12. syyskuuta 2011

Onko Karjalaa ollut olemassa?




Viipurin läänin historian ensimmäinen osa (2003) on tieteellisesti pätevä, hiukan raskaslukuinen ja sävyltään nolosteleva.

Jokseenkin kaikki tuon seudun muinaisuutta koskeva tieteelliset tosiasiat, joita opetettiin yliopistolla vielä parikymmentä vuotta sitten, ovat osoittautuneet virheellisiksi tai ainakin epäilyttäviksi.

Jopa Viipurin alla saattaa olla toinen Viipuri. Pietarilainen Aleksander Saksa on löytänyt kymmenessä vuodessa monta kymmentä kertaa enemmän kiinteitä muinaisjäännöksiä kuin suomalaiset tutkijat ennen vuotta 1939. Puhe on kalmistoista ja asumuksen pohjista, joiden merkitys on aika yksiselitteinen.

Puhe Karjalasta lännen etuvartiona on vanhastaan tiedetty propagandaksi. Nyt arvioidaan, että länsi perusti idän ja että Karjalaan eli Kirjalaan tuli jatkuvasti uutta, erilaista kulttuuria edustavaa väestöä muun muassa etelän suunnalta.

Vaikka haluakin olisi ollut, seutu on hyvin vaikeaa tutkia. Maan nousemisen vuoksi  vedet ovat kulkeneet milloin mitenkin. Vuoksen murtautuminen Salpausselän läpi kai kuuluu yleistietoihin. Se tapahtui myöhään, noin 3 800 eaa. Silloin seudulla oli ollut pysyvän oloista asutusta vuosituhansia.

Olen pitänyt tietokilpailua vastaantulijoille. Tähän mennessä viisaimmatkaan eivät ole tienneet, milloin Neva syntyi. Se on ajoitettu varmasti. Vastaus on n. 1300 eea. Sitä ennen Laatokka oli laskenut Vuokseen ja sitä ennen Ääniseen.

Ajoittainen kauppakumppani, ajoittainen vihollinen oli Novgorod. Jotain kaupungin luonteesta kertovat tuohikirjoitukset. Niitä on löydetty paljon. Joukossa on vanhin suomen, oikeastaan Karjalan kielellä laadittu teksti, josta on uusi, ansiokas kirjoitus ”Virittäjässä” (Johanna Laakso). Siinä Martti Haavion vanha tulkinta pannaan päreiksi. Muistakin 1200- ja 1300 luvun tuohista löytyy itämerensuomalaisia mainintoja: ”Himonen – orava.”

Ajatus rajasta tai rintamasta on epäperäinen. Ei ollut rajoja. Kaupankäynti, verotus ja rosvous sulautuivat toisiinsa ja alueissa kiinnosti kulkuyhteys, ei jonkin tunnistamattoman seudun ”omistaminen”. Niinpä Räisälän jokivarsi oli keskeinen ja siellä lienee ollut rautakaudella useita ”kaupunkeja”.

Asetelma alkoi muuttua 1500- ja 1600-luvulla, ja kahden epätavallisen pitkäkasvuisen miehen, Pietari Suuren ja Kaarle XII:n seikkailut, oli sitten tätä uudempaa vaihetta.

Viipurin läänin historiassa mainitaan ohimennen ujosti, että kun suomalaisen käsityksen mukaan Pietari Suuri perusti kaupunkinsa suolle suomensukuisten surmaksi, tämä ei oikeastaan pidä paikkaansa. Turvekerros on ohut ja sen alla on mainio moreeni. Eivätkä Pietarin tornit ole pahemmin heiluneet. Kaupungin paikka on itse asiassa erinomainen. Ympärillä liehui varsin monen sukuista kansaa ja kauppa kävi.

Nyt kun pohjoinen öljyjohto on Koivistolla, on syytä pitää mielessä, että Suomen ja Viron sotilaallinen asema on edelleen erittäin huono. Venäjän armeijassa tämä tiedetään erittäin hyvin. Koivisto – Primorsk – on Venäjän suurin öljysatama.

Rakkaan, entisen Karjalan yksi ongelma oli Kannas verrattuna Laatokan luoteis- ja pohjoisrantaan. Järven kaakkoisranta sitä vastoin on pysynyt slaavien hallussa melkein siitä alkaen, kun Vanha Laatokka oli perustettu.

En vieläkään ymmärrä, mitä perua oli ajatus Suur-Suomesta. Se Suomi, josta haluttiin suurta, oli alkanut toden teolla muodostua noin vasta noin 50 vuotta ennen maan itsenäistymistä.

Länsi-Suomessa ”ruotsalaisuus” vaikutti vahvasti vuosituhansia. Viikinkien aikaan yhteys oli hyvin vakiintunut. Itä-Suomessa laajeneva venäläisyys vahvistui siitä alkaen kun slaavit olivat asettuneet paikoilleen.

Alkuperäisväestöjä ei löydy, ”maahanmuuttajia” sitäkin enemmän. Suomi on historiallisesti monikulttuurisuuden malliesimerkki, koska joka toinen meistä on maahanmuuttaja. Tällaisia terveisiä suomalaisuuden esitaistelijoille.

45 kommenttia:

  1. Onkos se niin, etta venäläinset käyttävät nimeä Etelä-Karjala niista seuduista, joita me kutsumme Aunukseksi? ( Esim. Platonov: 'Taistelut Suomen rintamilla 1941-1944). Mita nimea mahtoivat kayttaa Kannaksesta? Onko Inkerinmaa myös slaavien nimiä?

    VastaaPoista
  2. Olli Rehn nyökytteli Kreikan viimeisimmille
    leikkauslistoille ja maanlaajuiselle kiinteistöverolle.
    Paavo Lipponen kaiketi älykännykkänsä briiffauksesta
    tiesi luvata parempaa jo näkyvän eurolle.

    Ihan totta reformit etenevät Balkania myöten. Kreikan kohdalta akuutisti on kyse kahdesta. Sopimuksista on pidettävä kiinni,oikeusvaltio voimaan ja rule of law
    elikkä sääntöohjautuva hallinto.
    Ja sitten tokaksi. Työsopimukset sietää kuitenkin purkaa. Työvoiman tulee olla notkean ja kilpailevan
    liikkeenjohdon tasalla. Työtä ostettakot tarvittaessa ja
    erotettakoot jos kysyntää firmojen tuotteille ei löydy.
    Ilmiselvää. Ja jos paikallinen Hakaniemi ei irrota
    pyhistä työehto-kirjoistaan, niin koitetaan toista kautta.
    Vuokratyövoima ja ihmisten vapaa liikkuvuus -oikeus
    tepsi Savoon, kai se käy Kreikkaankin ?

