17. tammikuuta 2012

Kylläpä kusettaa

Vain muutama viikko sitten yllätyin loistoristeilyjen määrästä. Vähällä haeskelulla verkosta kääntyi esiin paikka, johon oli listattu suunnilleen kaikki.

Olin utelias tietämään, mitä maksaisi maailmanympärimatka. Hampurista nimittäin pääsisi ja sinne takaisin.

En ole lähdössä. Jos risteilyvimma silti iskee, käyn Keravalla. Junanvaihto Pasilassa. Se eksotiikasta.

Loistoristeily kestäisi 144 päivää ja hintakin oli ilmoitettu – hyvän perheauton hinta. Vähällä vaivalla ja suurella onnella tulin tajuamaan, että risteilyn liiketoiminta-ajatus on selkeä. Kaikki maksaa, koko ajan. Valinnan varaa ei ole. Toivosta rikas sankarimatkailija saanee varata ainakin toisen mokoman taskurahaa. Ellei ole tuollaista 50 tuhatta euroa ylimääräistä, joutuu tyytymään henkiseen haaksirikkoon, joka onnistuukin usein yrittämättä.

Guggenheim-museo on oman, mihinkään tosiasioihin perustumattoman arvaukseni mukaan kusetusta. Saisimme ilon maksaa tyhjästä eli ns. brändistä. Saisimme rakentaa omalla kustannuksellamme tyhjän taidemuseon, koska diiliin ei kuulu tauluja.

Katsoin kerran vahingossa neljä minuuttia ”Diili” –nimistä ohjelmaa ja arvelin, että Harkimo testasi siinä näitä nykyaikaisia vapaaehtoisia itsensä munaajia liikemiehen taidoista.

Noin olemattoman tiedon perusteella esitän julkisesti arvelun, että Guggenheim-hankkeen edistäjien ja siihen myönteisesti suhtautuvien kaupunginvaltuutettujen olisi turha pyrkiä ”Diiliin”. Harkimo ei suostuisi keskustelemaan heidän kanssaan, ei edes sanomaan ilmaiseksi kädestä päivää.

Harkimo itse edustaa maailmaa, joka on minulle vieras. En tunne häntä. Arvostan häntä. Tyhjäpäinen mies ei onnistu purjehtimaan yksin maapallon ympäri. Ei sellaista osaamista ja sitkeyttä voi olla ihailematta.

Suomi-brändi oli jo emäkusetus. Jos asiaa pohtinut, Jorma Ollilan opastama joukko olisi kysynyt minulta, olisin neuvonut aloittamaan talvisodan ja järjestämään, että Paavo Nurmi maksaa Suomen velat.

Maabrändin rakentaminen on haihattelua. Itse sana on uuskieltä. Ennen puhuttiin matkailun edistämisestä. Oli konttorikin, matkailun edistämiskeskus. Painettiin julisteita ja tapiseerattiin niillä seiniä. Minkä verran siitä oli hyötyä, sitä en tiedä.

Edes Nokia ei ole rakentanut brändiä, van puhelimia. Tuo sana, joka tarkoittaa oikeastaan tavaramerkkiä, on laajentunut kauppatieteissä tolkuttomasti, ja tarkoittaa liitännäisarvoa. Minun brändini on nimeni. Voisin myydäkin sen, mutta kuka ostaisi?

Lisäksi olen seuraillut pitkään valtion ja kuntien pyrkimyksiä harjoittaa liiketoimintaa. Siitä ei yleensä ole seurannut hyvää. Jos jokin laitos on toiminut kiitettävästi, se on myyty halvalla ensimmäiselle vastaantulijalle.

Kauppatieteissä käytetään termiä ”goodwill” (liikearvo). Yritykselle kertyy tai jää kertymättä hyvää mainetta. Goodwilliä on kerättävä jatkuvasti. Mutta taikurin hatusta sitä ei löydy. Otava on pikkuruinen yritys, jolla on suuri good-will. Asianajotoimiston liikearvo on sen asiakaskunta.

Miksi blogisti raivoaa kiiteltyään hiljan imelästi musiikkitaloa ja viimeksi tänään harmiteltuaan, että koko kevät on loppuunmyyty? – Siksi että Guggenheim-museo on selvä liikeyritys, jota perustellaan voiton tavoittelulla. Musiikkitalot, oopperat ja etenkin kirjastot ovat pelkkiä rahanreikiä, joita eräät kummalliset henkilöt, kuten tämä blogisti, pitävät hyvin tärkeinä.

Ja lisäksi olen kuullut, että tuossa kolmen tunnin junamatkan päässä on kilpaileva yritys, jonka nimi on jostain syystä Talvipalatsi. L’eremitage tarkoittaisi kyllä erakkomajaa, mutta ei siellä kuulemma yksinäistä ole.

55 kommenttia:

  1. Kiitos Jukka!

    Oli kerrassaan hyvä ja ajankohtainen teksti. Guggenheim jo nimenä etoo. Ei tarvinne olla suuri taiteilija tai kulttuurihistorian tuntija, että voi sanoa "mitä hittiä taas yritetään ja suurta kusetusta kaikki tyynni". Tarvitaanko me Guggemuseo (tyhjä) sellainen pönkittämään alentunutta kansallista itsetuntoako?

