18. tammikuuta 2012

Vielä lorisee

Helsingin kaupungin pitäisi kilpailuttaa taidegalleriahanke.

Olen hyvilläni ja huvittunut, etteivät likikään kaikki lukijat ole vieläkään oppineet halpahintaista kikkaa. Ensin kirjoitetaan ärjähdellen jotain päällekäyvää. Seuraavana päivänä esitetään aitoja perusteluja.

Jotkut rientävät erehtymättömän varmasti vastaamaan asian vierestä. Ehkä hiukan epäreilua, mutta saanhan tässä itsekin kynsilleni vähän väliä, ja mikä pahinta syystä.

Olen itsekin kulkenut museoita koko ikäni ja pidän niistä. En ole tietämätön kuvataiteesta. Joitakin vuosia sitten istuin kuvataideakatemian hallituksessa. Peggy Guggenheim oli mielestäni yksi kaikkien aikojen taiteen ostajista, ja kokoelmaan sisältyy monia omia suosikkejani, kuten Braque ja Magritte, vaikka kaikkein uusin taide herättää eniten uteliaisuuttani. Kaikkein lähimpänä sydäntäni taitaa kyllä olla Sienan trecento tai tiukan paikan tullen Firenzen (Fra Angelic, Cimabue).

Mahdollisuus saada Guggenheimin kokoelmaan kuuluvia teoksia tänne tuntuu hurjalta – melkein kuin MoMa (N.Y.)

Kenkä puristaa hankkeen rakenteesta. Se vähä, mitä yleisölle on toistaiseksi kerrottu, herättää paljon epäilyjä. Pahin epäily on se, että rahoituksen lisäksi riski näyttäisi siirtyvän kokonaisuudessaan suomalaiselle osapuolelle. Suomalaisten taas pelkään riehaantuneen unohtamaan, että taidelaitokset ovat lähes poikkeuksetta kannattamattomia rahanreikiä, paitsi ehkä Guggenheimille.

Olin kyllin hävytön kytkeäkseni eilen yhteen risteilijäonnettomuuden ja museohankkeen; Titanicin mukana menehtyi Peggy Guggenheimin (kuva) isä.

Kilpailuoikeuden perusidea ei ole olettamus kilpailun autuaallisuudesta sinänsä. Sitä ei pidetä liioin yllä toimivien markkinoiden tavoittamiseksi. Kansantaloustieteen perusteiden mukaan markkinat pyrkivät kohti siedettävää tasapainoa omia aikojaan. On myös väitetty, ettei julkisen vallan sekaantuminen markkinoiden toimintaan olisi aina edes onnellista.

Nähdäkseni ydin on kysymys riskistä.

Kun joku sai käytännön yksinoikeuden eli monopolin myydä valtiolle kirjoituskoneita (näin asiat olivat kerran), hintaa ja laatua koskevat riskit olivat ostajalla eli valtiolla, ja myyjällä ei mitään. Sen kuin valmisti tai toi maahan koneita ja muisti nostaa välillä hintaa.

Kuuluisin tarina kilpailuttamisesta on Yhdysvalloista. Suuryhtiö joka toimitti keskeisiä komponentteja puhelinkeskuksiin, onnistui pitämään koko teollisuutta vankinaan vuosikymmeniä. Amerikkalaisetkin oppivat. Vanhan Sherman Actin perusteella jopa tietotekniikan avainkeksinnöt, kuten transistori ja sitten integroitu mikropiiri on pakon edessä lisensoitu halvalla halukkaille. Tosin siinä on ollut Pentagon mukana painostamassa. Lukittu SIM on toinen tuttu esimerkki.

Ilmiön nimi on lock-in. Sopiiko tämä taidemuseoon? En ole alkuunkaan varma, mutta neuvoisin miettimään, ottaen huomioon järjestelyn erikoislaatuiset ehdot. Viittaisin myös lakiin julkisista hankinnoista (30.3.2007/348) – tässä tehdään eräänlaista pitkäaikaista vuokra- ja palelusopimusta, eikä taideteosten näytteillä pitäminen (tekijänoikeus) vaikuttane asiaan ratkaisevasti. Kommentoija huomautti, että myös Gugggenheim on säätiö, joka ei saa tavoitella voittoa. Asia ei ole noin yksikertainen. Säätiö voi harjoittaa elinkeinotoimintaa. Verotus on kysymys ja voitonjako toinen – voittoa ei voi jakaa. Meillä taitaa olla pari miestä juuri nyt käräjäoikeudessa säätiöoikeudellisista ongelmista.