    Paha vain että kreikkalaiset tietävät velkapaperinsa parempiosaisten saamapapereiksi ja korkotienuu-puukoiksi. Tietävät mokomat senkin,että Basel II
    vuodatti heidän ylleen bittieuroja,joista ei koitunut
    lähettäjäpäässä Pohjoisessa mitään valmistuskustannuksia,ei kuljetuskustannuksia. Ja kun
    tuottotaso oli matala,virta oli vastaavasti vuolas. (Ihan
    sama idis kuin Suomen asuntolainotuksessa.)

    Näissä itsevalituissa nettitykkäämisissä pääsee henkevään seuraan.Telegraphin Ambrose Evans-Pritchard lainaa Citigroupin Willem Buiteria.
    Buiter kiistää "federaatio tahi romahdus" analyysin
    ja sanoo tähän pitäytyjien jääneen jumiin Westfaaleniin 1648. Tuota suvereenien valtioiden aikakautta ei enää ole. Ei oikein löydy äskeistä liki osuvaa analogiaa
    tälle EU:lle. Buiter sanoo että pitää mennä saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan tuollaisen kansallis/ylikansallisen hallinnon perässä.
    Että 900-luvulta Lutheriin saakka oli tuollainen EU.

    Heti ylivallan purkauduttua Ruotsikin perusti oman
    setelirahan,kuparikantaisen, ei eurohopeista enää.

    Ja missäkö ne valtion velat ovat ? Kreikan huonot ovat
    Frankfurtissa keskuspankissa -ja taas lisätussaus rahaa
    ylt´ympäriinsä. Muut ovat varjopankkien kierrossa
    toiseen potenssiin arvopaperistettuna selvänä rahana
    mm.yritysyhdistemien muokaamisessa kuten tuoreesti
    Myllykoskella. Ei konkurssia vaan hyvät kipurahat.
    Sivistynyttä. Kiehtovinta varjopankeissa on minulle se
    kuinka homma (Suomessa) tapahtuu duunarien omilla
    rahoilla, Ilmarisen Sampoamissa.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  3. Niin, eikös me olla maahanmuuttajia kaikki, kun oikein silmiin katsotaan ? Tuskin jään alla kukaan asuskeli 10 000 vuotta sitten.

    Mutta mainiosti olemme tänne kotoutuneet ja oman kulttuurimme eri osasista muodostaneet. Siitä on syytä olla ylpeä - se ei ole muilta pois.

    Mikähän siinä oikein onkin, että maahanmuutto ennen ns. hyvinvointivaltion keksimistä sujui niin paljon mutkattomammin ? Muutit, rupesit töihin ja kotoutumaan saman tien. Ja ehkä saatoit jotakin uuden kotimaaasi kulttuurillekin antaa, jos annettavaa oli.

    Mikä valuvika "hyvinvointivaltiossa" synnyttää rosengårdit, joihin palokunta ei ilman poliisisaattuetta mene ja jotka ovat täynnä vihaa kilttiä kukkahattua kohtaan ?

    Kysymys on todellakin kulttuureista - ei geeneistä. Monikulttuuri on orwell-puhetta, joka ei tarkoita oikein mitään. Sellaista arvoliberalismia, jossa millään ei ole mitään väliä. Tämänhän totesi jo Merkelkin ("Multikulti hat audgedient").

    Maassa maan tavalla - se lienee ainut resepti, joka on käytännössä näytetty toimivaksi.

    Lopuksi kirjallisuusvinkki aiheesta Venäjän öljyintressit ja sotilaallinen voima - Antti Kauranne: Punainen Porvoo.

    VastaaPoista
  4. "En vieläkään ymmärrä, mitä perua oli ajatus Suur-Suomesta. "

    Natsismin, fasismin ja kansalliskiihkon perua.
    Se että imussa meni mukaan, ja huru-ukoiksi kääntyi kaikenlaista sivistyneistöä, jopa mm. tolstoilaisia, voi tietysti herättää kysymyksiä massapsykologiasta.

    VastaaPoista
  5. Niin,
    mm. Mauri Rastas sanoo: "Suomalaisten heimojen, esim. karjalaisten, ja itämerensuomalaisten kansojen erottuminen ympäristöstään ja toisistaan on havaittavissa vasta 1000-luvulla jKr. Suomalaisten ja varsinkin karjalaisten historia on poikkeuksellisen lyhyt, selvästi alle 1000 vuotta."

    VastaaPoista
  6. "Olen pitänyt tietokilpailua vastaantulijoille. Tähän mennessä viisaimmatkaan eivät ole tienneet, milloin Neva syntyi. Se on ajoitettu varmasti. Vastaus on n. 1300 eea. Sitä ennen Laatokka oli laskenut Vuokseen ja sitä ennen Ääniseen."

    Kerrotko tästä vähän lisää, Jukka. Laatokka laski Vuokseen? Siis Vuoksi virtasi päinvastaiseen suuntaan kuin nykyisin?

    VastaaPoista
  7. "Maassa maan tavalla - se lienee ainut resepti, joka on käytännössä näytetty toimivaksi."

    Vaan kun se "maan tapa" vaikuttaa olevan mahdoton määritellä. Onko se pienin yhteinen tekijä savolaiselle ja pohjalaiselle? Ja mikä sitten on se yhteinen tapa? Saunominen vai mikä muu stereotypia? Täysin mahdoton määritellä jotain joka muuttuu kaiken aikaa - jasurui osa muutoksesta johtuu ns. ulkoisista vaikutteista, esim. tv:n ja muun median kautta pohjoisamerikklaisesta kulttuurista. On van järjetön puhua jostain maan tavasta, kun okeasti tarkoitetaan, että vääränvärisillä mamuilla on erilaisia tapoja kuin useimmilla suomalaisista...

    VastaaPoista
  8. "En vieläkään ymmärrä, mitä perua oli ajatus Suur-Suomesta. Se Suomi, josta haluttiin suurta, oli alkanut toden teolla muodostua noin vasta noin 50 vuotta ennen maan itsenäistymistä."