    Joku sanoi, että "Seutulan lentokentän kautta kulkee 10 miljoonaa matkustajaa vuosittain ja kun sais edes siittä 1 miljoonan käymään Helsingissä, niin se olisi lottovoitto".. Olen täysin samaa mieltä.

    Tuon 140 tai (240) miljoonaa euroa, mikä Guggeen menisi. Jokainen voi tykönään miettiä mitä sillä rahalla saisi aikaiseksi todellista kohdistettua hyvää.

    VastaaPoista
  2. Eikä vain kusetusta vaan myös paskotusta. Että hökötys tulisi Helsingin komeimpiin lukeutuvalle paikalle ja pilaisi rumuudellaan täydellisesti kauneuden. Ei. Ei. Ei.

    Ja kun kansa on just tota mieltä niin joku äänroot junior sanoo että joo ni se on siinä. Niinkö. Ei. Ei. Ei.

    VastaaPoista
  3.  " Siksi että Guggenheim-museo on selvä liikeyritys, jota perustelleen voiton tavoittelulla. Musiikkitalot, oopperat ja etenkin kirjastot ovat pelkkiä rahanreikiä, joita eräät kummalliset henkilöt, kuten tämä blogisti ...."
    Konteksti on oikea, mutta en vähättele nykytaidetta; hiffatkaa, mitkä galaksit!
    Lehti on oikeilla linjoilla.

    VastaaPoista
  4. Heippa yötyöläinen. Taas piristävä pikku kirjoitus. Ennen kuin muut heräävät voisit oikolukea sitä vähän. Tarkoitan lähinnä lyöntivirheitten korjaamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan hyvinhän tuo kirjoittaa siihen nähden että on läpikäynyt kaksi silmäleikkausta ja näkee liikenteessäkin vain pakettiautoa suuremmat kulkuneuvot. En kehtaisi valittaa.

      Poista
  5. "Minun brändini on nimeni. Voisin myydäkin sen, mutta kuka ostaisi?"

    No minä voisin. Ehkei kysymykseen sentään tulisi sellainen transaktio, jossa tietty rahasumma vaihtaisi omistajaa, vaan korvaus voitaisiin hoitaa jollakin hedge/vipu-rahastosysteemillä?

    Sellaisia "Approved by Jukka kemppinen"-stamppeja voisi hyvinkin alkaa lätkimään perustettavan yrityksen kaupan asettamiin tuotteisiin. Alustavasti kaavaillun yrityksen tuotevalikoima voisi koostua esim. Suomen sodanaikaisen kenraalikunnan edustajien luonneanalyyseistä, jotka perustuvat taivaankappaleiden liikkeiden pohjalta tehtyihin tarkkoihin laskelmiin (ostaja saa nelivärisen kauniin astrologisen kartan kunkin tilatun henkilön osalta, ilman kehyksiä), Kalle Päätalon kuvalla varustetuista rakennekynsistä sekä Kemppisen itsensä henkilökohtaisesti saunan jälkeen pukuhuoneessa mp3-tiedostoiksi hyräilemiä Bachin kantaatteja sisältävistä CD-levyistä. Näillä päästäisiin jo kaupanteon alkuun.

    Interested?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhden pukuhuonekantaatin ostan kyllä heti ...

      Poista
  6. Brändiä minulla ei ole eikä -tämänkään tekstin jälkeen.
    Beggy Guggenheimin Venetsiakodin / Museokaupasta
    ostamani kravatin voisin solmia kaulaani. Kravatin
    kuviot ja värit ovat Jackson Pollackin ekspressiivistä
    abstraktismia (tyylisuunta). Miehestä ja mm.tästä Beggystä sekä taidekriitikkogurusta,oliko New York Timesin kirjoittaja ? Ed Harris taisi näytellä kuvataiteilijaa, oikeammin kuvainraastajaa. Myös
    Nelson Rockefeller oli asiassa mukana.Ei tosin leffassa.

    Beggyn ja Nelsonin taiteen piti fasismin lyömisen jälkeen
    kommunismin vastaisen kamppailun alkaessa, julistaa
    lännen ja kapitalismin ihmisoikeuksia: riippumattomuutta
    heimosta, nationalismista, totalitäärisistä arvoyhteisöistä
    kuten saksastamme,katolisuudesta, sanalla sanoen yhteenkuuluvuudesta -irti.

    Individualismi voittikin. Tai lannisti. Mutta heimot
    syntyvät uudelleen. Rahan ja lahjakkuuden yhteis-yhdistykset,verkostot firmojen kaapauksesta palkansaajien
    eläkeyhtiöiden rahoilla (varjopankkien pankkiirit Cityssä
    ja Wall Streetilla, houkutuslinnut Helsingissä). Juuri
    kohta Davosiin lentävä Goldman Sachsin kakkoskärki
    Gary Cohn laukoi Telegraphissa että "pakkohan minun on heitä palkita jotteivät karkaa firmasta.
    Mutta huipputasoisimmista ja terävintaitoisista ihmisistä on aina pulaa. Inttäisitkö jossain
    pyörivän liiaksi kavereita joilla olisi suhteet viidenkin
    pörssiyhtiön toimitusjohtajaan ? Lähetä heidät tyköni,meille GS:ään." Tätä on talentti MBA-piireissä? Tätä mahtajapiirit tarkoittavat Lahjakkuudella.
    Kyvykkyys on päättäjäpiirien saunarinki. Cohnin tapauksessa Manhattanilla 41. kerros. Uudet rikastujat vanhan rahan asialla. Mitä palkansaaja-eläke-yhtiöt täällä
    tekevät ? Samaa.

