13. syyskuuta 2011

Onko Suomi olemassa?




Eilinen kirjoitus oli eskapistinen eli todellisuutta pakoileva. Olen peloissani siitä, miten pahaksi taloudellinen tilanne menee ja miten syviä ovat niistä aiheutuvat yhteiskunnalliset mullistukset. Siksi tuntuu välillä tyynnyttävältä tehdä jotain aivan muuta. Olen näin toiminut, mutta nyt se muu ei käänny blogiksi. Työn alla olevia patenttioikeuden kysymyksiä on pidetty pitkään erittäin vaikeina eikä kenenkään muun kuin noin kymmenen asiantuntijan tarvitse huolehtia niistä.

Eilinen kuva esitti nykyisen Suomen aluetta vain siksi, että siihen merkityt muinaisjäännökset ovat ongelmattomasti kenen tahansa tavoitettavissa. Karjalasta on aineistoa sekä karttoina että suomenkielisenä tekstinä, ja hyviä lyhyitä yhteenvetoja sisältää juuri eilenkin mainostamani ”Karjalan synty” (Viipurin läänin historia I). Uusinta tutkimusta on tehty yhdessä venäläisten kanssa ja melkein kaikkialle on päästy.

Tutkimustuloksilla ei ole sinänsä mitään käytännön merkitystä.

Yleissivistyksen ja tässä blogissa harjoittamani propaganda ja kiihotustyön kannalta on vaikea vastustaa kiusausta tehdä vakiintuneita ja vallitsevia ns. totuuksia kyseenalaisiksi.

Sodat Venäjää vastaan alkoivat 1400-luvun lopulla. Tätä nykyä näyttää pitävän välipäätä. Noissa sodissa oli mukana ”suomalaisia” eli aivan oikeita esi-isiämme. Heitä oli molemmilla puolilla.

Hyvin karkealla kädellä piirretty etupiirien raja sattui olemaan jo rautakaudella sama kuin Stalinin välitön tavoite 1939, Kymijoki.

Esimerkiksi Mikkelin (Savilahti) perusti Novgorod. Puhe ei siten millään muotoa ole ”rajantakaisista” ja toista uskonnon muotoa tunnustaneista ihmisistä.

Suomen muinaisuus on suurelta osin temmattu tuulesta. Pienenä esimerkkinä olkoot muinaispuvut, joita nähdään myös Linnan kutsuilla. Kun tekstiilit eivät tahdo säilyä maaperässä, on hiukan vaateliasta nimittää niitä rekonstruktioiksi. Minä puhuisin fantasia-asuista.

Lähin sukukansamme on venäläiset. Saamelaiset, joiden esi-isät sinnittelivät jopa jääkauden yli sulan Jäämeren rannoille, ovat etäistä heimokantaa. Meillä on kummalliset geenit, mutta toistaiseksi niistä ei voi päätellä paljon muuta kuin sen, minkä tiedämme ilmankin, että olemme valtaosin syrjässä asuneita, metsäläisiä.

Innostuneimmat ruotsalaiset nimittelivät meitä kiivastuksissaan mongoleiksi. Asiassa voi olla hiukan perääkin. Mongolivalta ulottui 1500-luvulle sinne, minne Suomesta muutti seuraavalla vuosisadalla väkeä väärää uskontoa ja esivaltaa pakoon (Tver).

Olen itse romantisoinut omia sukutaustojani puhumalla ja kirjoittamalla Savon ja Karjalan vedenjakaja-alueen asukeista, joilla lienee ollut yksi aatteellinen pyrkimys, päästä herroja pakoon, olivat nämä sitten venäläisiä tai ruotsalaisia. Siinä hankkeessaan he onnistuivat hyvin. Siis – käpykaartissa jo 1000 vuotta!

Suomalaisia emme ole, ruotsalaisiksi emme halua tulla – olkaamme siis venäläisiä? – Kuten sanottu, tämän suuntaisi yrityksiä ovat sukunimeni kantajat tehneet, erittäin huonolla menestyksellä. Venäläisillä näet näyttää olleen ainakin nuo tuhat vuotta erittäin kielteinen käsitys erilaisista tsuudeista ja tsuhnista.  Tappavat jos saavat kiinni.

”Suomen heimon” keksivät Runeberg ja Topelius, Lönnrotin säveltäessä ja Snellmanin säestäessä. Hyvä ja silloin muodikas keksintö. Suomi itsenäistyi täysin tapaturmaisesti joulukuussa 1917. Päivä oli synkeä ja vettäkin satoi. Ja sitten joku päästi pirun pullosta.

Ymmärrän hyvin muukalaisvihamielisyyttä. Suomessa on jäljitelty Ruotsin mallia (sodan aikana Hitlerin menestyessä Saksasta ei sitten yhtään pakolaista, paitsi taattuja ay-demareita, mutta sodan päättyessä 1945 yhtensä 200 000, heistä osa suomalaisia). – Eihän meillä, herra isä, ole Ruotsin kokemusta vähäväkisten kansansirpaleiden alistamisessa ja ahdistamisessa!