    Mitä erityistä ymmärtämistä siinä on? Kansallisuusaate sisälsi ajatuksen samaa kieltä puhuvien yhdistämisestä samaan valtioon kaikkialla ja suuriruhtinaskunnan ja sittemmin itsenäisen Suomen lähialueilla puhuttiin samaa tai lähes samaa kieltä kuin Suomessa.

    VastaaPoista
  9. Jos rajan idän ja lännen välille piirtää uskonnolla, niin ainakin hieman etelämpänä näyttäytyy eräs merkittävä ero.

    "Vuonna 1896 Virossa ja Viron Liivinmaalla lukutaito oli 92 prosenttia, ortodoksisella Setumaalla 7 prosenttia. Etnisesti ja kielellisesti kysymyksessä oli sama kansa. Latviassa, jossa noin puolet on katolilaisia ja puolet luterilaisia, lukutaito oli 75 prosenttia ja katolilaisessa Liettuassa 45 prosenttia. "(Ilves, Omalla äänellä, 131).

    Ilmeisesti saamme myös Suomessa kiittää hetkellisestä, muutaman vuosikymmen kestäneestä menestystarinasta Preussista Lutherin saappaissa marssinutta ideologiaa.

    Ehkä jostain kirjaston hyllystä löytyy pölyttynyt kirja, joka kertoo saksalaisesta Pietarista......

    Suomalaisen Pietarin huippumuotoilusta voi lukea vaikka kirjasta:
    Fabergén suomalaiset mestarit / Ulla Tillander-Godenhielm

    VastaaPoista
  10. Varmaan Kajalan ja koko Suomen muinaishistoria kirjoitetaan joskus jälleen kerran uudelleen. Nythän on niin, että jääkausi raapi maan pinnalta pois kaiken ihmistyöstä kertoneen aineksen. Kun ei löydy tavaraaa eikä hautoja, ei ole ollut asukkaitakaan. M.o.t.
    Kenties joskus tulevaisuudessa jotain löydetään syvimpien järviemme pohjamudista tai merestä. Meri- ja järviarkeologiaa ei meillä juuri harrasteta.Vasta aivan äskettäin huomattiin sellainenkin juttu, että metsistä löytyneisiin kivikenttiin onkin haudattu väkeä. Näihin asti on luultu, että nuo "pirunpellot" ovat vain jääkauden huvikseen kasailemia pikkukivien röykkiöitä.

    Maahanmuuttajia täällä tosiaan ollaan kaikki.
    Kannattaisi ehkä tutkia tarkemmin suomalaisen multikultin olemusta jotta mahdolliset virheet voitaisiin välttää. Nimimerkki "The Wisdom.." sivusi asiaa. Kun Ruotsissa jo on lähiöitä, jonne edes poliisi ei uskalla mennä, miksi luoda sellaisia meillekin? Olisi luotava oma, suomalaisista käytännöistä ja historian opetuksista lähtevä maahanmuuttokulttuuri, eikä aina apinoida Ruotsia. Tai jos apinoidaan niin sitten kanadalaisia.
    Nyt on Elinkeinoelämän Keskusliitto EK myös julistanut sodan rasismia vastaan. Hoh, hoijakkaa! Hiukan sama, jos 1700-luvun orjakauppiaat olisivat jaelleet rangaistuksia "neekeri"-sanan käytöstä. EK haluaa tänne värikästä väkeä ainoastaan siksi, että palkat saataisiin alas ja työtuntien määrä ylös. EK:n ekonomeilla ei todellakaan ole kukkahattua päässä.

    VastaaPoista
  11. Ääh... kun Kemppinen päätti asemoida itsensä hyvien joukkoon ja joutui sinne päästäkseen koukkaamaan todella kaukaa, niin heti nostaa päätään edistyksen etujoukko, joiden mielestä suomalaisuus on pelkkää harhaa.

    Jumalauta - näillä rannikoilla puhuttiin itämerensuomea jo silloin, kun slaavit olivat pieni germaaneista lohjennut heimonsirpale, joka asusteli surkeissa kojuissaan keskisen Euroopan syrjäseuduilla (Tacitus).

    Jos joku on näillä seuduilla tuore tulokas, niin slaavit. Tästä emme liene eri mieltä kenenkään kanssa?

    Ja mihinkö perustuu ajatus Suur-Suomesta?

    Hei, älkää nyt viitsikö. Ihan totta. Suomen heimoihin se perustuu. Ihan samalla tavalla suomalaisuus perustuu samaa kieltä puhuviin heimoihin kuin vastaavat asiat muuallakin maailmassa.

    Kemppinen, oletko tyytyväinen kun torvelot nyt luulevat että Suomen heimot keksittiin 1930-luvulla? Viittaan anonyymiin: "Natsismin, fasismin ja kansalliskiihkon perua."

    Herra jumala sentään. Jotain rajaa. Vaikka ilman rautaa.

    VastaaPoista
  12. Jukka Sjöstedtiä voisi täydentää sunnuntain Hesarin jutulla mylläristä joka ei uskalla lausua ääneen isäntänänsä nimeä EU-Suomessa.
    Tosin Sokea Reettakin huomasi keväällä Ylen vedättävän Myllykosken kurssia ylös.
    Mutta nämä kuviot ovat näköjään tarpeen jotta yli-ihmisinä itseään pitävät tulevat suunnattomassa röyhkeydessään kaikkien nähtäväksi, ja niin Suomi hiljalleen muuttuu normaaliksi demokratiaksi.

    VastaaPoista
  13. Tuo karttakuva oli mielenkiintoinen. Miksi ne löydöt sijaitsevat vain Suomen puolella rajaa? Ei kai Laatokka nykyiseen rajaan rajautunut Kivi- ja pronssikausilla?

    Ei ole saatu ilmeisesti yhtenäistä karttaa venäläisten uusista tutkimuksista. Ehkä jonkinmoista kulttuurinvaihtoa pitäisi harrastaa.

    Inkerinmaa tapahtui vissiin siinä kuningatar Kristiinan aikaan ja vähän sitä ennen ja jälkeen. Ingermansland.

    Voi olla että Suomea ei ollut pitkään aikaan, siis ihan mahdollista. Oli Ruotsi ja slaavit. Mutta mikäs oli sitten saamelaisten osuus kansojen sulatusuunissamme?

    VastaaPoista
  14. Minusta ei ole lainkaan ihme, jos pietarilainen tutkija on kymmenessä vuodessa löytänyt Viipurista enemmän muinaisjäännöksiä kuin suomalaiset vuoteen 1939 mennessä.

