus, joka aikoo ryöstää köyhät kunnat. Hän ei kertonut, mitä ryöstämisen arvoista niissä on. Ei mitään, mutta ehkä ajattelemisen aihetta vihreille, joita varmaan askarruttaa kysymys jatkuvuudesta. 

29 kommenttia:

  1. On ollut virkistävää lukea kirjoituksiasi näinä hulluina vaaliviikkoina.

    (Olisi mukavaa kuulla, mikä on Sinun mielestäsi turvallisin tapa tallentaa bloginsa, valokuvansa ja kirjoituksensa netissä. Olisiko se jokin amerikkalainen firma, joka ottaa kaiken talteen automaattisesti jotain vuosimaksua vastaan?)

    VastaaPoista
  2. Juuri näin, mitä otettavaa köyhissä kunnissa on? Ei yhtikäs mitään, riippakiviä ne ovat. Mitä joku tekee Merijärvellä, joka kuluttaa jokaista asuakstaan kohden saman verran tasausrahaston rakaa kuin kauniaislainen sinne maksaa!Ja sinä sillä on melkein kaikki tulonsa.

    Tosin kunnassa on yksi persu valtuutettuna ja muut kaikki kepulaisia, puhutaanpa siellä vieläkin demokratiasta. Päätökset tekee pieni kepumafian klikki ja kansa ääni sanooa johtatellusti että neljenän vuoden välein siunaamme tuon kainen. Amen.

    VastaaPoista
  3. Täällä vanhojen kirkkopitäjien peräkulmassa sijaitsevan kotijärven ainoa saari on Kalmasaari. Jäljet vanhoista tilapäishaudoista ovat vielä selvät. Pian alkaa tuntua siltä, että saarelle tulee käyttöä, kun kaikki palvelut karkaavat ja tienpito muuttuu satunnaiseksi.
    Kuntarajat ovat tärkeitä erityisesti kaikille niille sadoilletuhansille ihmisille, joille kunnat maksavat palkan. Muille tallaajille tärkeitä ovat palvelut, jotka eivät saisi karata liian kauas.
    Miten nuori perhe nykyään voi asua "syvällä maaseudulla", kun lasten koulumatkat ovat kymmeniä kilometrejä ja matka synnytyslaitokselle mitataan sadoissa kilometreissä. Naapurustossa näkee maaseudun tulevaisuuden; vanhat asuvat mökeissään niin pitkään kuin pystyvät, tyhjeneviin taloihin ei tule asumaan enää kukaan.

    VastaaPoista
  4. No nyt napsahti samaan kantaan! Noin se menee.

    VastaaPoista
  5. "Historiassa ei sanota aivan suoraan, että toinen tarkoitus oli pitää aisoissa Neuvostoliitto" (EU:n)

    Eikö tämä kuitenkin ollut 1949 perustetun NATO:n tehtävä? Silloisesta EEC:stä kun ei olisi ollut mahtinsa huipulla olleen NL:n pitelijäksi ilman USA:ta. Lisäksi eikö EEC:ssä vaikuttanut Ranskan pyrkimys muodostua USA:-johtoisen NATO:n vastavoimaksi. WEU-hankehan jäi tngäksi.

    VastaaPoista
  6. "kuntaongelmamme, jota poliitikot nimittävät eriarvoistumiseksi tai palvelutason liialliseksi vaihteluksi."

    Onko koko kuntakeskustelun ongelma siinä, että valtio alkoi hyvinvointivaltiota luodessaan käyttää kuntia välineenä määrätessään näille uusia tehtäviä ja valtionosuuksia niitä varten. Pohjimmaltaan kyse on siitä, että kasvukeskusten veronmaksajien pitää verovaroillaan tukea maaseudulla tapahtuvaa karjan (ts Kepun vaalikarjan) kasvatusta.

    Eikö ratkaisu olisi palauttaa kunta itsehallintoyksiköksi, joka tekee ihan sitä mitä kunnanelimet päättävät ja itse kunnallisverolla rahoittavat, esim tanhu- ja muu kotiseututoiminta sekä luottamusmiespaikat. Valtio taas perustaisi paikallishallinnon (esim. kihlakunnan), joka tekee ne tehtävät (esim. sairaanhoito, peruskoulun ylittävä koulutus, toimeentulotuki jne), jotka valtio aiheelliseksi katsoo kansalaisilleen antaa. Silloin toteutuisi palveluiden saatavuus ja tasa-arvo sekä aito kunallinen itsehallinto.

    VastaaPoista
  7. Ad Anonyymi (10:32 PM) - juuri tuo on tapahtumassa. Maakuntatason organisaatiot ohjaavat yhä enemmän kallista terveys- ja sosiaalitoimintaa. Kunnat tekevät muuta.