    Tämä Cohn sanoi Saksasta että ne tienaavat säkävoittoja
    eurolla. Saksan Markka olisi revalvoitunut ja tyssäyttänyt liiallisen vientimestyksen jo aikaa sitten.
    Saksan talousihmeestä tekee kestävää kehitystä -juuri
    nyt- taas se asioiden puoli että Kreikka,Italia ja muut eivät
    saa talouksiaan tolpilleen.

    Kun Goldman Sachs päästäkseen liikepankiksi ja Fedin hätärahoituksen suojiin
    syksyllä 2008,päätti siirtyä investointipankista commercialiksi , niin se
    leegosi pankkikelpoisista osista Liikepankin.
    Yksi tase keskuspankkia varten ja mielikuvituksellisimmat
    aie-taseet vertaisdiilaukseen.
    Jos olisit GS seurapiiriläinen MBA ja sukua ja tuttavia pelilaudalla,niin kotipihalla kitkemääsi ja tonkimaasi
    porkkanapenkkiä voisit aikoa tasemielikuvituksessasi
    kultakaivannoksi. Diskontaa futuuriset saamisesi
    tulevasta siemenrahoituksesta, businesenkeleiden arvosatsauksesta jms. liikearvoksi.

    Niitä vastaan voisit ostaa vaikkapa Tavivaaran osakkeita.
    Tosi on. Näillä on ihan omat keskinäisluottamuksen rahat.
    Ollut jo keskiajalta alkaen. Nykykehityksen tasolla nämä
    kiertyvät pelimiesten bonuksiksi ja osingoiksi tilirahana Helsingissäkin. Innovoituja pankkeja perustettiin takavuosina jokaiseen "pörssivälittäjään".

    Isossa maailmassa näitä kutsutaan money-centre pankeiksi. Ne bittaavat rahaa, jos vanhan kiihkeä kierrättäminen ja himmeloiminen ei riitä.
    Tältä osin Helsingillä ei ole sijaa. Meillä on rooli ns.real money lähteen pulputtajana. Se tarkoittaa Eläkeyhtiöidemme oikeata maksuvirtaa. Ne päätyävät
    varjopankkimaailmaan kovana kamana. Siksi AAA.
    Okot ja Aktiat ja Nordeat siirtävät oheisvirtana asuntoluottosaamiset eläkerahastoille. Sieltä funds of (hedge)funds syöttörahastoihin. Suomi ei ole verkostunut
    rahapiireihin,vaan viemäröity. Siksi korot alemmat kuin
    missään,priimuspalkinto eliiteillemme. Nurkumaton rippikansa, raatajat veronalaiset. Priimahallinto.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  7. "Saisimme rakentaa omalla kustannuksellamme tyhjän taidemuseon, koska diiliin ei kuulu tauluja."

    Lienet kuullut kiertävistä näyttelyistä? G lisäisi myös Ateneumin, Kiasman jne. kävijämääriä.

    " Siksi että Guggenheim-museo on selvä liikeyritys, jota perustellaan voiton tavoittelulla."

    Silläkin, mutta kaikki hyöty ei tule pelkästään Helsingin kaupungille:

    Bilbaon museon kävijämääräksi arvioitiin esiselvityksessä 600 tuhatta, mutta on nyt miljoona. Museon työllistävä vaikutus on 4000 henkilötyövuotta. Kävijöistä esimerkiksi 7-8 prosenttia on Saksasta ...

    Kuka ennen tiedi missä Bilbao on? Nyt http://www.cruisecompete.com/vacations/visits/bilbao/1

    Helsinkiin tulee vuosittain noin 300 risteilyalusta, lähes 400000 turistisa, paljonko lisää? Väylämaksu on 40000 euroa. Päälle sitten liikenne Tukholmasta, Tallinnasta, jne...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta, mikäs sinun pääsi nyt on sekoittanut?

      Lue vaikka tuosta - lukemisen väärti juttu:

      http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2012/01/17/pelmu-ja-peloma/

      Poista
    2. En tiedä edelleenkään, missä Bilbao on. Mutta sen tiedän, että pääosa sen museon kävijöistä on paikallisia. Siis koululaisia ja muita. Varsin harva ulkomailta Bilbaoon museon sisällön nähdäkseen matkaa. Sen sijaan konferenssien takia sinne aika moni matkaakin, onhan Bilbaossa yksi maailman hienoimpana pidetyistä konferenssitaloista (joka rakennettiin muuten yhtä aikaa Guggiksen kanssa, kuten Bilbaon huippuarkkitehdin suunnittelema metroverkostokin), ja ohi mennen poikkeaa myös Guggista katsomassa, pääasiassa sen arkkitehtuurin takia. Mutta on siellä isot näyttelytkin. Alle puolet niistä on Guggiksen näyttelyjä, loput Bilbaon kaupungin omia. Näyttelytilaa taitaa olla Bilbaossa 2,5 kertaisesti Helsinkiin aiottuun nähden.