Vielä ilmainen lainopillinen neuvo. Gallen-Kallela-Siren sanoi, ettei hän ole esteellinen, koska hän ei osallistu päätöksentekoon eräässä hallituksessa. Esteellinen on kumminkin myös se, joka voi saada erityistä hyötyä ratkaisusta. Virkamiehen esteellisyyden voi aiheuttaa myös maksullisena asiantuntijana toimiminen asia muussa vaiheessa. Tämä tiedoksi myös Helsingin kaupungin lakimiehille.

19 kommenttia:

  1. Täällä voi antaa palautetta Helsingin valtuustoryhmille: http://www.hel.fi/hki/helsinki/fi/P__t_ksenteko+ja+hallinto/P__t_ksenteko/Kaupunginvaltuusto/Palaute+valtuustoryhmille

    Vaan tuskinpa se yksittäistä valtuutettua tavoittaa?
    Varmaankin "sensuroivat" ne palautteet "johtoportaassa"?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palautteet menevät suoraan valtuustoryhmien ilmoittamiin osoitteisiin. Sen jälkeen on valtuustoryhmän oma asia mitä palautteelle tapahtuu.

      Poista
  2. Kyllä nyt italialaista laivanvarustajaa harmittaa kun ei ollut kapteenina Peggyn isäpapan veroista sankaria. Sen sijaan että olisi jättänyt uppoavan Titanicin, pani Guggenheim paremmat tamineet päälle ja odotteli sikari suussa kuolemaa.

    Uskokoon kuka haluaa, mutta Wikipediasta löytyy Kemppiselle sopiva sankaritarina.

    VastaaPoista
  3. Aikoja sitten Lyypekin ja Viipurin kauppiailla oli koskemattomat oikeutensa ja muurinsa suojina. Aikoja taakse päin Kölnin ja Turun papistoa suojasivat peruuttamattomat oikeudet.Eikä säätykorporaatioiden suojaamat ihmiset voineet ajatella mitään niin anarkistista antisosiaalista ja terroristista kuin satunnaisten osapuolten vapaata sopimusta yli muiden lähimmäisten päiden. Ja että kaiken huipuksi raadin sotilaspalvelijat ja pappien asekammarin miehet kävisivät nämä sopimukset täytäntöön panemassa ! Ei tullut kuukoonkaan.

    Jotain tällaista mutta laveammin ja tajuttavammin kirjoittaa J.M.Roberts selittäessään sivilisaatiomme kehitystä. Tällaiseen robertslaiseen opinsaunaan kun pääsisi ! Väritän nyt kai neljättä laitostani siksi hihkun. Huutemaan panee myös sopimusvapauden ja ikiomien tuomioistuinten eli välimiesoikeuksien jännät tekoset -varmaan Suomessakin- mutta isossa maailmassa,josta jotain voi tietää kiitos sikäläisten sivistystason ja lehtimiesten itsekunniallisuuden.

    Kreikan bondeista. Nehän olivat eurobondeja Saksan korolla ,ehkä 2,5 %. Kahta vapaata sopimuspakkoa pannaan täytäntöön. Velanleikkaus
    vaikkapa puolikkaalla vapaaehtoista tietä on käynnissä. Se jos tehtäisiin, kuten tehdään, siten että vanhojen xxxx lukumääräisten velkakirjojen á 2,5% tilalle annetetaan xx kpl uutta korolla 5% ,niin asian on valmis.
    Rikkaat saavat omansa. (Nykyisin paradoksi-absurdismi kukkii kuin levä saunarannassa, kun näitä rikkaita ovat ovat jo keskeisesti eläkesosialismin,ilmaus General Motorsin teräväpäästä, työläis-eläke-rahasto -firmat.)


    Pysyväksi jää valtionvelan koron tuplaantuminen kautta koko Euroopan
    sitä mukaa kun muutkin velkojaan uusivat. Verot jalostetaan korkotuotoiksi finassilaitoksille,joiden privaattiasiakkat kuten firmat ovat
    karanneet diilipöydistä ainakin vuosikymmeneksi. Ne alkavat harjoittaa rahabisneksen sijasta sitä entistä toimialan mukaista elinkeinotoimintaa kuten kenkien valmistusta tai paperimassan hiertämistä.