48 kommenttia:

  1. Näkyypä Kemppiselläkin tuo Ruotsi joskus hieman hiertävän "kengässä" ;=)

    Ota ja lue tuosta hyvä kirja aiheeseen liittyen:

    Itämaasta itsenäisyyteen : Suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden vaikea suhde.
    Suomalaisuuden liitto ry, 2010, ISBN 978-951-96348-8-3 (sid.)

    Suomen ja Ruotsin yhteinen historia on pitkä ja monisäikeinen. Nykyään naapuruussuhteemme on läheinen ja lämmin, mutta historiassa on myös lukuisia kipupisteitä, jotka ovat sävyisän pinnan alla hiertäneet välejämme. Urheilumaailmasta tuttu kahtiajakautunut käsite "rakkaista vihollisista" on historiallisestikin osuva.

    Yli 600 vuotta olimme samaa Ruotsin valtakuntaa, jossa Suomi oli Itämaa (Österland) ja monessa suhteessa siirtomaan asemassa. Koko tuon ajan meitä hallittiin ruotsin kielellä ja vuosisatojen kuluessa omakin eliittimme ruotsalaistui. Itämaan kehitys kulki emämaan jäljessä, ja suomalaisuuden omaan arvoon herättiin vasta 1800-luvulla Venäjän aikana. Autonomian aikanakin hallinto oli silti lähes kokonaan ruotsinkielistä.

    Suomen, suomalaisuuden ja suomen kielen todellinen nousu koettiin vasta maamme itsenäistyttyä, mutta yhä vieläkin Ruotsin ja ruotsalaisuuden pitkä varjo näkyy sekä asenneilmapiirissä että lainsäädännössä. Itämaasta itsenäisyyteen on tiivis esitys Suomen historiasta ja erityisesti Ruotsin vaikutuksesta maamme kehitykseen. Teos käsittelee rohkeasti kielikysymystä ja sen monipuolista menneisyyttä. Se nostaa esiin monia unohdettuja ja tietoisestikin vaiettuja asioita. Kirjan julkitulo osuu keskelle vilkasta yhteiskunnallista kielikeskustelua. Siihen teos antaa pätevää taustatietoa ja historiallista näkökulmaa.

    Päätoimittaja Heikki Tala

    Julkaisija Suomalaisuuden Liitto

    http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=19

    VastaaPoista
  2. Toistan monta kertaa toteamani mielipiteen: suomalaiset tuskin olivat sen kummempia metsäläisiä kuin naapurinsakaan. Valloittajat vaan tuppaavat kirjoittamaan historian.

    Ja suomalaiset tosiaan olivat suomalaisia - kielikin sen todistaa. Ja itse asiassa, jos tähän nyt halutaan mennä, myös Euroopan geenikartta.

    http://www.tiede.fi/keskustelut/geenit-ja-biotekniikka-f10/eurooppalaisten-geneettinen-kartta-t32587.html

    P.S. Miksei venäläisiä koskaan arvella mongolien perillisiksi, vaikka he olivat vuosisatoja mongolien ikeen alla?

    P.P.S. Mistä, oi mistä, kumpuaa Suomen älymystön kollektiivinen tarve vähätellä suomalaisuutta? Onko se joku ryhmäinitiaatio tai muu riitti? Kun tarpeeksi haukut omiasi junteiksi, rasisteiksi ja metsäläisiksi, nouset eliittiin?

    VastaaPoista
  3. Onko kemppisiä olemassa?

    VastaaPoista
  4. Näin.

    Olisiko vihdoinkin aika historiallisen oikeudenmukaisuuden toteutua ja sivistyneiden Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan itsenäistyä ruotsien vallasta. Kymijoen läntisin haara ja Vuoksi olisivat ihan hyviä rajajokia edellyttäen, että saamme riittävät turvapuskurit vastarannoilta.

    VastaaPoista
  5. "”Suomen heimon” keksivät Runeberg ja Topelius, Lönnrotin säveltäessä ja Snellmanin säestäessä. Hyvä ja silloin muodikas keksintö."

    Huvittavaa sinänsä on se, että he tekivät sen ruotsin kielellä.

    VastaaPoista
  6. Suomi itsenäisenä valtiona on vain myytti! Tätä maata johtaa pieni ruotsinkielinen vähemmistö ja siis olemme jokin "Rotsin vasalli", jossa henkinen väkivalta vallitsee ja hallitsee - pientä vähemmistöä valtioterrorin tavoin.

    Sitten me vielä nuoleskelemme ja kumarramme muka.. muka "suomettuneina" - Venäjän suuntaan. Kyseessähän on puhtaasti Ruotsin edut!

    Me olemme neekereitä kaikki. Pelkkiä orjia vain!

    Hallelujaa..

    VastaaPoista
  7. Uskonnon, tuon kansojen hirmuisen alistajan ote kirpoaa Karalahden takoessa Venäjällä maaleja.

    Puolustusministeri nauraa joutuessaan potkimaan sotilaita pellolle.

    Urheilu yhdistää sen minkä uskonto hajottaa.

    VastaaPoista
  8. Otsikkoon viitaten - en uskoisi näkeväni isoja liikeitä maailmalla puoleen tai toiseen vaikka Suomea ei olisi.