    Kaksi suurta ongelmaa, kaavoitus ja peeruskoulu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Kaksi suurta ongelmaa, kaavoitus ja peeruskoulu."

      Jos kuntajakoa ei muuteta, olisi ilman muuta luontevaa, että myös kaavoitus siirettäisiin maakuntatason organisaatiolle. Suurkunnat hoitaisivat kaavoitusongelmat (nimby-ilmiön ja kilpailun veronmaksajista).

      Peruskoulun kunnat voisivat hoitaa ovatpa suuria tai pieniä kun kerran kansakoulutkin hoituivat muinaisuudessa.

      Poista
  8. Ad Anonyymi (10:21 PM) - NATO oli ja ehkä on sotaliitto. EU:n tehtävillä Neuvostoliittoa vastaan tarkoitin "soluttautumista" - Italia, Ranska ja Kreikka sekä sellainen maa kuin Suomi olivat 40-luvun lopulla veitsen terällä.

    Nimet Togliatti ja Thorez on syytä muistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan kysymys kuuluukin, miksei Tsekkoslovakian tie kuitenkaan ollut meidän tiemme. Alussa kaikki meni samojen piirustusten mukaan, asian kannalta oleellisen sisäministerin paikankin sai SKP ja salainen poliisi solutettiin viimeiseen mieheen. Mikä mätti, mikä petti?

      Olisiko se sittenkin ollut se yksi asia, jota täälläkään ei nyymien mielestä saisi enää muistella ja puntaroida, eli kansan osoittama tahto ja kyky panna hanttiin ase kourassa? Tosin se sama asia tuntuu olevan ajankohtainen taas tänään, mikäli mediaa uskoo.

      Poista
  9. Mielenkiintoinen rinnastus nuo biologiset rakenteet. Evoluutioteorian mukaan kuntarakenne on luonnollisen prosessin seurausta, syntynyt ajan mukana. Nyt kuntien määrä esitetään tavoitteena, ikäänkuin suuruuden skaalaedut olisivat kirkossa kuulutetut. Näinhän ei ole. Ihminen hallitsee (?) maailmaa, mutta emme me suurimpia eläimiä ole (skaalaetujen mukaan näin olisi). Olemme juuri niin suuria, kuin meille on parasta.
    Takaisin kuntiin:jossain tapauksessa suuri kunta on hyvä, mutta ei aina. Jos kuntien lukumäärä on tavoite, mennään perse edellä puuhun.

    VastaaPoista
  10. Hyvä Jukka, jos Suomen kuntarakenne on hevoskärryjen ja maalaisvoutien ajalta, niin mitä sitten tarkoittaisi Helsingin jättikunta jossa asuu miljoona ihmistä ja noin satatuhatta (100 000) virkamiestä? Olisiko se jokin uuden demokratian kehto? Järjen voitto aineesta?

    Jos ei ole noin naiivi, niin katsellaanpa hetki Helsinki-nimisen vaalipiirin kansanedustajien jakautumista kaupunginosiin. Eipä taida löytyä yhtään kansanedustajaa kotinurkiltani Pohjois-Helsingistä. Jos tehdään Jätti-Helsinki kunnanvaltuustolle käy samoin. Kruunuhakalaiset ja Töölön jupit päättävät mitä reunoilla tapahtuu. Miksi näin käy, sinä mediamiehenä tiedät sen. Kyllä Kruununuhaassa, Käpylässä ja Töölössä oman edun tavoittelu muut voimat voittaa.

    Kuulemma muualla, esimerkiksi Pariisissa ja Amsterdamissa suurkaupunkit koostuvat kymmenistä pikkukaupungeista joissa on oikeasti demokraattiset pikkukaupunkivaltuustot. Mutta sellaistahan ei Jätti-Helsinkiin ole ajateltu.

    Demokratia on joskus huvittavaa toistaessaan itseään (ensin tragedia, sitten farssi niin kuin nuori Karl Marx sanoi). Kun ruotsinkielistä varuskuntaa ei voitu lopettaa Uudellamaalla, piti tappaa suomenkieliset Kotkassa ja Pohjois-Karjalassa. Lyötyä on helppo lyödä. Jotkut syntyvät hopealusikka suussa, toiset kuolevat haalareihinsa.

    terv Kyösti Salovaara

    VastaaPoista
  11. Naapurille ei voi lopuksi myydä mitään jos tämä elää jatkuvasti rahaa lainaamalla!

    VastaaPoista
  12. Onko EU:n vastustus kiivasta Espoossa ja Kirkkonummellakin? Kuntauudistus voi olla hyvä asia, mutta jotta jokin tolkku säilyisi: nyt keskuskaupungit ryöstävät vauraita kehyskuntia, jotka tietysti ovat iät ajat ryöstäneet keskuksia, Helsinkiä, Turkua, Tamperetta. Jopa monet pienet maalaiskunnat, etäämpänä keskuksista, pärjäävät varsin hyvin omillaan.