      Mitä vertailuihin tulee, niin on totta että tulijamäärä oli Bilbaossa korkeampi kuin odotettiin esiselvityksissä. Mutta on syytä muistaa, että se on AINOA Guggenheim, jossa kävijämääräennuste on ylittynyt. Muiden kohdalla on käynyt toisin päin.

      Syitä on monia. Yksi niistä on kai siinä, että Bilbao on baskien pääkaupunki, ei siis mikä tahansa pikkukylä jossain keskellä ei-mitään, vaan jotain aika lailla muuta se oli jo ennen Guggistakin.

      Poista
  8. Huomenta! Mistä johtunee aavisteluni, että Kemppis-blogin ulkonäön uudistuminen tällaiseen suttuisempaan ja halvempaan suuntaan on tuonut tullessaan muutakin. Ennen täällä vallitsi sivistyksen leima: tietysti kirjoittajasta johtuen, mutta myös kommentit olivat saman hengen mukaisia. Nyt olen aistivinani jotain kevyesti soinilaista henkeä... Vaan saattaahan olla, etteivät kaikki muista vanhaa ohjetta provosoitumisesta. Mitä tulee Guggenheimiin, olen varma, että jos se ei Helsingille kelpaa, Tallinnassa ja Tukholmassa nauretaan pitkiä ja makeita selkäkeikkanauruja. Nelimjaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höpsis, vielä jotkut ilkeävät kirjoittaa nimellään.

      Poista
  9. Tunnetuin Suomi-brandy on Jaloviina. Innovaatio, kuinka konjakkia voi leikata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin nyt, kun EU ja KHO kielsi savolaisen konjakin mainostamisen konjakkina (Lignell & Piispanen: Hienoa Konjakkia).

      Poista
    2. Niin, onhan se kovin väärin, että Cognacin maakunnassa tehtyä konjakkia kutsutaan konjakiksi.

      Poista
  10. Mieluummin Pohjois-Aleksandrian kirjasto vaikkapa Kuopioon. Eikös tolla rahalla jo saisi alkuun hyvän kirjastoprojektin ja kyllä Aleksandrian kirjasto nimenä mennen tullen hakkaa CogaColaheimin.

    VastaaPoista
  11. Jos joku ulkomaanelävän, toki jo kuolleen nimi pitää saada Suomeen ison ladon katolle loistamaan niin kyllä Gutenbergi olisi parempi kuin Guggenheimi. Tuo loppuii olisi toki pääasia.

    VastaaPoista
  12. Jos oltais fiksuja, tulisi Eremitaasi Turkuun. Pietarissa tauluja on varastossa homehtumassa. Täällä ne saataisiin seinälle katsottavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt blogin kirjoittaja sotkee pahasti, joko tarkoituksella tai tahtomattaan, goodwill-käsitteen. Kummassakin tapauksessa kirjoitus tuolta osin on huono. Otavalla sattuu olemaan erittäin pieni liikearvo.

      Noin täsmällistä termiä ei pidä käyttää (ja vielä korostaen että "kauppatieteissä") aivan toisessa merkityksessä.

      (ettei vaan blogisti olisi tehnyt noin karkeaa virhettä tahallaan?)

      Poista
  13. Hyvä kirjoitus taas. Kiitokset.

    Mikä ihme ajaa aivan koulutettuja ihmisiä noin yksikertaiseen kusetukseen ? Jonkin sortin alemmuudentunto sen täytyy olla.

    => Jonkinlaiset isojen poikien Tupperware-kutsut: Kun kerran päästään itseään hienompaan porukkaan, niin pakkohan se on sitten reilusti ostaa kanssa, maksoi mitä maksoi.

    Jos rahaa kulttuuriin vielä on, ei panna sitä menneen maailman pompööseihin seiniin ja lisenssimaksuihin, vaan tekemiseen ja toimintaan.

    Joku esitti, että myydään Kiasma kovalla hinnalla guggeleille ja saavat sitten tehdä sillä vapaasti businesta. Rahat meille, riski teille, on pelin nimi.

    VastaaPoista
  14. Ensin Kiasma, sitten Musiikkitalo ja nyt Guggenheim museo. Kylttyyri tulee kalliiksi yhteiskunnalle.

    T: Leipäjonon asukki

    VastaaPoista
  15. Nähdäkseni, Guggenheim muuttui liiketoiminnaksi alkuperäisten, New York / Venetsia, jälkeen asteittain ja syntyneen uudentyyppisen kysynnän seurauksena.

    Pelin avasi Baskit, Bilbao, joilla oli selkeä tarve paitsi herättää muunkinlaista huomiota kuin ETA pystyi tarjoamaan että sijoittaa turistiteollisuuteensa. Projektissa oli paljon yleishyödyllisiä elementtejä ja se on onnistunut monin tavoin yli kaikkien odotusten.

    Hiljattain yhdistyneen Berliinin jälleenrakennuksen ja -elävöittämisen aikana ”yleishyödylliset” hankkeet olivat erityisessä suosiossa suurten taloudellisten toimijoiden keskuudessa. Deutsche Guggenheim on Deutsche Bankin kaupallisperusteinen hanke. Luulenpa, että projekti on sittemmin siirretty ns. strategisten hankkeiden mappiin eli niihin, jotka olisi hyvin voinut jättää tekemättäkin.