    Suurvallalla on kuitenkin suurvallan resurssit, ainakin periaatteessa. Vasta itsenäistyneellä Suomella on vuoteen 1939 mennessä ollut muutakin tekemistä, kuin kaivella muinaisjäänmöksiä. Eihän tuo ajanjaksokaan ollut kuin 20 vuotta. Aikakin on kokonaan toinen.

    Ei meillä ole mitään hävettävää, tässäkään. Kyseisen venäläistutkijan saavutuksia mitenkään väheksymättä.

    VastaaPoista
  15. Pari talvea sitten oli pahat jäät Suomenlahdessa ja pidimme meteliä venäläisten yksipohjaisista tankkereista. Isoveli Brysselistä moitti meitä, "kovana talvena venäläiset toki tarvitsevat öljykuljetuksia". Ei tiennyt Koivistoa VIENTIsatamaksi. Nord Streamin kohdalla ei ole samaa väärinkäsitystä.

    Venäjällä on taitavia arkelogeja, Kremlin tornien kadonneet ikonitkin löytyivät vast'ikään. Viipuri on tietysti vanha venäläinen kaupunki.

    Ei kai Euroopassa kansallisvaltioista kovasti ennen 1800-lukua (j.a.a) puhuttu, mikä ihme se on jos ei suuremmin Suomestakaan.

    En minäkään ole kotonani asunut kuin runsaan vuoden. Omanani silti pidän.

    VastaaPoista
  16. "Mikä valuvika "hyvinvointivaltiossa" synnyttää rosengårdit, joihin palokunta ei ilman poliisisaattuetta mene ja jotka ovat täynnä vihaa kilttiä kukkahattua kohtaan."
    Sanoisin, että nykyiset työmarkkinat: tarvetta on vain nuorelle, ahkaralle ja koulutetulle A-ryhmälle kaikki "toistaitoinen" (low-skills) B-luokan väki pannaan työmarkkina- tai toimeentulotuelle taikka eläkkeelle. Vanhassa maailmassa tälläinen väki muodosti ensimmäisen polven siirtolaiset, jotka hankkivat toimeentulon tukkityömailla, kaivoksissa tai tehtaissa. Nykyiset maahanmuuttajat ovat tulleet Eurooppaan yleensä pakolaisina esiintyen paremman elämän toivossa, mutta kuka työnantaja Suomessa tarvitsisi suomea osamaatonta, pahimmassa tapauksessa luku- ja kirjoitustaidonta tai ainakin kouluttamatonta reipasta somalinuorukaista? Pannaan sitten nämä minitoimeentulolla elävät, ympärillään käsittämättöntä hyvinvointia näkevät toivoa vailla olevat maahanmuuttajat samaan lähiöön riittävän runsaslukuisina niin johan alkaa tapahtua. Ketä tästä pitäisi moittia: maailmaa, jossa elämme.

    VastaaPoista
  17. >>Natsismin, fasismin ja kansalliskiihkon perua.<<

    Eikös tuo fasismi ole "vanha" italialainen keksintö jostain 1920 -luvulta? Nämä muut tunnetut "ismit" lienevät sitten oppipoikain aikaansaannoksia ja yhdistelmiä. Suomessakin löytyi kovasti kannattajia tuolle italialaiselle opettajalle.

    Ei ole syytä vähätellä 600 -vuotista Ruotsin vaikutusta suomalaiseen ajatteluun. Oltiinhan sitä Ruotsin käsikassarana pitkin euroopan hurmekenttiä satojen vuosien ajan!

    Ruotsi oli rotuoppien edelläkävijämaa, josta jopa saksalaisetkin haki oppiinsa vaikutteita.


    Miksi juuri Ruotsissa?

    Tietenkin. Missä muualla? Herrakansa ei ole mikään saksalainen idea. Pohjolassa on aina elänyt herrakansa ylitse muiden. Ruotsalaisessa nationalismissa on aina ollut viesti: Me olemme geneettisistä syistä parempia kuin muut. Ruotsalaiset olivat mielestään natsien
    "Pohjoisen Ajatuksen" vaalea, hevosnaamainen sankarikansa. Se orjarodun rooli, minkä saksalaiset varasivat juutalaisille ja slaaveille tarjottiin täällä pohjoisemmassa mm. suomalaisille.
    Jo 1800-luvun puolimaissa toimittaja Aug. Sohlman latasi perusteesit. "Mikään Euroopan kansaperheen jäsenistä ole näytellyt mitättömämpää osaa kuin suomalainen", joka on "hidas ja alistuva". Suomalaiset kuuluvat "tsuudilaisen kansanheimoon, jolta puuttuu sivistykseen tarvittava lahjakkuus". Suomi on "ruotsalaisen kulttuurin luomus". Edes Kalevala ei ole suomalaista kansallisomaisuutta. Se on kerätty "Suomen ulkopuolelta, eikä korjattunakaan yllä skandinaavisten jumalaistarustojen ylevyyteen". Näitä ajatuksia levittivät edelleen mm professori Munch ja Carl Säve. Suomessa niiden esitaistelijaksi tuli Freudenthal.

    Suomalaisten luokittelu keltaiseen rotuun perustui göttingeniläisen lääketieteen professorin Johann Friedrich Blumenbachin rotuluokitteluun vuodelta 1776. Yleisessä rotuteoreettisessa ajattelussaan Gobineau sijoitti suomalaiset keltaiseen rotuun, johon kuuluivat myös tataarit ja mongolit.

    Keltaisessa rodussa yhdistyivät Gobineaun mukaan puhdas käytännöllinen hyötyajattelu ja taipumus keskinkertaisuuteen. Keltaisen rodun edustajat muodostivat hänen mukaansa kansanjoukon ja pikkuporvarisäädyn, jonka jokainen hallitsija haluaisi yhteiskuntansa perustaksi. Mutta hänen mukaansa keltaisen rodun edustajat eivät ole kykeneviä luomaan sivistystä ja kulttuuria.

    VastaaPoista
  18. Mitä rotua ylipäätään on Suomen kansa?

    Tämä kysymys on jo aikaa sitten selvitetty varsin "arvovaltaisella saksalaisella tasolla".