    VastaaPoista
  13. Naispuolisen puoluejohtajan viestintäkiehunta kertoo paniikista. Paljon paremmalta ei vaikuta samaa sukupuolta mutta eri puoluetta edustavan altavastaajaministerin viilipyttystrategia. Heidän ympärilleen syntyy korkeintaan tyhjiö.

    Luulisi niitä viestintäkonsultteja ja psykologeja löytyvän tästä maasta.

    VastaaPoista
  14. Maaseudun kunnissa ja kaupungeissa ovat tärkeitä ihmiset ja ihmisten historia.

    VastaaPoista
  15. Monessa pienessä ja ikärakenteeltaan ikäihmisten kunnassa terveydenhuolto ja sivistystoimi haukkaa kunnan menotaloudesta jopa yli 80%.

    Siinä jää melko vähän kunnanhallituksen ja valtuuston päätettäväksi budjettia kasattaessa.

    VastaaPoista
  16. " ... Minulle tämä asia tuli selväksi, kun luin ison tutkimuksen Pohjois-Saksan suunnattomista kuivatus- ja kanavatöistä 200 ja 250 vuotta sitten. ..." En tiennytkään että olet NOIN iäkäs?
    Ei vaineskaan.

    Nykykuntakartan voi käsittää anakronismina, ei juuri muuna.

    Ps. Mutta kun olet pohjanmaalaisia - tosin siirtolohkareena vain sinne siirtynyt - niin mitä mieltä olet pesäpallosta ja tangosta? (Niin minäkin pesäpallosta!) Mutta entäs tango..? Tämmöistäkin kuulee... http://www.youtube.com/watch?v=p1cmz-luZS0&feature=related
    Liekö pilkan tekoa?

    VastaaPoista
  17. Ensimmäinen tehtävä tässä kuntauudistuksessa olisi siirtää koko koulutoimi pois kunnilta. Valtion kokonaan järjestämänä koulujärjestelmä olisi tasapuolinen. Suomessa on liian suuret erot kuntien haluista panostaa peruskoulutukseen. Lukioissa ero ei ole niin suuri, koska kaikki tähtäävät samaan maaliin; valtakunnallisiin ylioppilaskokeisiin.

    VastaaPoista
  18. Vanhenevana opetustoimen harjoittajana kaipaan kovasti entisiä aikoja, jolloin valtionapuraha kunnille tuli "korvamerkittynä". Silloin vielä koulunpito sujui, määrärahat oli laskettu kaavalla x markkaa per oppilas. Kaikki toimi silloin. Nykymeininki on ihan toista. Koulut valtion haltuun, opettajat kunnilta valtion ristiksi ja harmiksi! Ja kun nyt innostuin, uskonnonopetus seurakunnille! -nelimjaa-

    VastaaPoista
  19. Elämä jatkuisi suurkunnissa, kuten ennenkin. Muistakaapa, kuinka suuri poru tuli läänien yhdistämisestä. Harva oli ollut lääninhallintonsa kanssa missään tekemisissä, mutta kirjoituksista päätellen siellä asioitiin kuin kyläkaupassa.
    Itse asiassa "läänillä" käynti tarkoitti Etelä_Pohjanmaalla ennen Seinäjoen lääninsairaalareissua. Läänillä käytiin, piirille vietiin. Sitten loputkin läänit katosivat kartalta, eikä kukaan ole kaivannut niin maar kovasti vaikkapa Etelä-Suomen lääniä.

    VastaaPoista
  20. Kuinka monta kuntaa on Zurichin ja Rapperswilin välissä? Kaikki käyvät ristiin töissä.

    VastaaPoista
  21. JK:n kuva on nähdäkseni Kirkkonummelle tulevan moottoritien liito-oraville tarkoitetun ylikulkusillan rakennustyömaalta. Kaipa sitä muutkin luontokappaleet voivat käyttää.

    Mielessäni olen pohdiskellut paljonkohan tuommoisen virityksen hinta mahtaa olla.

    VastaaPoista
  22. Ad Anonyymi: - kyllä tuo silta on osa Kehä III:n ja Hangontien uutta liittymää, siis "muun Suomen" raja.

    VastaaPoista
  23. JarMom, hanki edes tiedot jakamisen laillisuudesta blogiatin käyttöön, kanna vastuusi kokonaan. Avoin kysymys ja aprikointi eii kieli perimmäisestä vastuunkantanisen halusta. Ja sinulta on kohtuullista odottaa hieman enemmän kuin keskiverrolta, eller hur?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain väärää tietoa linkin olevan laillinen ja kirjan olevan vapaasti jaossa netissä. Aloin kuitenkin miettimään asiaa ennen puoltayötä.
      No linkki, eli kirja, ei olekaan laillisesti jaossa. Sai tästä varmennuksen Taneli Heikalta.
      Ehdottomasti oma vikani, etten asiaa tarpeeksi varmistanut.