    Arabiemiirikunta, Abu Dhabi, joutuu rakentamaan Kaiken alusta asti. Reilu sukupolvi sitten paikalla ei ollut oikeastaan muuta kuin pieniä kalastajakyliä ja paimentolaisia, joiden perinne ja kulttuuri tarjoavat varsin ohuelti rakennusmateriaalia. Kaikki on tuontitavaraa, kaikki on kaupallista, kaikkea ostetaan. Rajattomat öljytulot mahdollistavat hankkeelle sellaisen mittaluokan, että sen kanssa on hankala kilpailla - http://www.guggenheim.org/abu-dhabi.

    Entäs sitten Helsinki? On vaikea nähdä sille yleishyödyllisiä perusteita liittyä tähän kerhoon, vai kuinka?

    Siis ei Guggenheim itsessään kusetusta ole, sellaiseksi muuttuu vasta paikallisin voimin, joiden tarkoituksena on maksattaa tällaisen yksityisen liiketoiminnan perustamiskustannukset ja kulut yhteisestä kukkarosta.

    VastaaPoista
  16. Brändistä puheenollen. Annoin aamutuimaan luvan amerikkalaisille tehdä tuotteita naamallani.

    VastaaPoista
  17. Joku syy varmaan löytyy miksi tätä vetonaulaa vedätetään Suomeen. Kuvan Solomon Guggemheim oli naimisissa juutalaisen Rotschildien pankkiirisuvun perijättären kanssa, Suomen rikkain Poju peri juutalaisen isänsä joka möi Tampellan tykkejä Lähi-Itään. Pojun mökillä Pernajassa on nähty niin Björn Wahlroos kuin Ben Zyskowiczkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vetonaulan lyönillä "rumien hallitseman paratiisin" suomenkieliseen puupäähän on näyttöjä pääkaupunkiseudun ostoskeskuksia omistavassa Cityconissa, jonka vuosikertomuksissa Jerusalem mainittiin useammankin hallitusjäsenen kotipaikaksi, ainakin vielä viime vuonna.

      Poista
  18. Kyllä minä uskon Guggenheimiin ja sen kannattavuuteen.
    Rahoitusmalliin en usko.
    Liiketoiminnan pitää olla liiketoimintaa.

    Mitä maabrändiin tulee, niin niitä ei paljoa mietitä Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Hollannissa, Belgiassa, Hörökorvain saarilla tai Espanjassa, niissä läheteään Prinssi tai Prinsessa vilkuttamaan sinne, missä halutaan näkyvyyttä
    Tämä on yksi syy, miksi osallistun presidentivaaleiksi nimitettyyn travastiaan vain pilkkaamalla sitä laittomuutta.

    VastaaPoista
  19. Musiikkitalon sijaankin olisi voitu lisensoida Wienistä Musikverein. Miten ne osasikin tehdä takavuosina akustiikkaa ilman japanilaisia alan guruja? Samalla Wienin filharmoonikot olisi voinut lisensoida meille kakkos- tai kolmosmiehistönsä soittamaan siihen saliin. Kyllä risteilymatkustajat olisi olleet mielissään ja kaupunki olisi ollut valmis maksamaan vaikka mitä. Miksei muut kulttuuribrändit lähde tuollaiseen muodikkaaseen francising-hommaan? Kyllä syrjäkyliltä ostajia löytyisi kun luottokelpoisuutta on vielä vähän jäljellä.

    Vähän muistuttaa 70-80-lukua kun maalaiskuntiin rakennettiin teollisuushalleja kaikenlaisille "sarjayrittäjille". Mutta kommenteissakin väläytelty Eremitaasin haarakonttori olisi oikeansuuntaista eksotiikkaa meille, etenkin järkevällä hinnalla toteutettuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No Wienin filharmonikot nyt ei ole enää niin hyvä bändi kuin joskus aikoinaan. Berliinin fh on parempi ja moni muu. Ja Musiikkitalon idea oli luoda Helsinkiin puitteet sille, että kotimaiset orkesterit, ja erityisesti HKO ja RSO pääsisivät soittamaan kelvollisissa olosuhteissa. Musiikkitalon sali on kylläkin ihan paska kuulijoiden kannalta liian suureen osaan salista. Tästä aiheesta pitäisi jonkun tehdä hieman tutkimusta.

      Samaa mieltä Eremitaasista.

      Poista
  20. Minä kyllä tunnen guggenheimilaiseni...

    Käsittääkseni Berliinin Guggenheim ei ole rahasampo, eikä sitä sellaiseksi ole rahoittajakaan koskaan kuvitellut. Koululuokat pääsevät opettajineen maksutta ja tavallinen helmut maksaa piletistä neljä euroa. Deutsche Bank maksaa viulut, ymmärtääkseni eivät Berliinin kaupunki / osavaltio eikä liittotasavalta maksa mitään.

    Yleensakin suhtaudun mitä suurimmalla varauksella hankkeisiin, joiden puuhamiehillä on käsi syvällä veronmaksajan taskussa. Paljonkohan Jussi Pajunen aikoo sijoittaa omia henkilökohtaisia varojaan tähän hankkeeseen?