    Tämä Kreikan neuvottelija pääministeri Papademos hoitaa homman
    valmiiksi ennen vappua. Bondisopimus on huulilla tänään(kin) ja riippuen Helena Petäistön muista kiireista ehkä suomeksikin uutisoidaan. Papademos muuten väitti että sisäreformit alkavat olla valmiit. Porukka kypsyy palkkavakauteen hamaan tulevaisuuteen ja erityisesti hän korosti että asia koskee myös matalimpia palkkatöitä. Että ruvetaan katsomaan
    loma-asuntoa jostakin korfulta !

    Piti taas sählätä mukaan kun nämä Robertsit Braudelit ja Kemppiset
    virittävät ja uutisvirta sytyttää. Ja kun hyvässä lykyssä Kemppiselta saa
    laiskanläksynkin. Pänttään kiltisti,en kiitoksen kipeänä,vaan kun tiedän urakan virkistäväksi ja tuoreuttavaksi.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  4. Joku sanoi jossain että Helsingin Guggenheim-museo ei olisikaan ensisijaisesti kuvataidetta esittelevä museo, vaan keskittyisi muotoiluun ja arkkitehtuuriin yms. Eli suurten taidemaalareiden ja kuvanveistäjien huipputöiden sijaan saisimme ihmeteltäväksemme esim. Aalto-vaasin.
    Mitä tämän uuden huikean taidelaitoksen tulevaan johtajaan tulee, niin (hienon nimen itselleen keksinyt) Sirénin Janne sanoi televisiossa että ei hän ole sellaista asiaa ajatellut ollenkaan! Hyvä niin.

    VastaaPoista
  5. "Pahin epäily on se, että rahoituksen lisäksi riski näyttäisi siirtyvän kokonaisuudessaan suomalaiselle osapuolelle."

    Luulisi sinunkin ymmärtävän, mistä säätiöissä on kyse:

    ‎"Guggenheim on Yhdysvalloissa rekisteröity voittoatuottamattomaksi säätiöksi, jolta jo liittovaltion laki kieltää kaikenlaisen voiton tavoittelun ja liiketoiminnan. Kaikki säätiön saama tulo laitetaan takaisin taiteen tukemiseen muodossa tai toisessa."

    Riski/voitto ...

    VastaaPoista
  6. Tämän päivän Iltalehdessä on pöyristyttävää juttua Guggenheim'in konpuroinnista maailmalla:

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012011815087569_uu.shtml

    Täytyy ihmetellä, että minkälaisen kritiikittömän kollektiivisen harhan vallassa Helsingin kaupungin johto oikein hortoilee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esimerkit päinvastoin osoittavat, että asiat ovat hanskassa.

      Poista
  7. "Kenkä puristaa hankkeen rakenteesta. Se vähä, mitä yleisölle on toistaiseksi kerrottu, herättää paljon epäilyjä. Pahin epäily on se, että rahoituksen lisäksi riski näyttäisi siirtyvän kokonaisuudessaan suomalaiselle osapuolelle."

    Samaa mieltä. Kyseessä on aivan klassinen ja perusmuotoinen kusetus, joiden yrittämisestäkin on liike-elämän puolella luovuttu jo parikymmentä vuotta sitten, koska niille vain naurettaisiin. "Rahat miul, riskit siul." No, ehkä jossakin hämärillä kulmilla samaa vielä yritetään "hevoskaupoissa".

    - prestiisi itseään paremmassa seurassa, valmistelijoiden sitominen asiaan statuksen ja oman edun odotuksen kautta, kiireellisen päätöksenteko, jotta joku muu ei vie tätä "helmeä", täysin toispuoliset sopimusehdot (riskin jako, lisenssi- ja muut, palvelumaksut, sopimussakko, jos homma ei toteudu, jne.). Arvotontti huomenlahjana. Ja samalla täysin epärealistiset tuotto-odotukset. Käärmeöljyä hyväuskoisille.

    Jos samaa yritettäisiin normaalissa yritysympäristössä, se aiheuttaisi vain naurunremakan:

    http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2012/01/17/pelmu-ja-peloma/

    Mitäs, jos kerrankin luotettaisiin itseemme ja käytettäisiin tuo raha johonkin sellaiseen, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia suomalaiselle taiteelle ja taiteilijoille. Ei vain loputonta lisenssimaksuvirtaa amerikkalaiselle säätiölle helsinkiläisten ja suomalaisten verorahoista.