      Poista
  24. Suomen tulevaisuus ja kasvukeskusten tulevaisuus kuitenkin tehdään noilla kepu-vihreillä alueilla, sehän vaan niin on. Suuret ikäluokat, jotka nostivat Suomen sodanjälkeen, ovat myös syntyneet maaseudulla. Kasvukeskukset eivät vaan oikein ole hyviä lapsiperheitä ajatellen, esimerkiksi tilavat asunnot liian kalliita. Suomi onkin ihanan agraarinen maa, ja siksi verraton ja suojelemisen arvoinen. Mutta kauna mantujaan hallitsevaa maalaisserkkua kohtaan vaikuttaa paljolti Helsinkiläispoliitikkojen aenteisiin, ei siis olla vielä oikein irtauduttu turpeesta ja tultu oikeiksi kaupunkilaisiksi.

    Hevoskärry-aikakaudelta ollaan tulossa rollaattoriaikakauteen, eli kuntakeskusten ja palvelujen pitää olla vielä entistäkin lähempänä. Koska siis autoilu on betoni-vihreiden ansiosta ja muutenkin tehty liian kalliiksi. Tehoja kuntiin saataisiin pilkkomalla suuret kunnat pienemmiksi joissa valta, vastuu ja kansalaisosallistuminen aidosti kohtaisivat...

    Kun kännykkä ja elektroniikkabisneskin siirtyy suomesta pois, täytyy Suomalaisten elää, niin .. millä? Typerä EU-ytimiin hinkupolitiikka on hävittänyt maastamme kannattavan perusteollisuuden, ja nyt vihreät hallituksessa lopettavat kaivokset ja torppaavat bio-energian. Kivihiili, ydinvoima saa naurettavan viher-hunnun tehottomasta tuulivoimanäpertelystä..

    Nyt harjoittettava politiikka on siis monessakin suhteessa todellisiin ongelmiin vastaamista lumelääkkeillä. Maaseudun pienet ja keskisuuret kunnat ovat muuten virkeitä ja mukavia asuinpaikkoja, mutta monissa on esimerkiksi vanhusväestöä suhteellisesti enemmän kuin nopeasti kasvaneissa keskuksissa. Yhtään vanhusta ei kuntauudistuksella muuten saada vähennettyä, eikä tarvitsekaan. PS Muuttakaa maalle niin helpottaa..

    VastaaPoista
  25. Oma näkemykseni muotoutui 1990-luvulla käymieni keskustelujen aikana jolloin kumppanini oli Suomen äärimmäisiltä syrjäseuduilta kotoisin olleen appivanhempani kanssa (Rukajärven veteraani). Yhteinen epävirallinen julkilausumamme oli että samalla tavalla kuin aikoinaan maamme laajat sisäosat asutettiin (eteenkin 1500-luvulta lähtien) samalla tavalla mutta käänteisessä järjestyksessä ne myös tyhjenevät. Ensin tyhjenivät appiukon kotiseudut, nuo korpiseudut. Sitten harvaanasutut kunnat, sitten näiden maakuntien heikoimmat keskukset. Jäljellä jää vain, jos nekään, nämä maakuntayliopistokeskukset.

    Mitä taas armeijan alasajoon tulee niin pitäisi ihmisten sen verran tutkia demografisia taulukoita niin Suomen kuin Venäjänkin osalta. Venäjän nainen synnyttää nykyisin jopa 30% vähemmän lapsia kuin hänen suomalainen vastineensa. Mutta yhteistä Tatjanalle ja Tiinalle on se että he synnyttävät jokatapauksessa omaa sukupolvea pienemmän tulevan polven. Sinänsä hupaisaa että kaikki viimeisimmät imperialistiset eurooppalaiset suurvallat Venäjä, Saksa ja Italia ikääntyvät kaikkein nopeimmin. Sen sijaan Ranska, mitä ilmeisemmin individualisminsa takia näyttää suhteessa hyvin pitävät väkilukunsa ennallaan, jopa ilman mainittavaa maahanmuuttoa.

    VastaaPoista
  26. Ei ihme, että vakavaraisten maataloustuottajien edunvalvontapuolue Suomen Keskusta vastustaa innokkaimmin kuntauudistusta. Se kun on mieltynyt kermankuorintakuntiin eli kehyskuntiin, jotka näivettyisivät alta aikayksikön, jos niiden ja keskuskaupunkien väliin nousisi este Berliinin muurin tapaan.

    Espoo ei halua liittyä Helsinkiin, vaikka ilman Helsinkiä Espoo olisi pelkkää erämaata. Vastustaisikohan Espoo raivokkaasti myös Kauniaisten liittymistä itseensä?

    VastaaPoista