    Kotipuolessa voisi olla toisin.

    Muukalaisuusvihamielisyys tulee lisääntymään, se väistämätöntä. Se on myös hyvin elossa täällä Brooklynissä, mutta nykyään jopa Irlantilaisille tarjoillaan, joten ei se ihan toivotonta ole.

    Kiitos loistavasta blogista!

    VastaaPoista
  9. Reippaasti vain leuka ylös rinnastatiistaina, 13 syyskuuta, 2011

    Henri K. sanoi ylempänä: "P.P.S. Mistä, oi mistä, kumpuaa Suomen älymystön kollektiivinen tarve vähätellä suomalaisuutta? Onko se joku ryhmäinitiaatio tai muu riitti? Kun tarpeeksi haukut omiasi junteiksi, rasisteiksi ja metsäläisiksi, nouset eliittiin?"

    Tuota minäkin ihmettelen. Vaikea kuvitella, että esim. ranskalainen älymystö tai sellaiseksi tyrkyllä oleva joukko tuollaista omasta maastaan ja kansastaan esittäisi. Tai italialaiset, britit, jne. Ja aivan samaa kansainvaellusta ja väensekoitusta se historia sielläkin on ollut. Kansallisvaltiot ovat sielläkin syntyneet enemmän tai vähemmän satunnaisin rajoin. Mutta kun ne ovat syntyneet, ne ovat luoneet oman identiteettinsä ja kansallisen kulttuurinsa, josta voi olla ylpeä ja joka ei ole muilta pois.

    Jos kaikki olisimme samoja harmaita euro-sosialidemokraatteja tai DDR:n konttori-iskureita, mikä paikka Eurooppa olisi elää ?

    Liittykö tämä siihen, että suomalaisilla on tupannut aina olemaan kokolailla kurja herraonni ja sen mukainen kohtalo. Jos "eliitillämme" on tuollainen kynnysmattoasenne, ei siitä oikein hyvä voi seurata (vrt. EU- ja euro-politiikka "Mitä ne Euroopassakin meistä ajattelevat, jos olemme jotakin mieltä omassa asiassamme ja omista rahoistamme.")

    Suomalaisten muukalaisvihamielisyys on myytti. Missä ja mikä on se kansanryhmä, joka systemaattisesti vihaa kaikkia muukalaisia tai ei-suomalaisia? En usko, että tällaista ryhmää on - mitään tutkimusnäyttöä siitä ei ole. Maahanmuuttokritiikki on huonon politiikan kritiikkiä - ei rasismia tai xenofobiaa.

    Patenttioikeuden professorit ja varsinkin vientiteollisuuteen työllistyvät tulijat ovat aina tervetulleita, oli ihonväri mikä vain.

    Kiitokset blogistille eskapistisesta virikkeestä. Näyttää toimivan, vaikka taivaanranta todellakin tummuu jo.

    VastaaPoista
  10. Paavi, vai oliko se piispa tai entinen piispa, sanoi, että menneisyys luo projektion nykyisyyteen, joka ohjaa seuraavaa askelta.

    Ei pidempään.

    VastaaPoista
  11. "paitsi Lönnrot"

    Kyllä Lönnrotkin kirjoitti pääasiassa ruotsiksi akateemisten töiden lisäksi myös henkilökohtaiset muistiinpanot ja kirjeet.

    Muuten olen sitä mieltä, että venäläiset suomalaisten lähimpinä sukulaiskansana se vasta myytti on. En keksi yhtään näkökulmaa, jonka suunnalta tuo olisi edes lähimain osuvasti sanottu.

    Suomalaisten geenit voivat olla joltain kantilta kummalliset, mutta eivät niin kummalliset, että suomalaisen yksilön genomin pystyisi erottamaan muiden eurooppalaisten vastaavasta.

    Sodat Venäjää vastaan alkoivat totta tosiaan 1400-luvun loppupuolella, jos Venäjän synty sijoitetaan tuohon aikaan. Aiempia "Venäjiä" vastaan -- ja puolesta -- oli toki sodittu aiemmin.

    Saamen tsuudi tarkoittaa muistaakseni vihollista ohimennen sanottuna.

    Tässä ajatuksessa ei liene järkeä: "Innostuneimmat ruotsalaiset nimittelivät meitä kiivastuksissaan mongoleiksi. Asiassa voi olla hiukan perääkin. Mongolivalta ulottui 1500-luvulle sinne, minne Suomesta muutti seuraavalla vuosisadalla väkeä väärää uskontoa ja esivaltaa pakoon (Tver)."

    Todellisuudessa ruotsien mongolihölinät liittyivät silloiseen rotutieteeseen.

    Suurpiirteisesti kerron vielä lopuksi, että mikään yleisnimitys ei ole objektiivisesti olemassa. Kategoriset yleistykset voi halutessaan aina purkaa osiin tai asettaa jatkumolle, jolla rajat katoavat. Tämä koskee myös mitä tahansa kansaa. Siksi saamme ehkä jatkossa lukea, miten Ranska, koira tai piimä ei ole olemassa.