    - pitää tähdätä parempaan ja enempään, kuin näyttävä McDonald's-nakkikoju satamassa turistipyydyksenä

    VastaaPoista
  8. Hei,

    tämä blogauksesi aiheesta on paljon parempi kuin eilinen ja olen samaa mieltä ydinkysymyksestä. On kyse riskistä, sen arvioinnista ja suuruudesta. Yritin itse hahmotella sitä Guggenheim-blogauksessani:

    http://hannuoskala.fi/2012/01/16/jos-ei-veikkaa-ei-voi-voittaa/

    Ja tämän lisäksi toteaisin, että hankkeen puuhamiesten pitää vastata moneen kysymykseen ennen kuin kaikki epäilykseni hälvenevät, vaikka varovaisen positiivisesti hankkeeseen siis suhtaudunkin.

    VastaaPoista
  9. Niin. Eihän Guggenheim kait museo ole, vaan galleria. Berliinin Guggelissa viime vuonna noin 140.000 kävijää. Ha ha hah hah haa. Menivät ennusteet pieleen.
    Suomen Guggeliin odotetaan ennusteiden mukaan yli 500.000 vuosittaista kävijää. 12 euron pääsymaksullako muka. Katselemaan ulkolaista taidettako? Pakkohan se on, koska suomalaista taidetta ei ole olemassakaan, tai oikeastaan kukaan ulkomaalainen ei sellaisesta ole edes kuullut. Suomalainen kulttuuri. Voi pyhä pimppa. Sellaista ei ole olemassakaan. Mutta onhan meillä ruotsinkielisten kulttuuri, joka antaa vetoapua suomalaiselle olemattomalle kulttuurille. Voi pyhä pimppa sentään.

    Suomen Kulttuurirahastolla (ha ha hah hah haa) on reilu 900 miljoonaa rahaa takataskussaan. Eikö tuo pulju voisi ottaa vastatakseen Guggelista? Jos syynätään tarkkaan kuinka valtio ja kunnat käyttävät rahaa suomalaiseen kulttuuriin (hah hah hahahahaaa) niin jo pelkät väärinkäytökset tuolla saralla maksaisivat parikin Guggelia.
    Miksi kukaan ei tutki Suomessa tapahtuvia kulttuuriin (Hahahahhaaaa) liittyviä kusetuksia, petoksia, väärinkäytöksiä. Voi pyhä pimppa, jonka patsas tullee koristamaan Googgelin pääsisäänkäyntiä.

    Hyvä puoli Googgelissa on, että ainakin sillä alueella asuvat työmatkalaiset saavat tiensä auratuksi lumesta jo aikaisin aamulla.

    VastaaPoista
  10. Toistan eilisen blogin kommenttini:
    "Lisäksi herää kysymys, miksi ihmeessä Suomen pienillä TAIDErahoilla pitäisi tukea ulkoista taidetta. Antaisin tuon resurssin (100 milj €?) mieluummin apurahoina suomalaisille taiteilijoille. Jos sen sijaan on kyse MATKAILUinvestoinnista, rahoitettakoon se matkailunedistämisrahoista."

    Tähän päivää voisi lisätä, että eihän se ole tyhmä, joka pyytää vaan se, joka maksaa. Pyytämisessä eli "tuotteistamisessa" amerikkalaiset ovat aina olleet neroja (esim. ideaalista alkuaikojen Aku Ankan Roope-setä, joka osti mustilta miehiltä jalokivikaivoksen/öljylähteen lasihelmillä).

    VastaaPoista
  11. Minua kuvataiteilijan puolisona kiinnostaa tietenkin kaikkein eniten se, miten Suomen kuvataide tulevaisuudessa voi. Ei se voi nytkään hyvin. Se on hyvin Helsinki-keskeistä - niin kuin on Ruotsissa Tukholma-keskeistä - suurin osa kuvantekijöistä on köyhää väkeä. Se voi olla monella tavoin onnellisempaa kuin kaikelle selkänsä kääntänyt keskiluokka, mutta köyhyyttä, tätä suhteellista, joku kestää paremmin ja joku huonommin.