    Tämä uutinen oli aikoinaan varmasti karmea takaisku ruotsalaisille kallonmittaajille ja rotuteoreetikoille. Suomi oli saatava herrakansalle kelvolliseksi myöskin rodullisesti, koska yhdessä alettiin sotimaankin. Niinpä puheet Tsuudilaisista Turaaneista ja mongooleista kumottiin kiireesti ja suomalaisistakin tuli osa tuota himoittua
    "puhdasta pohjoismaista rotua."

    Tarkoitus pyhittää keinot, kuten Jesuiitoilla konsaan!



    Mitä rotua Suomen kansa oikein oli, siis silloisten oppien mukaan?

    http://www.anarkismi.net/kapis/10rasismi1.gif

    Helsingin Sanomat 17.7.1941

    Kysymys mielenkiinnon kohteena Berliinissä.

    Berlin, keskiviikkona.

    Useat saksalaiset lehdet julkaisevat tänään pitkän artikkelin, jossa selvitellään perusteellisella tavalla uudemman tutkimuksen valossa Suomen kansan rodullisia ja kielellisiä ominaisuuksia. Kirjoituksessa korostetaan, että tähänastinen historiantutkimus on monessa suhteessa ollut väärässä Suomen kansan vaellusta selvitellessään. Suomen kansa on jo ammoisista ajoista asti ollut sangen läheisesti sidottu indogermaaniseen kultuuripiiriin, ja siinä voimakkaasti edustettuna pohjoismaalainen aines. - (E.P:mi)

    Kirjallisuutta:

    Mongoleja vai germaaneja? – rotuteorioiden suomalaiset. Toim. Arja Kemiläinen.

    Historiallinen arkisto 86. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1985.

    Pekka Isaksson & Jouko Jokisalo: Kallomittaajia ja skinejä – rasismin aatehistoriaa. Like, Helsinki 1999

    Anssi Halmesvirta: Turanilaisia ja herrasmiesneekereitä – aatehistoriallisia tutkimuksia brittiläisestä rotuajattelusta. Historiallinen arkisto 103. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1993.

    Suomalaiset, outo Pohjolan kansa (1993), Aira Kemiläinen

    Suomalaiset rotuopeissa

    http://www.anarkismi.net/kapis/38suomalaiset.htm

    http://www.anarkismi.net/kapis/10rasismi.htm

    VastaaPoista
  19. Ruotsissa eli ankara viha Venäjää vastaan ja syystäkin! Menetettyään puoli valtakuntaa surkeassa sodassa, Ruotsille jäi vain ankara viha jäljelle. Olisiko tuolta saakka saatu aineksia Suur-Suomi -harhoille?

    'Ainoa mikä meitä nyt pitää koossa ja on kansallistunne, on venäläisviha'

    "Ruotsin yleisen mielipiteen kehityksen suhteenkaan ei näyttänyt olevan suuria epäilyksiä. Vireitä voimia tuntui olevan jatkuvasti sekä Skandinavian yhdistymisen puolella että kannattamassa kostosotaa Venäjää vastaan. Ruotsinmieliset saattoivat Suomen vastaisuutta suunnitellessaan luottaa melko vakiintuneeseen mielipiteeseen Ruotsissa. Erikoisen kiinteältä tuntui tässä suhteessa Ruotsin kansallismielisten kanta. Heissä eli viha Venäjää vastaan, ja viha taas oli, Tegnérin käsityksen mukaan, liikkeellepanevia voimia kansan elämässä. 'Ainoa mikä meitä nyt pitää koossa ja on kansallistunne, on venäläisviha', hän kirjoitti. Jos se voitiin uhkaillen kansasta hävittää, Ruotsi vajosi 'täydelliseen mitättömyyteen'. Vuosikymmenien kuluessa ilmenee julkisessa sanassa ja muissa ruotsalaisten mielipiteen ilmaisuissa, että 1808-09 lyödyt haavat vuotivat jatkuvasti verta. Ei voitu uskoa todeksi, kuten muuan ruotsalainen lehti 1856 kirjoitti, että Suomen puolitoista miljoonaa ihmistä, joilla oli ruotsalaiset tavat ja laitokset ja sivistys, jotka olivat vuosisatojen aikana jakaneet Ruotsin kanssa kohtalon iskut ja onnen vaihtelut ja jotka olivat taistelleet tuhat taistelua yhteisen asian puolesta, olisi ikuisiksi ajoiksi Ruotsista erotettu. 'Me ruotsalaiset kaipaamme alituiseen Suomea', muuan tyyneksi tunnettu ruotsalainen kirjailija kirjoittaa 1863 Topeliukselle, 'ja tunnemme ehkä syvemmin kuin Suomi itse, mitä olemme menettäneet.'"

    L. A. Puntila, 1944, Ruotsalaisuus Suomessa, Otava, s. 201-202

    VastaaPoista
  20. Anonyymi: "Tietävät mokomat senkin,että Basel II vuodatti heidän ylleen bittieuroja,joista ei koitunut lähettäjäpäässä Pohjoisessa mitään valmistuskustannuksia,ei kuljetuskustannuksia."

    Mahtavatkohan tietää, että täällä otetaan sen vuoksi velkaa, jota on muutenkin liikaa?

    VastaaPoista
  21. Suomalaisilla on sukutaustasta riippuen monta Karjalaa. Äitini isä pakeni perheensä mukana Kiimasjärveltä Aunuksen ja Itä-Karjalan rajoilta, alueelta, joka ei valtiollisesti koskaan ole Suomeen kuulunutkaan - kielellellisesti kyllä. Hänen sukunsa, Kiimasjärven Antropoffit (Ontropat) ja Ipatoffit (Ipatit) tekivät varsin oikean valinnan, sillä ne sukuhaarat, jotka jäivät paikoilleen Stalin tapatti, kuten yli 20 000 muuta nimettyä itä-karjalaista, aunuslaista ja karjalaista. Kokonaisluku uhreille lienee yli 30 000. Stalinin vainoista hyvin tiedettiin Suomen puolella, ja myös iso-isän perheessä 1920- ja 1930-luvulla. Kyllä osa Itä-Karjalan valtausta oli myös karjalaisen väestön rippeiden suojelua, ei vain Suur-Suomi-ajattelua.
    Erkki Leikkari

    VastaaPoista
  22. 'Kaupungin paikka on itse asiassa erinomainen.'
    Mitä nyt strategisesti kehno. Lenin siirsi pääkaupungin Venäjän sydänmasille, jossa se ei ollut ihan tarjottimella. Mutta Pietariin jätettiin vielä kaikenlaista infraa, jota oli sitten pakko puolustaa 1941, vaikka järkevintä olisi ollut siirtää kaikki jonnekin Uralin taakse.
    Krimin sodan aikana kolmannes tsaarin armeijasta suojeli Pietaria, kolmannes vahti Itävallan rajaa ja kolmannes yritti puolustaa Krimiä. Kun ei olisi pitänyt puolustaa, vaan antaa vihollisen (jonka huolto oli romahtamaisillaan kivenheiton päässä merestä, vaikka käytössä oli maailman suurin laivasto) tulla arolle kokeilemaan onneaan.