    VastaaPoista
  12. Erastotenes aleksandrialainentiistaina, 13 syyskuuta, 2011

    Itse asiassa ajatus "Suomen heimosta" oli 1800-luvun kansallisuusajattelussa perusteltu ja jopa objektiivinen. Saksalaisen kansallisuusajattelun, joka oli vallitsevana kaikkialla Reinistä itään, perusteella samaa kieltä puhuvat ihmiset olivat yhtä kansaa. Suomen murrejatkumon perusteella siis Suomea ja Itä-Karjalaa saattoi pitää yhtenä yhtenäisenä suomalaisena maana aivan puolueettomasti. On aivan selvää, että Snellmanin kaltainen huipputiedemies pakostakin päätyi tällaiseen johtopäätökseen.

    Tosiasia kuitenkin on, että kansallisuusajattelulla on rajansa. Karjalainen kulttuuri on niin kaukana suomalaisesta, ettei meidän ruotsien johdolla tapahtuneesta yhdistämisestä olisi erityisen hyvää seurannut, vaikka kieli olisikin lähes ymmärrettävää. Paremmin siinä olisi silti käynyt kuin venäläistämisessä: karjalaisia ei olisi tapettu massoittain. Karjalainen kulttuuri olisi joka tapauksessa kuitenkin tuhoutunut läntisen vaikutuksen alla yhtä varmasti kuin venäläistämisessä.

    Itärajan tällä puolella Snellmanin, Lönnrotin ja Runebergin kansallinen projekti oli sen sijaan ehkä kaikkein onnistunein kansallisuusaatteen sovellus. Meistä on tullut omaleimainen, itsenäinen kansa, joka on aidosti tuonut ja edelleen tuo oman panoksensa ihmiskunnan kulttuuriin juuri snellmannilais-hegeliläisessä mielessä. Meidän kulttuuriimme sopii niin satakuntalaisella, supisuomalaisella kylätanhualla seisova juhannussalko kuin savolaisen järven rannalla nököttävä tanssilava.

    VastaaPoista
  13. Muinaispuvuista netti tarjoaa mielestäni varsin avartavan proseminaarityön vuodelta 1997. Työhön liittyy suorastaan vaikuttava lähdeluettelo. Tekijä on nykyisin ihan muusta tutkimuksesta tuttu Jenny Kangasvuo otsikkonaan "Suomalainen muinaispuku - myöhäisrautakautinen vai nykyaikainen juhlapuku?" Sekin jo riittää sanomaan, että asialla - fantasiaa vai ei - on puolensa ja puolensa.

    VastaaPoista
  14. Lönnrotin kielestä. Mainio SKS:n Lönnrot-sivusto kertoo: "Lönnrotin äidinkieli oli suomi, mutta kouluopetuksen ja tieteellisen työn myötä tapahtui hänen pelkäämänsä kotikielen vaihtuminen omassakin perheessä. Pojan kanssa Lönnrot puhui suomea, vaimo ja tyttäret puhuivat hänen kanssaan ruotsia. Käsitteellinen kirjeenvaihto ja tieteellinen keskustelu oli käytävä ruotsiksi tai vierailla kielillä. Myöhäisvuosinaan Lönnrot käytti suomea hyvin säästeliäästi sillä perusteella, että katsoi suomen kieleen kehittyneen kirjakielen muotoja, jotka olivat edenneet hänen ulottuviltaan. Näin sanoi mies, jota kutsutaan suomen kirjakielen toiseksi isäksi."

    VastaaPoista
  15. Jos ihan pikkutarkkoja ollaan, niin suomalaisten pitäminen mongoleina johtui kahdesta väärinkäsityksestä.

    1) Kielisukulaisuuden ja geneettisen sukulaisuuden luultiin olevan sidoksissa toisiinsa. Niinhän ei tietysti ole, vaan suomalainen näyttää niin naamalta kuin genetiikaltaan paljon enemmän ruotsalaiselta kuin samojedilta, unkarilaiselta tai saamelaiselta.

    2) Suomen ja mongolin luultiin olevan sukua, koska niillä oli yhteisi piirteitä, jotka olivat ihan erilaisia kuin kielitieteilijöille tutummilla indoeurooppalaisilla seemiläisillä kielillä.


    Ja kyllä Suomi käsitteenä oli olemassa suhteellisen varhain. Tuossa on esimerkiksi kuvaus Suomesta 1500-luvulta:

    http://www.histdoc.net/history/desc1561.html

    Suomi ei myöskään ollut mikään siirtomaa vaan tasa-arvoinen osa valtakuntaa. Jonkinasteisessa siirtomaa-asemassa oli vain Käkisalmen lääni. Paradoksaalisesti siitä teki täysivaltaisen osan Suomea ensin Pietari Suuri, joka liitti sen Viipurin eli Suomen kuvernementtiin ja sitten Aleksanteri I, joka palautti sen muun Suomen yhteyteen.

    http://www.histdoc.net/historia/altfinl.html

    VastaaPoista
  16. "Mikkelin perusti Novgorod"

    Kansakouluissa opetettu Pähkinänsaaren raja 1323 on merkitty pätevästi karjalankannaksen kohdalla. Siitä länteen/ luoteeseenpäin puhutaan kyseenalaisista nautintaoikeuksista.