    VastaaPoista
  21. Mikä ihmeen hulluus on iskenyt Helsingin kaupungin johtoon?

    Kannattaisi samalla tutkia Eremitaasia vaihtoehtona Guggenheimille. Jos kerran museoista on puutetta Helsingissä.

    Eikös ne EU -säädökset vaadi avointa kilpailua?

    Suomi on investoinut Pietarin jätevesien puhdistukseen. Voisiko sieltä Eremitaasista saada niitä tauluja roikkumaan Helsinkiin johonkin - vaikka Kiasmaan taikka Ateneumiin.

    Nettitietojen mukaan Eremitaaši on yksi maailman suurimmista taide- ja kulttuurihistoriallista museo, .

    Museo on laajentunut myös niin kutsutuiksi satelliittimuseoiksi ulkomaille: Lontoossa, Amsterdamissa ja Kazanissa on Eremitaašin alaiset ja sen nimeä kantavat museot.

    Kuulemma Las Vegasissa oli, muttei ole enää Eremitaasia. Se lopetettiin v. 2008, ja se oli nimenomaan Guggenheimin ja Eremitaasin yhteistyöprojekti.

    VastaaPoista
  22. Ad Omnia: - Jäppinen kiteytti. Guggenheimin nimissä on hienoja museoita. Liiketoiminta olisi jätettävä liiemiesten hoidettavaksi.

    VastaaPoista
  23. Ad Anonyymi: - ei nyt mennä liikearvoon FAS- eikä IFRS järjestelmän mukaan. Aineettomia oikeuksia ikänsä opettaneella henkilöllä (tarkotan itseäni) lienee jokin käsitys näistä asioistsa. Muuten - goodwill esiintyy nimellä "liikearvo" myös vahingonkorvausoikeudessa.

    Mutta puhe oli guggenheim-museosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin arvelinkin, siksi tuon kappaleen teksti onkin käsittämätöntä.

      Poista
  24. Punaisen metsän hotelli, ekologinen ja kafkamainen elokuva kertoo, minkälainen on Suomi-brändi etelä-Kiinassa alueella, missä Stora-Enso istuttaa eukalyptuspuita.

    VastaaPoista
  25. Parahin Jukka Kemppinen,

    kirjoitat ensin että:

    "Guggenheim-museo on oman, mihinkään tosiasioihin perustumattoman arvaukseni mukaan kusetusta.

    Sen jälkeen latelet koko joukon väitteitä, joilla selvästikään ei ole todellisuuspohjaa. Niitä tosiasioita, joihin olen tällä blogilla tottunut, löytää mm. siitä kieltämättä kehnosta selvityksestä. Muutama pääasia:

    Saisimme ilon maksaa tyhjästä eli ns. brändistä. Saisimme rakentaa omalla kustannuksellamme tyhjän taidemuseon, koska diiliin ei kuulu tauluja.

    Kaupungille selvityksessä laskettuun hintaan nimenomaan kuuluvat näyttelyt. Väitteesi on yksiselitteisen virheellinen.

    Lisäksi laskelmiin sisältyy myös kaupungin oman taidekokoelman hankinnan jatkuminen nykyisellä volyymillä. (Noin 500 000€ per vuosi.)

    Siksi että Guggenheim-museo on selvä liikeyritys, jota perustellaan voiton tavoittelulla. Musiikkitalot, oopperat ja etenkin kirjastot ovat pelkkiä rahanreikiä, joita eräät kummalliset henkilöt, kuten tämä blogisti, pitävät hyvin tärkeinä.

    Minäkin pidän mm. mainitsemiasi asioita erittäin tärkeinä. Silti katsoisin hyväksi huomauttaa että Guggenheim on Yhdysvalloissa rekisteröity voittoatuottamattomaksi säätiöksi, jolta jo liittovaltion laki kieltää kaikenlaisen voiton tavoittelun ja liiketoiminnan. Kaikki säätiön saama tulo laitetaan takaisin taiteen tukemiseen muodossa tai toisessa.

    Suhtaudun itse hankkeeseen melko neutraalisti ja näen sen kokonaisuutena enemmän elinkeino- kuin kulttuuripoliittisena hankkeena, mutta täytyy sanoa että olen erittäin pettynyt suuresti arvostamani blogistin kirjoitukseen, jossa on vielä vähemmän faktoja kuin siinä Guggenheim-säätiön "selvityksessä".

    Kaltaisesi kirjoittajan lausumia kuitenkin siteerataan "faktoina". Näin ne urbaanit legendat lähtevät liikkeelle. Kaltaisellasi suositulla blogistilla on myös mielestäni vähintäänkin moraalinen velvollisuus oikaista virheellisiä tietoja "oikean journalistin" tavoin. Toivottavasti seuraava Guggenheim-kirjoituksesi perustuu faktoihin eikä arvauksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saahan Kemppisella olla oma mielipide; saahan?

      Poista
    2. Guggenheim-"selvitys" 2,5 miljoonaa taalaa ja muutama kuukausi - Kemppisen postaus alle tunti (?) ja 0 euroa. Hinta-laatu siis kohdallaan!