    VastaaPoista
  23. Pitaako nama tekstit ymmartaa niin, etta kaikki osallistuvat fiksut ihmiset kuvittelevat, etta
    Suur-Suomen alueella asui v-a-i-n suomensukuisia ihmisiä? Mistähän ne venäläiset saatiin niihin keskitysleireihin Petroskoin ym seuduille? Paljonko naita venäläisiä suomalaiset olivat ajaneet lipettiin ennen kuin alettiin laskea suomensukuisten prosenttia?

    VastaaPoista
  24. Katselin Akateemisessa teosta 'Suomen Historian Kartasto/ Karttakeskus. Olipa aivan toisenäköisiä kuvia varhaisasutuslöydöistä.
    Varhaisimpia naytti löytyvän eniten Viipurin lahden pohjukasta aina Laatokalle saakka sekä
    Pietarin seuduilta. Kemppisen kuva loienee tarkastelusta, jossa ei ole uskallettu ylittää nykyista valtakunnan rajaa; antaakohan näinollen väärän kuvan?

    VastaaPoista
  25. Pietarihan perustettiin ruotsalaisen kaupungin paikalle, joten eiköhän kaikille ollut selvä, että paikalle voi hyvin kaupungin rakentaa. Pietari, vanha suomalainen kaupunki?

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Nyenschantz_model.jpg

    PS. Jos Rosengård selittyy (á la Jussi "the Höpsö" Halla-aho) hyvinvointivaltiolla, miten selitetään Britannian mellakat, USA:n slummit, joiden rinnalla Rosengård on lastentarha tai vaikka Rion favelat?

    VastaaPoista
  26. Tuosta kuvasta voisi päätellä, että naapurissa ei olla paljonkaan "alakertaa" tutkittu muuta kuin suomalaiten hautausmaiden hautoja ja niitäkin vain ryöstötarkoituksessa. Siis kullan kiilto rosvojen silmissä!

    Maailman vanhin kalanpyydystämiseen käytetty verkko löytyi kuitenkin nykyisen Karjalan Kannaksen alueelta. Mahtoikohan se siihen aikaan olla "oikea" Kannas?

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Antrean_verkko

    "Antrean verkko on maailman vanhin tunnettu kalaverkko. Verkon löysi talollisenpoika Antti Virolainen ojittaessaan suoniittyä Antrean (myöh. Vuoksenrannan) Korpilahden kylässä Karjalankannaksella (löytöpaikka kuuluu nykyään Venäjälle) syksyllä 1913. Verkko on tehty pajun kuoresta ja se on ajoitettu 9310±120 vuoden ikäiseksi (BP eli Before Present, ts. ennen vuotta 1950 jaa., mikä on radiohiiliajoituksen nollavuosi. Kalenterivuosiksi kalibroituna verkko on noin vuodelta 8300 eaa.). Se on 30 m leveä ja 1,5 m korkea. Silmukoiden koko on 6 cm.

    Verkko vajosi silloin alueella sijainneen Ancylusjärven pohjasaveen yli kymmenen metrin syvyyteen mukanaan kaarnasta tehdyt kohot, kivipainot, työkaluja, metsästysaseita, pala kauan kytevää kääpää eli taulaa ja luisia työvälineitä.

    Verkkolöytö on nykyisin esillä Suomen kansallismuseossa."

    VastaaPoista
  27. Taas lyödään suotta ruottalaisia. Hehän vain pitävät puolensa!
    Moni muistanee vielä Ahvenanmaan maakuntahallituksen päätöksen kotipaikka-asiassa muutaman vuoden takaa. Manner-suomalainen kirvesmies, joka oli asunut ja työskennellyt Maarianhaminassa 12 vuoden ajan ei saanut kotipaikkaoikeutta, koska maakuntahallituksen asianomainen komitea ei pitänyt miehen tavasta taivuttaa ruotsin kielen epäsäännöllisiä verbejä.

    VastaaPoista
  28. Miksi Kemppinen (joka vaikuttaa tällaisten asioiden suhteen tarkalta) muuten käyttää ilmaisua eaa? Aikaa on alettu laskea moneen kertaan, vaikkapa erään hejiran jälkeen sekä erinäisten hallitsijoiden valtaannoustessa. Vähemmän etnosentristä olisi ilmaista meidänkin ajanlaskumme sitoutuneisuus tiettyyn pseudo-historialliseen tapahtumaan, kuten eKr. ja jKr. tekevät.

    VastaaPoista
  29. Suhteellisen tarkka kartta muinaismuistoista Suomessa:

    http://fba.evvk.com/geo/kulttuuriymparisto


    Täytyy lähentää karttaa tarpeeksi. Ja sitten napsutella isoa ympyrää saadakseen yksityiskohdat näkyviin.

    VastaaPoista
  30. Tuolta voisi sada alkupääomaa väittelyyn:

    http://www.kolumbus.fi/rastas/suomsynt.html#ss04

    VastaaPoista
  31. Myöhempien aikojen panfennougristi Tapsa pakkaa sitten reppuun vaan kolmen viikon kuivamuonan, Aarno Karimon tietokirjatrilogian Kumpujen yöstä I-III, kuivan vaatekerran ja jalkarätit ja puhdistaa ja heittää olalle Mosin-Nagantin m/39 ja miehittää näin aluksi vaikkapa Porajärven, jonka heimolaiset toivottavat hänet vanhasta muistista vapauttajana tervetulleeksi mukaan potkimaan tuon surkean slaavien heimonsirpaleen Vienanmereen. Lycka till!

    VastaaPoista
  32. JK: "Alkuperäisväestöjä ei löydy, ”maahanmuuttajia” sitäkin enemmän. Suomi on historiallisesti monikulttuurisuuden malliesimerkki, koska joka toinen meistä on maahanmuuttaja. Tällaisia terveisiä suomalaisuuden esitaistelijoille."