    Siihen liittyy "Mikkelin perustaminen" - Ortodoksinen munkki sattui asumaan siellä ja ilmoitti siitä esimiehilleen. A vot siinä tsuhnille Mikkelin päämajakaupunki. Kannattaako Korpela ottaa todesta?

    Suomea ja Karjalaakan ei muka ollut. Ei taida olla jonkun mielessä vieläkään:)

    VastaaPoista
  17. Joku vuosi sitten kuuntelin mielenkiintoista dokumenttisarjaa radiosta. Suomalaisia arkeologeja oli siellä kuuluisassa Volgan mutkassa.

    Oletan että se porukka parastaikaa kirjoittaa kiireesti sitä historiaa, minkä se löysi. Kyllä siellä oli venäläisiä arkeologeja mukana, tuskin suomalaiset olisivat yksin selvinneet.

    Kaivoivat sekä talon pohjia että kalmistoja. Eivät kertoneet mitään päätelmiä vielä, sen verran vain, että korut muistuttavat Karjalan ja Kannaksen hautalöytöjen pronssikoruja. Se ei tarkoita vielä mitään.

    Oli hyvä kuulla että historiaa kirjoitetaan kummankin puolen rajaa nyt yhdessä. Sitä minä kyllä vähän ajattelinkin. Ja on hyvä että saavat tehdä työtä niin rauhassa kuin siellä voi tehdä, tarkoitan että väestö kai on suurimmalta osalta muuttanut jo kaupunkeihin.

    VastaaPoista
  18. Ad IDA
    Me Pähkinäsaariseurassa olemme pyrkineet jo 15 vuoden ajan vaikuttamaan siihen, että Pähkinäsaaressa sovitun rajan takainen alue, joka Ruotsin imperialismin seurauksena tuli riesaksemme, palautettaisiin Novgorodille.

    VastaaPoista
  19. Sodat Venäjää vastaan alkoivat vasta kun Venäjä oli olemassa.
    Esimerkiksi Novgorod, Suomen rajanaapuri, oli vatjalaisten perustama.
    Varmaa kuitenkin on, että Novgorodin ja Kiovan varhaisimmat ruhtinaat olivat taustaltaan skandinaaveja.
    Katariina Suuren käyttämien tietolähteiden ja geenitutkimuksen mukaan Rurik (Novgorodin perustaja?) olisi ollut suomalainen. Aihetta on käsitelty Wikipedian Finnvede-artikkelissa:

    "2007, the DNA research project by Dr. Andrzej Bajor of Poland, under the auspices of the Family Tree DNA Rurikid Dynasty Project, by FamilyTree DNA company, testing 191 men claiming to be Rurikid descendants indicates that most (68%) of the them had haplogroup N1C1, formerly designated N3a1, typical for Finnic people."

    Kartat vuosisadoittain "Venäjän" kehityksestä:

    www.ostu.ru/personal/nikolaev/russia_eng/east_eur9en.gif

    Tässä kartassa:
    -vatjalaisten pääkaupunki "Novgorod" eli "Uusikaupunki"
    -vepsäläisten pääkaupunki "Beloozero" eli "Valgetjärvi" tai "Valkeajärvi"
    -merjalaisten pääkaupunki "Rostov" eli "Rosta"
    -muromalaisten pääkaupunki "Murom" eli "Muroma"
    -vatjalaisia ja vepsäläisiä liitossa sloveenien kanssa

    www.ostu.ru/personal/nikolaev/russia_eng/east_eur10en.gif

    http://www.ostu.ru/personal/nikolaev/russia_eng/east_eur11en.gif

    http://www.ostu.ru/personal/nikolaev/russia_eng/east_eur12en.gif

    http://www.ostu.ru/personal/nikolaev/russia_eng/east_eur1250en.gif

    http://www.ostu.ru/personal/nikolaev/russia_eng/east_eur1300en.gif

    800-luvulla suomalaiset asuttivat Ruotsin jonnekin Osloon asti, jonka jälkeen suomalaiset vetäytyivät taistellen nykyiseen Suomeen.

    Kantasuomalaisista periydymme. Meillä on aina ollut sotia itäisiä slaaveja vastaan. Mongoliveri on jäänyt venäläisiin. Hyvänä esimerkkinä kaksi Venäjän nykyistä päämiestä. Menninkäisen kokoisia ja näköisiä molemmat.

    Henri K on oikeassa. Suomalaisuutta vähätellään ja historiaa vääristellään suomalaisuuden kustannuksella. Asian huomaa selvästi kun lukee koululaisten historiankirjoja.

    VastaaPoista
  20. Ihan kiva provokaatio, mutta pari kysymystä:

    Miksi Suomen heimot on "keksittävä", kun esimerkiksi Somalian klaanit ovat totista totta?

    Miksi suomalaiset ovat venäläisiä, eikä päinvastoin?