    En viihdy Helsingissä enää, se on liian hektinen ja liian meluisa paikka. Se on siis epämiellyttävä pääteasema. Moni muukin siellä joskus asunut ajattelee samalla tavalla. Katajanokan onnettoman kamala Aallon vohvelirasia nostaa jo päänsisäisenä näkynä väristyksiä selkäpiissä, ja jos ajattelen kesäyötä, menoa vaikka Suomenlinnan kesäteatteriin ja sitten siinä olisikin jokin wau-Guggenheim, niin puistatus olisi vielä isompi.

    Hesassa ei ole ajateltu esteettisiä prinsiippejä enää aikoihin. Kaupunki järjesti ison Töölönlahti-kilpailun, mutta ups, tulivatkin markkinat ja söivät suunnitelman pala palalta. Ympäristöstä on pystytty mielestäni pitämään paljon paremmin huolta esimerkiksi Tukholmassa. Menkää vertaamaan!

    VastaaPoista
  12. Voitaisiinko Janne Gallen-Kallela-Sireniä todella epäillä lahjoman vastaanottamisesta, kun hän on saanut hallituspaikan Carl Gustaf Ehrnroothin firmasta (pilssivesifirmasta), jolla ei ole minkäänlaista tekemistä taidehistorian tai niiden muiden alojen kanssa, joilla Janne G-K-S työkseen puuhailee? Tämä Ehrnrooth istuu Guggenheimin säätiön hallituksessa. Ajatuksen mahdollisesta lahjomasta otti esiin prof. Matti Tolvanen. Se ei vapauta Janne G-K:ta mahdollisista epäilyistä, ettei hän ole osallistunut E:n hallituksessa päätöksentekoon. Tätähän väitti myös Ilkka Kanerva omassa jutussaan, mutta syyte tuli silti.

    VastaaPoista
  13. Ad Anonyymi: - puhe ei ollut lahjomastsa, vaan esteellisyydestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä ihmisiä pitää varoa ja kaikki näiden ihmisten palkkaamat henkilöt ovat esteellisiä tai jäävejä tai vain muuten epäilyttäviä ...

      Suomen Kansallisoopperan säätiön hallituksen kokoonpano toimikaudella 2010-2013 vastaa säätiölain mukaisesti varojen käytöstä, johtajien nimityksistä, strategiasta ja ohjelmistopolitiikasta:

      Opetusministeriön nimeämät jäsenet
      Kauppatieteiden tohtori Sirkka Hämäläinen-Lindfors, puheenjohtaja
      Teatteriohjaaja Raija-Sinikka Rantala, varapuheenjohtaja
      Ylijohtaja Lasse Arvela
      Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja Leif Jakobsson
      Oopperalaulaja Esa Ruuttunen

      Espoon kaupungin nimeämä jäsen
      Kansanedustaja Hanna-Leena Hemming

      Helsingin kaupungin nimeämät jäsenet
      Toimitusjohtaja Pentti Kivinen
      Viestintäpäällikkö Tuuli Kousa

      Vantaan kaupungin nimeämä jäsen
      Kansanedustaja Tapani Mäkinen

      Muut jäsenet:

      Henkilökunnan valitsemat edustajat (läsnäolo- ja puheoikeus, ei äänivaltaa)
      Orkesterimuusikko Patrik Stenström
      Balettitanssija Jouka Valkama
      Vs. näyttämömestari Panu Sirkiä

      Hallituksen esittelijä
      Pääjohtaja Päivi Kärkkäinen

      Hallituksen sihteeri
      Lakimies Anita Prusila

      Poista
    2. Gröhn on ilmeisesti Guggenheiminvastaisen liikkeen soluttama myyrä, jonka toimeksiantona on antaa Gugge-myönteisistä tahoista mahdollisimman omituinen kuva. Tässä työssään hän on osoittanut huomattavaa kyvykkyyttä.

      Poista
    3. Ei Gröhn sentään myyrä liene. Hän on ennenkin osoittanut huomattavaa kyvykkyyttä tuottaa järjenvastaisia lausuntoja. On toki mahdollista että ne kaikki ovat olleet maksua vastaan tuotettuja.

      Poista
  14. Blogistille - Kyllä esteetönkin virkamies voi syyllistyä lahjoman vastaanottamiseen.

    VastaaPoista