    En ole mikään esitaistelija, mutta aika epä-älyllinen pitää olla, jos kuvittelee siitä, ettei suomalaisuutta ole joskus ollut, seuraisi automaattisesti, ettei sitä olisi nyt olemassa.

    Ja tuo muinainen "monikulttuurisuus" on ollut suoraa mukautumista vallitsevaan kulttuuriin. Eli ei oikeastaan monikulttuurisuutta.

    Anonyymi: "On van järjetön puhua jostain maan tavasta, kun okeasti tarkoitetaan, että vääränvärisillä mamuilla on erilaisia tapoja kuin useimmilla suomalaisista..."

    Eli siis yritätkö sanoa, ettei saisi vaatia Suomessa käytettävän nyt ja jatkossakin suomalaisia tapoja vai mikä on pointtisi?
    Ai vääränvärisetkö? Kyllä niitä mielestäsi oikeanvärisiäkin toikkairoijia ihan samalla tavalla karsastetaan. Ja syystä.

    VastaaPoista
  33. Anonyymi-bobi on oikeilla jäljillä, sillä päättiväthän Porajärven ja Repolan asukkaat yksimielisesti vallankumouksen jälkeen 1918 erota Venäjästä ja liittyä Suomeen, mutta tyypilliseen tapaansa venäläiset (bolshevikit) eivät kansan tahdosta piitanneet.

    Kovia sikiämään nuo slaavit, mutta ei se heistä kuitenkaan tämän alueen alkuperäisasukkaita tee. Toki tulevien aikojen anonyymit tulevat väittämään slaaveja Viron ja Latviankin alkuperäisasukkaiksi, koskapa heitä on siellä paljon.

    Määrä korvaa laadun, niin se on pojat maailmanpolitiikassa.

    VastaaPoista
  34. >>Aarno Karimon tietokirjatrilogian Kumpujen yöstä I-III<<

    No nyt kyllä annan palautetta!

    "Tekijän suostumuksella kolmiosaiseksi lyhennetty laitos vuosina 1929-1932 ensi kerran ilmestyneestä neliosaisesta teoksesta."

    Painovuosi: 1953, 1954 ja 1954
    Painos: Kolmiosaiseksi lyhennetty laitos
    Sivumäärä: 333, 322 ja 319

    Sinäkö esittelet täällä Isänmaallisen hra Kemppisen blogissa YYA-hengessä torsoksi lyhennettyä 3 -osaista versiota Kumpujen yöstä? Minua ainakin tuollainen moka jo hävettäisi!


    Tässä on AINOA ja OIKEA Kumpujen yöstä -teos. Siinä on 4 osaa ja se on SENSUROIMATON!

    Karimo Aarno Kumpujen yöstä I-IV - Suomalaisia vaiheita, tekoja ja oloja kivikaudesta nykyaikaan
    WSOY, 1930-31, 308+358+397+383

    VastaaPoista
  35. "Määrä korvaa laadun, niin se on pojat maailmanpolitiikassa."

    Ja kova pää ja luja usko korvaa loput, niin se on blogimaailmassa.

    "Sinäkö esittelet täällä Isänmaallisen hra Kemppisen blogissa YYA-hengessä torsoksi lyhennettyä 3 -osaista versiota Kumpujen yöstä? Minua ainakin tuollainen moka jo hävettäisi!"

    No ihan minä, ja esittelenpä hyvinkin. Haen kyllä sitten häpeäni aiheet aivan muualta ja kuin arvoisa kommentoija näyttää tekevän. Mutta häpeänsä lähteet kullakin. Pahoittelen häpeääsi.

    Enemmänhän sitten Tapsalla on repussa evästä ikeen alla räytyneelle sukulaisheimolle viedä, jos on tilaa vielä neljännelle osalle, ja vielä "tekijän luvalla".

    VastaaPoista
  36. "tekijän luvalla"

    Katoppa kun osui ja upposi! Älä suotta pahoittele, sillä en ota vastaan sellaista mitä ei ole ollutkaan.

    Kyllä Karimon Kumpujen yöstä -teosta lyhennettiin samassa "naapurihengessä" kuin kyseisiä kirjoja pantiin kirjastojen "myrkkykaappeihin" maakunnissa. Uuden "ystävyyden" nimissä pahinta "idän myrkkyä" laimennettiin aika lujasti... Määrä tuskin korvaa laatua, mutta tämäkin juttu kuvastaa kyykyllään olon määrää. Pääosin kuvitteellisia tarinoita historian menneistä tapahtumista piti alkaa sievistelemään.

    Katsoin asian Kai Ekholmin väitöskirjasta Kielletyt kirjat 1944-1946. Yleisten kirjastojen kirjapoistot vuosina 1944-46

    Teos näyttää olevan poistosijalla 275 kun kirjapoistoja oli kaikkiaan 1783 nimikettä.

    VastaaPoista
  37. "Määrä korvaa laadun, niin se on pojat maailmanpolitiikassa."

    Eipä taida päteä monessakaan tapauksessa. Tässä on hyvä esimerkki eräästä tunnetusta kirjasta:

    Matti Kurjensaaren kirjassa Loistava Olavi Paavolainen kerrotaan kuinka Paavolainen teki Synkkä yksinpuhelu -kirjansa kesää 1944 koskevat merkinnät suoraan "Päämajan Sinisistä" eli viikkotiedotteista. Paavolainen ei tainnut ehtiä pitämään päiväkirjaa viikkokausiin ja sen taas kertoo Martti Haavio kirjassaan Me marssimme Aunuksen teitä. Haavio kertoo kuinka OP unohti välillä pitkiksi ajoiksi kirjoittaa... Siis puheet omakohtaisesta tai henkilökohtaisesta päiväkirjasta saa kyllä unohtaa, etenkin kesän 1944 osuuden. Silloin Paavolaisella oli Haavion mukaan "muuta tekemistä".

    Haavio kertoo ihan sumeilematta kuinka Synkkä yksinpuhelu -kirjan alkuarkkien ollessa jo painossa, Paavolainen kirjoitti loppuosaa suoraan Päämajan Sinisistä. Sellainen "näkijä" meillä oli. Toki Haavion kerrontaa saattaa sävyttää mustasukkaisuus. Tulevalla vaimolla oli luultavasti ollut OP:n kanssa jotain sutinaa hieman aiemmin...