    Mistä päättelet, että saamelaiset ovat meille ylipäätään mitään heimokantaa? Onko se samantasoinen fakta, kuin että kaikki me olemme maahanmuuttajia ja Afrikasta kotoisin?

    Novgorodin perustivat ruotsalaiset alueelle, jossa asui slaavilaisia ja suomalaisugrilaisia heimoja. Ketkä siis perustivat Mikkelin, kun sen perustivat novgorodilaiset?

    Ja uudestaan alusta: kun Suomen heimot keksittiin (= siis luotiin tyhjästä) vasta 1800-luvulla, niin mitä ihmeen heimoja siellä Novgorodin alueella asui?

    (Tiedän kyllä vastaukset noihin kaikkiin, mutta tietääköhän tietävä anonyymi?)

    VastaaPoista
  21. Piti korjata tuo Lönnrot-juttu vielä yöllä, mutta yhteydet ei toimineet. :)

    VastaaPoista
  22. Ad. anon: Urheilu yhdistää sen minkä uskonto hajottaa.

    Po. Urheilu yhdistää sen minkä valtiouskonto on hajottanut.

    Jos meillä olisi kansankielistä älymystöä, se ei itkisi ministerin puuttumista musiikkitalon avajaisista.

    VastaaPoista
  23. Terveisiä kirjastostatiistaina, 13 syyskuuta, 2011

    Kävin eilen illalla paikallisessa kirjastossa. Lainaustiskien edessä oli jono somalityttöjä kirjaniput kainalossa. (Kaikelaiset pojat pelasivat muualla videopelejä ja katselivat tv:stä jalkapalloa.)

    Niin siis eli että: ...

    VastaaPoista
  24. Tosiaan, aihe viittaa tähän vaatimattomaan asiakokonaisuuteen.

    http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=588725

    Päätiedotusväineemme taitavat edustaa insestiä.

    Voiko niitä osuvammin kuvata.

    VastaaPoista
  25. ” Olen itse romantisoinut omia sukutaustojani puhumalla ja kirjoittamalla Savon ja Karjalan vedenjakaja-alueen asukeista, joilla lienee ollut yksi aatteellinen pyrkimys, päästä herroja pakoon, olivat nämä sitten venäläisiä tai ruotsalaisia”.

    Nämä vedenjakaja-alueen asukit ovat kiinnostava aihe. Miten jako käytännössä raja-alueen asukeille merkitsi ja miten sitä valvottiin, jos valvottiin lainkaan? Tehtiinkö sotaväen toimesta tarkastusmatkoja syrjäseuduille? Sillä saattoihan olla joukossa kunnon loisia, jotka tarkastusta ennen livahtivat vesistön ylitse toiselle rannalle ja näin välttivät sen vähäisenkin veronkannon tai sotaväkeen joutumisen.

    Esim Turun rauhan jälkeen rajaksi tuli Kymijoki vesistöineen etc, jolloin itäpuoli jäi Venäjälle. Mitenhän mahtoi tapahtua kylän myllylle, joka jäi toiselle rannalle? Jatkuiko sen toiminta kuten aikaisemminkin, vai jouduttiinko perustamaan toinen mylly vastaiselle rannalle? Mylly oli kuitenkin varsin merkittävä laitos tuohon aikaan.

    Koska uteliaisuuttani vaivaa myös laiskuus, esitän tässä kysymyksen, löytyyköhän tästä aiheesta jostain selvää tietoa tai tutkimusta?

    - kale -

    VastaaPoista
  26. Tämähän aivan karmeata että tällaista mennään salaa päättämään ja näin epästbiilissa maailmatilanteesa.

    http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=194840&tstart=0&forumID=13

    VastaaPoista
  27. Ruotsin ja Ryssän raja kulkee Suomessa nelostien kohdalla.

    VastaaPoista
  28. Haaveilijoita on aina ollut ja tulee olemaan.

    Samaan aikaan kun Suomessa keskustellaan siitä onko Karjalaa tai Suomeakaan olemassa, joukko vaikutusvaltaisia henkilöitä haaveilee koko maailman valtiosta. Keskeisenä henkilönä on ollut Mikhail Gorbachev.

    Keskeisiä ideologioita ovat olleet panteismi ja bahai, luonnonsuojelu, lopullisena päämäääränä uskonnoton maailma, jossa palvotaan luontoa.

    Suomessa vielä tuntematon liike (World Pantheist Movement) leviää monin yllättävin tavoin. Siitä on monia salaliittoteorioita, mutta myös sen viralliset lausunnot vaikuttavat yhtä ällistyttäviltä.

    VastaaPoista
  29. Ad Omnia: - lisättäköön että Lönnrot oli suomen kielen professori. Kielitaito ällistyttää Kalevalan lisäksi Lönnrotin sanakirjassa. Seuraava suomen professori olikin Aug. Ahlqvist, jonka luonne ja luontumukset tiedetään, mutta jonka osuus kielemme kehittämiseen on suuri. Hän oli tehnyt myös vertailevaa tutkimusta kielisukulaisten parissa Venäjällä.