      Poista
    3. Tottakai saa olla omat mielipiteet. Omiin faktoihin ei mun mielestä tarvitse olla oikeutta.

      Mielipide voi hyvinkin olla että Guggenheim on huono investointi, mutta se kannattaa sitten perustaa tosiasioihin eikä omiin hatusta repäistyihin arvailuihin.

      Poista
  26. Suosittelen, että blogisti tutustuu esiselvitykseen ennenkuin jatkaa asiasta kirjoittelua...

    Joku kuitenkin kysyy millä rahoilla se taide hankitaan ...

    The permanent collection of the Guggenheim Foundation will not form a centerpiece of the new museum. Since the museum is largely noncollecting, featuring works of art for long periods of time is not anticipated. Rather, the works on view will be ever changing. Leveraging Helsinki’s strong festival tradition, the museum would supplement a standard roster of two to three major exhibitions staged each year along with three to five smaller exhibitions and a robust schedule of multidisciplinary and discursive public programs. Enhanced by new media and interactive technologies, these temporal programs will comprise special workshops, talks, film/video installations, panel discussions, performances (music/dance/movement/ improvisational), and other participatory engagements. (s80/186 esiselvityksestä)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. - the works on view will be ever changing
      - a robust schedule of multidisciplinary
      - discursive public programs
      - Enhanced by new media
      - interactive technologies
      - film/video installations
      - panel discussions
      - other participatory engagements

      (Bullsh*t) BINGO! http://en.wikipedia.org/wiki/Buzzword_bingo

      Poista
    2. Pahoittelen etten tiedä kenelle minä vastaan (intefacen puutteita) mutta vastaus liittyy siis alkuperäiseen kirjoitukseen.

      Mun kantani henkilönä ja graafisena suunnittelijana on että Helsinki (ja Suomi) tarvitsee kansallisen tunnuksen, paikan josta muu maailma tunnistaa tämän soisen niemen. Pariisilla on Eiffel. Sydneyllä ja Bilbaolla se on museo (tai galleria, olkoon). Monien kauhuksi Helsingillä se on Enson konttori.

      Ehdotan Guggenheim-yhteistyötä kolmesta syystä. Ensinnäkin, matkailusta tulee eräs merkittävä elinkeino valmiissa Euroopassa myös meille. Tarvitaan atrappi, joka siis ei ole Stadionin torni tai Sara Hildenin museo. Toiseksikin, suomaalaisten itsetunto perustuu nykyään lähinnä puhelinten tekniikkaan (ei muotoiluun); aikanaan vuonna 1900 Pariisin maailmannäyttelyn aikaan se perustui taiteisiin. Tällä designin pohjalla tulimme tunnetuksi ja sillä saisimme mielestäni edelleen pysyä. Kolmanneksi, Helsingin arkkitehtuuri rakentuu pääosin uusien alueiden (Kalasatama jne) perusteella uudestaan. Keskusta kivettyy paikoilleen koska ei ole tarpeeksi rohkeata arkkutehtailijaa ja sille rahoittajaa tekemään mitään todella merkittävää. Riitaahan siitä tulee ja herkullinen skandaali, mutta ei ainakaan mitään musiikkitaloa. Uuusi arkkitehtuuri tarvitsisi keskeisen summauksen.

      Noin suunnilleen puolentoista uuden suurehkon kaupunkitasoisen kiertoliittymän hinnalla olisi nyt tarjolla kansainvälisen tason mielikuvaa. Ja sinne kunnollisia koostenäyttelyitä. Mutta on maamme köyjä, siksi jää ja sohjo.

      Lopuksi, en ymmärrä tätä uusmuotista juutalaisvihaa. Onko tämä piilotettua perussuomalaisuutta. Vai yhdistetäänkö tässä tuntemattoman peloista vieraus sekä modernia taidetta että juutalaisuutta kohtaan (*natsikortti*!)

      Kannatan siis yhteistyötä Guggenheimin kanssa. Just for the record. Viisi--kuusisataa tuhatta turistia lisää ei ole mikään paha asia uudellemaalle, vaikka osa niistä olisikin porvarillistuneita venäläisiä.

      Poista
    3. Ei ole tiedossa onko joku August Strindbergin nimikaima konsultoimassa Guggenheimia Tukholmaan tai Krossin poika Tallinnaan.

      Kyllä tämä paikallisen "rahaälymystön" innokkuus ratsastaa Gallen-Kallelan nimellä haiskahtaa pahasti "natsi-jutsku" liitolta kusettaa suurta kansankielistä enemmistöä, mutta Suomessahan sekin näyttää olevan mahdollista.

      Poista
  27. Niin, näitä vanhoja Olympialaisten kalliita rakennuksia on varmaan myytävänä. Josko vaikka sellainen Canadasta ostettaisiin Helsinkiin. Guggenheim-kyltti vain seinään. Purku- kuljetus- ja pystytyskustannukset noin 20 miljoonaa euroa.

    Helsinkiläiset maksaisivat tämän Guggu-maksun osamaksulla 3 vuoden aikana, jolloin työnantaja perisi Guggu-maksun suoraan palkasta.
    Näin entiset tv-tarkastajat saisivat uuden työn tarkistaessaan, ovatko työnantajat maksun perineet ja tilittäneet saamarahat Guggulalle.