    Jostain luin kuinka Synkän yksinpuhelun 1. ja ainoa oikea painos oli noin 5000 ja siitä vain noin 3500 myytiin ja loput tuhottiin makulatuuriksi.

    Paavolainen siis stilisoi itse Synkän yksinpuhelun uusintapainokset, joita ilmestyi 1960 -luvulla ja sitten myöhemminkin, "vastaamaan vallitsevaa totuutta".

    Miksikähän teoksen sivumäärä tipahti lähes tuhannesta sivusta lähelle kuuttasataa?

    Paavolainen Olavi Synkkä yksinpuhelu - päiväkirjan lehtiä vuosilta 1941-1944 osat I ja II
    WSOY, 1946, yht 977 s., painos: 1

    Paavolainen Olavi Synkkä Yksinpuhelu - valitut teokset IV
    Otava, 1961, 599 s.

    VastaaPoista
  38. Kuulemma siellä Vienan Karjalassa puhuttiin ennen muinoin suomea ja karjalaa, siis ennen kuin siitä tuli ikivanhaa venäläistä maaperää.

    Taitaa olla pötypuhetta.

    Mutta älä kiihdy oppinut anonyymi, sillä kertomani Porajärvestä, Repolasta ja slaavikansan synnystä ja levittäytymisestä näille seuduille kirjoitetun historian aikana ei ole kuulopuhetta.

    Avainsana olkoon vaikka tuo "kirjoitetun". Mutta kaipa niitä oli täällä ennenkin, koskapa Kemppinen tämänpäiväisessään paljastaa meidän suomalaisugrilaisten olevan oikeasti venäläisiä.

    Tämän nieleminen vaatii totisesti lujaa uskoa ja kovaa päätä, mutta yritän.

    VastaaPoista
  39. Nationalistit tuntuvat olevan paljon herkkähipiäisempiä kuin me patriootit.

    Historialla ei voi perustella yhtään mitään. Ymmärtääkseni kivikaudella ainakaan ei täällä vielä mitään suomalaisia ollut, vaikka fiktiossa vasarakirvesväkeä pidetään kampakeraamikkoihin verrattuna mukamas "vieraina".

    VastaaPoista
  40. Miksi todellakin eaa ja jaa? Muissa läntisissä sivistysmaissa on eKr ja jKr merkkejä vastaavat BC ja AD. Onko tämä Kekkoslovakian jäännettä?

    VastaaPoista
  41. Ad Omnia: - olen tottunut käyttämään lyhhenteitä e.Kr. ja j.Kr. Arkeologiassa näkyy tarttuvan eaa eli BCE before common era. Muitakin lyhenteitä on.DSaisivat mielellään keksiä jotain vielä näppärämpää, kun esimerkiksi rautakausi alkaa e.Kr. ja jatkuu j.Kr. On myös "e.Kr.s."

    Poliittisia tai vastaavia mielleyhtymiä en ole tullut ajatelleeksi.

    Olen viime aikoina lukenut Kiinan teknologia historiaa. Siinä yhteydessä taitavat käyttää enimmäkseen tuota "eaa" -muotoa.

    VastaaPoista
  42. Eaa ja Jaa ovat kai ilmaisuna "tieteellisempiä", varsinkin kun se mitä Kristuksesta tiedetään todistaa että jos sellainen henkilö on ollut olemassa, ainakaan hän ei syntynyt vuonna 1.

    VastaaPoista
  43. Kommunistinen Kiina käyttää englanniksi BCE ja CE, jotka nekin voidaan lukea joko Before Christian Era tai Before Common Era jne, sillä ne lyhenteet aloitettin uskontojenvälisissä neuvotteluissa kristittyjen toimesta.

    Suomen eaa/jaa ovat samaa perua kuin Itä-Euroopan kommunistiajan "meidän aikamme". Wikipediakin kertoo sen. Entisissä kommunistimaissa niistä pitävät kiinni edelleen vain ateistit ja agnostikot (jälleen Wikipedian tietojen mukaan.)
    Suomen Wikipedia tyrkyttää lapsillekin eaa/jaa -käytäntöä - täysin päinvastoin kuin muilla kielillä kirjoitetut lasten Wikipedia -sivut, joissa käytetään BC/AD ja vastaavia muilla kielillä. Suomi on täysin poikkeuksellinen maa tässä asiassa.

    Länsimaat yleensä BC/AD ja vastaavat ks esim suuret museot:
    Louvre:
    "the whole of the Mediterranean basin, spanning a period that stretches from Neolithic times (4th millennium BC) to the 6th century AD."

    dont l'histoire s'étend de l'époque néolithique (IVe millénaire av. J.-C.) au VIe siècle de notre ère.

    British Museum:
    "Making Us Human(2,000,000-9000BC)"

    Suomeen yritetään tehdä yleiseksi 1970-luvun aikaista "keksintöä", joka on useimmille suomalaisille edelleen outo. On tyypillistä Suomelle, että mitään julkista keskustelua ei käydä asiasta.

    VastaaPoista
  44. Kalmistot ja asumuksen pohjat. Vuoksen murtuminen Salpausselän läpi. Milloin Neva syntyi. Laatokka laski Vuokseen (?) tai Ääniseen. Ei ollut rajoja.

    Miten hemmetissä edellä mainitut l u o n n o n tilat vaikuttavat jonkin, tässä tapauksessa Korelan tai Karjalan olemassa oloon tai olemaan tuloon? Mielestäni yhtä vähän kuin Karpaatit tai Elbe. Ihmiset yhdessä muodostavat heimon, kansan, valtion. He oppivat vähitellen käyttämään yhtä kieltä ja jatkossa syntyviä murteita. He itse tai muualla asuvat keksivät sitten nimittää aluetta Korelaksi, Lapiksi, Sverigeksi... Vanhin suomen, oikeastaan Karjalan kielellä laadittu tuohikirjoitus (Jukka Kemppinen 2011) näyttää todistavan jotain Korelan heimon vaiheista, ainakin sen, että ensin oli Karjala ja sitten Varsinais- ynnä muut Suomet. Mahtoiko joskus 12 000 vuotta sitten vallinnut mannerjäätikön tila vaikuttaa Karjala-käsitteen syntymiseen - reuna kun kulki länsilounaasta itäkoilliseen. Näin voi olla ymmärrettävissä maailman vanhin kalaverkko, Antreasta K a r j a l a s t a löydetty. Siellähän asutus oli jo hyvällä alulla, kun Hangossa vielä paleltiin...

    VastaaPoista