    VastaaPoista
  30. Ad Omnia: - kun kysytään suomalaisten ja venäläisten sukulaisuudesta eli suulaissieluisuudesta, ensimmäisenä esimerkkinä tulee mieleeni musiikki, sekä vakava että laulelma.

    Vaikka kansallisromantiikkamme on lonnollisesti saksalaista perua, Venäjän kansallisromantiikka unohtuu helposti. Se vaikutti mm. musiikissa ja kirjallisuudessa.

    Kaunokirjallisuutemme sai Elisabeth Järnefeltin kautta myös suoria vaikutteita Venäjältä - Tolstoi, Dostojevski ja jopa Tshehov olivat järnefeltin piirissä tuttuja, jaj vaikutuksen olen näkevinäni vahvana. Muiden ohella V. Linna lienee korostanut juuri Tolstoin ja Dostojevskin vaikutusta.

    VastaaPoista
  31. Suomen ja Venäjän melankolia ehkä avautuu kuuntelemalla kahta valssia:

    1) Akselin ja Elinan häävalssi

    2) http://www.youtube.com/watch?v=ZYhZVqODYsI

    VastaaPoista
  32. Tietoa rajojen takaa: Olin kolmekymmentä vuotta sitten Ulan Batorissa muutaman päivän, koska kaupunki oli sopivasta Siperian radan varrella.

    Silloin oppaana ollut kolmekymppinen kansankynttilä piti selviönä, että suomalaiset olivat sukulaisia. Epäilystä ei ollut kahden sanan vertaa.

    VastaaPoista
  33. Ad Jukke: Kommenteista päätellen eskapismi toimii. Hulvatonta! Kiitos.

    VastaaPoista
  34. Ad Anna Amnell, kerrotko mikä kuvailemassasi kehityskulussa tai mainitsemassasi järjestössä on ällistyttävää/pelottavaa/huolestuttavaa?

    VastaaPoista
  35. Karjala takaisin skrev: ...suomalainen näyttää niin naamalta kuin genetiikaltaan...

    En usko heti, että geenitutkimus eli genetiikka on millään tavalla yhteydessä siihen miltä suomalainen näyttää. Geenistö tai genomi siihen voi vaikuttaa.

    Se että sanat muistuttavat toisiaan, ei tarkoita että niitä voi käyttää miten sattuu tai miten itsestä tuntuu, vaikka peruskoulu ja sen korkeakoulutetut opettajat kuinka opettaisivat mitä sattuu.


    Ja tämä tietopläjäys 4 vuoden kansakoulun pohjalta.

    VastaaPoista
  36. Täällä noudatettava itämainen liikennekäyttäytyminenkin paljastaa minkä kansan sukulaisia täkäläiset ovat.

    VastaaPoista
  37. Petja Jäppinen:

    Neuvottelemme kyllä Novgorodin kanssa. Täytyy käydä tarkastamassa, josko siellä olisi jotain muuta kuin Lasitalo, Makkaratalo, Finlandia-talo ja Enson konttori niin voisimme tehdä siitä alkuun Haminan ystävyyskaupungin.

    VastaaPoista
  38. Aijai miten se sattuukaan toisiin, kun kerrotaan suomalaisuudesta ja Suomen heimosta. Minä olen savolainen ja osaan suomea. 30 vuotta olen asunut pk-seudulla, mutta edelleen se on minulle yhtä lailla ''ulkomailla'' oloa kuin että olisin asunut saman ajain esim. jossain Euroopassa.

    Heimoaatteet tuovat mieleen vain heimosodat, siksi nämä perussuomalaiset saavat pelon vireet selkärankaani.

    VastaaPoista
  39. Desculpa, etten tarjonnut tätä kommenttia eilen, koska yritin tutustua valiokansojen keskinäiseen vääntöön, enkä ymmärtänyt kaikkea. Laokoon-ryhmähän se on, joten meille koittavat pian villikoiran päivät peurojen maassa.

    Venäläiset, saksalaiset ja nimeltä mainitsemattomat muut taiteilijat esittivät sata vuotta sitten kansat järjestyneinä joukkoina, joita johti kolmimetrinen jätti: siniset silmät, suoramiekka ja puhdas niska. Nurkuen väistyivät muut.

    Suhteellisen hyvin jaksoivat Kannaksen ägrämöiset ja Turun seudun suomalaiset. Metsäpirtissä oli lahjakas muusikkosuku! Me muut olemme saaneet tituluksemme oman pyrkimyksemme vastaisesti. Puolet maasta ja kansasta ovat alkuperältään kielenmuuttaja-lappalaisia, mistä olen surullisen ylpeä. Suomi on kuitenkin kaunis ja selkeä kieli.

    VastaaPoista
  40. Anonyymi-savolainen on todellakin savolainen: vastuu jää lukijalle.

    Ensin hän todistaa omin kokemuksin, että heimoja on, ettei se ole meidän taantumuksellisten houretta (ja silloinhan myös suomalaisuutta on, vaikka antipersut sen kieltävät tai ainakin väheksyvät),

    ja sitten hän potkaisee persuja, koska heimot johtavat heimosotiin.

    Logiikka on joillekin niin kallisarvoista, että sitä on säästettävä.