    Kun Guggula on valmistunut, siirretään sinne kaikki maakuntien taideaarteet, jolloin maakuntalaiset säästyisivät kunnallisveronkorotuksilta.
    Guggulalla on oltavat omat homo- rasismi- ja maahanmuuttajaosastonsa tasapuolisuuden vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulempa että Kreikasta löytyisi myös monta vähän käytettyä Olympialaisiin rakennettua guggulaksi sopivaa rakennusta. Varmaan rakennus saataisiin saamatta jääneiden velanlyhennysten korvauksena, siis ilmaiseksi.

      Poista
  28. "Musiikkitalot, oopperat ja etenkin kirjastot ovat pelkkiä rahanreikiä, joita eräät kummalliset henkilöt, kuten tämä blogisti, pitävät hyvin tärkeinä."

    Sitä minä vain ole ihmetellyt, mikä tekee maalaus- ja kuvanveistotaiteesta huonompaa kuin kirjallisuudesta, musiikista, näyttämötaiteesta, tanssitaiteesta, kun niiden "temppelit" voivat hyväksytysti olla rahanreikiä. Ei kai niitä muuten rakennettaisi?

    Noin omakohtaisesti, eri puolilla tätä palloamme yli 50 vuoden ajan niin työ- kuin huvimatkoilla reissanneena, olen eri paikoissa tutustunut juuri noihin kuvataiteen näyttelytiloihin. Enpä muista juurikaan matkoillani konsertti ja oopperalippuja ostaneeni. Voi tietenkin olla niinkin että muisti pettää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvataiteen tiloja on ja niitä on kehitettävä edelleen, uusia ei tällä hetkellä tarvita. Taidemuseoita ja gallerioita Helsingissä:

      Amos Andersonin taidemuseo
      Ateneumin taidemuseo
      Cygnaeuksen galleria
      Designmuseo (lisärakennus/laajennus toteutettava!)
      Didrichsenin taide- ja kulttuurimuseo
      Taidemuseo Tennispalatsi
      Taidemuseo Meilahti
      Kluuvin galleria
      Nykytaiteen museo Kiasma
      Sinebrychoffin taidemuseo
      Taidekoti Kirpilä
      Valtion taidemuseo Villa Gyllenberg
      Helsingin Taidehalli

      Espoossa:

      EMMA - Espoon modernin taiteen museo (hyvät tilat, kehityskelpoinen)
      Gallen-Kallelan museo

      jne eri puolilla Suomea.

      Poista
  29. Toivottavasti pätevät arkkitehdit suunnittelevat Katajanokalle museorakennuksen, joka kuvastaa suomalaisuutta ja helsinkiläisyyttä paremmin kuin synkkä Uspenskin ortodoksikirkko. Alvar Aalto oli aikoinaan oikealla asialla, kun suunnitteli Enso-Gutzeitin "sokeripalatalon": se on hyvä vastapaino tummanpuhuvalle "venäläiskatedraalille".

    Ikäväkseni olen huomannut, että varsinkin amerikkalaiset mielellään kuvittavat matkailuartikkeleitaan kyseisellä Uspenskin näkymällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakkohan niitä on jollakin kuvittaa, kun kaupungissa ei ole muuta nähtävää kuin Temppeliaukion luola, Sibeliuksen pillit ja kauppatori. Guggenheimille on tilausta.

      Poista
  30. Ei Katajanokalle voida rakentaa mitään sellaista laitosta, joka lisäisi liikennevirtoja entisestään. Katajanokka on jo nyt liikenteellisesti ahdas sumppu, eikä pysäköintitilaa löydy järkeviä määriä. Jos todella odotetaan runsaasti kävijöitä näyttelyyn, niin eihän Katajanokalle pääse sisään eikä ulos kohtuuajassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärtääkseni sinne tullaan ihan muilla keinoin -- vaikkapa risteilyaluksilla, jos hanke onnistuu.

      Mutta ennekaikkea kävellen.

      Poista
  31. No hei.

    Täähän nyt on vaan tätä.

    Mut sovitaaks yhdel ehdol.

    Et Stadi ei sit ojentele handuu

    periferian puolel seuraaviin 20-30 vuotee.

    Okei ?

    VastaaPoista
  32. Katsokaapa vielä kerran tarkasti herra Guggenheimin kuvaa. Ja sitten kysyn: Ostaisitko sinä käytetyn auton tältä mieheltä?

    VastaaPoista
  33. "Saisimme rakentaa omalla kustannuksellamme tyhjän taidemuseon, koska diiliin ei kuulu tauluja."

    Ollaan täsmällisiä: tuollaista laitosta kutsutaan galleriaksi. Miksi pirussa - kun alatyyliin kerran lähdetään - meidän pitäisi maksaa oikeudesta rankentaa ja ylläpitää galleriaa?

    Lisäksi herää kysymys, miksi ihmeessä Suomen pienillä TAIDErahoilla pitäisi tukea ulkoista taidetta. Antaisin tuon resurssin (100 milj €?) mieluummin apurahoina suomalaisille taiteilijoille. Jos sen sijaan on kyse MATKAILUinvestoinnista, rahoitettakoon se matkailunedistämispahoista.

    VastaaPoista