    VastaaPoista
  41. 'Muuten olen sitä mieltä, että venäläiset suomalaisten lähimpinä sukulaiskansana se vasta myytti on. En keksi yhtään näkökulmaa, jonka suunnalta tuo olisi edes lähimain osuvasti sanottu.' (Tomi)
    Olen minä lukenut puolalaista historiankirjoitusta, jossa venäläisyys syntyy siitä, että ruotsalaisen rosvopäällikön johtama ukrainalainen nostoväki lyö suomalais-ugrilaiset heimot ja bulgarialaiset kenttäpapit kastavat ne sitten kreikanuskoon. Joku 1500-luvun polakkilähde piti koko venäjän kieltä vain samojedien yrityksenä mongertaa puolaa.

    VastaaPoista
  42. 'Miksi Suomen heimot on "keksittävä", kun esimerkiksi Somalian klaanit ovat totista totta?' (tapsa)
    Totta kai ne klaanitkin on keksitty, ja verisukulaisuuksia löydetään tai unohdetaan poliittisten konjunktuurien mukaan. 'Somalia' tai 'somalian kansa' ovat sen sijaan keksintöjä, joille ei ole löytynyt käyttöä.

    VastaaPoista
  43. ohimennen mainitsemistasi muinaispuvuista: tekstiilit voivat säilyä esimerkiksi hapettomissa oloissa tai antiseptisten metalliesineiden välittömässä läheisyydessä - ja niinollen tekstiileja tavataan varsinkin myöhemmistä ruumishautauksista myös Suomessa. Lisäksi meillä on paljon tietoa esimerkiksi värjäysmenetelmistä ja käytettävissä olleista raaka-aineista, sekä korujen asettelun perusteella hautalöydöistä saatua tietoa.

    Tuota arkeologisesti suuntautuneen ihmisen purkauksen aiheuttaneesta kohdasta huolimatta samaistun suurelta osin kirjoitukseen. Pölvästimäinen nationalismi suuntaan tai toiseen saisi painua varsinkin genetiikan myötä unholaan ainakin tieteen tekemisestä. Ainakin pohjoiset venäläiset hyvinkin ovat kielensä vaihtaneita uralilaisia, ja suomalaiset nyt ties mitä kantasaamen omaksunutta protogermaanista sekasmelskaa ovatkin.

    VastaaPoista
  44. A: "Ainakin pohjoiset venäläiset hyvinkin ovat kielensä vaihtaneita uralilaisia, ja suomalaiset nyt ties mitä kantasaamen omaksunutta protogermaanista sekasmelskaa ovatkin."

    Juuri näin. (Tai ainakin sinne päin.)

    Puhdasta suomen kieltä kutsutaan nykyään saameksi.

    VastaaPoista
  45. Erastotenesille

    Biscmark se kansallisvaltio-ajattelun aloitti. Siitä tavallaan sodatkin. Ensin se ensimmäinen ja Weimarin heikosta tasavallasta toinen...

    Snellman ammensi filosofiansa tosiaan paljon Hegeliltä. Kuitenkin viisas valtiomies. Paasikivikin luki tarkkaan Snellmaninsa. Siitä se Paasikivi- Kekkosenkin linja; ei sitä Paasikivi keksinyt.

    Isäni Viipurista ja ”miekii viel haastan” vaikka kolmekymmentä vuotta stadissa asustanut. Jos en muuten, niin vaikka piruuttani.

    Taidamme olla maailman rotupuhtain kansa, Ja kyntemme näyttäneet.

    Inkeriläisetkin otimme vastaan (taatusti suomensukuinen kansa)...

    Ja parempi se on 50 vuotta vaikka vähän ”rähmällään”... Kuin toisen ikeen alla!

    VastaaPoista
  46. Kemppiselle:

    Uusien genominlaajuisten tutkimusten perusteella lähimpiä sukulaisiamme ovat virolaiset, sitten ruotsalaiset ja venäläiset. Nämä kaikki ovat läheisempiä länsisuomalaisille kuin itäsuomalaisille – jopa siis venäläiset.
    http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Asutushistoria.pdf

    JarMom:
    ”Katariina Suuren käyttämien tietolähteiden ja geenitutkimuksen mukaan Rurik (Novgorodin perustaja?) olisi ollut suomalainen.”

    Ei pelkkä haploryhmä tee kenestäkään suomalaista. Suomalaisista puhuminen kaukana Suomen kaakkoispuolella on muutenkin väärin – pitää puhua itämerensuomalaisista. Rurikidien haplotyyppi näyttää palautuvan skandinaaviseen eikä itämerensuomalaiseen N1c1-ryhmään:
    http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/viewtopic.php?t=222

    Tapsa:
    ”Puhdasta suomen kieltä kutsutaan nykyään saameksi.”

    No ei sentään. Itämerensuomi ja saame ovat kehittyneet aivan eri suuntiin, havaintoesimerkkinä baltin *šalna (> liettuan šalnà) --> länsiuralin *šalna > suomen halla ~ pohjoissaamen suoldni. Suomi ei voi mitenkään polveutua saamesta.

    VastaaPoista